Lammaspata kypsyy uunissa suussasulavan pehmeäksi. Tässä juttusarjassa ET:n toimitus testaa uusien ruokakirjojen reseptejä. 

Meri-Tuuli Lindströmin mustanpuhuvalla kannella varustettu Pataruokaa on kaunis selailtava. Kirjan kuvissa on hitaasti valmistuviin ruokiin sopiva seesteinen, jopa unelias tunnelma.   

Lähes kaikki varsinaiset ruokalajikuvat on kuvattu samalta etäisyydeltä, mitä itse pidin vähän tylsänä. Lisäksi olisin toivonut, että kirjassa olisi enemmän ohjeita, joissa perunat tai juurekset lisätään samaan kypsymään samaan pataan niin, että erillistä lisuketta ei tarvitse valmistaa. 

Valitsin testattavaksi roomanlampaan ihan siksi, että lammasta tulee tehtyä turhan harvoin. Reseptissä oli kaksi ainesosaa, joista en juurikaan pidä: anjovis ja oliivit. Mittasin kuuliaisesti molempia ohjeen mukaan, koska voihan olla, että koko padan salaisuus piilee jommassakummassa inhokeistani.

Resepti neuvoi käyttämään Taggiasca-oliiveja tai nizzalaisia oliiveja. Kumpiakaan ei löytynyt lähikaupasta, joten ostin edullisia vihreitä oliiveja. Lihan valintaan kysyin apua lihatiskiltä, josta minut osoitettiin kylmäkaapille. Sieltä löytyi sopivasti 1 030 gramman pakkaus karitsan patalihaa. Reilu kilo lihaa maksoi 14,32 euroa, mikä ei mielestäni ollut paha hinta ollenkaan.

Anjovis, valkosipulit ja timjami piti jauhaa morttelissa tahnaksi, mutta meillä ei ole morttelia, joten silppusin ne veitsellä ja sekoittelin kupissa lusikalla. Toimi hyvin!

Anjovis, valkosipuli ja timjani sekoittuvat tahnaksi ilman mortteliakin.
Anjovis, valkosipuli ja timjani sekoittuvat tahnaksi ilman mortteliakin.

Miten onnistui?

Loistavasti! Ohjeen mukaan pataa pidetään uunissa "2,5 tuntia tai kunnes liha on kypsää". Otin ruuan uunista reilun kahden tunnin päästä, ja liha oli niin pehmeää, että pelkäsin viimeisen puolituntisen kovemmassa lämmössä tekevän siitä nyhtölammasta. Ihan niin ei onneksi käynyt, mutta liha kyllä irtosi luista suurinpiirtein puhaltamalla. 

Pataruuat ovat säästeliään kokin valinta: halvemmistakin ruhonosista tulee supermaukkaita.
Pataruuat ovat säästeliään kokin valinta: halvemmistakin ruhonosista tulee supermaukkaita.

Miltä maistui?

Pata oli tosi herkullista, ja aika suolaista. Älä missään tapauksessa lisää suolaa! Anjoviksen maku katosi muiden makujen sekaan, ja hauduttaminen vei oliiveistakin terävimmän maun niin, että tällainen ei-oliivien-ystäväkin söi lautaselleen sattuneet yksilöt. Ensi kerralla saatan kyllä jättää oliivit kokonaan pois. 

Padan seuraksi tein polentaa kirjan ohjeella. Ohjeessa sanotaan, että polenta pitää tarjota heti ja se pitää paikkansa: syöjien on syytä istua valmiina pöydässä haarukat tanassa, tai polenta jämähtää liian tiiviiksi. (Ensi kerralla taidan kyllä tehdä perinteistä peruna- tai bataattimuusia polentan sijaan.) 

Padan seuraksi sopi mainiosti äidin tekemä mustaviinimarjahyytelö.

Ohjeessa sanotaan, että annoksesta riittää 4-6 syöjälle, joten kutsuin siskon ja siskontyttären syömään. Onneksi perheen isä ei päässyt: olisi loppunut ruoka kesken! Kolmen aikuisen ja yhden liki kolmevuotiaan kesken tuhosimme koko satsin ja söimme vielä jälkiruuat päälle.

 

Meri-Tuuli Lindströmin roomanlammas

4-6 syöjälle

1 kg lampaan lapaa tai kulmapaistia
4 valkosipulin kynttä
1 prk (65 g) valutettuja anjovisfileitä
2 timjamin oksaa
1/2 dl tomaattipyrettä
2 tl sokeria
2 tl sokeria
2 dl punaviiniä
1 dl lihalientä
2 dl vihreitä Taggiasca-oliiveja tai nizzalaisia oliiveja
1 dl hienonnettua lehtipersiljaa
oliiviöljyä paistamiseen

- Leikkaa liha 4x4 cm paloiksi. Ruskista muutamassa erässä pannulla ja nosta pataan.
- Jauha valkosipulit anjovisten ja timjamin kanssa morttelissa tahnaksi. Sekoita lihojen joukkoon. Lisää tomaattipyree, sokeri, viini ja lihaliemi.
- Kiehauta pata liedellä ja nosta uuniin 140 asteeseen. Hauduta kannella peitettynä 2,5 tuntia tai kunnes liha on kypsää. Liha on sopivan kypsää, kun sitä saa leikattua haarukalla ja veitsellä, mutta se ei vielä murene kosketuksesta.
-Ota pata uunista ja nosta uunin lämpötila 180 asteeseen. Lisää oliivit ja puolet lehtipersiljasta ja paahda ilman kantta noin 30 minuuttia tai kunnes liha on mureaa, ruskistunut pinnasta ja liemi keittynyt kasaan.
- Nosta pata pöytään ja ripottele päälle loput lehtipersiljasta.

 

Polenta (6:lle)

8 dl kanalientä (tai kasvislientä)
1 rkl voita
3 dl polentaa
1/2 dl juustoraastetta, esim. parmesaania
suolaa ja mustapippuria

- Kuumenna liemi kasarissa kiehuvaksi, lisää voi ja polenta. Keitä koko ajan voimakkaasti sekoittaen, KUn seos alkaapuuroutua, alenna lämpötilaa miedommalle asteella ja jatka keittämistä vielä 5 minuuttia, koko ajan sekoittaen. Lisää tarvittaessa vettä.
- Lisää juustoraaste. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Tarjoa heti. Jos polenta joutuu hetken odottamaan, lisää siihen nestettä ja sekoita koko ajan. Tuhdimman talvipolentan saa lisäämällä tilkan kermaa.

 

Tässä juttusarjassa ET:n toimitus testaa uusien ruokakirjojen reseptejä. 

Pavut on valittu ensi vuoden vihannekseksi. Poimi talteen ET:n parhaat papureseptit!

Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat nimenneet pavut ensi vuoden vihannekseksi. Valintaa perustellaan sillä, että papujen käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän – suomalaiset kun syövät papuja selvästi vähemmän kuin monet muut maat.

Pavut ovat terveysruokaa. Ne sisältävät moniin muihin kasviksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita.

Pavut ovat oiva osa kasvispainotteista ruokavaliota, mutta ne sopivat hyvin myös sekasyöjille, sillä pavuissa on vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin.

Tiesitkö?

  • Tuoreena käytettävät pavut ovat joko pensas- tai salkopapuja. Ne voidaan syödä palkoineen, kun niitä on ensin keitetty noin kuuden minuutin ajan. Keittämättöminä pavut voivat aiheuttaa vatsaongelmia. 
  • Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Kuivattujen papujen käsittelyohjeet löytyvät esimerkiksi Eviran sivuilta. Oikein käsiteltyinä ne ovat arvokkaita ravintoaineita, joiden on todettu muun muassa tasaavan veren sokeria ja alentavan kolesterolia.
  • Hittituote härkäpapu on virna eikä siis kuulu papujen sukuun vaan hernekasveihin. Nimitys tulee siemenen muodosta, joka muistuttaa papua. 
  • Satoaikana tuorepapuja voi ostaa ja pakastaa talven varalle. Huuhtele tuorepavut, keitä niitä muutama minuutti ja jäähdytä kylmällä vedellä. Pakkaa pavut valutettuina annospusseihin ja pakasta. Talvella voit käyttää papuja esimerkiksi parsan tapaan lisäkkeenä.

Testaa ET:n parhaat papureseptit

Mausteinen papupata

Lehtikaali-papukeitto

Juures-papupata

Yrttipavut

Marinoidut härkäpavut

Lue myös:

Linssit pursuavat proteiineja ja auttavat painonhallinnassa

Tunnetko jo nyhtökauran? Proteiinipommissa on reilusti kuitua ja aminohappoja

Hävikkiruokaravintola Loopin keittiömestari kertoo parhaan säilöntäohjeensa ja vinkkaa, miten kotona tulisi heitettyä vähemmän ruokaa hukkaan.

Keittiömestari Pauli Hakala pähkäilee työkseen ruokahävikin kanssa, mutta ei itse juuri aiheuta sitä. Hän kokkaa Suomen ensimmäisessä hävikkiruokaravintolassa, Helsingin Lapinlahdessa sijaitsevassa Loopissa. 

– Kyllä työ täällä on avannut silmiä huomaamaan, että me ihmiset haluamme aina vain uutta ja parempaa, myös ruuaksi, Hakala toteaa. 

Loopin ruoka tulee pääkaupunkiseudun suurista marketeista, mutta kauppojen hävikkiä suurempi ongelma on kotitaloudet. Niissä hävikkiä kertyy jokaiselta henkilöltä 20–30 kiloa vuodessa. 

– Ruuan suhteen kannattaa olla tarkempi, sillä tuo määrä on liian suuri, suorastaan porsastelua, Hakala toteaa. 

1,2,3 – säilömään!

Pauli Hakalan mielestä kuluttajan ei tarvitse tehdä ihmeitä, jotta hävikki laskisi. 

– Ensinnäkin kannattaa opetella säilömään. Pikkelöimällä saa jo vähän nuhjaantuneistakin vihanneksista mielenkiintoisia makuelämyksiä. 

Hakalan ohje juuresten ja vihannesten pikkelöimiseen on yksinkertainen. Hän kutsuu sitä 1-2-3-suhteeksi.

– Juurekset raastetaan karkeaksi raasteeksi tai pilkotaan tarpeeksi pieniksi paloiksi. Niiden päälle kaadetaan liemi, johon on kiehautettu yksi osa etikkaa, kaksi osaa sokeria ja kolme osaa vettä. Seoksen voi maustaa millä vain keksii, sekaan voi heittää vaikka männynoksia tai voikukannuppuja. Mausteina toimivat hyvin fenkoli, laakerinlehdet tai sinapinsiemenet. 

Ole säännöllinen!

Hakalan mielestä yksi tie ruokahävikkiin ovat turhan pitkät kaupassakäyntivälit. Silloin kerralla ostetaan hurjia määriä. 

– Kannattaa myös aina miettiä ennemmin sitä, mitä tekee ruuaksi, kuin että mitä tekee mieli. Heräteostokset lisäävät hukkaruuan määrä selvästi. 

Myöskään nälkäisenä ei kannata lähteä ruokaostoksille. 

– Hyvä rutiini on käydä kaupassa vaikka lounaan päälle. Silloin ei ajattele niin vatsallaan, Hakala toteaa. 

Ja kun uudet ostokset nostelee jääkaappiin, niitä ei kannata heitellä minne sattuu.

– Uudet ruuat on hyvä sijoitella jääkaapin takaosaan ja vanhemmat etualalle. Siitä ne tulee otettua käyttöön helpommin. 

Lue lisää hävikkiruokaravintola Loopista ET-lehden numerosta 15/2017.
 

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka alun perin on syystä tai toisesta syömäkelpoista, mutta päätyy biojätteeksi tai roskiin.

Suomessa heitetään ruokaa roskiin noin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitalouksissa heitetään ruokaa hukkaan puolet enemmän kuin kaupoissa. 

Superhelppo kahden aineen tahna maustaa pastakastikkeen.

Hernepasta

1–2 annosta

150 g pastaa
1½ rkl oliiviöljyä

Tahna

100 g tuoreita tai pakasteherneitä
100 g piparjuurituorejuustoa
½ tl mustapippuria myllystä
½ tl suolaa
(herneenversoja)

  1. Keitä pasta paketin ohjeen mukaan. Lisää oliiviöljy valutetun kypsän pastan joukkoon.
  2. Keitä herneitä kymmenen minuuttia. Valuta herneet.
  3. Lusikoi piparjuurituorejuusto lämpimien herneiden sekaan ja soseuta ainekset sauvasekoittimella. Mausta tahna rouhitulla mustapippurilla ja suolalla.
  4. Sekoita hernetahna pastan joukkoon ja ripottele päälle herneenversoja.
  5. Vinkki! Tee hernetahnaa tupla-annos ja sipaise sitä levitteeksi leivälle.