Suloisissa sesonkikoristeissa limittyy ja lomittuu hauskasti monia perinteitä, historiallisia kerrostumia ja uskonnollisia symboleja.

Kristillinen pääsiäisperinne kohtaa pääsiäisen kuvastossa ainutlaatuisella tavalla esikristillisen tradition.

Pääsiäisen vahvin symboli, muna, on jo kristinuskoa vanhempi elämän tunnuskuva. Euroopassa palvottiin jo muinoin saksilaista kevään hedelmällisyyden ja maanviljelyksen jumalatarta Easia, jonka symbolina oli muna.

Myös Kalevalan pohjana olevissa kansanrunoissa maailma sai alkunsa munasta. Kananmuna soveltui myös hyvin kristityille ylösnousemuksen symboliksi, sillä munan kuori on kova ja eloton, vaikka sen sisällä on elämää.

Juutalaiseen pääsiäiseen taas kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symboleina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten vuotuisista kevätjuhlista.

Ensimmäiset tiedot maalattujen pääsiäismunien antamisesta ovat peräisin 900-luvulta, Tessalonikin luostarista. Suomeen pääsiäismunaperinne saapui ortodoksiperinteen mukana 1800-luvulla ja yleistyi hiljalleen kanankasvatuksen yleistymisen myötä.

Katso yli 20 pääsiäisen reseptiä tästä.

Tipuelämää ja hedelmällisiä pupuja

Iloisen keltaisia kananpoikia hyppii ja temmeltää vanhanaikaisissa pääsiäisjulisteissa, koristeissa ja somien pikku pastilliaskien kansissa.

Tiput symboloivat pääsiäisperinteessä uutta elämää ja sulautuivat siksi jo varhain luontevasti kristilliseen pääsiäissymboliikkaan.

Pääsiäisenä munat tuo usein kuitenkin pupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä samaa työtä toimittaa käki ja Saksassa muun muassa kettu tai hanhi.

Munien jakoon liittyi nopeasti myös kasvatuksellista sanomaa, sillä perinteen mukaan pupu palkitsi munilla vain ahkeria ja  hyvätapaisia lapsia.

Pitkäkorvainen munien lahjoittaja kuulostaa ehkä hieman kaukaa haetulta, mutta senkin historia juontuu esikristilliselle ajalle ja vanhaan hedelmällisyysmyyttiin.

Jänis kun on tunnettu nopeasta ja tehokkaasta lisääntymiskyvystään.

Luudalla lenteleviä henkiä

Pääsiäisnoita-perinne sen sijaan ei ole niin elämänmyönteinen ja harmiton kuin koristeissa veikistelevien pikku eläinten, mutta siinäkin yhdistyvät vanhat kansanuskomukset ja kristillinen sanoma.

Ennen uskottiin, että Jeesuksen kuolinpäivän, pitkäperjantain, ja ylösnousemuspäivän, eli pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina, Jumalan suojeleva vaikutus olisi heikoimmillaan ja silloin juuri noidat pääsisivät mellastamaan.

Juuri siksi pahojen henkien karkottamiseksi poltettiin muun muassa pääsiäiskokkoja.

Lähteet: Karjalainen: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. Karjalainen, Korhonen, Lehtonen: Uusi ajantieto.

Näillä vinkeillä solmit herkullisimmat liitot kesäisten oluttyyppien ja eri ruokalajien välille. 

Maltainen IPA

Indian pale ale (IPA) on voimakkaasti humaloitu ale. Maltainen oluttyyppi kehitettiin aikoinaan kestämään pitkä merimatka Intiaan. Hedelmäinen maku sopii vahvasti maustettujen aasialaisten ruokien kanssa.

Suomenlinnan panimo, Hoppe IPA. Aloittelevan IPA:n juojan valinta.

Brewdog, Punk IPA. Havuisen sitrusmainen maku.

Kevyt vehnäolut

Hedelmäistä vehnäolutta löytyy vaaleista kirkkaista oluista tummempiin. Maku on sitruunaisen raikas, jopa mausteinen. Kokeile tulisen grilliruuan kanssa.

Olvi, Sandels Vehnäolut. Pehmeän hedelmäinen maku.

Weihenstephan, Weihen-stephaner Kristall Weissbier. Maussa aavistus banaania.

Kirpeä saison

Belgiasta kotoisin olevassa pintahiivaoluessa yhdistyvät mausteisuus ja hedelmäisyys. Aikoinaan kesäsesonkiin tehty hapokas olut sopii mainiosti possuannosten kanssa.

Maku brewing, Saison. Kotimainen kevyen hapokas saison tölkissä.

St. Feullien Saison. Hennon sitruksinen belgialainen saison.

Tumma lager

Tyypillinen tumma lager tulee Tšekistä, kotimaisiakin löytyy. Ne ovat karamellimaisen maltaisia oluita, jotka ovat kevyitä ja helposti juotavia. Kokeile grillattujen lihavartaiden kanssa.

Teerenpeli, Laiskajaakko. Kevyen maltainen ja katkeroinen.

Molson Coors Europe, Staropramen Dark. Paahteinen ja helposti juotava.

Hapokas bitteri

Katkera bitteri on kotoisin Englannista. Bitterin maku on maltainen ja hennosti hedelmäinen. Kuparinruskea olut maistuu kypsytettyjen juustojen kanssa.

Malmgårdin panimo, Huvila E.S.P. Hedelmäinen maku.

Wold top Brewery, Wold Top Against the Grain. Sitruksisen raikas.

Paahteinen portteri

Portteri on tumma pintahiivaolut. Tummat maltaat tuovat makuun paahtuneita aromeja, jopa suklaan ja kahvin makuja. Kokeile portteria suklaan tai juustojen kanssa.

Sinebrychoff, Sinebrychoff porter. Lasissa maistuu laku ja terva.

Saku Õlletehase, Saku Porter. Alko. Luumuinen ja paahteinen maku.

Juhannukseen kuuluu musiikki – tanssilla tai ilman. Näiden kappaleiden tahdissa kelpaa viettää keskikesän juhlaa.

Kesäillan valssi

Oskari Merikannon sävelet ovat kuuluneet suomalaiseen suviyöhön jo vuodesta 1904, jolloin Helsingin Torvisoittokunta ensimmäisenä levytti kappaleen. Dallapé-orkesterin esitys on yksi kuuluisimmista.

Saarenmaan valssi

Virolainen kappale Saarenmaa valss on Raimond Valgren sävellys, jonka sanat on lainattu Debora Vaarandin runosta. Ilkka Kortesniemi teki kappaleeseen suomenkieliset sanat ja sen lauloi virolainen Georg Ots.

Suvivalssi

Reino ja Raili Bäckströmin hieno laulu on Reijo Kallion uran suurimpia hittejä.

Nocturne

Eino leinon runo kuvaa suomalaista kesäyötä liikuttavan kauniisti. Kaj Chydenius sävelsi runosta laulun häälahjaksi Vesa-Matti Loirille, joka myös levytti kappaleen. Loiri on tehnyt tutuksi myös Taisto Wesslinin sävellyksen samaan runoon.

Juhannustanssit

Juha Vainio kirjoitti hienon kappaleen jatsiin rakastuneesta haitarinsoittaja Janatuisesta, joka joutuu juhannuskeikalla soittamaan yleisön vaatimuksesta vain tangoja ja muuta tanssimusiikkia. 

Kalajoen hiekat

Vaikkei Tapani Kansan laulussa suoraan juhannuksesta puhutakaan, hehkuu kappaleessa keskikesän kuumuus kuin kokosta. Laulu on Kansan oma käännös The Mamas & the Papas -yhtyeen California Dreamin' -kappaleesta.

Kesän lapsi

Katri Helenan kesäkappaleen on esittänyt myös Tapani Kansa. Alkujaan kyseessä on Banzai-yhtyeen hitti Viva America, johon sanoittajalegenda Chrisse Johansson teki iskevän suomenkielisen tekstin.

Oi mikä ihana ilta

Suurin osa juhannuslauluista tapahtuu maaseutuidyllissä, mutta on kesä kaupungissakin. J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta on täynnä viipyilevää odotusta ja kaihoisan onnellista tunnelmaa.

Kuuma kesä 

Lisää kaupunkilaista kesätunnelmaa löytyy Popedan Kuuma kesä -kappaleesta. Tarttuva melodia on yhtyeen kitaristin Costello Hautamäen käsialaa ja sanoista vastaa laulaja Pate Mustajärvi.

Saatilla

Nuori rakkaus, ensimmäinen yhteinen iltakävely, ujosta hiljaisuudesta – niistä kertoo Elokuu-yhtyeen Saatilla

Aurinkoon

Atomirotan rappioromantiikkaa huokuva Aurinkoon on tarinaltaan toisenlainen juhannuslaulu. Rouhean kitaroinnin kuljettama kappale yhdistää modernia rap-ilmaisua rockmusiikin perinteeseen.

Kesäyö

Pariisin Kevät osasi nimestään huolimatta tehdä pakahduttavan kauniin kesäkappaleen. 

Miljoonia kiloja makkaraa. Aurinkoa 24 tuntia vuorokaudessa. Melkein puoli miljoonaa kesämökkiä. Keräsimme tärkeimmät luvut suomalaisesta juhannuksesta.

1. Makkaroiden myynti kolminkertaistuu

Juustoa, maitovelliä, munavoita. Perinteiset juhannusruuat liittyvät vahvasti karjatalouteen. Esimerkiksi pohjalaiseen juhlaan on kuulunut punertava juhannusjuusto, jota keitetään pitkään ja nautitaan kylmien jälkiruokien tapaan.

Nuotiolla käristetty makkara kuuluu uudemman ajan perinneruokiin. Ja sen suosio onkin vahvaa: grillimakkaroiden myynti kolminkertaistuu juhannuksena. Suomessa syödään melkein kymmenen miljoonaa kiloa makkaraa pelkästään kesällä.

Lisuke grillimakkaralle: Katso ET-lehden 10 maukkainta salaattia

Grilliruokien lisäksi perinteisiä keskikesän suosikkeja ovat varhaisperunat, silli, tilli, mansikat ja jäätelö. Juhannuksen tyypillisiä juomia ovat virvoitusjuomat, olut ja siideri. Alkossa käy juhannusviikolla peräti 1,4 miljoonaa suomalaista.

2. 1800-luvun juhannussymboli Ruotsista

Usein Suomen ruotsinkielisen rannikon kylät ovat perinteisesti kilpailleet juhannussalon koristeista. Lipputankomainen koristesalko on laivan mastoa muistuva tanko, joka koristellaan muun muassa seppeleillä ja köynnöksillä.

Suomalaiset ovat omaksuneet tavan Ruotsista, jossa siitä tuli jo 1800-luvulla juhannuksen tärkeä symboli kokon sijaan.

3. Lippu heiluu läpi yön kello 21 saakka

Vuodesta 1934 juhannus on ollut Suomessa myös Suomen lipun päivä. Lippu nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18 ja se lasketaan seuraavana päivänä kello 21.

4. Pohjoisessa aurinko paistaa 24 tuntia

Juhannuksena aurinko voi enimmillään paistaa maan eteläosissa 18–19 tuntia, maan keskiosissa 19–22 tuntia ja Ylitornion Aavasaksalta pohjoiseen päin läpi yön.

5. +20 astetta ja lunta – sitä on Suomen juhannus

Hellepäivä osuu juhannukselle keskimäärin kerran neljässä vuodessa, tosin Lapissa se tapahtuu kerran kymmenessä vuodessa. Keskimäärin lämpötila on juhannuksena ollut noin 20–21 astetta Etelä-Suomessa, 17–19 Keski-Suomessa ja 15–17 Pohjois-Suomessa ilman käsivarren Lappia. Kilpisjärvellä on yleensä ollut lunta juhannuksena ja siellä on järjestetty hiihtokisat.

Vinkki! Autoilija – tee tämä yksinkertainen asia ennen juhannusta

6. Kokot ovat roihunneet kaikkialla 1900-luvulta lähtien

Itä- ja Pohjois-Suomessa kokon polttaminen on ollut aikoinaan merkittävin aattoillan tapahtuma. Risujen kera siinä on poltettu myös vanhoja veneitä ja viljelytyökaluja – pahojen henkien karkoittamiseksi. Sittemmin kokkoperinne on laajentunut koko maahan, noin 1900-luvulla.

Yleensä juhannuskokko rakennetaan paikkakunnan korkeimmalle paikalle tai veden ääreen.  Suomen tunnetuin juhannuskokko löytyy Helsingin Seurasaaresta, jossa juhannusvalkeita on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien.

7. Puoli miljoonaa mökkiä

Niemien notkoissa ja saarelmissa ne nököttävät, mökit. Tänä suvena niitä taitaa olla puoli miljoonaa. Näin voi päätellä siitä, että Tilastokeskuksen mukaan uusia nousee nelisen tuhatta vuodessa, ja vuodenvaihteessa niitä oli jo 498 694 kappaletta.

Tilastotiedoista laskettavien keskiarvojen mukaan mökki on kooltaan 48 neliötä ja sen omistaja on 61-vuotias. Omistajalla on matkaa mökille 90 kilometriä. Useimmiten loma-asunto sijaitsee asuinmaakunnassa, joka kolmannella jopa kotikunnassa. Keskiarvo nostavat uusmaalaiset, muualla asuvien mökkimatka on keskimäärin 63 kilometriä.

Mökkitilastojen harvinaisuuksia ovat yli 100 neliön mökit (27 840) ja alle 40-vuotiaan mökinomistajat (24 000). Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, liki 50 000 ja vähiten Keski-Pohjanmaalla, alle 5 000. Mökki-Suomen mahtikunta on Mikkeli, ainoa, jossa on yli 10 000 mökkiä.

Lue myös: Näin vältät mökkiriidat

Lähteet: Tilastokeskus, Päivittäistavarakauppa ry., Ilmatieteenlaitos, SKS, Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto

Anja ja Viljo Hokkasen satupuutarhan kukoistuksesta pitävät huolen muun muassa hemmotellut hyönteiset. Tästä saat ohjeen vastaavan hyönteishotellin valmistamiseen.

Anja ja Viljo Hokkasen pihapiiri Laukaan Saarilammella on rakentunut pala palalta. Pari sai puolentoista hehtaarin rantapalstan perintönä 1974. Ensin rannan tuntumaan siirrettiin vain vanha sepänpaja, muu osa metsäistä tonttia jäi odottamaan parempia aikoja.

Nyt tontti on satupuutarhaa, jota eläkkeellä oleva pariskunta hoitaa huolella.

Osansa tekevät myös hyönteiset. Yksi erikoisimmista vempeleistä tontilla on TV-ohjelman pohjalta ideoitu, jätelaudasta tehty suurikokoinen hyönteishotelli. Hyönteiset talvehtivat hotellissa ja ovat heti ilmojen lämmettyä valmiita pölyttämään puutarhaa ja torjumaan tuhohyönteisiä. Viljo Hokkasen mukaan homma toimii yllättävän hyvin.

Videon on tuottanut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Jänöt eivät kestä tanssimusiikkia

Anjan suosikkeja puutarhassa ovat erilaiset nauhukset. Niistä pitävät myös pölyttäjähyönteiset. Komeat kärhöt rönsyilevät rakennelmien ympärillä.

Lannoitteena käytetään pääosin hevosen lantaa. Muutenkin viljely hoituu luomumeiningillä jo ihan kustannussyistä.

Hyötypuutarhan hedelmäpuut ovat vanhoja, kestäviä maalaislajikkeita. Ne sekä marjapensaat tuottavat mehut ja hillot niin omalle kuin kolmen lapsen perheille. Juurekset, yrtit ja erikoinen Vanha Musta -perunalajike takaavat sadon koko kesän tarpeisiin.

1970-luvulla Lievestuoreenjärvi tuli kuuluisaksi Irwinin kappaleesta ja sellutehtaan lipeäpäästöistä. Tapauksen myötä jätevesilakeja tiukennettiin ja järvi puhdistettiin. Nyt järvi antaa tuoretta kalaa ympäri vuoden: kuhaa, siikaa ja muikkua.

Jänikset aikoivat viedä sadon parempiin suihin, kunnes Hokkaset keksivät laittaa puutarhaan matkaradion yöksi soimaan.

Vanha tanssimusiikki välispiikkeineen karkotti jänikset, eikä niistä sen koommin ole ollut haittaa

– Puutarha antaa meille sekä fyysistä että psyykkistä voimaa. Se on kuntoilua parhaimmillaan. Tärkein on kuitenkin sen kauneus, Anja Hokkanen toteaa.