Mietitkö, tarvitsetko kohta apua kotiin? Vai menisitkö palvelutaloon? Lue asiantuntijan neuvot.

1 Mitä tehdä, jos ei enää pärjää kotona ilman apua?

Ota yhteys kunnan kotihoidon ohjaajaan tai kotipalveluyksikköön sosiaali- ja terveys- tai vastaavassa virastossa. Myös omainen voi tehdä sen. Usein palvelujen tarpeesta tehdään pika-arvio jo puhelimessa.
Jos kyse on kotihoidollisesta tarpeesta, tehdään arviointikäynti kotiin. On hyvä, jos paikalla ovat myös ne omaiset, jotka ovat jollain tavoin mukana ikääntyneen arjessa. Sitten laaditaan yhdessä hoito- ja palvelusopimus siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee ja miten ne hoidetaan. Myös omaisten rooli kirjataan.

2 Mitä palveluja voi saada?

Kaikkea päivittäisiin toimiin liittyvää apua esimerkiksi syömisessä, peseytymisessä, kodin siistinä pitämisessä, tai vaikka sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Joku saattaa tarvita turvapuhelimen, toinen kauppapalveluja. Vähimmillään palvelu on vaikka soitto tai kotikäynti pari kertaa kuussa, tarkistus, että kaikki on kunnossa. Jonkun luona taas käydään useasti päivässä.

Osan palveluista tuottaa kunta, osa ostetaan yksityisiltä. Palvelujen tarkoitus on taata turvallinen asuminen kotona. Kodissa voidaan tehdä myös muutostöitä, esimerkiksi lisätä tukikahvoja kylpyhuoneeseen.

3 Saako kuka tahansa palveluja kunnalta?

Kyllä. Kotihoidon kuukausimaksu määräytyy palvelujen määrän, asiakkaan talouden brutto­tulojen ja perheen koon mukaan.

Laskentaperusteet ja maksut vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Esimerkiksi Helsingissä maksuttomuuden yläraja oli 528 euron kuukausitulot vuonna 2013 (vuoden 2014 summat vahvistamatta). Jos yksin elävän eläke on vaikkapa 850 euroa, siitä vähennetään 528 euroa.

Jos hänen avuntarpeensa on korkeintaan 5 tuntia kuukaudessa, kotihoidon kuukausihinta on 2,5 prosenttia jäljelle jäävästä summasta eli 8,05 euroa. Jos taas bruttotulot ovat 3 000 euroa ja apua saa yli
10 tuntia viikossa, kuukausimaksu on 865,20 euroa.

Muut tukipalvelut (ateriapalvelu, kauppapalvelu, kotisiivous, apteekin annosjakelu ja saunapalvelu) laskutetaan erillisen hinnaston mukaisesti. Joissain tilanteissa voi olla edullisempaa ostaa palveluja yksityisesti. Niistä saa myös kotitalousvähennystä toisin kuin kaupungilta ostetuista.

4 Mitä jos haluaa kotihoidosta huolimatta palvelu­taloon asumaan?

Etenkin suurissa kaupungeissa palvelutaloon voi päästä käytännössä vasta, kun kotiin tuotava palvelu­valikoima on kokonaisuudessaan käytössä eikä silti pärjää, vaan tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Kaupungeilla on omia palveluasuntoja, ja ne myös osta­vat paikkoja yksityisiltä palveluntarjoajilta.

5 Mikä on palveluseteli? Voiko palvelutaloon ­muuttaa sen avulla?

Palveluseteli tarkoittaa, että kunta sitoutuu maksamaan palvelusta setelin suuruisen summan ja asiakas maksaa loput. Kunnasta riippuen palveluseteli on kaikille samansuuruinen tai sen arvo riippuu asiakkaan tuloista.
Joka kunta päättää itse, mihin tarkoitukseen se myöntää palveluseteleitä.

Esimerkiksi Helsingissä niitä myönnetään yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen samalla arviointitavalla kuin hakeutuessa ympärivuorokautiseen hoitoon. Seteli on tarkoitettu yksityisen palvelukodin hoivan kustannusten kattamiseen mutta ei esimerkiksi vuokraan ja aterioihin.

Jos nettotulot ovat maksimissaan 800 euroa kuukaudessa, palvelusetelin arvo on 2 700 euroa kuukaudessa. Pienimmän palvelusetelin, 200 euroa, saavat ne, joiden  tulot ylittävät 2900 euroa kuukaudessa.

6 Saako muiden kuin palvelusetelin kattamien ­palvelujen ostamiseen tukea?

Moniin kotona tehtäviin hoito- ja hoivatöihin ja esimerkiksi siivoukseen voi käyttää kotitalousvähennystä. Yksityisessäkin hoivakodissa asuva voi saada myös Kelan asumistukea.

7 Entä yksityiset palvelutalot?

Palvelutalojen vuokrat ja niissä ostettavien palvelujen hinnat vaihtelevat suuresti muun muassa sijainnin ja palvelujen kattavuuden mukaan.

Osa palvelutaloista on vapaarahoitteisia, osa on ARA-kohteita, joiden asukasvalinnassa noudatetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn ohjeita ja tulorajoja. Niiden mukaan vuosinettotulot saavat olla yksinäisellä korkeintaan 77 000 euroa vuodessa, pariskunnalla yhteensä 101 000 euroa vuodessa. Summaan lasketaan myös osinkotulot, mutta ei omistusasunnosta saatavia vuokratuloja.

Mitä enemmän palveluja tarvitsee, sitä kalliimmaksi asuminen tulee. Esimerkiksi helsinkiläisessä seniori­talo Saga Munkkiniemessä runsaasti palveluja tarvitsevalla palveluiden hinta saattaa olla 2 000–5 000 euroa kuukaudessa vuokran lisäksi.

Palvelusetelin voi Helsingissä saada myös asuessaan yksityisessä palvelutalossa, kunhan ympärivuorokautisen hoidon kriteerit vain täyttyvät. Myös palvelutalon asukas on oikeutettu kunnan tarjoamiin kotihoiva­palveluihin.

Asiantuntijoina Helsingin kaupungin kotihoitopäällikkö Pia-Maria Grönqvist, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveys­viraston asiakasmaksu­päällikkö ja senioritalo Saga Munkkiniemen johtaja Minna Kiviaho. Tietoja on saatu myös Espoon kaupungilta.

Vierailija

Tarvitsetko kotiapua tai harkitsetko palvelutaloa?

Niin kaikista palveluistahan joutuu maksamaan,varmasti yksityisellä puolellakin. -Mutta eiköhön se siellä elämän loppu päässä, muut asiat mene edelle kun raha. Ja ne asiat yleensä etenee vaiheittain ja tarpeen mukaan. Hyvä,että on vaihtoehtoja olemassa,mikä kenellekkin on sopiva, kannattaa ottaa selvää,myös tuki-asioista ja ennen kaikkea kuunnella äitiä itseään.
Lue kommentti