Olisipa ihana jo kohta pistellä kukkasipulit multaan! Malta silti mielesi, ET:n bloggaaja neuvoo omasta kokemuksesta.

ET:n Tietyssä iässä -bloggaaja pitää puutarhaa lasitetulla parvekkeelle. jonne kevät tulee kuukausikaupalla aikaisemmin kuin ulos luontoon. Tämä sai hänet viime syksynä intoutumaan kukkasipulien istutukseen aivan liian varhain. Blogissaan hän kertoo, mitä siitä seurasi.

Tällä kertaa hän aikoo muun muassa suhtautua terveen kriittisesti kukkasipulien pakkausteksteihin. Blogissaan antaa nipun käyttökelpoisia vinkkejä. Kannattaa lukea, jos olet aloitteleva parvekepuutarhuri tai odotat ensimmäistä kesää lasitetulla parvekkeella.

Blogikuvasta päätellen, ainakin osa istutuksista onnistui ihan kivasti.

 

 Tuo kevät kotiin värikkäillä tulppaaneilla ja leinikeillä, asettele sipulikukat somaan lasimaljaan tai hyödä kukkapuiden oksia silmäniloksi.

Oksat kukkimaan

Kukkapuiden ja -pensaiden oksia voit hyötää keväisen kukkaloiston aikaistamiseksi. Kokeile vaikka omenan, kirsikan, syreenin tai onnenpensaanoksia.
Leikkaa oksiin veitsellä sileä ja vino leikkauspinta. Laita oksat lämpöiseen veteen, johon lisäät kukkavirkistettä. Sumuttelu ehkäisee oksia kuivumasta. Kukkaan hyötäminen voi viedä viikon tai parikin. Kukkaoksia voit ostaa myös kukkakaupasta.

Reilu kimppu

Iso kimppu iloisen värikkäitä jaloleinikkejä tai tulppaaneja tuo ihanan keväisen tunnelman. Leikittele rohkeasti väreillä. Moniväristen kukkakimppujen vastapainona yksi­värinen, selkeä maljakko on varma vaihtoehto. Lasitetut, reiättömät suojaruukut toimivat oivallisesti maljakkoina.

Sipulikukat lasimaljassa

Krookukset ja muut pienet sipulikukat voit asettaa lasiseen jälkiruokamaljaan. Ne viihtyvät hyvin ilman multaa.
Puhdista multa pois sipuleista, aseta sipulit maljaan ja sirottele astian reunoille koristesoraa. Kastele säästeliäästi.

Sipulikasvit ruukusta maahan

Monet ruukuissa keväisin myytävät sipulikasvit voi istuttaa puutarhaan niiden kukittua. Kastele ja lannoita niitä kuten muitakin huonekasveja. Istuta ne ulos mahdollisimman pian roudan mentyä. Varmimmin talvehtivat keltanarsissit ja helmililjat, mutta myös kirjopikarililjaa, idänsinililjaa ja valkonarsisseja kannattaa kokeilla.

 

Uudistuneessa ET-lehdessä kerrotaan kontulalaisen Kaarikuja 5 d -rapun kuudesta olohuoneesta. Tässä jutussa pääset kurkistamaan kotien muihinkin huoneisiin. Astu sisään!

Helsingin Kontulassa on taloyhtiö nimeltä Kaarikuja 5. Se on rakennettu vuonna 1967 eli tänä vuonna vietetään 50-vuotispäiviä. Talossa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neljä sekä viisi huonetta käsittäviä asuntoja. Yhtiössä on 144 asuntoa ja 229 asukasta.

Mäntylä ja Granda, 2. kerros, 92 neliötä

Maria Mäntylä-Granda, 35, ja Mauricio Granda, 36, muuttivat Kaarikujalle viisi vuotta sitten Kalliosta. He ihastuivat isoon pihaan, jossa on paljon puita ja tilaa leikkiä. Kotona viihtyvät myös tyttäret Sara, 3, ja Sofia, 5.

Koko kodin seinät keittiötä myöten on maalattu Mauricion toivomuksesta värikkäiksi. Hän ihmetteli suomalaiskotien valkoisia seiniä, sillä hänen kotimaassaan Equadorissa on värikästä.

 

Sydänmäki, 1. kerros, 92 neliötä

Pekka, 86, ja Kirsti, 82, Sydänmäki muuttivat pienestä kalliolaiskodistaan vastarakennettuun uuteen taloon Kontulaan vuonna 1967. 

Sydänmäen pariskunnalla on nyt runsaasti tilaa. Yhdestä huoneesta on tehty Kirstin ompeluhuone. Yksi huoneista on kirjastona. Vanhat kirjahyllyt tietosanakirjoineen ovat päässeet tänne.

 

Sneck, 1. kerros, 72 neliötä

Koti aravalainoitetussa talossa oli Eeva,79, ja Tauno, 80, Sneckille aikoinaan onnenpotku. Omaan kotiin pääsi pienellä summalla kiinni.

Eeva on nyt muistisairaan miehensä omaishoitaja. Tauno on hyväntuulinen mutta passiivinen. 

Tauno pelaa muistipeliä ja Eeva on tietokoneella. Seinällä on tyttären, Liisa-Maria Sneckin pelipaita. Hän oli pelipaikaltaan maalivahti, ja kuului Suomen naisten ensimmäiseen olympiamitalin saavuttaneeseen jääkiekkojoukkueeseen. Hän voitti Naganossa 1998 olympiapronssia.

 

Haaja ja Rintasaari, 8. kerros, 72 neliötä

Kahdeksannesta kerroksesta on upeat näkymät. Siellä asuvat Tuija Haaja, 34, ja Mikko Rintasaari, 50, puolivuotiaan Väinö-poikansa kanssa.

Tuija ja Mikko fanittavat 50-60-lukuja ja ovat sisustaneet kotinsa talon rakennusvuoden 1967 henkiseksi.

– Pukeutumistyylinikin on 60-luvun henkinen, mekkoja on varmaan parisataa. Onneksi minulla on iso vaatehuone, Tuija nauraa.

 

Ollikainen, 3. kerros, 92 neliötä

Helvi, 77 , ja Eero Ollikainen, 76, muuttivat nykyiseen kotiinsa vuonna 1974.

Keittiön avara ruokailutila vetää puoleensa vieraita. Naapuripariskunnan kanssa tehdään vuorotellen perinneruokia. 

– Kontulassa on hyvä asua. Totta kai täällä on myös reppanoita, joilla ei kaikki ole hyvin. Mutta jossain heidänkin täytyy olla, Helvi toteaa. 

 

Vita, 8. kerros, 92 neliötä

Vitan perhe muutti Perhe muutti Kontulaan vuonna 2004. Ostopäätöksen ratkaisi iso keittiö, jossa Jaana, 54, tykkää kokata.

Keittiön pöydän ääressä viihtyvät myös Kapela Vita, 51 ja Doris Vita, 15.

– Me olemme äidin kanssa niin suomalaisia, pidämme hiljaisuudesta. Mutta kun papa tulee kotiin, hän avaa telkkarin ja radion, laittaa toisinaan levynkin soimaan ja alkaa huutaa puhelimeen, Doris nauraa.

Lue lisää Kaarikuja 5:n asukkaista ja heidän kodeistaan uudistuneesta ET-lehdestä 6/2017.

 

Syntynyt Itä-Helsingissä

Kurkista kerrostalon elämään – Näin asuvat Kaarikuja 5:n asukkaat

Olen tutustunut moniin maahanmuuttajiin lasteni harrastusten kautta ja heistä on tullut ystäviäni. En tosin yhteenkään somaliin tai lähi-idän maahanmuuttajaan – ei ole minun vikani, jos joissain kulttureissa tyttöjä ei päästetä telinevoimistelemaan. Kyselet ponnistuksistani kotouttamiseen? En ole ketään tänne kutsunut ja siksi asiani ei ole käyttää aikaa ja vaivaa kenenkään kotouttamiseen. Jos joku tulee tänne on hänen velvollisuutensa kotoutua ja sopeutua, ei minun. Luonnollisesti olen...
Lue kommentti

Keraamikko Judy Kuitusen koti Maarianhaminassa on yhdistelmä brittiläistä, skandinaavista ja ahvenanmaalaista tyyliä. Tärkeintä ovat valo, värit ja rakkaat taulut. Hänellä on myös ihana työpaja-myymälä entisessä teurastamossa.

Judy Kuitusen, 62, koti on Maarianhaminan sataman tuntumassa. Hänen aurinkoiselta parvekkeeltaan on hengästyttävän upea merinäköala.

–En koskaan kyllästy Tukholmaan, Helsinkiin ja Turkuun menevien laivojen katseluun. Niiden ääni ei häiritse minua edes yöllä. Jos havahdun tööttäykseen, tiedän että saan nukkua vielä pitkään.

Judy muutti lokakuussa 2002 juuri rakennettuun kahdeksan asunnon taloyhtiöön. Kahdessa tasossa olevassa kodissa on 94 neliötä. Hän sai valita itse kaikki pinnat, materiaalit ja värit.

– Minulle on hyvin tärkeää, mitä ympärilläni on ja miltä kotini näyttää. Se tuo minulle valtavasti iloa arjessa. En tietoisesti mieti sisustusta, ja se vähän vaihtuukin koko ajan. Perusväri on norsunluu, joka toimii hyvin taiteen kanssa. Maustan sitä lempivärilläni limellä.

Jussi ja Judy Kuitunen.
Jussi ja Judy Kuitunen.

Englantilaissyntyinen Judy on keramiikkataiteilija, jolla on kotonaan paljon taidetta ja kauniita esineitä.

Rakkaimmat taulut Judy on perinyt isovanhemmiltaan, jotka olivat taiteilijoita.

–Minulla on kaksi taulua, jotka isoisäni maalasi ollessaan jo sokeutumassa. Hän sai sinappikaasua silmilleen toisessa maailmansodassa ja sokeutui noin 60-vuotiaana. Hän maalasi niin pitkään kuin näki edes vähän.

Judyn lempipaikka kotona on olohuoneen yhteydessä oleva keittiö. Vieraat istuvat sohvalla Judyn kokatessa. Judylla on myös kaksi parveketta. Molemmat ovat niin suojaisia, että niillä voi löhötä vaikka alasti.

–Kotini tuottaa minulle valtavasti iloa. Olen ylpeä itsestäni, että olen saanut tämän kaiken tekemällä keramiikkaa. Joskus naurattaa, että aika monta kuppia on joutunut dreijaamaan tämän kodin eteen. Tämä ajatus antaa voimaa jaksaa dreijata lisää kuppeja. Se on nimittäin fyysisesti todella raskasta hommaa.

Katso kuvat Judyn kauniista sisustuksesta ja tauluista:

Peili on Tukholmasta, aasialainen lipasto omasta liikkeestä.
Peili on Tukholmasta, aasialainen lipasto omasta liikkeestä.

Judylla on kopio Rietveld Stuhl 1917 -designtuolista.
Judylla on kopio Rietveld Stuhl 1917 -designtuolista.

Olohuoneen seinällä on Juha Pykäläisen maalaama iloisen keltainen polkupyörätaulu. Judy rakastaa pyöräilyä, pyörän kuvia ja keltaista väriä. 
Olohuoneen seinällä on Juha Pykäläisen maalaama iloisen keltainen polkupyörätaulu. Judy rakastaa pyöräilyä, pyörän kuvia ja keltaista väriä. 

Yläkerrassa on ahvenanmaalaisen Kjell Ekströmin sinisävyisiä meriaiheisia tauluja.
Yläkerrassa on ahvenanmaalaisen Kjell Ekströmin sinisävyisiä meriaiheisia tauluja.

Judyn isoisän tekemä taulu. Isoisä maalasi vielä, kun oli sokeutumassa. – Kukkamaalauksesta näkee, että kukat ikään kuin katoavat reunoistaan.
Judyn isoisän tekemä taulu. Isoisä maalasi vielä, kun oli sokeutumassa. – Kukkamaalauksesta näkee, että kukat ikään kuin katoavat reunoistaan.

Tämä taulu on Judyn isoäidin Helen Bradleyn maalaama.
Tämä taulu on Judyn isoäidin Helen Bradleyn maalaama.

Keittiön yksityiskohtia. Keltainen kulho on Judyn tekemä.
Keittiön yksityiskohtia. Keltainen kulho on Judyn tekemä.

Ihana työpaja

Maarianhaminassa käyvän kannattaa piipahtaa Judyn työpaja-myymälässä vaikka kahvilla. Judyn keramiikka on ihanan värikylläistä: turkoosia, keltaista ja limeä.

–En mielelläni tee pitkiä sarjoja, vaan haluan aina kokeilla jotain uutta. Teen vain sellaista, mitä itsekin haluaisin kotiini.

– Ennen tein keltaisia sitruunakulhoja, nyt turkooseja kuvioituja mukeja ja kulhoja. Tehtailen lintumukeja, linnuissa on luonnetta. Olen tarkkana, etteivät lintujen silmät näytä äkäisiltä vaan ystävällisiltä.

Judyn Kuitusen työhuone-myymälä on 50-luvun teurastamossa Gölbyn kylässä. Se on värikäs ja hauskasti sisustettu: designkeramiikkaa, tekstiilejä, koruja, vintage-myymälä ja pieni kahvila. Dreijauspiste on samassa tilassa kuin myymälä.

– Olen tehnyt keramiikkaa jo 44 vuotta. Hauskinta on tehdä uniikkituotteita. Suosituin tuote on muki, Judy kertoo.

Mukit eivät synny hetkessä. Isoin työ on saven valmistus ja muokkaus.

– Sitten dreijaan 50 mukia peräkkäin. Seuraavana päivänä teen niihin kahvat. Kun ne ovat kuivuneet, maalaan ja kuvioin ne. Poltan mukit 1280 asteessa, lasitan ja poltan taas. Urakkaan menee kaksi viikkoa.

Paras työskentelyaika on talvi. Kesän turistikausi on kiireinen ja pääsiäisestä syyskuuhun Judy on tiiviisti pajalla.

Osoite: Judys Hantverk & Inredning, 1 Hindersvägen, Jomala 22150, Ahvenanmaa

  

Lue lisää Judy Kuitusen taiteesta ja elämästä uudistuneesta ET-lehdestä 6/2017. 

Vuokralla asuminen voi olla hyvä ratkaisu ikääntyneelle. Mutta voiko siitä olla haittaa? Miten löydän sopivan asunnon? Lue vastaukset kysymyksiisi tästä. 

Miksi minun kannattaisi asua vuokralla?

Vuokralla asuminen on helppoa ja huoletonta, sillä asunnon ylläpitovastuu on vuokranantajalla. Vuokranantaja huolehtii asunnon kunnosta sekä esimerkiksi kylmälaitteista ja liedestä.

Jos asunto ei miellytä tai elämäntilanteesi muuttuu, voit irrottautua nykyisestä kevyesti ja etsiä uuden – irtisanomisaika on vain kuukauden.

Mitä haittoja vuokralla asumisesta voi olla?

Merkittävin miinus on se, että vuokralaiselle ei kerry omaa varallisuutta. Lisäksi epävarmuus vuokrasuhteen jatkuvuudesta ja kodin pysyvyydestä saattaa huolettaa, jos vuokranantajan päätavoitteena ei ole pitkäjänteinen vuokraustoiminta.

25 % pääkaupunkiseudun yli 55-vuotiaista asuu vuokralla, muualla suomessa 17 %. 

Erityisesti yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla kannattaa tarkistaa, ettei asunnon omistaja esimerkiksi ole aikeissa myydä asuntoa. Vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on kolme kuukautta, jos olet ollut vuokralaisena alle vuoden, ja kuusi kuukautta, jos olet ollut vuokralaisena yli vuoden.

Mistä ja miten haen vuokra-asuntoa?

Kysy asuntoa ensin vaikka kotikunnaltasi. Asukkaiden valinnassa kuntien kriteereinä ovat hakijan asuntotarpeen kiireellisyys, tulot ja varallisuus. Pienissä kunnissa kunnan asunnot saattavat olla ainoa vaihtoehto vuokra-asuntoa etsivälle.

Muita vuokranantajia ovat yksityiset vuokranantajat, yleishyödylliset asuinyhteisöt, säätiöt sekä jotkin vakuutusyhtiöt. Useimmissa tapauksissa asuntohakemukset täytetään netissä. Suuremmilla paikkakunnilla vuokra-asuntoa voi hakea myös välittäjältä. Valtakunnallisista nettipalveluista löytyvät kertaheitolla kaikki maassa tarjolla olevat vuokra-asunnot.

Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa.

Miksi juuri yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt ovat omiaan takaamaan turvallisen ja vakaan vuokrasuhteen?

Yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden toiminta on pitkäjänteistä ja säädeltyä. Lisäksi valtion tukemassa asuntotuotannossa myös vuokrataso on säädelty. Pitkään alalla toimineiden vuokra-asuntoyhtiöiden pelisäännöt ja rutiinit ovat hioutuneet hyviksi ja selviksi.

Miten löydän kukkarolleni sopivan vuokra-asunnon? 

Helsingin ja pääkaupunkiseudun sekä kasvukeskusten parhaat paikat ovat kalleimpia. Jos rahat eivät riitä niiden kohteisiin, mieti, löytyisikö etäämpää alueita, joilla olisi hyvät liikenneyhteydet keskusten palvelujen ääreen. Tutki vaihtoehtoja, tee kompromisseja ja hae luovia ratkaisuja.

35 % vuokra-asunnoista sijaitsee Uudellamaalla.

Voinko saada vuokralla asumiseen taloudellista tukea?

Kyllä. Työttömät ja pienituloiset työntekijät voivat hakea Kelalta yleistä asumistukea ja eläkeläiset eläkeläisen asumistukea. Kelan nettisivustolla on laskuri, jonka avulla voit arvioida saisitko asumistukea ja paljonko.

Millainen on vuokra-asuntojen tarjonta tällä hetkellä?

Helsingissä ja kasvukeskuksissa vapaita vuokra-asuntoja on tarjolla niukimmin. Yleisesti ottaen yksiöitä ja kaksioita on tarjolla vähiten, kolmioita ja neliöitä löytyy paremmin.

Seija Keränen, 71, kertoo: "Asunto tuntui heti hyvältä"

"Haimme pari vuotta sitten mieheni kanssa Tuusulasta asumisoikeusasuntoa, mutta emme löytäneet heti mieleistämme. Päätimme muuttaa väliaikaisesti vuokralle.

Tutkimme nettiä ja löysimme mukavalta vaikuttavan vuokra-asunnon Asuntosäätiöltä. Kun kävimme katsomassa asuntoa, se tuntui heti hyvältä. Parvekkeelle näkyi Tuusulanjärvi, ja pääikkunoistakin oli ihanat näkymät. Puhelias kun olen, varmistin heti ensikäynnillä tapaamaltani naapurilta, että talossa on myös rauhallista.

Nyt olemme asuneet Lounatuulenpuistossa jo pari vuotta ja viihtyneet erittäin hyvin – mikä on ollut yllätys itsellemmekin. Kotimme on 69 neliön kolmio ja vuokra 895 euroa kuukaudessa. Vuokraa ei ole korotettu tänä aikana kertaakaan. Vuonna 2010 rakennetussa talossa on 28 asuntoa.

Haimme alun perin asumisoikeusasuntoa, koska halusimme olla varmoja, että saisimme asua asunnossa turvallisesti niin kauan kuin haluamme. Vuokra-asunnossa asuminen on kuitenkin aivan yhtä turvallista, kunhan vain elää ihmisiksi ja maksaa vuokrat ajallaan. Nyt on säästöjäkin ihan eri lailla, kun asumisoikeusasuntoa varten säästetyt rahat ovat edelleen tilillä.”

Asiantuntijoina Anne Viita, Vuokralaiset ry, ja Päivi Karvinen, Huvikummun viesti. Lähteinä myös: vuokralaiset.fi, Hienonen, Kinnunen, Viita: Hyvä vuokrasuhde. Kiinteistöalan Kustannus 2015, asumisenabc.fi, Nuorisoasuntoliitto ry

 

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2015.

Yleishyödyllisiä asuinyhteisöjä: Avara, Lakea Oy. Sato-yhtymä. TA-yhtiöt. VVO Yhtymä.

Näiden omistamista asunnoista osa on arava-vuokra-asuntoja, joiden vuokrat ovat edullisempia kuin yksityisillä markkinoilla. Tulot, varallisuus ja asunnontarve vaikuttavat silloin asunnon saantiin.

Muita vuokranantajia: Vakuutusyhtiö Tapiola, Asuntosäätiö ja Hypoteekkiyhdistys.

Valtakunnallisia nettipalveluita: vuokraovi.com, jokakoti.fi, oikotie.fi, vuokrakoti.fi, asunnonvuokraus.com.

Sivustoilla on yksityisten, yritysten ja säätiöiden sekä valtion ja kuntien vuokra-asuntoja.