Hogeweyn dementiakylässä ovet ovat auki. Juhlapäivinä järjestetään ulkoilmatilaisuuksia.

Mitäpä jos sairastuisit dementiaan, mutta voisit silti liikkua kuten haluat? Käydä kaupassa, teatterissa ja päättää, milloin haluat nukkua? Kaikki tämä on totta Hogewayn dementiakylässä Hollannissa.

Vielä 1990-luvun alussa Hogeweyn asumisyksikkö Weespin kaupungissa oli tavallinen ikääntyneiden asumisyksikkö.

– Vaikka kaikki oli niin kuin pitikin, jokin puuttui. Se jokin oli koti, sanoo Yvonne van Amerongen-Heijer, Hogeweyn asumisyksikön johtaja ja sielu.

Henkilökunta sai ideoida uudenlaisen asumismallin, joka perustuisi kodinomaisuuteen ja elämäntavan valintaan.

Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan ollut, vaan käytettävissä oli saman verran kuin muissakin kunnallisissa asumisyksiköissä, noin 5 000 euroa henkeä kohden kuussa.

Johtaja Yvonne van Amerongen-Heijer on ollut Hogeweyn suunnittelussa mukana alusta lähtien.
Johtaja Yvonne van Amerongen-Heijer on ollut Hogeweyn suunnittelussa mukana alusta lähtien.

– Suunnittelimme sydämellä. Halusimme kodin, jossa dementiaa sairastavat voisivat elää itsenäisesti ja turvallisesti. Emme voi parantaa sairautta, mutta voimme tarjota ikääntyvälle ympäristön, jossa hän voi liikkua vapaasti ja osallistua.

Tavallisesti asumisyksikön ylläpitäminen on melkoinen logistinen järjestelmä jo pelkän ruokahuollon vuoksi. 

– Meillä asukkaat ja hoitajat käyvät yhdessä kylän omassa ruokakaupassa. Kauppamatkalle pukeudutaan sään mukaan. Ulkona voi haistaa luonnon tuoksuja, van Amerongen-Heijer kuvailee.

Asunnot rajaavat kylän siten, ettei alueen ulkopuolelle pääse harhailemaan. Missään ei näy aitoja, lukkoja eikä kieltotauluja. Kesällä puutarha kukoistaa monissa väreissä, Hollannissa kun ollaan.

Samantapaisten kylien toiminta on nyt alkamassa Norjassa ja Kanadassa. Yhdysvalloissa Dallas suunnittelee omaansa.

"Kulttuurillisen" kodin asukas rouva Vierdag on saanut vieraakseen sukulaisia.
"Kulttuurillisen" kodin asukas rouva Vierdag on saanut vieraakseen sukulaisia.

Elämäntapa ja osallisuus

Kunnallisia palveluja tuottavalla Vivium-konsernilla on paljon hoivayksikköjä eri puolilla maata, mutta ei toista Hogeweyn veroista. Hogeweyssa asuu noin 150 ikääntyvää, joilla kaikilla on dementia. Yksikköön tullaan kuten mihin tahansa kunnalliseen hoivayksikköön, tosin jonotusaika on yli puoli vuotta.

Hogeweyssa asuminen perustuu paitsi kodinomaisuuteen myös elämäntapavalintoihin. Uusi asukas täyttää yhdessä lähiomaistensa kanssa lomakkeen, jossa kysytään tarkoin, millaista elämä on ollut ennen omassa kodissa. Maalla vai kaupungissa? Omakotitalossa vai kerrostalossa? Millaisesta musiikista pitää? Mitä työtä on tehnyt?

"Haluamme, että meillä asuva voi tuntea olonsa kotoisaksi."

– Elämäntapa vaikuttaa meihin paljon, enemmän kuin uskommekaan. Sama ikä, ammatti, tulotaso ja asuinmaa eivät tarkoita, että ihmisillä olisi samantyylinen tapa elää, Amerongen-Heijer sanoo. 

– Haluamme, että meillä asuva voi tuntea olonsa kotoisaksi. Asumisyksikössämme on 23 kotia, joiden sisustus ja toiminta poikkeavat juuri elämäntapamäärittelyjen vuoksi.

Rouva Veenendaal puhuu mielellään työvuosistaan hoitoalalla.
Rouva Veenendaal puhuu mielellään työvuosistaan hoitoalalla.

Hogeweyn asukkaat on jaettu seitsemän asukkaan koteihin elämäntapojen mukaan. Tyylejä on joka lähtöön: kodinhoitamiseen keskittynyt, kulttuurillinen, yläluokkainen, kaupunkimainen, työläistyyli, kristillinen ja indonesialainen.

– Meidän pitää elää ajassa. Pian meillä voi olla kahdeksaskin elämänmuoto, hieman buddhalaistyyppinen, kehoni on sieluni -koti. Mutta olipa kodin elämäntapa mikä tahansa, elämme täällä menneisyydessä. Elvis on vielä talossa, Beatles vasta tulossa, Amerongen-Heijer sanoo.

Ovikello ja kynnysmatto

Kodeissa ei ole käsidesiä, kulkukoodeja eikä sinisiä muovitossuja. Ovenpielessä on ovikello, ja sisäpuolella jalat pyyhitään kynnysmattoon.

"Työläistyylisessä" kodissa asuu kuusi miestä ja yksi nainen. Jokaisella on oma huoneensa, ja keittiö, olohuone ja saniteettitilat ovat yhteiset. Pöydällä on sanomalehtiä. Yksi asukkaista viheltelee ja naksuttaa kieltään televisiota katsellessaan. Se tuntuu ärsyttävän muita. Joku torkkuu pyörätuolissaan. Kaikilla on puhtaat ja siistit vaatteet.

– Sopeudumme täällä toisiimme. Jokainen voi herätä silloin kun haluaa ja pukeutua niin kuin haluaa. Autamme aamutoimissa ja valmistamme yhdessä aamiaista. Sitten sovimme päivän ohjelmasta ja ruuanlaitosta, kertoo hoitaja Magnolia.

"On tärkeää, että äänet, hajut ja tunnelma muistuttavat kotia."

Ruoka ostetaan alueen kaupasta ja maksetaan yksikön rahalla. Suuri osa asukkaista ei ymmärrä rahan arvoa, mutta kaupassa osataan ottaa tämä huomioon.

Kohta liedellä alkaa porista. Istumme pöydän ääreen yhdessä. Ruoka tarjoillaan kodin tarjoiluastioista, ei kärryiltä eikä suurkeittiöstä. Ruokailun jälkeen tiskataan, ja ne, jotka haluavat, voivat auttaa.

– On tärkeää, että äänet, hajut ja tunnelma muistuttavat kotia, sillä dementikolle monet asiat ovat hämmentäviä, Magnolia kertoo.

Kylän asukas Trudy Vernooy (oik.) on käymässä kylän kaupassa vieraansa kanssa.
Kylän asukas Trudy Vernooy (oik.) on käymässä kylän kaupassa vieraansa kanssa.
Hogeweyn ravintolassa käyvät ruokailemassa myös muut Weespin asukkaat.
Hogeweyn ravintolassa käyvät ruokailemassa myös muut Weespin asukkaat.

Yöaikaan kodeissa ei ole hoitajia. Huoneet on varustettu akustisella valvontajärjestelmällä. Jos joku lähtee yöllä liikkeelle, se kuullaan Hogeweyn keskuksessa. Asukkaat voivat yöllä vaikka katsella televisiota tai halutessaan valvoa ja pitää seuraavana päivänä pyjamapäivän. Lääkäri käy talossa tarpeen mukaan ja näkee asukkaiden terveystiedot tietokoneelta, jollainen on joka kodissa.

Kerhoja ja retkiä

Hogeweyn dementiakylän erottaa ulkomaailmasta lasinen, lukittu liukuovi. Muut ovet ovat auki.

Kylä on rakennettu kerrostalolähiön tuntumaan 15 000 neliömetrin alueelle. Pienoiskaupungin keskellä on torintapainen ja suihkulähde. Aurinkoisella ilmalla monet haluavat ulkoilla, ja torin kulmalta voi poiketa sisään ravintolaan, kahvilaan tai baariin. Samoja palveluja käyttävät myös tavalliset weespiläiset. Hogeweyn teatterissa järjestetään näytöksiä ja konsertteja, mutta teatteri on tunnettu myös konferenssi- ja seminaaripaikkana.

Kävelykaduilla liikutaan rollaattoreilla. Asukkaat saavat tupakoida ulkona. Kadun varrella on fysioterapialiike ja kampaamo. Vierekkäin istuttavalla tandem-pyörällä voi polkea, jos löytää siihen kaverin.

Yömyssyksi voi saada kuumaa maitoa tai vaikka pikarillisen jotain väkevämpää.

Hyvinvointitoimisto koordinoi kylän 23 kerhon toimintaa, retkiä ja kylän yhteisiä tapahtumia. Joulua ja kuningattaren syntymäpäivää juhlitaan yhdessä, kuten missä tahansa pikkukylässä. Viherpeukalot voivat osallistua kukkien istuttamiseen ja puutarhanhoitoon. Kerrostaloon tottuneille on asuntoja toisessa kerroksessa.

Magnolia lukee herra Van der Schootin kanssa "työläistyylisessä" kodissa.
Magnolia lukee herra Van der Schootin kanssa "työläistyylisessä" kodissa.

Asukkaat eivät juurikaan tarvitse unilääkkeitä, sillä aktiivisen päivän aikana keho väsyy. Yömyssyksi voi saada lasillisen kuumaa maitoa, jollekin käy kahvi ja toiselle taas pikarillinen jotain väkevämpää.

Parhaillaan on meneillään askartelukurssi ryhmätilassa, joka näyttää ison kodin keittiöltä. Ei ole päiväsalia, ei erillistä askarteluhuonetta. Jokaisella on edessään kahvikuppi ja jotakin makeaa.

Remyksi esittäytyvä rouva on yksi kylän 150 vapaaehtoisesta.

– Tulen tänne auttamaan muutaman kerran kuukaudessa. Mieheni sairastelee, enkä halua olla yksin kotona, Remy kertoo.

"Luulen, että moni pitää minua palvelijanaan."

Kristallikruunujen alla

"Ylemmän luokan" kodissa asuu kuusi naista ja yksi mies. Kristallikruunujen alla soi swing-musiikki. Nuori hoitaja Anne de Haas laskostaa pyykkiä kodin pöydällä. 

– Rouvat ovat tottuneet siihen, että joku muu tekee taloustyöt heidän puolestaan. Luulen, että moni pitää minua palvelijanaan. Se sopii minulle mainiosti, hän naurahtaa. 

De Haas kertoo, että tämän kodin asukkaat eivät ole ahkeria ulkoilijoita. Rouva Sierksma on työskennellyt sairaalassa ylihoitajana ja rouva Hennyllä puolestaan on ollut muotiliike. Hänen hiuksensa on kammattu kauniisti kiharoille.

Hoitaja Anne de Haas "ylemmän luokan" kodissa. "Rouvat ovat tottuneet, että joku muu tekee työn."
Hoitaja Anne de Haas "ylemmän luokan" kodissa. "Rouvat ovat tottuneet, että joku muu tekee työn."

Keittiö on rakennettu sermin taakse, koska kodin asukkaat ovat tottuneet siihen, että ruuanlaittotila on erillinen. 

Käymme vielä "kulttuurikodissa". Ovikellon soittoon vastaa eläkkeellä oleva arkkitehti, 77-vuotias Frans Van der Ven. Taustalla soi Bizet’n Carmen

Hurmaavalla der Venillä pitkä niskatukka ja muodikkaat nahkaiset varsilenkkarit. Vieraiden saavuttua hän puhkeaa lauluun. Huoneen seinillä ja kirjahyllyssä on modernia taidetta. Kirjojen selkämyksistä löytyvät muun muassa nimet Hannah Arendt ja Jean Paul Sartre

Yvonne von Amerongen-Heijer kulkee maailmalla kertomassa kodinomaisesta, elämäntapaan perustuvasta dementikkojen asumismuodosta. 

– Emme anna ikääntyneille vain hoitoa, vaan haluamme tarjota heille ensisijaisesti kodin, Amerongen-Heijer sanoo hellästi.

Frans van der Ven viihtyy Hogeweyssä. Hän on koulutukseltaan arkkitehti. Rakkaat esineet ovat löytäneet paikkansa hänen huoneestaan.
Frans van der Ven viihtyy Hogeweyssä. Hän on koulutukseltaan arkkitehti. Rakkaat esineet ovat löytäneet paikkansa hänen huoneestaan.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 16/2015.

Mahdollista myös Suomessa?

Suomessa vanhusten asumista ajatellaan sitkeästi hoitamisen näkökulmasta.

– Hoitokäytäntöjen rutiinit muuttuvat hitaasti, sanoo Kirsi Kiviniemi, Turun kaupungin vanhusten asumispalvelujen johtaja.

– Suomessa vanhustenhuollossa ei ole valmiina Hollannin mallin edellyttämiä tiloja, emmekä käytä niin paljon vapaaehtoisia auttajia. Suomen lainsäädäntö on todennäköisesti tiukempi kuin Hollannin. Meillä esimerkiksi jo voileipien koostaminen edellyttää hygieniapassia, ja henkilökunnan tulee mitata pintojen bakteeripitoisuuksia säännöllisesti.

Hogeweykin malli on kuitenkin herättänyt mielenkiintoa Suomessakin. Ikäihmisen hoitoon halutaan enemmän yksilöllisyyttä. Moni asukas olisi mielissään, jos voisi esimerkiksi pistäytyä vieraidensa kanssa kahvilassa, mutta kustannussyistä iltaisin ja viikonloppuisin auki olevat kahvilat on karsittu pois monista asumisyksiköistä. 

– Itse toivoisin, että tällaiset pienet ilot voitaisiin tarjota, Kiviniemi sanoo.

Turun asumisyksiköissä pieniä muutoksia on tehtykin. Koska ruokapalvelujen toteuttajilta ei ole ollut mahdollista tilata iltapalaksi monien asukkaiden toivomaa velliä, sitä on alettu tehdä yksiköissä itse. Itse valmistetusta ruuasta tulee oikean ruuan tuoksu.

Kiviniemi ei usko, että Hollannin malli toteutuu sellaisenaan Suomessa lähivuosina. Asukaslähtöiseen suuntaan edetään pienin askelin. Helsingissä Koskelan sairaalan rakennuksia korjataan yksilöllisempää asumista tukevimmiksi, samoin Turun Kurjenmäen yksikön rakenteita. Kylämäinen asuminen ja palvelujen läheisyys yhdistyvät Outokummussa, jonne valmistui joulukuussa 2015 niin sanotun Virkkulan seniorikylän konseptimallin mukaisia asuntoja.

Vierailija

Dementikot saavat asua vapaasti hollantilaisessa dementiakylässä

Juttu kuulosti siltä, että siellä asuisi vain sellaisia muistisairaita joilla on vielä paljon toimintakykyä jäljellä. Kun sairaus etenee niin ei siinä auta yhteiset kauppareissut. Oikeasti muistisairas voi mennä pissalle hyllyn viereen tai alkaa syödä muroja pakkauksesta tai raakaa lihaa ja pahimassa tapauksessa tukehtua syömäänsä. Muistisairaalle tärkeää on rutiinit ja samat läsnäolevat ihmiset jotka osaavat 'lukea' häntä. Tarpeeksi suuri hekilökunta. Aika, turvallisuus.
Lue kommentti

 Tuo kevät kotiin värikkäillä tulppaaneilla ja leinikeillä, asettele sipulikukat somaan lasimaljaan tai hyödä kukkapuiden oksia silmäniloksi.

Oksat kukkimaan

Kukkapuiden ja -pensaiden oksia voit hyötää keväisen kukkaloiston aikaistamiseksi. Kokeile vaikka omenan, kirsikan, syreenin tai onnenpensaanoksia.
Leikkaa oksiin veitsellä sileä ja vino leikkauspinta. Laita oksat lämpöiseen veteen, johon lisäät kukkavirkistettä. Sumuttelu ehkäisee oksia kuivumasta. Kukkaan hyötäminen voi viedä viikon tai parikin. Kukkaoksia voit ostaa myös kukkakaupasta.

Reilu kimppu

Iso kimppu iloisen värikkäitä jaloleinikkejä tai tulppaaneja tuo ihanan keväisen tunnelman. Leikittele rohkeasti väreillä. Moniväristen kukkakimppujen vastapainona yksi­värinen, selkeä maljakko on varma vaihtoehto. Lasitetut, reiättömät suojaruukut toimivat oivallisesti maljakkoina.

Sipulikukat lasimaljassa

Krookukset ja muut pienet sipulikukat voit asettaa lasiseen jälkiruokamaljaan. Ne viihtyvät hyvin ilman multaa.
Puhdista multa pois sipuleista, aseta sipulit maljaan ja sirottele astian reunoille koristesoraa. Kastele säästeliäästi.

Sipulikasvit ruukusta maahan

Monet ruukuissa keväisin myytävät sipulikasvit voi istuttaa puutarhaan niiden kukittua. Kastele ja lannoita niitä kuten muitakin huonekasveja. Istuta ne ulos mahdollisimman pian roudan mentyä. Varmimmin talvehtivat keltanarsissit ja helmililjat, mutta myös kirjopikarililjaa, idänsinililjaa ja valkonarsisseja kannattaa kokeilla.

 

Uudistuneessa ET-lehdessä kerrotaan kontulalaisen Kaarikuja 5 d -rapun kuudesta olohuoneesta. Tässä jutussa pääset kurkistamaan kotien muihinkin huoneisiin. Astu sisään!

Helsingin Kontulassa on taloyhtiö nimeltä Kaarikuja 5. Se on rakennettu vuonna 1967 eli tänä vuonna vietetään 50-vuotispäiviä. Talossa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neljä sekä viisi huonetta käsittäviä asuntoja. Yhtiössä on 144 asuntoa ja 229 asukasta.

Mäntylä ja Granda, 2. kerros, 92 neliötä

Maria Mäntylä-Granda, 35, ja Mauricio Granda, 36, muuttivat Kaarikujalle viisi vuotta sitten Kalliosta. He ihastuivat isoon pihaan, jossa on paljon puita ja tilaa leikkiä. Kotona viihtyvät myös tyttäret Sara, 3, ja Sofia, 5.

Koko kodin seinät keittiötä myöten on maalattu Mauricion toivomuksesta värikkäiksi. Hän ihmetteli suomalaiskotien valkoisia seiniä, sillä hänen kotimaassaan Equadorissa on värikästä.

 

Sydänmäki, 1. kerros, 92 neliötä

Pekka, 86, ja Kirsti, 82, Sydänmäki muuttivat pienestä kalliolaiskodistaan vastarakennettuun uuteen taloon Kontulaan vuonna 1967. 

Sydänmäen pariskunnalla on nyt runsaasti tilaa. Yhdestä huoneesta on tehty Kirstin ompeluhuone. Yksi huoneista on kirjastona. Vanhat kirjahyllyt tietosanakirjoineen ovat päässeet tänne.

 

Sneck, 1. kerros, 72 neliötä

Koti aravalainoitetussa talossa oli Eeva,79, ja Tauno, 80, Sneckille aikoinaan onnenpotku. Omaan kotiin pääsi pienellä summalla kiinni.

Eeva on nyt muistisairaan miehensä omaishoitaja. Tauno on hyväntuulinen mutta passiivinen. 

Tauno pelaa muistipeliä ja Eeva on tietokoneella. Seinällä on tyttären, Liisa-Maria Sneckin pelipaita. Hän oli pelipaikaltaan maalivahti, ja kuului Suomen naisten ensimmäiseen olympiamitalin saavuttaneeseen jääkiekkojoukkueeseen. Hän voitti Naganossa 1998 olympiapronssia.

 

Haaja ja Rintasaari, 8. kerros, 72 neliötä

Kahdeksannesta kerroksesta on upeat näkymät. Siellä asuvat Tuija Haaja, 34, ja Mikko Rintasaari, 50, puolivuotiaan Väinö-poikansa kanssa.

Tuija ja Mikko fanittavat 50-60-lukuja ja ovat sisustaneet kotinsa talon rakennusvuoden 1967 henkiseksi.

– Pukeutumistyylinikin on 60-luvun henkinen, mekkoja on varmaan parisataa. Onneksi minulla on iso vaatehuone, Tuija nauraa.

 

Ollikainen, 3. kerros, 92 neliötä

Helvi, 77 , ja Eero Ollikainen, 76, muuttivat nykyiseen kotiinsa vuonna 1974.

Keittiön avara ruokailutila vetää puoleensa vieraita. Naapuripariskunnan kanssa tehdään vuorotellen perinneruokia. 

– Kontulassa on hyvä asua. Totta kai täällä on myös reppanoita, joilla ei kaikki ole hyvin. Mutta jossain heidänkin täytyy olla, Helvi toteaa. 

 

Vita, 8. kerros, 92 neliötä

Vitan perhe muutti Perhe muutti Kontulaan vuonna 2004. Ostopäätöksen ratkaisi iso keittiö, jossa Jaana, 54, tykkää kokata.

Keittiön pöydän ääressä viihtyvät myös Kapela Vita, 51 ja Doris Vita, 15.

– Me olemme äidin kanssa niin suomalaisia, pidämme hiljaisuudesta. Mutta kun papa tulee kotiin, hän avaa telkkarin ja radion, laittaa toisinaan levynkin soimaan ja alkaa huutaa puhelimeen, Doris nauraa.

Lue lisää Kaarikuja 5:n asukkaista ja heidän kodeistaan uudistuneesta ET-lehdestä 6/2017.

 

Keraamikko Judy Kuitusen koti Maarianhaminassa on yhdistelmä brittiläistä, skandinaavista ja ahvenanmaalaista tyyliä. Tärkeintä ovat valo, värit ja rakkaat taulut. Hänellä on myös ihana työpaja-myymälä entisessä teurastamossa.

Judy Kuitusen, 62, koti on Maarianhaminan sataman tuntumassa. Hänen aurinkoiselta parvekkeeltaan on hengästyttävän upea merinäköala.

–En koskaan kyllästy Tukholmaan, Helsinkiin ja Turkuun menevien laivojen katseluun. Niiden ääni ei häiritse minua edes yöllä. Jos havahdun tööttäykseen, tiedän että saan nukkua vielä pitkään.

Judy muutti lokakuussa 2002 juuri rakennettuun kahdeksan asunnon taloyhtiöön. Kahdessa tasossa olevassa kodissa on 94 neliötä. Hän sai valita itse kaikki pinnat, materiaalit ja värit.

– Minulle on hyvin tärkeää, mitä ympärilläni on ja miltä kotini näyttää. Se tuo minulle valtavasti iloa arjessa. En tietoisesti mieti sisustusta, ja se vähän vaihtuukin koko ajan. Perusväri on norsunluu, joka toimii hyvin taiteen kanssa. Maustan sitä lempivärilläni limellä.

Jussi ja Judy Kuitunen.
Jussi ja Judy Kuitunen.

Englantilaissyntyinen Judy on keramiikkataiteilija, jolla on kotonaan paljon taidetta ja kauniita esineitä.

Rakkaimmat taulut Judy on perinyt isovanhemmiltaan, jotka olivat taiteilijoita.

–Minulla on kaksi taulua, jotka isoisäni maalasi ollessaan jo sokeutumassa. Hän sai sinappikaasua silmilleen toisessa maailmansodassa ja sokeutui noin 60-vuotiaana. Hän maalasi niin pitkään kuin näki edes vähän.

Judyn lempipaikka kotona on olohuoneen yhteydessä oleva keittiö. Vieraat istuvat sohvalla Judyn kokatessa. Judylla on myös kaksi parveketta. Molemmat ovat niin suojaisia, että niillä voi löhötä vaikka alasti.

–Kotini tuottaa minulle valtavasti iloa. Olen ylpeä itsestäni, että olen saanut tämän kaiken tekemällä keramiikkaa. Joskus naurattaa, että aika monta kuppia on joutunut dreijaamaan tämän kodin eteen. Tämä ajatus antaa voimaa jaksaa dreijata lisää kuppeja. Se on nimittäin fyysisesti todella raskasta hommaa.

Katso kuvat Judyn kauniista sisustuksesta ja tauluista:

Peili on Tukholmasta, aasialainen lipasto omasta liikkeestä.
Peili on Tukholmasta, aasialainen lipasto omasta liikkeestä.

Judylla on kopio Rietveld Stuhl 1917 -designtuolista.
Judylla on kopio Rietveld Stuhl 1917 -designtuolista.

Olohuoneen seinällä on Juha Pykäläisen maalaama iloisen keltainen polkupyörätaulu. Judy rakastaa pyöräilyä, pyörän kuvia ja keltaista väriä. 
Olohuoneen seinällä on Juha Pykäläisen maalaama iloisen keltainen polkupyörätaulu. Judy rakastaa pyöräilyä, pyörän kuvia ja keltaista väriä. 

Yläkerrassa on ahvenanmaalaisen Kjell Ekströmin sinisävyisiä meriaiheisia tauluja.
Yläkerrassa on ahvenanmaalaisen Kjell Ekströmin sinisävyisiä meriaiheisia tauluja.

Judyn isoisän tekemä taulu. Isoisä maalasi vielä, kun oli sokeutumassa. – Kukkamaalauksesta näkee, että kukat ikään kuin katoavat reunoistaan.
Judyn isoisän tekemä taulu. Isoisä maalasi vielä, kun oli sokeutumassa. – Kukkamaalauksesta näkee, että kukat ikään kuin katoavat reunoistaan.

Tämä taulu on Judyn isoäidin Helen Bradleyn maalaama.
Tämä taulu on Judyn isoäidin Helen Bradleyn maalaama.

Keittiön yksityiskohtia. Keltainen kulho on Judyn tekemä.
Keittiön yksityiskohtia. Keltainen kulho on Judyn tekemä.

Ihana työpaja

Maarianhaminassa käyvän kannattaa piipahtaa Judyn työpaja-myymälässä vaikka kahvilla. Judyn keramiikka on ihanan värikylläistä: turkoosia, keltaista ja limeä.

–En mielelläni tee pitkiä sarjoja, vaan haluan aina kokeilla jotain uutta. Teen vain sellaista, mitä itsekin haluaisin kotiini.

– Ennen tein keltaisia sitruunakulhoja, nyt turkooseja kuvioituja mukeja ja kulhoja. Tehtailen lintumukeja, linnuissa on luonnetta. Olen tarkkana, etteivät lintujen silmät näytä äkäisiltä vaan ystävällisiltä.

Judyn Kuitusen työhuone-myymälä on 50-luvun teurastamossa Gölbyn kylässä. Se on värikäs ja hauskasti sisustettu: designkeramiikkaa, tekstiilejä, koruja, vintage-myymälä ja pieni kahvila. Dreijauspiste on samassa tilassa kuin myymälä.

– Olen tehnyt keramiikkaa jo 44 vuotta. Hauskinta on tehdä uniikkituotteita. Suosituin tuote on muki, Judy kertoo.

Mukit eivät synny hetkessä. Isoin työ on saven valmistus ja muokkaus.

– Sitten dreijaan 50 mukia peräkkäin. Seuraavana päivänä teen niihin kahvat. Kun ne ovat kuivuneet, maalaan ja kuvioin ne. Poltan mukit 1280 asteessa, lasitan ja poltan taas. Urakkaan menee kaksi viikkoa.

Paras työskentelyaika on talvi. Kesän turistikausi on kiireinen ja pääsiäisestä syyskuuhun Judy on tiiviisti pajalla.

Osoite: Judys Hantverk & Inredning, 1 Hindersvägen, Jomala 22150, Ahvenanmaa

  

Lue lisää Judy Kuitusen taiteesta ja elämästä uudistuneesta ET-lehdestä 6/2017. 

Vuokralla asuminen voi olla hyvä ratkaisu ikääntyneelle. Mutta voiko siitä olla haittaa? Miten löydän sopivan asunnon? Lue vastaukset kysymyksiisi tästä. 

Miksi minun kannattaisi asua vuokralla?

Vuokralla asuminen on helppoa ja huoletonta, sillä asunnon ylläpitovastuu on vuokranantajalla. Vuokranantaja huolehtii asunnon kunnosta sekä esimerkiksi kylmälaitteista ja liedestä.

Jos asunto ei miellytä tai elämäntilanteesi muuttuu, voit irrottautua nykyisestä kevyesti ja etsiä uuden – irtisanomisaika on vain kuukauden.

Mitä haittoja vuokralla asumisesta voi olla?

Merkittävin miinus on se, että vuokralaiselle ei kerry omaa varallisuutta. Lisäksi epävarmuus vuokrasuhteen jatkuvuudesta ja kodin pysyvyydestä saattaa huolettaa, jos vuokranantajan päätavoitteena ei ole pitkäjänteinen vuokraustoiminta.

25 % pääkaupunkiseudun yli 55-vuotiaista asuu vuokralla, muualla suomessa 17 %. 

Erityisesti yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla kannattaa tarkistaa, ettei asunnon omistaja esimerkiksi ole aikeissa myydä asuntoa. Vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on kolme kuukautta, jos olet ollut vuokralaisena alle vuoden, ja kuusi kuukautta, jos olet ollut vuokralaisena yli vuoden.

Mistä ja miten haen vuokra-asuntoa?

Kysy asuntoa ensin vaikka kotikunnaltasi. Asukkaiden valinnassa kuntien kriteereinä ovat hakijan asuntotarpeen kiireellisyys, tulot ja varallisuus. Pienissä kunnissa kunnan asunnot saattavat olla ainoa vaihtoehto vuokra-asuntoa etsivälle.

Muita vuokranantajia ovat yksityiset vuokranantajat, yleishyödylliset asuinyhteisöt, säätiöt sekä jotkin vakuutusyhtiöt. Useimmissa tapauksissa asuntohakemukset täytetään netissä. Suuremmilla paikkakunnilla vuokra-asuntoa voi hakea myös välittäjältä. Valtakunnallisista nettipalveluista löytyvät kertaheitolla kaikki maassa tarjolla olevat vuokra-asunnot.

Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa.

Miksi juuri yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt ovat omiaan takaamaan turvallisen ja vakaan vuokrasuhteen?

Yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden toiminta on pitkäjänteistä ja säädeltyä. Lisäksi valtion tukemassa asuntotuotannossa myös vuokrataso on säädelty. Pitkään alalla toimineiden vuokra-asuntoyhtiöiden pelisäännöt ja rutiinit ovat hioutuneet hyviksi ja selviksi.

Miten löydän kukkarolleni sopivan vuokra-asunnon? 

Helsingin ja pääkaupunkiseudun sekä kasvukeskusten parhaat paikat ovat kalleimpia. Jos rahat eivät riitä niiden kohteisiin, mieti, löytyisikö etäämpää alueita, joilla olisi hyvät liikenneyhteydet keskusten palvelujen ääreen. Tutki vaihtoehtoja, tee kompromisseja ja hae luovia ratkaisuja.

35 % vuokra-asunnoista sijaitsee Uudellamaalla.

Voinko saada vuokralla asumiseen taloudellista tukea?

Kyllä. Työttömät ja pienituloiset työntekijät voivat hakea Kelalta yleistä asumistukea ja eläkeläiset eläkeläisen asumistukea. Kelan nettisivustolla on laskuri, jonka avulla voit arvioida saisitko asumistukea ja paljonko.

Millainen on vuokra-asuntojen tarjonta tällä hetkellä?

Helsingissä ja kasvukeskuksissa vapaita vuokra-asuntoja on tarjolla niukimmin. Yleisesti ottaen yksiöitä ja kaksioita on tarjolla vähiten, kolmioita ja neliöitä löytyy paremmin.

Seija Keränen, 71, kertoo: "Asunto tuntui heti hyvältä"

"Haimme pari vuotta sitten mieheni kanssa Tuusulasta asumisoikeusasuntoa, mutta emme löytäneet heti mieleistämme. Päätimme muuttaa väliaikaisesti vuokralle.

Tutkimme nettiä ja löysimme mukavalta vaikuttavan vuokra-asunnon Asuntosäätiöltä. Kun kävimme katsomassa asuntoa, se tuntui heti hyvältä. Parvekkeelle näkyi Tuusulanjärvi, ja pääikkunoistakin oli ihanat näkymät. Puhelias kun olen, varmistin heti ensikäynnillä tapaamaltani naapurilta, että talossa on myös rauhallista.

Nyt olemme asuneet Lounatuulenpuistossa jo pari vuotta ja viihtyneet erittäin hyvin – mikä on ollut yllätys itsellemmekin. Kotimme on 69 neliön kolmio ja vuokra 895 euroa kuukaudessa. Vuokraa ei ole korotettu tänä aikana kertaakaan. Vuonna 2010 rakennetussa talossa on 28 asuntoa.

Haimme alun perin asumisoikeusasuntoa, koska halusimme olla varmoja, että saisimme asua asunnossa turvallisesti niin kauan kuin haluamme. Vuokra-asunnossa asuminen on kuitenkin aivan yhtä turvallista, kunhan vain elää ihmisiksi ja maksaa vuokrat ajallaan. Nyt on säästöjäkin ihan eri lailla, kun asumisoikeusasuntoa varten säästetyt rahat ovat edelleen tilillä.”

Asiantuntijoina Anne Viita, Vuokralaiset ry, ja Päivi Karvinen, Huvikummun viesti. Lähteinä myös: vuokralaiset.fi, Hienonen, Kinnunen, Viita: Hyvä vuokrasuhde. Kiinteistöalan Kustannus 2015, asumisenabc.fi, Nuorisoasuntoliitto ry

 

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2015.

Yleishyödyllisiä asuinyhteisöjä: Avara, Lakea Oy. Sato-yhtymä. TA-yhtiöt. VVO Yhtymä.

Näiden omistamista asunnoista osa on arava-vuokra-asuntoja, joiden vuokrat ovat edullisempia kuin yksityisillä markkinoilla. Tulot, varallisuus ja asunnontarve vaikuttavat silloin asunnon saantiin.

Muita vuokranantajia: Vakuutusyhtiö Tapiola, Asuntosäätiö ja Hypoteekkiyhdistys.

Valtakunnallisia nettipalveluita: vuokraovi.com, jokakoti.fi, oikotie.fi, vuokrakoti.fi, asunnonvuokraus.com.

Sivustoilla on yksityisten, yritysten ja säätiöiden sekä valtion ja kuntien vuokra-asuntoja.