Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.

Seniorit pitävät terveydestään entistä parempaa huolta, sanoo asiantuntija. Uudenlaisten palveluiden ansiosta se on myös entistä helpompaa.

Ihmiset ovat keskimäärin yhä terveempiä yhä pidempään. Ikääntyvän suomalaisen terveydentilaa laskevat usein ensimmäisenä kansansairaudet, kuten diabetes, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt.

”Elimistön ikääntyminen alkaa jo 20 ja 30 ikävuoden välissä. Elimistön rapautumista vauhdittavat erilaiset sairaudet, mutta luonnollisesti myös terve elimistö vanhenee”, sanoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen.

Sairauksien lisäksi terveydentilaan vaikuttavat ympäristötekijät ja elintavat, joihin jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Suomalaiset kansansairaudet voi olla vaikea havaita varhaisessa vaiheessa. Jos elintavat ovat suhteellisen terveelliset eikä ylipainoa ole kertynyt merkittävästi, ne oireilevat tavallisesti vasta silloin, kun sairaus on edennyt jo pidemmälle.

”Esimerkiksi valtimosairaudet alkavat hiljalleen ja oireet ilmaantuvat usein vasta silloin, kun valtimot alkavat jo olla tukossa”, Halonen kertoo.

Moni suomalainen arkailee ottaa yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät ole vielä äityneet pahoiksi.

Halonen suosittelee juttelemaan rohkeasti ammattilaiselle, mikäli oma terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset mietityttävät.

”Esimerkiksi suorituskyvyn lasku voi olla oire useasta eri sairaudesta. Jos on aiemmin jaksanut harrastaa liikuntaa ja tehdä raskaita askareita ja sitten alkaa yhtäkkiä väsyä ja hengästyä helposti, kannattaa selvittää, mistä on kyse.”

Seniori-ikäisen tulisi seurata omaa terveydentilaa säännöllisesti. Halonen suosittelee myös oireettomia henkilöitä seuraamaan terveyttään yhdessä ammattilaisen kanssa. ”Helppo ja nopea keino kartoittaa omaa terveydentilaa on esimerkiksi terveyskatsastus”, hän sanoo.

Katsastuksessa potilaalta otetaan verikoe, josta tutkitaan muun muassa sydäntautiriski, krooniset tulehdukset, vitamiinitasot, kilpirauhasen toiminta ja yleinen verenkuva. Miehiltä mitataan myös esimerkiksi prostataspesifinen antigeeni, joka voi paljastaa alkaneen eturauhassyövän.

”Eturauhassyöpä on miesten tavallisin syöpä, mutta sitä ei seulota samalla tavoin kuin vaikkapa naisten rintasyöpää”, Halonen huomauttaa. ”Tämä johtuu siitä, että tutkimuksessa voi tulla ilmi eturauhassyövän muotoja, jotka eivät edellytä hoitoa.”

Terveyskatsastuksessa käynyt potilas saa tiedon tuloksista muutaman päivän sisällä. Tämän jälkeen hän voi milloin tahansa avata chat-yhteyden Oma Terveys -palvelussa, jossa lääkäri päivystää vuorokauden ympäri. Lääkäri tulkitsee tulokset potilaalle ja keskustelee niistä tämän kanssa.

”Chat-vastaanotolla on aikaa keskustella ja kysyä. Lääkärin tehtävä on selventää potilaalle, mitä verikokeesta on selvinnyt ja vastata kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin sekä tarvittaessa suositella jatkotoimenpiteitä”, Halonen kertoo.
 


 

Jos perintötekijät painavat ja elintavoissa on parantamista, suosittelee Halonen terveydentilan seurantaa vuosittain. Jos taas on täysin terve eikä mainittavia riskitekijöitä ole, riittää seuranta harvemmin, muutaman vuoden välein.

 

Terveyden seuranta kannattaa, sillä tulee usein huomattavasti helpommaksi ja halvemmaksi ennaltaehkäistä kuin hoitaa jo puhjennutta vaivaa tai sairautta.

Halonen on pannut vastaanotollaan merkille, että ikääntyvät tuntuvat pitävän entistä parempaa huolta terveydestään. ”Moni seniori-ikäinen käy kuntosalilla ja kiinnittää huomiota painoonsa.”

Hän korostaa, että arkisilla valinnoilla on suuri merkitys sen kannalta, kuinka pitkään voi viettää henkisesti ja fyysisesti tasapainoista ja rikasta elämää. ”Riittävä uni sekä monipuolinen ravinto ja liikunta ovat äärettömän tärkeitä. Ne ovat jokaiselle tuttuja perusasioita, joihin voi helposti itse vaikuttaa.”

Osallistu arvontaan ja voita Terveystalon terveyskatsastus!

Arvontaan osallistuminen on päättynyt.

Jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella. Arvomme kaikkien 27.3. mennessä osallistuneiden kesken kaksi terveyskatsastusta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lue arvonnan säännöt täältä.

Tervetuloa Terveystaloon

Terveystalo tarjoaa yleis- ja erikoislääkäripalveluiden lisäksi hammaslääkäripalveluita, diagnostiikkapalveluita, fysioterapiapalveluita sekä työterveys- ja työhyvinvointipalveluita. Lääkärikeskuksia ja sairaaloita on noin 170 ympäri Suomen. Terveystalon asiantuntijat auttavat sinua mielellään kaikissa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Ajanvaraus hoituu kätevästi verkossa klikkaamalla tästä.

 

Kaupallinen yhteistyö

Hyvä tasapaino parantaa elämänlaatua, joten sitä kannattaa ylläpitää ikääntyessä.

Kokeile seisoa yhdellä jalalla 10 sekunnin ajan. Jos harjoitus tuntui haastavalta, on se merkki siitä, että sinun kannattaa treenata tasapainoasi.

”On täysin normaalia, että ikääntyneen tasapaino ei ole enää yhtä hyvä kuin nuorempana. Syitä tasapainon heikentymiseen voi olla monia. Lihasvoima heikkenee vanhetessa, ja monet sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa tasapainoon”, sanoo Terveystalon fysioterapeutti Maijastiina Kivinen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että hyvää tasapainoa voi ylläpitää vanhanakin.

Tasapainoa voi treenata monin eri tavoin. Sitä kehittävät erityisesti liikuntalajit, joissa liikesuunta ja -nopeus vaihtelevat. Tällaisia ovat muun muassa hiihto, tanssi ja sulkapallo. Hyvään tasapainoon tarvitaan myös lihasvoimaa.

”Tasapainoa treenatakseen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse lähteä edes kotiovesta ulos”, Kivinen muistuttaa. ”Esimerkiksi ruokaa laittaessa tai puhelimessa puhuessa tasapainoa voi harjoittaa seisomalla silloin tällöin yhdellä jalalla.”

Myös epätasaisessa maastossa kävely kehittää tasapainoa.

Lenkille kannattaakin toisinaan suunnata asfalttipäällysteisen tien sijaan vaikkapa metsäpolulle.

Hyvä tasapaino voi auttaa välttämään harmia aiheuttavat liukastumiset.

”Talvella moni seniori pelkää liukastumista ja välttää siksi ulkoilua. Erityisesti ne, jotka ovat joskus satuttaneet itsensä liukastuessa, saattavat alitajuisesti välttää ulkona liikkumista talviaikaan”, Kivinen sanoo.

Hän kehottaa yrittää karistamaan kehosta turhasta varovaisuudesta aiheutuvan jäykkyyden. Kun keho on rento, on tasapainokin usein hyvä. Polviin kannattaa lisätä hieman joustoa ja ylävartalo ottaa mukaan liikkeeseen tasapainon tueksi, mikäli jännittää liukastumista jäykkänä.

”Jos keli on kovin liukas ja tiet jäisiä, ei välttämättä auta hyvä tasapainokaan. Kannattaakin satsata laadukkaisiin nastakenkiin, joita löytyy niin kävelyyn kuin juoksemiseenkin”, Kivinen vinkkaa.

Tasapainotellessa kehon eri osat toimivat aivojen sääteleminä yhteistyössä. Esimerkiksi silmillä, lihaksistolla ja sisäkorvan tasapainoelimellä on oma roolinsa tasapainon säätelyssä.

Toisto on erityisen tärkeää tasapainoa harjoittaessa, sillä kun liikemallit vahvistuvat aivoissa, on tasapainon korjaaminen yllättävässä tilanteessa helpompaa.

Kivinen kehottaa varaamaan rohkeasti ajan fysioterapeutille, mikäli haluaa ammattilaisen neuvoja tasapainon parantamiseen. Monelle tasapainon kohentuminen on elämänlaatua parantava tekijä. Kun tasapaino on hyvä, on liikkuminenkin helpompaa.

 


 

Näillä liikkeillä voit testata ja treenata tasapainoasi helposti kotona:

 

  1. Istuudu tuolille ja nouse seisomaan ilman, että otat käsillä tukea. Varmista, että polvet eivät taivu sisäänpäin vaan osoittavat samaan suuntaan varpaiden kanssa. Nouse suoraan ylös ja jää seisomaan hyvään, ryhdikkääseen asentoon.
  2. Aseta jalat peräkkäin niin, että ne ovat samassa linjassa. Alussa voit jättää jalkojen väliin hieman tilaa, jotta saat suuremman tukipinnan. Asennossa tulisi pysyä 30 sekuntia tukea ottamatta. Kun liike alkaa tuntua helpolta, tuo jalkoja lähemmäs toisiaan niin, että toisen jalan varpaat koskettavat toisen jalan kantapäätä.
  3. Seiso yhdellä jalalla. Kuinka kauan pysyt pystyssä? 10 sekuntiin voit olla jo tyytyväinen – ja 30 sekuntiin erittäin tyytyväinen!
  4. Kokeile nostaa lattialta kevyt esine, esimerkiksi aamutossu, ilman tukea. Liikkeen tulisi onnistua helposti ja turvallisesti.

 

Tervetuloa Terveystaloon

Terveystalo tarjoaa yleis- ja erikoislääkäripalveluiden lisäksi hammaslääkäripalveluita, diagnostiikkapalveluita, fysioterapiapalveluita sekä työterveys- ja työhyvinvointipalveluita. Lääkärikeskuksia ja sairaaloita on noin 170 ympäri Suomen. Terveystalon asiantuntijat auttavat sinua mielellään kaikissa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Ajanvaraus hoituu kätevästi verkossa klikkaamalla tästä.

 

 

Kaupallinen yhteistyö

Järjestäjä
Terveystalo, jäljempänä ”Järjestäjä”, järjestää Terveyskatsastus-arvonnan, jäljempänä ”Arvonta”.

Sääntöjen soveltaminen
Näitä sääntöjä sovelletaan Järjestäjän osoitteessa http://www.etlehti.fi/terveyskatsastus järjestämään Arvontaan.

Osallistumisen ehdot
Arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa pysyvästi asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt pois lukien Järjestäjän työntekijät.
Osallistumalla Arvontaan osallistujat sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä. 

Henkilötietojen käsittely
Arvontaan osallistuneet henkilöt merkitään Järjestäjän suoramarkkinointirekisteriin, mikäli he ovat antaneet siihen luvan osallistuessaan Arvontaan. Luvan antaneiden henkilötietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Osallistumisen yhteydessä annettuja puhelinnumeroa ja osoitetietoja käytetään myös voittajien tavoittamiseen ja mahdollisten palkintojen toimittamiseen. Markkinointiluvan antaneet henkilöt hyväksyvät, että he saattavat saada sähköistä suoramarkkinointia.

Osallistuminen ja arvonta-aika
Arvontaan voi osallistua  6.3.-27.3. välisenä aikana. Osallistuminen tapahtuu täyttämällä  sivulla http://www.etlehti.fi/terveyskatsastus olevassa lomakkeeseen siinä pyydetyt tiedot, ja vahvistamalla osallistuminen painamalla Lähetä-painiketta. Arvontaan voi osallistua vain internetissä. Epäselvästi tai vajavaisin tiedoin täytettyjä osallistumisia ei huomioida. 

Palkinnot ja voittajan valinta
Arvonnan palkintona on kaksi terveyskatsastusta Terveystalossa. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi.
Palkinnot arvotaan viikolla 13 kaikkien arvontaan osallistuneiden kesken. 

Palkintojen luovutus ja voittajan julkistus
Järjestäjä ilmoittaa viipymättä arvonnan suorittamisen jälkeen arvontavoitoista voittajille sähköpostitse, puhelimitse tai postitse. Jos voittajaa ei tavoiteta hänen osallistumisensa yhteydessä antamien yhteystietojen kautta, arvotaan tilalle uusi voittaja. Järjestäjä vastaa palkinnon toimittamisesta voittajan ilmoittamaan osoitteeseen Suomessa.   

Järjestäjän vastuunrajoitus
Järjestäjän vastuu Arvontaan osallistumisesta rajoittuu näissä säännöissä mainittujen palkintojen määrään ja arvoon sekä palkintojen luovuttamiseen. Järjestäjä ei vastaa esimerkiksi mahdollisista tietoliikenneyhteyksiin liittyvistä ongelmista arvontaan osallistumisen yhteydessä taikka osallistumisesta, palkinnon lunastamisesta tai käyttämisestä aiheutuvista kustannuksista tai Järjestäjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tapahtumista, jotka saattavat vaikuttaa esimerkiksi palkinnon hyödyntämiseen.

Verotus
Järjestäjä vastaa arpajaisverosta. Järjestäjä antaa tiedon palkinnoista ja palkinnonsaajan tarpeellisista henkilötiedoista veroviranomaisille voimassaolevien verosäännösten edellyttämän mukaisesti. 

 

Takaisin arvontasivulle >>

Harri Pesosen maailma kirkastui lähes kertaheitolla, vaikka aluksi ajatus kaihileikkaukseen menosta pelotti.

Kun Harri Pesonen, 63, tuli silmälääkärin vastaanotolta, taskussa oli paperi, johon oli kirjoitettu diagnoosi kummankin silmän kaihista. Lääkäri ehdotti näön parantamiseksi Pesoselle leikkausta, joka on ainoa keino päästä eroon kiusallisesta vaivasta. Leikkausta suositellaan, kun kaihi haittaa elämää. 

Yleensä puhutaan kaihin kasvusta, mutta oikeastaan näön huonontuminen johtuu silmämykiön sisällä olevan linssin samenemisesta. Samea linssi taittaa kuvan verkkokalvolle epäselvästi.

Kaihi aiheutti Pesosen elämässä hankalia tilanteita; lääkärin mukaan oli niillä rajoilla, kannattaisiko enää esimerkiksi hypätä auton rattiin. Kauas katsottuna maailma näytti samealta ja puuromaiselta. Myös lähinäkö oli alkanut huonontua, mikä on tyypillistä kaihin etenemiselle. Hämärässä Pesosen oli erityisen vaikea nähdä mitään. Kaihi saattaa aiheuttaa myös häikäistymistä ja värien muutosta. 

Pesonen oli saanut Terveystalosta ohjeet leikkauksen etenemisestä jo etukäteen, mutta siitä huolimatta silmiin kajoaminen mietitytti. Mielikuvitus laukkasi.

”Jännitti ja pelotti. Oli sellainen mielikuva, että veitsi lähestyy silmää”, Pesonen naurahtaa.

Leikkauksessa silmän oma harmaantunut linssi poistetaan ultraäänilaitteen avulla ja vaihdetaan kirkkaaseen keinolinssiin. 

Kaihileikkauksessa voidaan myös korjata silmän taittovirheitä, eli on mahdollista päästä kokonaan eroon silmälaseista.

Terveystalosta saamiensa ohjeiden mukaisesti Pesonen asettautui leikkauspäivänä puhtaissa ja väljissä vaatteissa leikkauspöydälle. Silmiin tiputettiin mustuaisia laajentavia tippoja ja puudutustippoja. Niihin laitettiin myös hieman epämukavilta tuntuvat pidikkeet, jotka pitävät silmät auki. 

Seuraavaksi Pesosella on vain mielikuva siitä, että hän katseli häikäisevää valoa, kun keinolinssin vaihto tehtiin. Leikkauksessa käytettävän mikroskoopin valon tuijottelu olikin kenties operaation ikävin asia. Mielikuvituksellisille ajatuksille veitsen lähestymisestä saattoi jo hymyillä itsekseen.

”Kaihileikkaus ei tuntunut miltään. Turha sitä on jännittää. Leikkaavana lääkärinä toiminut Tiina Leivo oli todella mukava ja antoi hyvin tietoa tapahtuman eri vaiheista.”

Pesonen sai mukaansa suojalasit öitä varten ja meni hetkeksi lepohuoneeseen nauttimaan kahvia ja pasteijaa. Lepohuoneessa odotellaan noin puoli tuntia, kunnes saattaja saapuu noutamaan potilaan. Saattaja on hyvä pyytää avuksi, sillä leikkauksesta kotiutuu samana päivänä.

Silmät voivat olla arat leikkauksen jälkeen. Pesosesta tuntui lähinnä siltä, että silmissä olisi roskia. Valon kirkkaus ulkona tuntui kuitenkin ilkeältä. Pienestä kärsimyksestä huolimatta jo seuraavana aamuna saattaa huomata, miksi leikkaus kannattaa.

”Seuraavana päivänä oikein hämmästytti, että tältäkö maailma näyttääkin. ”

Leikkauksen jälkeen Pesonen käytti muun muassa kosteuttavia ja antibioottisia silmätippoja muutamien viikkojen ajan. On myös huolehdittava siitä, että silmiä ei raavi öisin tai että niihin ei mene vettä. Saunominen kannattaa siis jättää väliin toviksi. Myös raskas liikunta pitää laittaa hetkeksi odottamaan silmien parantumista.

Muuten toipuminen oli Pesosen mielestä melko vaivatonta. Hän vertaa näön paranemista vesikannuun, jossa päiväkausia seissyt samea vesi vaihtuu hiljalleen kirkkaaseen.

 


 

Vesi onkin tuttu elementti Pesoselle, joka käy harrastuksenaan kalastamassa Espoon rannoilla ja Kirkkonummella kerran parissa viikossa työnsä vastapainoksi. Vesistä nousee haukea, kuhaa ja taimenia.  Mieluisimpia kalajuttuja on kahdeksankiloisen meritaimenen saanti Ahvenkoskelta tai se, kun Porkkalanniemen kärjestä nousi näytöstyyliin meritaimen heti, kun meni kaverin viereen kalastamaan. 

Pesonen käy silloin tällöin myös Lapissa kalastamassa ja silloin kelpaa narrata kalaa omilla perhoilla. Koska perhojen sitominen on pikkutarkkaa puuhaa, terävä näkö auttaa suuresti. Pesonen käyttää perhoihin höyheniä ja jäniksen karvoja, jotka hän pyörittää sormien välissä sidontalangalle. Kotona odottaa noin 50 valmista perhoa.

”Laitan perhoon esimerkiksi viidakkokukon täplikkäitä höyheniä, joista saan syötille silmät. Perhojen sitomisessa tarvitaan hyvän näön ja sorminäppäryyden lisäksi kärsivällisyyttä.”

Kaihin kohdalla jälkitarkastus on yleensä noin neljän viikon päästä leikkauksesta. Pesosen käynti Terveystalossa sujui hyvissä merkeissä, sillä silmät olivat parantuneet mukavasti. Joskus jälkitarkastuksessa saatetaan todeta jälkikaihia, eli arpikudoksen kaltaista samentumaa, joka asettuu tekomykiön taakse. Pesosella ei leikkauksensa jälkeen kuitenkaan havaittu tällaisia oireita.

Enää Pesosen ei tarvitse hävetä, kun kadulla tulee kaveri vastaan. Hän näkee tervehtiä ilman että toisen täytyy tulla kasvojen eteen esittäytymään. Töissäkin on helpompaa, kun kirjaimet tietokoneen ruudulla näkyvät selvästi.

”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että menin leikkaukseen ja kaikki sujui hyvin alusta loppuun asti. Jatkossa tarvitsen silmälaseja enää lukemiseen. On hienoa nähdä”, Pesonen myhäilee.

 

Lähteet: http://www.terveystalo.com/kaihi