Nyt tilaajaa hemmotellaan! ET:n tilaajana saat nyt lukea kaikki Sanoman aikakauslehtiä verkossa. Ulottuvillasi on 15 huippulehteä.

ET:n tilaajana voit nyt lukea kaikkia Sanoman aikakauslehtiä digitaalisesti. Digilehdet-palvelussa käytössäsi ovat ET:n lisäksi ET Matkaopas, ET Terveys, Kodin Kuvalehti, Gloria, Glorian Koti, Glorian ruoka & viini, Hyvä Terveys, Meidän Perhe, Me Naiset, Cosmopolitan, Sport, Suuri Käsityö,Tiede ja Vauva.

Kunkin lehden uusin numero ilmestyy Digilehdet-palveluun samana päivänä kun se ilmestyy paperipainoksenakin. Palvelussa on lehtiä vuoden 2015 alusta asti.

Näin saat edun käyttöön

Jos sinulla jo on digilukemiseen tarvittavat tunnukset, kirjaudu sisään Digilehdet-palveluun etusivun yläkulmasta olevasta Kirjaudu-painikkeesta.

Ellet ole vielä ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se ensin osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellei sinulle vielä tule ET-lehteä, tilaa se täältä

Lue lisää Digilehdet-palvelusta täältä.

Makkarakupit olivat suosittu viikonloppuateria 60–70 -luvuilla.  Ennen niissä käytettiin luonnonsuoleen valmistettua makkaraa ja kupit täytettiin herneillä tai munakokkelilla. Nyt makkarakupit saapuvat ruokapöytiin trendikkäästi kulhoihin kasattuna. Katso videolta, miten nämä saunaillan herkut valmistuvat maustetuista makkaroista, kikherneistä ja kirsikkatomaateista. Koko komeuden viimeistelee uppomuna ja maukas pikakastike.

2705132

 

Makkarakupit

4 annosta

400 g makkaraa esim. bratwurstia ja chorizoa

1 prk (290/175 g) esikypsennettyjä kikherneitä

200 g vihreitä papuja paloina (pakaste)

250 g kirsikkatomaatteja

ripaus sormisuolaa

mustapippuria myllystä

herneenversoja

 

Uppomunat:

1 l vettä

0,75 dl väkiviinaetikkaa

4 munaa

 

Sinappimajoneesi (lisäksi halutessa):

1 dl majoneesia

1 1/2 rkl Dijon-sinappia

1 rkl hunajaa

 

Sekoita kastike majoneesista, sinapista ja hunajasta. Siirrä jääkaappiin odottamaan.

Sulata ja valuta pavut. Valuta kikherneet ja viipaloi makkarat. Puolita kirsikkatomaatit.

Paista makkaraviipaleita pannulla, kunnes ne ovat saaneet kauniin ruskean värin.

Nostele makkarat kulhoihin ja lisää makkarapannulle valutetut kikherneet. Paista pari minuuttia, lisää pavut ja puolitetut kirsikkatomaatit. Kuumenna ja mausta seos pippurilla ja ripauksella sormisuolaa.

Lisää kasvispaistos makkaroiden joukkoon kuppeihin ja sekoita. Nosta päälle uppomuna, lisää ripaus sormisuolaa ja viimeistele herneenversolla. Tarjoa lisäkkeenä sinappimajoneesia.

 

Miltä sinun muistosi maistuvat? Jätä oma ruokatarinasi Ruoka-Kalevalaan - voit voittaa ruokalahjakortin!


ET:n nettisivuilla julkaistusta Makumuistot-kyselystä selviää, että mummon pitsireunaisia muurinpohjalettuja ja vaarin suolaamia muikkuja ei päihitä mikään. Mummolasta tutut ruoat tuovat vielä aikuisenakin lohtua, kun elämä koettelee.

 

Lukijoiden mummolamuistoissa kalliit lelut ja matkat loistavat poissaolollaan. Sen sijaan niissä toistuvat yhdessä vietetty aika – ja ruoka.

Isovanhemmilla olisi silti nykyistä enemmän annettavaa ruokaperinteen ja valmistusmenetelmien siirtämisessä seuraaville sukupolville: vain 4 % kyselyyn vastanneista kertoi oppineensa isovanhemmiltaan ruuanlaittoa.

 

Housunnapit auki!

Pannukakku, uunijuusto, karjalanpaisti ja yskänpastillit. Näitä ja monia muita herkkuja lukijat kaipaavat lapsuudestaan. Heidän makumuistoistaan voi päätellä, että mummolassa ruokaa on aina ollut yllin kyllin, eikä ylensyönniltäkään ole vältytty.

”Isovanhempani olivat Karjalan evakkoja, ja tunnetusti karjalaisilla on rikas ruokaperinne. Yksi ruoka oli ylitse muiden: ohrajauhoista keitetty puuro. Pöytään katettiin syvät lautaset ja lusikat, kannullinen omista lehmistä lypsettyä maitoa ja voiastia. Ukki ja mummo kaatoivat lautaselle maitoa, jotta puuro ei tarttunut kiinni lautaseen. Päälle vielä mojova voisilmä. Puuroa tuli aina syötyä vähintään kolme lautasellista, ja lopputulos oli joka kerta sama: yksi toisemme jälkeen kellahdimme pöydän viereen penkeille pitkälleen ja availimme housunnappeja. Koskaan en muista syöneeni  niin vähän, että olisin noussut pöydästä sopivasti kylläisenä. Monesti on ollut ikävä mummoa ja jauhopuuroa.”-Irma, 51.

 

Vaikka herkkuruokia muistellaan kaiholla, on vähintään yhtä tärkeää ollut niiden valmistaminen yhdessä mamman ja papan kanssa.

”Lapsuuden kesien kohokohta oli mökkireissu. Pääsi mummon, eli meidän perheessä mamman, kanssa leipomaan karjalanpiirakoita. Mamma kauli taikinaa ja me lapset rypytimme kukin omalla tyylillämme. Piirakat piti leipoa aikaisin aamulla, jotta jäi aikaa kalastukselle ja mustikoiden poimimiselle. Siitä ei kesäpäivä paljon paremmaksi muutu! Haluan tarjota omille lapsilleni mahdollisuuden samanlaiseen ruokakulttuuriin – että he näkevät, mistä ruoka tulee ja pääsevät nauttimaan sen valmistuksesta.” -Outi, 29.

 

Salasyöpöttelyä ja hyviä tapoja

Isovanhempien luona on kautta aikojen saatu etuoikeuksia, joista omien vanhempien kanssa on voinut vain haaveilla. Todisteeksi ovat tosin saattaneet jäädä rasvaiset suupielet. 

"Mummon luona tuiki tavalliset kastikeruuat maistuivat paljon paremmilta kuin kotona. Tietysti siksi, että mummo käytti surutta voita ja kermaa. Hieman kasvettuani mummo lähetti minut kauppaan hakemaan herkkuja, salaa suuhygienisti-äidiltäni. Napostelimme Pirkan kaurakeksejä sekä Omar-karkkeja ja katsoimme Onnenpyörää.” -Eveliina, 24.

”Pienenä mummolassa hiivimme yöllä papan kanssa syömään viiliä. Siihen laitettiin talkkunaa ja pikkuisen sokeria päälle. Voi että kun maistui hyvälle!”
Näin muistelee lapsuuttaan Riina, 41.

 

Isovanhemmat ovat hyviä rikoskumppaneita, mutta joissain asioissa hekin ovat sentään pitäneet jöötä:

”Mummolassa oli sunnuntai-aamuisin talkkunaa ja tirripaistia, eli valurautapannulla rapeaksi paistettua siankylkeä. Talkkuna ei kuulunut herkkuruokiini, mutta sitä oli syötävä ensin. Vasta sen jälkeen sai uittaa leivänpaloja tirripaistissa.” –Sari, 45.

 

Vaikka moni yrittää vaalia perinteitä  omassa keittiössä, tuntuu lapsuuden makumuistojen taianomaisuuden tavoittaminen mahdottomalta.

”Mummolassa kokoonnuttiin pirtinpöydän ääreen syömään tappaiskeittoa. En ole varma, mitä keitossa oli. Eri ruhon osia varmasti, ehkä sisäelimiäkin. Yksi asia on kuitenkin varmaa: lihakeitto ei ole maistunut koskaan yhtä hyvältä! Ahtaalla pirtinpenkillä enojen, tätien ja serkkujen välissä, herkullista keittoa mummon ruskeakukallisilta lautasilta lusikoiden. Keiton kyljessä oli ruisleipää tai läpäkkää, mummon tekemää ohutta rieskaa. Puhe virtasi ja ihmiset söivät nopeasti, välissä ruoka suussa puhuen. Kun myöhemmin söin mieheni perheen suvun kanssa, tuolit tuntuivat olevan liian kaukana toisistaan ja syöminen oli liian hienostunutta. Mummolan ihana lämpö puuttui.” –Kati, 37.

 

Miltä sinun muistosi maistuvat? Jätä oma ruokatarinasi suomalaisen ruokakulttuurin kansalliseepokseen, Ruoka-Kalevalaan - voit voittaa ruokalahjakortin!

Heinäkuussa 2016 julkaistuun Makumuistot-kyselyyn etlehti.fi:ssä vastasi 780 henkilöä.

 


Kaupallinen yhteistyö

Sovellukset ovat erilaisia älypuhelimiin ladattavia ohjelmia. Suuri osa sovelluksista on ilmaisia ja loput voi ostaa kännykällä. Erilaisilla sovelluksilla voit personoida oman puhelimesi ja keskittyä sinua kiinnostaviin aihepiireihin. Esimerkiksi hyvinvointia voi seurata vaikkapa askelmittarilla, kalorilaskurilla tai kuntoilusovelluksella. Sudokut ja pulmapelit taas pitävät mielen virkeänä.

Katso videolta, kuinka lataat sovelluksen puhelimeesi!

 

2218460
 

 

 

Kaupallinen yhteistyö

Sosiaalinen media, eli some, tarkoittaa erilaisia verkkoympäristöjä, joissa voi lähettää ja vastaanottaa viestejä. Sosiaalisen median avulla voit helposti ja edullisesti pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, jotka asuvat esimerkiksi ulkomailla tai kauempana Suomessa. Voit vaikka lukea lapsenlapsille iltasadun videon välityksellä tai vaihtaa kuvia kavereiden kanssa. Suosittuja some-kanavia ovat esimerkiksi Facebook, Instagram ja Skype.

Katso videolta helpot vinkit, kuinka käytät Skypeä!

2228440