Riihimäen lasin valmistama koriste-esine askarruttaa lukijaa. Mitä esineen tarinasta sanoo antiikin ja keräilyn asiantuntija Pentti Avomaa?

Kuvan lasi on mummoni peruja. Lasista en löytänyt kaiverruksia tai puumerkkejä. Hienohan tuo hyllyssä on, mutta hieman kiinnostaisi, että onko tuolla mitään muuta arvoa. Korkeus on 15 cm, halkaisija 20 cm ja painoa 7,9 kg. Eli varsin painava ollakseen ontto. Muistan isäni kutsuneen lasia nimeltään Timantiksi.

Kiitos

Lasimalja on tosi upea koriste-esine. Se muistuttaa tosiaankin niin jalokivi timanttia kuin Nanny Stillin suunnittelemaa Timanttiakin, ja epäilemättä se on kotimaista design-lasia – tehty Riihimäen Lasi Oy:ssä.

Tehtaan kuvastoista sellaista ei kuitenkaan löydy, ja kun signeeraus yms. tunnisteet puuttuvat, tarkempia tietoja täytyi kysyä Riihimäeltä Suomen lasimuseon esinetunnistuksesta, jossa on aiemminkin nähnyt vastaavanlainen esine – tosin väriltään kirkas. Esine on pyörittäen puhallettua ja leikkaushiottua kristallia.

Lisätietoja löytyi Riihimäen Lasissa hiojana työskennelleeltä henkilöltä, joka muisteli, että kysyjän esine on hiottu samasta aihiosta kuin Nanny Stillin suunnittelema Rubiini (jota siis myös kutsutaan nimellä Timantti). Rubiini oli tuotannossa 1967-1975. 

Riihimäen Lasi Oy lopetti puhalletun lasin valmistuksen vuonna 1976, mutta koska valmiita aihioita oli vielä paljon jäljellä, hiontaa jatkettiin. 1970-luvun puolivälin jälkeen näistä vanhoista aihioista hiottiin nykyisen Suomen lasimuseon remonttia odottavissa tiloissa esimerkiksi kysyjän lasimaljakon kaltaisia esineitä timanttilaikalla. 

Esineet jätettiin signeeraamatta, sillä niille ei ollut varsinaista suunnittelijaa. Iso kasa aihioita haluttiin vain saada kiireesti hiottua pois remontin tieltä.

Nanny Stillin Rubiineja on tehty eri kokoisina – 150-200 mm. korkeina, ja ne ovat keräilymarkkinoilla kysyttyjä ja arvostettuja. Mm. Bukowskin huutokaupoissa niitä on myyty useampiakin. Lievästi reunavikaisesta, 160 mm. korkeasta sinisestä taidelasista, jonka pohjassa on kaiverrus, maksettiin ostoprovisioineen noin 2 700 euroa. Keltaisesta 200 mm. korkeasta, jossa samoin oli pieniä reunavaurioita, maksettiin 1 600 euroa. Siinä oli erikoisuutena signeeraus:  teos oli signeerattu Aimo Okkolinin nimiin, vaikka kysymyksessä oli ilmiselvästi Nannyt Stillin Rubiini.

Kysyjän kristallimaljaa voisi sanoa Nanny Stillin Rubiinin(Timantin) jälkeläiseksi, mutta ei kuitenkaan hänen suunnittelemakseen, mikä laskee hintaa merkittävästi. Hinnoittelu on tämän takia erittäin vaikeaa, mutta laittaisin sen vaihteluväliin 130-250 euroa.

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.


Kannattaako vanhoja Arabian Disney-astioita antaa lasten leikkeihin, vai olisiko ne parempi siirtää turvaan myyntiä varten?

Lukija kysyy:

"Äitini aikoi antaa omia leikkikalujaan lapsenlapsilleen. Otin ne kuitenkin pois heiltä, sillä nämä lienevät Arabian 1940-luvun lastenastioita. Onko näillä jotain arvoa vai pannaanko takaisin leikkeihin?"

Asiantuntija vastaa:

Teko oli julma lasten kannalta – mutta eipä siitä huolimatta palauteta astioita leikkeihin!

Nämä Disneyn Mikki Hiiret, Lumikit ja Kääpiöt ovat tavattoman suosittuja keräilijöitten keskuudessa. Lumikki-astiastoa valmistettiin vuosina 1939–1953 ja Mikki-kahviastiastoa 1937–1945. Kuvassa näkyvää Hannu ja Kerttu -astiastoa valmistettiin 50-luvulla.

Valokuvasta eivät pikkuviat näy, mutta jos esineet ovat aivan ehjiä, niitten arvo on helposti 30–50 euroa kuppiparilta ja ainakin saman verran sokerikolta. Ja koska tämänikäisiä Disney-esineitä ei enää lisää tule, arvo vain nousee.

Uskoisin, että lapset vielä aikanaan kiittävät viisaasta takavarikointipäätöksestä.

Päivitys 15.3.2017:

Maaliskuussa 2017 kahvikannusta, kermakosta ja sokerikosta koostuvasta Lumikki-asiastosta pyydettiin Huuto.netissä 245 euroa. Lumikki-kahvikupin pyyntihinta liikkui noin 50-90 euron välillä ja Lumikki-lautasen kappalehinta oli 35 euron luokkaa.

Hyvin säilynyttä Minni Hiiri -kahvikuppia kaupattiin 95 eurolla.

Keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaan mukaan tietyt muumihahmot ovat nyt arvossaan. Mutta mikä onkaan näiden muumien alkuperä ja kuinka arvokkaita ne ovat?

Minkä arvoinen on tämä alla olevan kuvan, Arabian 50-luvun Miisa-figuuri? Figuuri on erinomaisessa kunnossa.

– Nimimerkki 50

Pentti Avomaan vastaus:

"1950-luvulla luodut pikkuruiset muumihahmot ovat haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Epäselvyyttä on, ovatko ne Arabian valmistamia.

Tove Janssonin luomat muumihahmot ovat ilmestyneet mitä moninaisimmilla tavoilla solmioista sarjakuviin, mukeihin ja lautasiin.

Keramiikasta tehtyjä muumihahmoja on tehty niin 1950-, 1990- ja 2010-luvullakin, ja jotkut ovat nousseet peräti sijoituskohteiksi.

Lisää rahaa Kenillä? "Nukesta tarjotaan jopa 500 euroa"

Taannoin kohistiin muun muassa siitä, kun huutokaupassa vaihtoi omistajaa yli sadan astian kokoelma muumimukeja ja -kulhoja peräti 16 000 eurolla. Yksittäisistä mukeista voidaan maksaa jopa yli 500 euroa.

Nämä 1950-luvulla luodut pienet, viehättävät Muumi-hahmot kiehtovat keräilijöitä Japania myöten. Ne ovat vain muutamia senttimetrejä korkeita, ja ne mielletään Arabian valmistamiksi posliinifiguureiksi, jotka on suunnitellut Muumien luojan Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Larsson.

"Olisivat edes leimanneet tuotteet"

Mutta, mutta… kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä näyttää. Toven äidin muotoilemia ne kyllä ovat, mutta valmistajasta on epäselvyyttä.

Yleisesti niitä pidetään Arabian valmistamina, ja ne mainitaan myös Arabian Muumikeräilytavarasta kertovassa kirjassa. Helsingin Sanomissa alkuvuonna ilmestyneessä artikkelissa kertoi Tarja Rantama, että hänen isänsä, keraamikko Leo Tykkyläinen teki Tove Janssonin luvalla Maunulan työhuoneellaan vuosina 1956–63 noin 15 000 muumifiguuria. Myöhemmin hän työskenteli Arabian tehtailla.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Posliinifiguureiksikin niitä sanotaan, mutta tuskin jossain Maunulan työhuoneessa on valmistettu posliinia.

Muumiasiantuntija, Suomenlinnan lelumuseon johtaja Petra Tandefelt ei ihmettele näitä epäselvyyksiä, koska tuolloin 1950-luvulla ei kukaan voinut aavistaa, millainen keräilyboomi muumifiguureista voisi syntyä.

– Olisivat edes leimanneet tuotteet jotenkin, Tandefelt tuskailee.

Hän muistuttaa, että samantapaisia figuureja on tehty myös Ruotsissa. Olisiko niitä siis teetetty useammallakin alihankkijalla?

Voisikohan eri näkemysten kompromissina olla se, että näitä Signe Hammarsten-Larssonin muotoilemia ja Leo Tykkyläinen työstämiä figuureja olisi edelleen alihankintana poltettu Arabian tehtailla? Siellähän on harrastettu tällaistakin toimintaa.

Arabia aloitti joka tapauksessa 1950-luvun loppupuolella Niiskuneidin ja Muumipeikon kuvilla koristeltujen mukien ja lautasten valmistamisen.

Siellä tehtiin myös 1990-luvulla muumifiguurisarja, jonka suunnitteli Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä. Näitä figuureja on tehty kahta eri kokoa (Muumipeikko 6,5 cm ja 13 cm).

Vuodesta 2010 Arabia on tehnyt joitakin näistä hahmoista puolestaan Tove Slotten suunnittelemina.

Näin muutat omaisuuttasi rahaksi nopeasti – 8 ammattilaisvinkkiä

Käsityö näkyy

Eihän se näiden viehättävien pikkuhahmojen keräilyarvoa vähennä, vaikka ne olisi valmistettu Maunulassa Arabian asemesta, koska mistään piraattivalmistamisesta ei ainakaan ole kysymys.

Ne on tehty joka tapauksessa käsityönä, jolloin jokainen hahmo ja väritys on hieman erilainen.

Näiden pikkufiguurien hintapyynnöt ovat 100–250 euroa.

Miisa – tai Miska – ei ole kaikille tuttu niin kuin ovat Muumimamma ja -pappa, Niiskuneiti ja Pikku Myy. Miisa on joissakin sarjakuvissa neuroottinen kotiapulainen tai siivooja. Ainakin Vaarallisessa Juhannuksessa Miisa seikkailee kelluvan hylätyn teatterin lavasteissa siivoojana."

"Näistä maksetaan yllättävän paljon" – onko sinullakin lasikaapissa lottopotti?

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä ja lakiasioista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Vierailija

"Keräilijöitä Japania myöten" – onko tämäkin muumi arvokas?

Figuurit valmisti todistettavasti leo tykkyläinen pajallaan maunulassa. Tästä on dokumentit designmuseota myöden. Käyttäkää teksteissänne kunnon lähteitä arvailujen sijaan. Tykkyläisestä ja muumeista kirjoitettiin töölöläinen-lehdessä jo 1991 ja uudemman kerran jouluna 2014. Jos ei tunne keramiikan valmistustapoja, ei varmaan ymmärrä, että posliinisavea voi polttaa myös vaatimattomalta kuulostavassa maunulassa.
Lue kommentti
Ystävä sä Muumien

"Keräilijöitä Japania myöten" – onko tämäkin muumi arvokas?

Kyllä Muumi fikuurit on LEO TYKKYLÄISEN valmistamia Maunulan ateljeessa". Tunsin taiteilijan henkilökohtaisesti, Ja näitä hienoja pikkufikuureita, näkee vieläkin joissain kodeissa, itseltäni ne ovat aikoja sitten särkyneet, lasten leikeissä - valitettavasti. Jos jossain kirjallisuudessa esiintyy tekijäksi joku muu, on tieto virheellinen. Tykkyläinen valmisti ko. fikuureita Tove Janssonin suostumuksella Maunulassa ja ne ovat kaikki yksilöllistä käsityötä. Jos jollain on vielä näitä fikuureita,...
Lue kommentti

Wirkkalan matalat sohvapöydät ovat nykypäivänä haluttuja, mutta onko kuluneella pöydällä mitään arvoa?

Minkä arvoinen on Tapio Wirkkalan suunnittelema ja Askon valmistama pöytä?

Pöydän pinta on kulunut, pöytää on jossain vaiheessa käytetty lasten piirustuspöytänä.

Nimimerkki Kreetta

Näin joskus käy ”tulevalle” antiikille: uusi tyylikäs huonekalu on hieman ikääntyessään menettänyt hohtoaan, ja niin se on sopivan korkeutensakin ansiosta päätynyt lasten piirustuspöydäksi. Kulumat eivät ole sentään pilanneet pöytää, mutta uutteran käytön jäljet näkyvät.

Nämä Wirkalan matalat sohvapöydät ovat nykyisin hyvin arvostettuja, mutta pöytälevyn kunto verottaa kyllä arvoa. Käypä hinta on suunnilleen 600–700 euroa.