Eläkkeelle jääminen on yksi suurimmista aikuisiällä tapahtuvista elämänmuutoksista. Uusiksi menevät usein niin unirytmi, liikunta- ja ruokailutottumukset kuin sosiaaliset suhteetkin.

Työuran loppuminen vaikuttaa arkielämään niin monin eri tavoin, että etukäteen voi olla vaikea hahmottaa, mikä kaikki käytännön arjessa tulee muuttumaan.

”Luonnollisesti moni pohdiskelee, miten elämä sitten järjestyy, kun arkipäivästä ei enää kulu kahdeksaa tuntia työntekoon”, Terveystalon palveluiden kehittämisestä vastaava työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi kertoo. Hän kehottaa puhumaan eläkeaikaan liittyvistä ajatuksista ja huolista jonkun kanssa.

Eläkkeelle jäävän tulisi Metsäniemen mukaan kiinnittää huomiota erityisesti kolmeen asiaan, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. ”Hyvinvointia voi ajatella pyramidina, jonka pohjalla ovat kannattelevana rakenteena uni, liikunta ja ravinto. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä.”

Vanhetessa unen määrä vähenee luonnollisesti samalla, kun erilaisten unihäiriöiden määrä lisääntyy.

Jos eläkeläinen ei pidä huolta siitä, että saa riittävästi lepoa, on vaikea jaksaa huolehtia muista omaan hyvinvointiin vaikuttavista seikoista.

”Jos unen suhteen kaikki on kunnossa, niin sitten on hyvä miettiä, jaksanko pitää itsestäni huolta liikkumalla ja ravinnolla." Moni pohdiskelee omaan hyvinvointiin liittyviä asioita pitkään itsekseen ennen kuin rohkenee ottaa ne puheeksi alan ammattilaisen kanssa.

”Seniorit pelkäävät usein esimerkiksi lihasmassan menetystä. Myös laihduttaminen on monesti eläkeikäisen toiveena, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeammaksi laihtuminen käy. Se ei myöskään ole aina järkevää terveyden kannalta, sillä yleensä laihtuva seniori-ikäinen menettää etupäässä lihasta”, Metsäniemi kertoo.

Eläkeläisiä mietityttää myös liikunnan harrastaminen. Jotkut ovat tehneet koko työuransa fyysisesti passiivista työtä esimerkiksi näyttöpäätteen edessä istuen. Heille eläkkeelle jääminen tarkoittaa sitä, että on aikaa liikkua enemmän ja pitää huolta omasta kunnosta.

Toisenlainen joukko ovat fyysisesti raskasta työtä tehneet. ”Heillä ei ole ollut työpäivän jälkeen tarvetta liikkua, mutta eläkkeellä tilanne on toinen. Heidän kanssaan mietitään uusia tapoja harrastaa liikuntaa. Itseä kiinnostavaa liikuntamuotoa etsiessä täytyy kuitenkin muistaa, että raskaan työn tekijöillä saattaa olla työn aiheuttamia vammoja, kuten kulumia tai rasitusvammoja”, Metsäniemi huomauttaa.

Päivi Metsäniemi tapaa työssään paljon senioreita.

Myös sosiaaliset kuviot menevät uusiksi eläköitymisen myötä. ”On yllättävän paljon sellaisia ihmisiä, joiden keskeinen sosiaalinen verkosto on nimenomaan työpaikalla”, Metsäniemi sanoo.

Monelle työkaverit ovat niitä, joiden kanssa jaetaan yhteiset mielenkiinnon kohteet ja osaaminen, mutta myös niitä, joiden kanssa jaetaan elämän ilot ja surut. Erityisesti ne, jotka ovat eläneet vahvasti työlleen, saattavat eläkkeelle jäädessään tuntea olevansa yhtäkkiä yksin.

Eläkkeelle jäämisen ajatellaan tarkoittavan usein myös sitä, että on enemmän aikaa lähipiirille, kuten lapsille ja lastenlapsille. Se on monelle tärkeää, mutta Metsäniemi kehottaa kuitenkin muistamaan omat tarpeet ja vetämään rajat siihen, mikä itsestä tuntuu hyvältä.

”Lapsiperheissä eletään ruuhkavuosia ja tarpeiden tynnyri voi siellä päässä olla pohjaton. Eläkeläisen täytyy sellaisessakin tilanteessa muistaa pitää huolta omasta jaksamisestaan.”

Metsäniemi muistuttaa, etteivät lapset ja lapsenlapset korvaa ikätovereiden tukiverkostoa. Uusi sosiaalinen verkosto työporukan tilalle saattaa löytyä vaikkapa harrastuksesta, jossa pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.

Elääkkeelle jäävällä on usein suunnitelmissa paljon asioita, joita haluaa vielä ehtiä tehdä ja toteuttaa.

Jotta aktiivista ja hyvää elämää voisi elää mahdollisimman pitkään, kehottaa Metsäniemi eläkkeelle jäävää pohtimaan uutta elämäntilannetta ja omaa terveyttä yhdessä asiantuntijan kanssa esimerkiksi seniori-ikäisille suunnatussa terveystarkastuksessa.

Monella on takana pitkä työura, jonka aikana työterveyshuolto on pitänyt huolta terveyteen liittyvissä asioissa. Eläkkeelle jäädessä terveydenhuoltoon liittyvät asiat pitää miettiä kokonaan uusiksi. Terveystarkastuksessa potilas käy yhdessä sairaanhoitajan kanssa läpi sen, miten terveydenhoito tulee jatkossa järjestymään ja lisäksi kaikki ne seikat, jotka painavat mieltä.

”Paras terveystarkastus on sellainen, joka lähtee liikkeelle potilaan tarpeista. Tarkoituksena on käydä systemaattisesti läpi kaikkia terveyden osa-alueita. Miettiä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, miten voin omalla toiminnallani vaikuttaa siihen, että pysyisin mahdollisimman pitkään terveenä ja toimintakykyisenä”, Metsäniemi kertoo.

Moni eläkkeelle jäävä suunnittelee esimerkiksi uuden liikuntaharrastuksen aloittamista tai vanhan harrastuksen aktivointia. Terveystarkastuksessa selvitetään, onko sille terveydellisiä rajoitteita.

Toinen yleinen suunnitelma on matkustaminen; maailmaa halutaan nähdä, kun siihen on viimeinkin tarpeeksi aikaa. Terveystarkastuksessa katsotaan rokotusasiat kuntoon matkailua suunnittelevien kanssa. Lisäksi pohditaan, onko joitakin lääkityksiä, joita pitäisi matkaillessa huomioida tai pitäisikö jotakin erityistä ottaa huomioon matkavakuutuksen valinnassa.

Metsäniemi kertoo terveystarkastukseen hakeutuvan tavallisesti ihmisiä, jotka ovat aktiivisia ja haluavat säilyä sellaisina. ”Heillä on niin sanotusti hyvä huoli terveydestään; elämässä on vielä valtavasti asioita, joita halutaan kokea, tehdä ja nähdä. He haluavat varmistaa, että pystyvät elämään hyvää ja aktiivista elämää vielä vuosikausia.”

Perusterveenkin on hyvä käydä tarkastuksessa 1-3 vuoden välein.

Terveystarkastus on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sairauden tai terveyshaitan ennaltaehkäisy on usein huomattavasti helpompaa, halvempaa ja vähemmän vaivaa vaativaa kuin jo puhjenneen vaivan hoitaminen.

Ennen tarkastusta otetaan laboratoriokokeet, joihin kuuluu perusverenkuva, verensokeri, munuais- ja maksakoe sekä kolesteroliarvot. Tulokset käydään läpi yhdessä sairaanhoitajan kanssa. Samalla mitataan myös verenpaine, pulssi, pituus, paino ja vyötärönympärys.

”Tavallisesti lääkäriin mennään jonkun tietyn oireen vuoksi. Silloin hoidetaan nimenomaan tätä yhtä oiretta, ja potilas saattaa kokea, että näyttäytyy lääkärille pelkkänä kipeänä vasempana polvena tai oireilevina nivelinä”, Metsäniemi sanoo.

Terveystarkastuksessa on aikaa puhua ja kuunnella. Esille nousee herkästi sellaisia seikkoja, joille ei tavallisella oirelääkärikäynnillä olisi aikaa.

”Jos potilasta huolestuttaa lähestyvä Madeiran matka ja se, jaksaako siellä kiivetä mäkiä entiseen malliin, jutellaan siitä ja mietitään ratkaisuja siihen. Jos taas mielen päällä on uimaharrastuksen ja virtsankarkailun yhdistäminen tai yöheräily, sitten mietitään, mitä niiden suhteen voidaan tehdä”, Metsäniemi kertoo.

 

 

Terveytarkastus ET-lehden lukijoille nyt 80 € (norm. 95 €). Saat edun mainitsemalla koodin ET-lehti maksun yhteydessä Terveystalon asiakaspalvelupisteessä. Etu on voimassa 31.7.2016 saakka.

Hakeudu seniorin terveydenhuollon vuositarkastukseen, jos...

 

  1. Terveydentilaasi on viimeksi tarkasteltu vuosia sitten.
    Terveydentila on hyvä hahmottaa kokonaisuudessaan. Asioiden systemaattisesta läpikäynnistä voi olla suuri hyöty.
  2. Olet huolissasi jostakin sukurasitteesta.
    Monilla sairauksilla on geneettistä taustaa. Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voidaan miettiä keinoja ennaltaehkäisyyn.
  3. Käyt säännöllisesti lääkärissä kroonisen sairauden vuoksi.
    Kun hoidetaan kroonista sairautta, saattaa kokonaisuus herkästi unohtua. Terveystarkastuksessa katsotaan potilasta yhtä oiretta laajemmin. Parhaimmillaan se voi jopa ryhdistää kroonisen sairauden hoitoa.
  4. Haluat aloittaa uuden liikuntaharrastuksen tai lisätä liikunnan määrää entisestä.
    Liikunta kuormittaa elimistöä, mutta se ei saa haitata terveyttä vaan sen tulee olla sitä edistävä asia. Ammattilainen antaa vinkkejä liikuntaharrastukseen ja auttaa löytämään sopivan lajin.

Harri Pesosen maailma kirkastui lähes kertaheitolla, vaikka aluksi ajatus kaihileikkaukseen menosta pelotti.

Kun Harri Pesonen, 63, tuli silmälääkärin vastaanotolta, taskussa oli paperi, johon oli kirjoitettu diagnoosi kummankin silmän kaihista. Lääkäri ehdotti näön parantamiseksi Pesoselle leikkausta, joka on ainoa keino päästä eroon kiusallisesta vaivasta. Leikkausta suositellaan, kun kaihi haittaa elämää. 

Yleensä puhutaan kaihin kasvusta, mutta oikeastaan näön huonontuminen johtuu silmämykiön sisällä olevan linssin samenemisesta. Samea linssi taittaa kuvan verkkokalvolle epäselvästi.

Kaihi aiheutti Pesosen elämässä hankalia tilanteita; lääkärin mukaan oli niillä rajoilla, kannattaisiko enää esimerkiksi hypätä auton rattiin. Kauas katsottuna maailma näytti samealta ja puuromaiselta. Myös lähinäkö oli alkanut huonontua, mikä on tyypillistä kaihin etenemiselle. Hämärässä Pesosen oli erityisen vaikea nähdä mitään. Kaihi saattaa aiheuttaa myös häikäistymistä ja värien muutosta. 

Pesonen oli saanut Terveystalosta ohjeet leikkauksen etenemisestä jo etukäteen, mutta siitä huolimatta silmiin kajoaminen mietitytti. Mielikuvitus laukkasi.

”Jännitti ja pelotti. Oli sellainen mielikuva, että veitsi lähestyy silmää”, Pesonen naurahtaa.

Leikkauksessa silmän oma harmaantunut linssi poistetaan ultraäänilaitteen avulla ja vaihdetaan kirkkaaseen keinolinssiin. 

Kaihileikkauksessa voidaan myös korjata silmän taittovirheitä, eli on mahdollista päästä kokonaan eroon silmälaseista.

Terveystalosta saamiensa ohjeiden mukaisesti Pesonen asettautui leikkauspäivänä puhtaissa ja väljissä vaatteissa leikkauspöydälle. Silmiin tiputettiin mustuaisia laajentavia tippoja ja puudutustippoja. Niihin laitettiin myös hieman epämukavilta tuntuvat pidikkeet, jotka pitävät silmät auki. 

Seuraavaksi Pesosella on vain mielikuva siitä, että hän katseli häikäisevää valoa, kun keinolinssin vaihto tehtiin. Leikkauksessa käytettävän mikroskoopin valon tuijottelu olikin kenties operaation ikävin asia. Mielikuvituksellisille ajatuksille veitsen lähestymisestä saattoi jo hymyillä itsekseen.

”Kaihileikkaus ei tuntunut miltään. Turha sitä on jännittää. Leikkaavana lääkärinä toiminut Tiina Leivo oli todella mukava ja antoi hyvin tietoa tapahtuman eri vaiheista.”

Pesonen sai mukaansa suojalasit öitä varten ja meni hetkeksi lepohuoneeseen nauttimaan kahvia ja pasteijaa. Lepohuoneessa odotellaan noin puoli tuntia, kunnes saattaja saapuu noutamaan potilaan. Saattaja on hyvä pyytää avuksi, sillä leikkauksesta kotiutuu samana päivänä.

Silmät voivat olla arat leikkauksen jälkeen. Pesosesta tuntui lähinnä siltä, että silmissä olisi roskia. Valon kirkkaus ulkona tuntui kuitenkin ilkeältä. Pienestä kärsimyksestä huolimatta jo seuraavana aamuna saattaa huomata, miksi leikkaus kannattaa.

”Seuraavana päivänä oikein hämmästytti, että tältäkö maailma näyttääkin. ”

Leikkauksen jälkeen Pesonen käytti muun muassa kosteuttavia ja antibioottisia silmätippoja muutamien viikkojen ajan. On myös huolehdittava siitä, että silmiä ei raavi öisin tai että niihin ei mene vettä. Saunominen kannattaa siis jättää väliin toviksi. Myös raskas liikunta pitää laittaa hetkeksi odottamaan silmien parantumista.

Muuten toipuminen oli Pesosen mielestä melko vaivatonta. Hän vertaa näön paranemista vesikannuun, jossa päiväkausia seissyt samea vesi vaihtuu hiljalleen kirkkaaseen.

 

 

Vesi onkin tuttu elementti Pesoselle, joka käy harrastuksenaan kalastamassa Espoon rannoilla ja Kirkkonummella kerran parissa viikossa työnsä vastapainoksi. Vesistä nousee haukea, kuhaa ja taimenia.  Mieluisimpia kalajuttuja on kahdeksankiloisen meritaimenen saanti Ahvenkoskelta tai se, kun Porkkalanniemen kärjestä nousi näytöstyyliin meritaimen heti, kun meni kaverin viereen kalastamaan. 

Pesonen käy silloin tällöin myös Lapissa kalastamassa ja silloin kelpaa narrata kalaa omilla perhoilla. Koska perhojen sitominen on pikkutarkkaa puuhaa, terävä näkö auttaa suuresti. Pesonen käyttää perhoihin höyheniä ja jäniksen karvoja, jotka hän pyörittää sormien välissä sidontalangalle. Kotona odottaa noin 50 valmista perhoa.

”Laitan perhoon esimerkiksi viidakkokukon täplikkäitä höyheniä, joista saan syötille silmät. Perhojen sitomisessa tarvitaan hyvän näön ja sorminäppäryyden lisäksi kärsivällisyyttä.”

Kaihin kohdalla jälkitarkastus on yleensä noin neljän viikon päästä leikkauksesta. Pesosen käynti Terveystalossa sujui hyvissä merkeissä, sillä silmät olivat parantuneet mukavasti. Joskus jälkitarkastuksessa saatetaan todeta jälkikaihia, eli arpikudoksen kaltaista samentumaa, joka asettuu tekomykiön taakse. Pesosella ei leikkauksensa jälkeen kuitenkaan havaittu tällaisia oireita.

Enää Pesosen ei tarvitse hävetä, kun kadulla tulee kaveri vastaan. Hän näkee tervehtiä ilman että toisen täytyy tulla kasvojen eteen esittäytymään. Töissäkin on helpompaa, kun kirjaimet tietokoneen ruudulla näkyvät selvästi.

”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että menin leikkaukseen ja kaikki sujui hyvin alusta loppuun asti. Jatkossa tarvitsen silmälaseja enää lukemiseen. On hienoa nähdä”, Pesonen myhäilee.

 

Lähteet: http://www.terveystalo.com/kaihi

Kaihi on normaali vanhenemiseen liittyvä silmäsairaus, joka tulee meistä jokaiselle. Vastoin vanhentunutta uskomusta kaihi voidaan leikata heti, kun oireet alkavat haitata normaalia elämää.

Kaihi on normaali vanhenemiseen kuuluva ilmiö, johon tarvitaan leikkaushoitoa. Yleisimmin kaihi leikataan 60–80-vuotiaalta henkilöltä. Pelkästään Suomessa tehdään vuosittain 55 000 kaihileikkausta.

Terveystalon silmätautien ylilääkäri Tiina Leivon mukaan kaihileikkausten määrä tulee nousemaan tulevaisuudessa entisestään. ”Ikääntyvien määrä kasvaa, mutta ihmiset haluavat myös panostaa elämänlaatuun. Ei haluta odottaa, että näkö huononee entisestään. Esimerkiksi autoa ajaessa ja monissa harrastuksissa, kuten golfissa, on tärkeää nähdä hyvin.”

Kaihileikkauksen suosiota selittää myös sen vaivattomuus. Päiväkirurgisena toimenpiteenä tehtävä leikkaus on kivuton ja turvallinen. Puolisen tuntia kestävä operaatio tehdään paikallispuudutuksessa. Leikkauksessa silmästä poistetaan samentunut linssi, ja se korvataan uudella, muovisella linssillä.

Useimmiten potilaalta voidaan leikata molemmat silmät samalla kerralla. Leikkauksen jälkeen potilas käyttää silmätippoja noin kuukauden ajan. Sairasloman tarve riippuu siitä, minkälaista työtä potilas tekee. Tavallisesti määrätään noin kahden viikon pituinen sairasloma.

”Aikaisemmin puhuttiin, että kaihia olisi hyvä kypsytellä ennen leikkausta. Tämä on vanhentunutta tietoa", Leivo sanoo.

"Kaihi on järkevää leikata heti, kun se alkaa häiritä elämää. Leikkaustekniikat ovat kehittyneet, ja kyseessä on hyvin vähäriskinen leikkaus, joka parantaa elämänlaatua.”

Suomalaisista noin 60 % käyttää silmälaseja. Jos toiveena on elämä ilman laseja, voidaan kaihileikkaus tehdä toisinaan myös etukäteen. ”Tämä tarkoittaa sitä, että silmän linssi ei ole vielä sumentunut tai se on sumentunut vain vähän. Tällöin puhutaan linssi- eli ikänäköleikkauksesta”, Leivo selittää.

Linssileikkaukseen voi siis hakeutua myös sellainen, jolla ei vielä ole varsinaisia kaihin oireita, mutta joka haluaa päästä eroon silmälaseista.

Linssileikkaus voidaan tehdä yli 45-vuotiaille. Sen avulla potilas voi vapautua laseista kokonaan tai osittain. Leikkauksen läpikäyneen ei tarvitse mennä enää myöhemmin kaihileikkaukseen, sillä samalla leikkauksella hoituu myös kaihi. Leikkaustekniikka on täysin sama sekä linssi- että kaihileikkauksessa, mutta linssileikkauksessa käytetään useammin erikoislinssejä. 

Jos näkö tuntuu jatkuvasti sumealta ja hämärässä näkeminen on vaikeaa, kannattaa varata aika silmälääkärille. Kaihin aiheuttaman näön heikkenemisen vuoksi päivittäiset askareet, kuten autolla ajaminen ja lukeminen, vaikeutuvat. Myös häikäistyminen kielii usein kaihista; pimeällä autoa ajaessa voi tulla vaikeaksi sietää vastaantulevien ajoneuvojen valoja.

Jos näössä huomaa ongelmia, ei kannata jäädä odottelemaan oireiden pahenemista vaan hakeutua heti silmälääkäriin.

Kaihi havaitaan mikroskooppitutkimuksella. Kaihin etenemistä voi jossain määrin hidastaa terveillä elintavoilla ja aurinkolasien käytöllä. Ainut hoitokeino on uuden linssin asettaminen leikkauksessa.

”Kaihileikkauksen luullaan usein olevan kalliimpi kuin se todellisuudessa on. Käytännössä voi ajatella, että kun leikkaukseen panostaa suurin piirtein yhden etelänloman verran, saa ongelman hoidettua pois päiväjärjestyksestä”, Leivo kertoo. ”Kannattaa myös huomioida, että leikkauksen jälkeen säästyy myös se kustannus, mikä menee lasien vaihtoon muutaman vuoden välein. Leikkauksen jälkeen ei yleensä enää ole samalla tavalla tarvetta vaihtaa laseja.”

 

Lue lisää kaihileikkauksesta täältä.

Kaupallinen yhteistyö

Uusi tutkimus paljastaa, että suomalaisilla on paljon harhaluuloja diabeteksesta. Ymmärrys sairaudesta on tärkeää, jotta se voidaan tunnistaa ja hoitaa oikein ajoissa.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa puoli miljoonaa suomalaista, mutta heistä puolet ei tiedä sairaudestaan. Hoitamaton diabetes voi aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja, joten sen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää.

Puutteellisen tiedon vuoksi moni suomalainen ei koe kuuluvansa tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään. Terveystalon maaliskuussa 2016 toteuttama kyselytutkimus paljasti, että yli puolet suomalaisista mieltää taudin puhkeavan vanhalla iällä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Suurin osa sairastuneista on tosiasiassa työikäisiä.

Vain viidesosa tutkimukseen vastanneista oli käynyt mittauttamassa verensokerinsa viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisimmin tätä selitettiin sillä, ettei asia ollut yksinkertaisesti tullut mieleen tai ettei vastaaja kokenut kuuluvansa riskiryhmään.

Terveyden säännöllisellä seuraamisella on suuri rooli tyypin 2 diabeteksen tunnistamisessa. Kun verensokeri mitataan tasaisin väliajoin esimerkiksi terveystarkastuksessa, kohonnut riski sairastua voidaan huomata hyvissä ajoin.

Varhainen diagnoosi on tärkeä, jotta elimistö ei vaurioidu pysyvästi. Diabetes on hoitamattomana vakava sairaus, joka voi johtaa vakaviin valtimosairauksiin, kuten sydän- ja aivoinfarkteihin.

Tutkimus osoitti, että suomalaiset sekoittavat helposti tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen ja niiden hoitokeinot. Yli kolmasosa ei tiennyt, mitä eroa tyypin 1 ja 2 diabeteksella on.

Diabetes mielletään yhdeksi sairaudeksi, vaikka tosiasiassa tyypin 1 ja 2 diabetes ovat eri sairauksia ja vaativat myös erilaisen hoidon.

Tyypin 1 diabeteksesta käytetään usein nimitystä nuoruustyypin diabetes. Sairaus johtuu haiman toimintahäiriöstä, jossa keho ei tuota itse insuliinia. Tämä johtaa verensokerin kohoamiseen.

Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes taas on aineenvaihduntahäiriö, jossa elimistö ei osaa käyttää insuliinia ja sokeria oikealla tavalla hyväkseen. Huonot elintapavalinnat voivat vaikuttaa sairastumiseen.

Tutkimukseen vastanneet tiesivät hyvin, että terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä diabeteksen hoidossa. Liikunnan, ruokavalion ja painonhallinnan merkitys tiedostettiin. Toisaalta niiden luultiin olevan myös tyypin 1 diabeteksen hoitokeino, vaikka se vaatii aina insuliinilääkityksen.

 

Kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2000 suomalaista, ja otos oli kansallisesti edustava. Kyselytutkimuksen suunnittelivat ja analysoivat Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy ja Terveystalo. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa.

Testaa näillä neljällä kysymyksellä, onko sinulla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

  1. Onko lähisuvussasi (vanhemmilla, sisaruksilla, isovanhemmilla) tyypin 2 diabetesta?
  2. Onko painoindeksisi korkeampi kuin 30 tai vyötärönympäryksesi yli 100 cm (naisilla 90 cm)?
  3. Onko sinulla joskus todettu suurentuneita verensokeriarvoja, esimerkiksi terveystarkastuksen tai raskauden yhteydessä?
  4. Onko sinulla verenpainetauti, tai oletko sairastanut sydäninfarktin tai aivoinfarktin?

Jos vastasit kahteen tai useampaan kysymykseen kyllä, riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen on kohonnut. Suosittelemme, että varaat ajan pitkäaikaissokerinmittaukseen tai diabeteshoitajalle.