Tietokirjailija ja toimittaja Pauli Jokinen tuntee Helsingin kuin omat taskunsa. Hänen vinkeillään löydät pääkaupungista uusia puolia. 

Kun Pauli Jokinen muutti Turusta Helsinkiin 18 vuotta sitten, kaupunki vaikutti isolta ja ruuhkaiselta.

– En pitänyt Helsingistä mutta päätin, että paras tapa päihittää vihollinen on tutustua siihen. Olen aina tykännyt historiasta ja uppouduin tutkimaan Helsingin menneisyyttä.

Sittemmin Pauli on kirjoittanut viisi Helsinki-aiheista kirjaa. Hänet tunnetaan Helsingin paikallishistoriaan erikoistuneena kaupunkikirjailijana, toimittajana ja bloggaajana

Löydä Helsingin helmet näillä Paulin vinkeillä:

1.Rentouttava sauna

Helsinki on muuttunut paljon siitä, kun muutin tänne. Viime aikoina on otettu kaikki rannat käyttöön, mikä on tärkeää, sillä Helsinki on merellinen kaupunki. On Jätkäsaaren ja Kalasataman uudet alueet, ja Töölänlahti on kiinnostava alue. Pari hienoa yleistä rantasaunaakin on rakennettu, Löyly Hernesaareen ja Kauppatorin kupeeseen Allas. Oma suosikkini on tunnelmallinen Kaurilan sauna Meilahdessa. Se lämpenee pari kertaa viikossa.

2. Leposaaren hautausmaa

Kulosaaressa oleva Leposaaren hautausmaa on Helsingin pienin, vain 842 hautaa. Se on kiinnostava kävelykohde: Kulosaaren metroasemalta puoli kilometriä ja pengertietä pitkin saareen. Siellä on esimerkiksi olympiavoittaja Hannes Kolehmaisen ja akateemikko Kustaa Vilkunan haudat.

Osoite: Leposaarentie, 00570 Helsinki

3. Sota-ajan Helsinki

Valmistelen kirjaa Sotaretkellä Helsingissä ja olen sitä varten tutkinut ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakennelmia ympäri kaupunkia. Niitä on paljon. Esimerkiksi Kivikon kaupunginosassa on pitkiä yhdyskäytäviä, jotka ovat paikoitellen lähes kymmenen metriä syviä. Kontulan ostoskeskuksen takana kallioilla on juoksuhautoja. Pitäjänmäen aseman vieressä on Pajamäen patterimäki. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä on juoksuhautoja. Mustavuoressa Vuosaaressa on hienoja luolia. Blogistani voi lukea lisää näistä sotapaikoista. Minulta voi myös tilata Helsingin kävelykierroksia.

Helsinki sodassa -kävelykierroksesta löydät lisätietoa täältä

4. Kivinokka

Kivinokka on suosittu ja kaikille avoin virkistysalue Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kivinokassa tuhannet kaupunkilaiset viettävät vapaa-aikaansa merellisessä ja luonnonläheisessä ympäristössä. Kivinokassa on uimarantoja, luontopolku, aarnimetsää, kesäkahvila, kartano ja kesämaja-alue. Kesäisin siellä on paljon toimintaa.

Siellä on muuten Helsingin ainoa esteetön luontopolku, jonka voi kiertää pyörätuolilla tai lastenvaunuilla.

Kulosaaren tai Herttoniemen metroasemalta on sinne 10 minuutin kävely. Harmi, että omia mökkejä ei saa vuokrata ulkopuolisille. Olisi kivaa, jos joukossa olisi muutama vuokramökki turisteille. Se olisi hyvä vaihtoehto hotellille. Ja ikävä kyllä monet mökit ovat kesäisin tyhjillään.

5. Kruunuvuoren autiohuvilat

Itä-Helsingissä, Laajasalon kyljessä, on Kruunuvuori, jonne ei eksy sattumalta.

1800-luvun lopulla Helsingin ympäristöön syntyi huvila-alueita. Monet huviloiden omistajista olivat Helsingissä asuvia saksalaisia. Toisen maailmansodan jälkeen huvilat päätyivät rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliiton haltuun. Kruunuvuoresta tuli Suomen Kommunistisen Puolueen jäsenten ja heidän perheidensä kesänviettopaikka. 1950-luvulla alueen osti liikemies Aarne Aarnio, joka olisi halunnut rakennuttaa Kruunuvuoreen uuden asuinalueen. Hanke ei koskaan toteutunut ja huvilat jäivät rappeutumaan.

Helsingin kaupunki suunnittelee Kruunuvuoreen uutta 10 000 hengen asuinaluetta. Kannattaa piipahtaa katsomassa huvilat ennen sitä. Osa niistä on täysin tuhoutunut, muutaman vielä tunnistaa taloksi. Kruunuvuoreen pääsee esimerkiksi bussilla nro 88 Herttoniemestä. Jää pois päätepysäkillä Päätiellä.

6. Kävelyretkellä Helsingissä

Helsinki kävellen -kirja esittelee 12 kävelyreittiä suomen-, englannin- ja venäjänkielellä.

Kirja esittelee kaupungin tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat nähtävyydet, hienoa arkkitehtuuria ja näyttävää julkista taidetta. Reitit kulkevat meren rannalla, puistoissa ja vilkkaassa kivikaupungissa. Reittien yhteydessä on esitelty myös Helsingin ravintola- ja kahvilaelämän klassikoita, joihin retkeilijät voivat hetkeksi pysähtyä. Ne ovat nähtävyyksiä sinänsä, onhan niillä kaikilla oma historiansa ja tarinansa kerrottavanaan.

Nämäkin kirjat opastavat Helsingissä liikkujaa:

Sunnuntaikävelyllä Helsingissä, 52 reittiä historiaa ja nähtävyyksiä. Minerva. 2010.

Kirja sisältää 52 kävelykierrosta ja yli 500 kohdetta. Reitin voi valita aiheen tai kaupunginosan mukaan, ja matkan varrelta löytyy aina mielenkiintoista nähtävää. Kirja esittelee vanhaa ja uutta arkkitehtuuria, patsaita ja muistomerkkejä. Eri kaupunginosat ovat saaneet omat kierroksensa. Teoksesta löytyy mm. murhapaikkoja ja laulujen tai kirjojen Helsinki.

Kulttuurikävelyllä Helsingissä. Minerva. 2011.

Kirja esittelee 4 kävelykierrosta, joiden varrelle mahtuu vanhaa ja uutta arkkitehtuuria, julkisivujen koristetaidetta, julkisissa tiloissa olevia upeita taideteoksia, teollista muotoilua, merkittävää sisustussuunnittelua, ympäristötaidetta ja maisemasuunnittelua.

7. Käpylä

Tykkään lähiöistä ja erityisesti Käpylästä, jossa itsekin asun. Ympäristö on mukava, viehättävä puu-Käpylä sekä Olympiakylä, joka rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten, jotka peruttiin sodan takia. Koskelantien eteläpuolella on Kisakylä, jossa vuoden 1952 olympiaurheilijat majoittuivat. Taivaskallio on hieno paikka, Helsingin korkein luonnonmukainen paikka. Teen sinne paljon eväsretkiä lasten kanssa. Käpylässä voi syödä ravintoloissa niin sushia kuin egyptiläistä ruokaa.

Helsingissä on tosi paljon tapahtumia, myös lähiöissä. On tosi elävä ja viriili kaupunki väkimäärään nähden.Lähiöissäkin on kaikenlaisia kaupunginosatapahtumia ja pieniä kirppareita.Lasten kulttuuria käyn katsomassa erityisesti Helsingin kulttuurikeskuksen paikoissa, Vuotalossa, Kanneltalossa ja Malmitalossa.

 

      8. Museot

      Olen museofriikki ja olen käynyt lähes kaikissa Helsingin museoissa. Ilmailumuseo Vantaan puolella on tosi kiva. Siellä on koko Suomen ilmailun historia. Väestönsuojelumuseo Kruununhaassa on aika erikoinen ja kiinnostava paikka väestösuojassa. Se on auki vain kerran viikossa. Yhdessä huoneessa voi aistia pommituksen.

      Didrichsenin taidemuseo on hieno ja upealla paikalla merenrannalla. Siellä on hyviä näyttelyitä.

      9. Elokuvateatteri Orion

      En viihty uusissa elokuvateattereissa, vaan käyn mieluiten Orionissa, jossa on vanhaa art deco -tyyliä. Siellä on vanhan elokuvateatterin lumoa ja klassikkoelokuvia. Erityisesti tykkään käydä katsomassa mykkäelokuvia: 1,5 tuntia pelkkää hiljaisuutta!

      10.Uudenmaankadun taidegalleriat

      Kun kävelee Uudenmaankadun päästä päähän, saa aika hyvän annoksen suomalaista nykytaidetta. Matkan varrelle osuu  kymmenkunta galleriaa. Kävelen tämän kierroksen aina silloin tällöin.

      Keski-Euroopan joulutorit on jokaisen joskus koettava. Krakowa, Wien ja Berliini tarjoavat niistä komeimmat.

      1. Berliini

      Piipahda Gendarmentmarktin, Potsdamer Platzin tai Gedächtniskirchen joulumarkkinoilla.

      Kojut pursuavat joulukoristeita, kuumia kastanjoita, höyryävää glühweinia ja saksalaisia käsitöitä. Kaupungissa on jopa 60 joulumarkkinat toreilla ja aukioilla marraskuun lopusta joulukuun loppuun.

      Katso myös: Lue Jaakko Selinin Berliini-vinkit

       

      2. Krakova

      Tunnetuin joulutori on vanhankaupungin aukiolla Rynek Glownylla. Puisista myyntikojuista voi ostaa pitsiä, puuesineitä, krakovanmakkaraa ja grzaniec-glögiä. Joulukuun ensimmäisenä torstaina järjestetään seimikilpailu.

      Krakovalainen jouluseimi szopki on värikäs ja koristeltu.

       

      3. Wien

      Christkindlmarkt on kaupungitalon edessä, vanhaakaupunkia ympäröivän Ring-kehätien laidalla. Kaupungintalon ikkunat muuttuvat adventtikalenteriksi ja talossa on askartelu- ja leipomispajoja.

      Konsertit, poniajelut, punssi ja rakkausviestein koristellut piparit – sitä on wieniläinen joulutunnelma.

      Mökin muori
      Seuraa 
      Liittynyt8.5.2014

      Keski-Euroopan kauneimmat joulutorit: Berliini, Wien ja Krakowa

      Krakova on lempikaupunkini ja muutama vuosi sitten kävin myös sen joulutorilla. Ilahduttavaa jotta Finnair lentää nykyään Krakovaan suorin lennoin talviaikaankin, ei tuhraudu aikaa koneenvaihtoon. Tänä vuonna aion käydä Senaatintorilla katsomassa Tuomaan markkinoita. Haluan itse todeta pitääkö paikkansa tuo väittämä että se ei häviä eurooppalaisille joulutoreille.
      Lue kommentti

      Leppoisa meininki, lämpö ja kauniit maisemat – terveysmatkat kannustavat nyt nautiskeluun. Tässä neljä kivaa vaihtoehtoa.

      1. Kuolleenmeren syliin

      Israelin ja Jordanian rajalla sijaitseva Kuollutmeri on todellinen terveyskeidas. Aavikon auringon alla lepäävän elottoman suolajärven vesi on kymmenen kertaa tavallista merivettä suolaisempaa. Uimataidotonkin kelluu pinnalla kuin korkki.

      Kuolleenmeren muta ja vesi sisältävät muun muassa sinkkiä, kaliumia, kalsiumia, natriumia ja bromia. Niiden sanotaan helpottavan erilaisia ihosairauksia, kuten psoriasista. Myös verenkierto-ongelmista sekä lihas- ja nivelkivuista kärsivät hakevat mineraalipitoisesta vedestä helpotusta.

      Tarjolla on 1–3 viikon matkapaketteja.
      apollomatkat.fi

      2. Hankeen nukkumaan

      Hiljainen Lappi tarjoaa mahtavat maisemat rentoutumiselle ja levolle. Luovu perinteisestä mökki- tai hotellimajoituksesta ja kokeile niiden sijaan yöpymistä iglussa. Lumi eristää lämpöä ja ääntä, mikä edesauttaa hyvälaatuisen unen saantia.

      Igluja on tarjolla esimerkiksi Saariselän Kakslauttasessa. Lumiseinäisten asumusten lämpötila on öisin 3–6-pakkasastetta. Kylmyyttä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä igluissa nukutaan untuvamakuupussissa.

      Vilukissoille on tarjolla modernimpi vaihtoehto: Rovaniemen Lehtojärvellä sijaitsevan Arctic Snow Hotelin lasi-igluista voit ihailla yötaivaalla tanssivia revontulia.
      kakslauttanen.fi, arcticsnowhotel.fi

      3. Askel askeleelta

      Kävelymatkailu on ekologinen vaihtoehto, ja voit keskittyä näkemääsi rauhassa.

      Syksy ja alkutalvi ovat loistavia ajankohtia reissata apostolinkyydillä Espanjassa tai Ranskassa. Valitse kulttimainetta nauttiva Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti tai lähde Välimerellisiin maisemiin Marseilles'n ympäristöön.

      Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen vakuuttaa peruskuntoisen pärjäävän pitkilläkin kävelyreiteillä mainiosti.

      – Kävely ei nosta sykettä liikaa.

      Kävelymatkailuun on hyviä vaihtoehtoja myös kotimaassa. Ensi kesänä voit ottaa kohteeksesi Elias Lönnrotin jalanjäljissä kulkevan Kalevala-reitin.
      pamplemousse.fi, elamysmatkailu.fi

      4. Loma asanoissa

      Jooga lisää liikkuvuutta ja tasapainoa, helpottaa mahdollisia selkävaivoja ja notkistaa. Se rentouttaa ja parantaa keskittymiskykyä sekä usein myös unen laatua.

      Jooga sopii kaikille. Lajiin pääset hyvin sisään viikon mittaisella joogamatkalla. Kaukana arjen kiireestä on helpompi keskittyä ja rauhoittua. Useimmilla matkanjärjestäjillä opettajat ovat suomalaisia, ja ohjelmassa on sopivia tunteja niin aloittelijoille kuin edistyneemmille.

      Jooga- ja pilatesmatkoja on tarjolla ensi syksynä ja talvena muun muassa Turkkiin, Mallorcalle, Krabille, Gambiaan ja Kanariansaarille.
      aurinkomatkat.fi, detur.fi, tjareborg.fi

      Viisivuotias Otto Salo kiersi tonttupolun mumminsa Armi Oksa-Salon kanssa Mikkelin Kenkäverossa. Samalla tehtiin äidille joululahja ja syötiin ensimmäiset piparit.

      Kenkäveron vanhan pappilan maille on laskeutumassa iltapäivän raukea hämärä. Lunta sataa hiljalleen ja käsityökojuihin levitellään villasukkia, tuohitöitä sekä puukiuluja. Ilmassa leijuu häivähdys tuoreen pullan tuoksua.

      Kun Otto Salo, 5, näkee maitokärryissä työnnettävän pihakynttilöitä, ryntää hän heti katsomaan niitä tarkemmin. Mummi Armi Salo-Oksa, 55, seuraa perässä. Otto on mielissään, kun saa hetken työntää kärryjä.

      On Kenkäveron yötapahtuma, josta alkaa monien mikkeliläisperheiden joulunodotus. Pihapiiriin levitetään parisataa kynttilää luomaan joulutunnelmaa. Myös Armi tuli Oton kanssa joulua fiilistelemään, kuten viime vuonnakin.

      – Tämä on ihanaa mummin viran hoitamista. Hain Oton päiväkodista, pyörimme täällä alkuillan ja sitten poika tulee mummille ja ukille yökylään.

      Käymme täällä kesälläkin, sillä kartanon pihapiirissä on pikkupoikaa kiinnostavia kolosia ja raunioita. Näin pimeällä kaikki on kaksin verroin jännittävämpää, kun tonttujakin pomppii talojen välissä, Armi toteaa ja iskee silmää Otolle.

      – Nähdäänkö me myös joulupukki? Haluan kertoa Starwars-legoista, Otto varmistaa lahjalistansa perille menon.

      Jännittävä tonttupolku

      Otto ja mummi lähtevät käsikädessä seuraamaan tonttutyttöä ja -poikaa, jotka johdattelevat noin 10 lapsen ryhmää. Tonttuvaellus kiertelee pappilan pihapiirissä pimeätkin paikat, kuivurin vintistä kellariin.

      Ensimmäinen pysähdys on vanhassa saunassa, jossa on joulupukin paja. Siellä pitkäparta jo istuskeleekin punaisessa nutussaan. Otto vähän hämmentyy, puristaa mummin kättä ja tarkkailee tilannetta ensin kauempaa. Pukki kertoo lapsille joulutarinan ja murehtii sitä, että hän on kadottanut Petteri Punakuonon.

      Mutta lapset voisivat auttaa etsimisessä, sillä tonttupolun rasteilta löytyy vinkkejä Petterin olinpaikasta.

      – Otto uskoo täysillä joulupukkiin. Myös tontut, keijut ja enkelit kuuluvat hänen jouluunsa. Otto viettää kaksikin joulua, sillä poikani on merillä joulun ja perhe viettää sitä jo aikaisemmin. Oikeana jouluna Otto tulee äitinsä kanssa meille, Armi kertoo.

      Seuraava etappi on Lumikuningattaren tanssipiste omenapuiden katveessa. Hänellä on upea, välkehtivä hopeanvärinen mekko.

      – Ihana, kuin mun barbi! huudahtaa pieni tyttö.

      Talvisessa illassa alkaa soida Tuiki tuiki tähtönen, ja tontut ohjaavat lapset tanssimaan Lumikuningattaren kanssa. Otto menee epäröimättä mukaan. Lumi vain pöllyää, kun iloinen piiri pyörii posket punaisina.

      Poikatonttu kertoo, että joku kummallinen olio asuu maakellarissa. Sitä pitäisi käydä katsomassa. Lapset avaavat jännittyneinä narisevan kellarinoven ja kapuavat sisään. Oi, miten tunnelmallista! Kellari on täynnä tuikkukynttilöitä.

      Risukasasta kömpii peikko, jolla on karvalakki, musta naama ja pitkä mekko.

      – Miten voit asua risukasassa? Otto ihmettelee.

      – Se on maailman paras sänky! peikko kehuu ja vinkkaa lapsia penkomaan risukasaa. Hän hymyilee niin, että mustat hampaantöröt näkyvät.

      Risujen seasta löytyy vinkkisana, joka viimeistelee lauseen: Petteri taisi haistaa ruuan tuoksun.

      Eräs isommista lapsista keksii, että Petteri on varmaan ravintolassa. Koko konkkaronkka juoksee lähellä olevaan Rantapaviljonkiin. Siellä Petteri istuukin tyytyväisenä joulupukin kanssa, glögimuki sorkissaan.

      – Ei tuo Petteri ole oikea poro, Otto tuomitsee turkiksiin ja sarviin pukeutuneen hahmon.

      Mutta pukin hän toteaa oikeaksi, koska hän jakaa karkkia lapsille.

      Äidille itsetehty lahja

      Mummi luotsaa Ottoa joululahjantekoon. Tarjolla on parikin pajaa, joissa voi tehdä itsenäisyyspäivän kynttilän ja painaa oman tiskirätin.

      – Tee äidille vaikka tiskirätti, se on mukava ja tarpeellinen joululahja. Ja tee mummillekin oma, Armi maanittelee.

      Otto tuputtelee muoteilla tohkeissaan lempivärejään punaista ja keltaista. Ne jäävät hetkeksi kuivumaan, ja vielä ehditään valaa itsenäisyyspäivän kynttilä.

      Katsellessaan pojanpoikansa touhuamista Armi toteaa mummiuden olevan ihanaa. Se merkitsee elämän jatkuvuutta.

      – Sain Oton syliin kolmen tunnin ikäisenä. Hän tuntui heti niin omalta, koska oli ihan isänsä näköinen.

      Mummius on rakkautta ja hellyyttä, aitoja elämyksiä lapsen kanssa.

      – Otto on melkein joka toinen viikonloppu meillä yökylässä, ja silloin kotihommat saavat odottaa. Myös ukki touhuaa paljon pojan kanssa, myllää tyynyt majaksi sohvalle. Ulkoilemme ja saunomme. Nukumme kaikki kolme samassa sängyssä ja Otto vaatii, että menemme yhtä aikaa nukkumaan ja lukemaan Tatua ja Patua, Armi kertoo nauraen.

      Otto saa mummilassa leikkiä ravintolaa. Hän on sekä kokki että tarjoilija, tuo listan ja tarjoilee ukille ja mummille vaikkapa kanelista ja persiljasta tehtyä ruokaa. Ukki on ravintola-alalla, ja Ottokin haluaa panimomestariksi ja leikkii ravintola Päämajaa...

      – Annamme pojan vähän sotkea, pitäähän mummilassa jotain erikoisoikeuksia olla, Armi kertoo.

      Otto on saanut kynttilänsä valmiiksi ja haluaa lähteä pois. Mummin ja ukin luo pääsy on jo mielessä.

      – Iltapalaksi haluan lehtipihvin ja herneitä, hän ilmoittaa.

      Mummi nauraa ja halaa Ottoa. Tottahan se pihvi pitää paistaa, ja sitten ukki tekee iltapuuron.

      Kenkäveron joulunajan tapahtumat 2016 löydät täältä. Maanantaina 5.12.2016 klo 14 alkaen yötapahtuma.

       

      Artikkeli on julkaistu alunperin ET-lehdessä 19/2013.

      Porilainen kulttuurimartta Sirpa Salopää, 50, tykkää käydä katsomassa teatteri- ja tanssiesityksiä. Hän antaa kymmenen hyvää vinkkiä porilaiseen kulttuurielämään sukeltajalle!

      Porilainen kiinteistövälittäjä Sirpa Salopää kertoo, että kulttuurimartat on Porin marttayhdistyksen yksi toimintaryhmä. Se järjestää noin kerran kuussa retkiä, joille saavat toki osallistua muutkin kuin martat. 

      – Tykkään erityisesti teatterista, musikaaleista ja tanssista. Käymme kulttuurimarttojen kanssa säännöllisesti retkilllä lähikaupungeissa, kuten Turussa ja Tampereella. Vähän aikaa sitten kävimme Huittisissa tutustumassa vanhaan pappilaan ja Nousiaissa vierailimme Louhisaaren kartanossa. Seuraava retkemme on Turun kaupunginteatteriin.

      Sirpa Salopää listaa 10 suosikkiaan Porin kulttuurimenoista:

       

      1. Rakastajat-teatteri: Pieni suuri onni

      "Rakastajat-teatteri on pieni yksityinen teatteri Porissa.  He esiintyvät vanhassa puuvillatehtaassa, joka on nykyisin uniikki ja tunnelmallinen Kulttuuritehdas Kehräämö. Rakastajat-teatterin syksyssä on luvassa kaksi ensi-iltaa ja huikea vierailuohjelmisto.

      Pieni suuri onni on lämminhenkinen komedia Irlannista. Se on täynnä kolmen sukupolven elämän hyrisevää huumoria, eikä sen henkilöihin voi olla rakastumatta. Pääroolissa vierailee Kaija Pakarinen."

       

      2. Pori Dance Company

      "Käyn mielelläni katsomassa Pori Dance Companyn esityksiä, sillä tanssi on ihanaa! Kaksi porilaista suurta poikaa, Jorma Uotinen ja Tero Saarinen ovat usein jotenkin mukana tanssitaiteilija Liisa Nojosen projekteissa. Hän perusti vuonna 1989 PDC-ryhmän, jonka keskeisiä tavoitteita on edistää suvaitsevaisuutta tanssin ja sen monimuotoisuuden ja kautta. Ryhmä toteuttaa vuosittain 3-4 esitystä ja esiintyy Porin lisäksi muualla Suomessa ja ulkomaillakin.

      Seuraavaa esitystä odotan kiinnostuneena: modernia tanssia kirkossa. Vuonna 2014 Turun tuomiokirkossa kantaesitetty sinfonista urkumusiikkia, runoutta ja tanssia yhdistävä Hetkien vaellus on koreografi Jorma Uotisen, urkuvirtuoosi Pétur Sakarin ja Pori Dance Companyn yhteisteos. Aiemmin tänä vuonna teos esitettiin 200-vuotisjuhlavuottaan viettävässä Kuopion tuomiokirkossa."

      Hetkien Vaellus, Keski-Porin kirkko 28.10.

      3. Promenadikeskus

      "Promenadikeskuksessa voi kuunnella monenlaista musiikkia oopperasta poppiin. Pori Sinfonietta esiintyy siellä säännöllisesti. Pori Sinfoniettan ohjelmistoon kuuluvat niin sinfonia-, kamari- ja kirkkokonsertit kuin viihde- ja lastenkonsertitkin. Kevyempääkin kuultavaa on paljon Matista ja Teposta Pepe Willbergiin. 16.11. esiintyvät Finnhittien kuninkaat: Danny, Tapani Kansa ja Frederik."

      4. Porin taidemuseo

      "Keskiviikkoisin kello 18 on kaikille avoin ja maksuton näyttelyopastus. Museoon on vapaa pääsy keskiviikkoisin kello 18-20. Lisää tietoa museon ohjelmista löydät täältä

      Esimerkkitapahtumia:
      – 19.11. Taidemuseon joogalauantai kello 12-14 . Osallistumismaksu 5 euroa. Ajankohtaisen taideteoksen esittely johdattaa joogaharjoitukseen. Ohjaajina ovat Porin Joogayhdistyksen jooganopettaja SJL Rauno Lehtonen ja aku-joogaohjaaja Viljami Lehtonen.
      – 3.12. Läsnäolo taiteessa ja kehossa -työpaja kello 12-13.30. Tanssiterapia Piuman toteuttama tanssi-liiketerapeuttinen hetki."

      5. Porin pääkirjasto

      "Porin pääkirjastossa on paljon erilaisia tapahtumia, ja sen kahvilan yhteydessä on taidelainaamo. Siellä on veistoksia ja tauluja. Porin Taidelainaamo vuokraa uniikkia, satakuntalaista taidetta kuukausimaksua vastaan. Teoksia voi myös lunastaa omakseen kertaostona tai kuukausimaksua maksamalla, kunnes teos on kokonaan maksettu. Kuukausivuokra on 10% teoksen kokonaishinnasta. Lisää tietoa löydät täältä."

      Joulu- ja talvikauden ripustus on 5.12.–18.2.2016. Ripustuksen päävärinä mustavalkoisen lisäksi punainen.

      6. Leineperin ruukki

      "Leineperin eli Fredriksforsin Ruukki on perustettu Ulvilaan Kullaanjoen Katokosken rannalle vuonna 1771. Leineperin ruukki on kesäisin täynnä ihania käsityöpajoja. Se herää henkiin myös joulukuussa, jolloin sinne matkaa bussilasteittain ihmisiä aistimaan jouluntunnelmaa vanhassa 1800-luvun ruukkimiljöössä. Mekin teemme tänne retken kulttuurimarttojen kanssa. Joulukuun viikonloppuisin ruukin käsityöpuoteja on avoinna adventista. jouluun."

      Jouluruukki 3.12. ja Ruukin Joulutori 11.12.

      7. Kivi-Pori

      "Kivi-Pori on niin sanottu Porin "vanha kaupunki", jota koristaa lukuisat kauniit vanhat kivirakennukset. Alue on ihan keskustassa, työpaikkani on lähellä. Porin kaupungintalo on tosi hieno, samoin raatihuone ja Keski-Porin kirkko.

      Kivi-Porin vuoden 1852 palon jälkeen rakennettujen rantakorttelien kaupunkitalot ja julkiset rakennukset muodostavat yhden edustavimpia vanhoja kivikaupunginosia maassamme. Kivi-Porin kohteisiin on hauska tutustua sähköisen PoriStory-tarinakartan avulla, jolloin saat kustakin rakennuksesta lisätietoja ja kuvia. Kartta toimii älypuhelimen selaimessa."

      8. Porin puukaupunginosat

      "Porin puukaupunginosat tunnetaan Porissa nimellä Viidesosa eli Viikkari ja Kuudesosa eli Kuukkari. Oikeasti Viikkari on Itätulli ja Kuukkari Päärnäinen.

      Viikkari kaavoitettiin jo vuonna 1811 ja siellä on paljon kauniita rakennuksia. Sibeliuspuistossa on 1930-luvulta peräisin oleva funkkiskioski. Suuri osa rakennuskannasta on asemakaavallisesti suojeltua.

      Kuukkarin rakennuskanta on osin lähes alkuperäistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun matalaa empiretyylistä puukerrostaloa ja osin 1960-luvun pienkerrostaloa. Nykyisin kaupunginosa on etenkin nuorten, hyvin toimeentulevien keskuudessa suosittu asuinalue, mikä johtuu alueen historiasta ja idyllisestä ympäristöstä.

      9. Komea kävelylenkki

      "Kirjurinluodolla on hieno kävelypolku, sillä jokisuistossa menee erilaisia reittejä. Siellä pääsee kävelemään pitkospuitakin pitkin. Olemme käyneet kulttuurimarttojen kanssa täällä retkellä. Hieno, vehreä ympäristö on niin ihana, että käyn siellä usein koiran kanssa."

      10.  Piparitalo

      "Piparitalo on hiukan kaupungin ulkopuolella ja se aukeaa lauantaina 19.11. ja on jouluun asti auki. Käyn siellä joka vuosi lähes aikuisten lasteni kanssa nauttimassa glögit ja piparit ja virittäytymässä joulutunnelmaan. Ostamme myös aina pienet 5 euron yllätyspaketit. Monet ostavat täältä joululahjoja.

      Mirja Vallinoja

      Mitä tehdä Porissa? Lue 10 vinkkiä porilaiseen kulttuurielämään

      Kiva kun Poria tuodaan esille. Pientä epätäsmällisyyttä kuitenkin jutussa: Taidelainaamon ripustuksen esittelyssä on viimevuotisen joulunäyttelyn tiedot (Hämmästyin, kun jutun kuvituksena on minun punainen maalaukseni, joka oli viime vuoden joulunäyttelyssä esillä). Pyydänkin pikimiten taidelainaamon hoitajia lähettämään teille tuoreet tiedot ensi viikonloppuna ripustettavasta uudesta näyttelystä, jotta voitte laittaa ne jutuun! On hienoa, että Porin Taidelainaamosta levitetään tietoa! Ja...
      Lue kommentti