Joudutko pihistelemään kauppalaskussasi? Mietitkö, mistä voisi karsia? ET-lehden lukijat ihmettelevät, mistä vielä voi kulutusta kiristää.

On aivan järkyttävää, että vuonna 2015 vanhus joutuu miettimään, että ostaako kaksi rullaa vessapaperia vai kilon perunoita.

Näin avattiin kuuma, uusi keskusteluketju etlehti.fissä.

Vessapaperia vai kilo perunoita -ketjussa pohditaan, miksi mummo joutuu tyytymään 750 euroon kuukaudessa ja mihin se raha riittää.

Sinänsä kahden euron wc-rullapaketti ei kuulostaa suurelta, mutta vuodessa sekin tekee kohtalaisen laskun.

– 2 euroa viikossa, vuodessa siis 106 euroa (2 e x 53 vkoa), laskee Pennin venyttäjä.

Sama kirjoittaja ehdottaa:

– Senkin rahan säästää, jos lopettaa wc-paperin käytön ja pesee alapäänsä vessassa käynnin jälkeen niin kuin tehdään etelän maissa. On paljon hygieenisempääkin.

Eri asia on sitten, miten ja kuinka paljon maksaa vesimaksuja. Niistäkin voi tulla kalliit kulut, jos siirtyy paperista suihkutteluun, ketjussa mietitään.

Vessapaperia vai kilo perunoita?
Osallistu keskusteluun täällä
.

Pyöreän pöydän ääressä on 45 vuoden aikana istunut tuhansia ikionnellisia suomalaisia, kukin lottovoittaja vuorollaan.

Tervetuloa, huikkaa lupsakan oloinen mies Veikkauksen pääkonttorin aulassa. Tero Talaslahden kätteleminen sävähdyttää. Tuolla kouralla on sanottu käsipäivää yli sadan miljonäärin kanssa.

Tero työskentelee Veikkauksella tiimissä, jonka yhtenä tehtävänä on isännöidä niitä voittajia, jotka kutsutaan yhtiön pääkonttorille juhlakahveille.

Veikkauksen matala rakennus edustaa 70-luvun betoniarkkitehtuuria ankeimmillaan. Sisällä mennään pitkin pitkää käytävää, joka tuo mieleen terveyskeskuksen seinillä roikkuvista maalauksista huolimatta – tai ehkä juuri niiden takia. Käytävän päässä on hämärä neuvotteluhuone, jota ei ole remontoitu rakennuksen valmistuttua. Mistään ei voisi arvata, että tässä huoneessa on istunut tuhansia miljonäärejä.

Nyt heitä on paikalla kaksi.

Kolme miljoonaa

Jos odottaa lottovoiton näkyvän päälle, pettyy varmasti pariskunnan nähdessään. Ei kalliita käsilaukkuja, ei timanttikoruja, ei huolimattomasti pöydälle nakattuja loistoauton avaimia.

Neljä vuotta sitten pariskunta – kutsutaan heitä vaikka Kaijaksi ja Heikiksi – oli mukana lottoporukassa, joka voitti kolme miljoonaa euroa. Heikki, Kaija ja heidän tyttärensä saivat potista valtaosan, kolme muuta pienemmät summat. Kaija teki rivin samalla matkalla, kun oli viemässä äitiään takaisin kotiin maalle.

– Pysähdyin ostamaan hänelle juotavaa ja tein samalla loton, kun tajusin, että on lauantai.

Sunnuntaiaamuna Kaija tarkasti kupongin tietokoneelta. Toiseksi viimeisessä rivissä oli samat numerot kuin tietokoneen näytöllä.

– Kesti hetken ennen kuin tajusin. Jumalauta, seitsemän oikein! Huusin Heikin paikalle, pyysin ensin istumaan ja käskin sitten tarkistamaan rivin.

Ensijärkytyksen jälkeen iski epäusko, joka kesti pitkään.

– Vein kupongin Veikkauksen pääkonttorille heti maanantaina, ettei se vain katoa. Rahojen saamisessa kestää muutamia viikkoja. Koko sen ajan olimme varmoja, että joku virhe tässä on, eikä rahoja tulekaan.

Epäusko ei loppunut vielä silloinkaan, kun pariskunta kävi voittajakahveilla Veikkauksen kabinetissa. Rahat maksettiin tilille samana päivänä.

– Verkkopankin tunnusluvut meinasivat loppua kesken, kun kävimme vähän väliä tarkastamassa, ovatko rahat jo tilillä. Ja kun rahat viimein tulivat, iski epäily, että kyllä ne varmasti sieltä katoavat.

Usko suomalaiseen pankkijärjestelmään horjui niin, että Heikki ja Kaija avasivat tilejä eri pankeissa, ettei koko summa katoaisi.

– Onneksi tuo oli vain ohimenevä vaihe. Nyt olemme nuo hätäpäissään avatut tilit jo valtaosin lopettaneet.

Se on salaisuus

Heikki ja Kaija kertoivat voitostaan avoimesti tutuilleen. Moni lottovoittaja ei paljasta onnenpotkua kuin lähimmille sukulaisilleen, osa ei edes lapsilleen, tietää Veikkauksen Tero Talaslahti.

– Jotkut voittajat alkavat matkustella ihan sen takia, että lomalla he saavat käyttää rahaa vapaasti. Tuntemattomien keskellä vauraudesta voi nauttia.

Veikkauksen väki on kysellyt voittajilta heidän suunnitelmistaan ja haaveistaan. Vastauksissa korostuu tavallisuus. Moni suunnittelee ostavansa Skoda Octavian, auton, joka ei taatusti pistä naapureiden silmään. Suosikkilomakohteet taas ovat Thaimaa ja Teneriffa – juuri ne paikat, joihin suomalaiset reissaavat silloinkin, kun lotossa on ollut oikein vain neljä ja lisänumero.

Vähemmän useammille

Nesteen huoltoasemalla, 800 metrin päässä Veikkauksen pääkonttorista, voittokahveista vasta unelmoidaan. Keskiviikkoiltapäivänä lottoajien määrä alkaa kasvaa, sillä illalla on Viking Loton arvonta. Päävoittona on valtava summa, yli 20 miljoonaa euroa. Saman verran tienaa 14 keskituloista ihmistä koko työuransa aikana. Lottovoitto tosin tulee puhtaana käteen, toisin kuin palkat.

Kaksikymmentä miljoonaa.

– Se on jo liikaa, sanoo kuponkia täyttävä Vuokko Kaukonen, 77.

– Ei kukaan tarvitse yli kymmentä miljoonaa. Rahat pitäisi jakaa tasaisemmin, niin että pienistäkin voitoista olisi jotain iloa.

Veikkauksen kannalta jättipoteissa on järkeä. Mitä suurempi potti, sitä innokkaammin suomalaiset kuponkeja täyttävät. Tavallisella viikolla lottoajia on noin 900 000, jättipottia saattaa hamuta jo 1,5 miljoonaa ihmistä. Vielä enemmän kasvaa Veikkauksen keräämä potti. Jos normaalisti Lottoon upotetaan noin seitsemän miljoonaa euroa, voi summa nousta jättipottiviikolla 20 miljoonaan.

Mitä Vuokko Kaukonen tekisi päävoitolla?

– Herranjestas! Eihän tässä iässä enää sellaisia rahoja tarvitsisi. Autokin on juuri vaihdettu. Kotona teettäisin remontin, mutta muuten jakaisin rahat lapsille ja lapsenlapsille.

Samaa sanoo vieressä lottoava Kaitsu Eklund, 66.

– Jättipotit ovat jo naurettavan isoja. Voitto voisi olla vaikka milli maksimissaan. Tällaiselle vanhalle miehelle riittäisi muutama kymppitonni hyvin. Jos enemmän tulisi, tietäisin kyllä avustuskohteita, joihin rahat jakaisin.

Unelman perässä

Rahapelit elävät unelmista. Unelmista, jotka voivat toteutua. Vaikka useimmat voittajat eivät asiasta huutele, on heitä paljon. Yksin lotossa päävoittoja jaetaan vuodessa kymmeniä. 45 vuoden aikana voittajia on kertynyt yli 3100, enemmän kuin Suomessa on vaikkapa pappeja. 

– Omanlaisensa ennätys on viime vuoden ystävänpäivä. Silloin kahden 10 hengen porukan kesken jaettiin 28 miljoonan euron potti. Suomeen tuli yhdellä iskulla 20 lottomiljonääriä, Tero Talaslahti kertoo.

Lottoarvonnan ajankohta on unelmien kannalta täydellisesti valittu. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lauantai on suomalaisista viikon paras päivä. Saman tutkimuksen mukaan olemme onnellisimmillamme lauantai-iltana. Siihen tunteeseen lotto sopii. Moni täyttääkin kupongin vasta arvontapäivänä – tai antaa koneen täyttää. Yhä useampi nimittäin pelaa Veikkauksen nettisivuilla, jossa erilaisten rahapelien määrä on mykistävän suuri.

Isoja ovat peleihin käytetyt rahatkin. Veikkauksen liikevaihto on yli kaksi miljardia euroa. Ei ihme, että Veikkauskortti on Suomen kolmanneksi yleisin kanta-asiakaskortti, heti S-Etukortin ja Plussa-kortin jälkeen.

Jos Veikkaus vie, kyllä se antaakin. Viime vuonna yhtiö maksoi voittorahoja yhteensä yli 1,2 miljardia euroa. Riihikuivista 50 euron seteleistä summalla voisi kasata 2,5 kilometriä korkean tornin. Samaan aikaan Veikkaus tuki taidetta, tiedettä, liikuntaa ja nuorisotyötä 515 miljoonalla eurolla.

– Kaltaistani taiteen ja liikunnan ystävää lämmittää ajatus, että saan työskennellä tällaisessa talossa, Tero Talaslahti kiittelee.

Toteutuvatko unelmat?

Heikki ja Kaija olivat jo ennen voittoa varakkaita. Eivät rikkaita, mutta hyvin toimeentulevia. Oli asunto Helsingin keskustassa, mökki ja sijoitusasunto. Ehkä sen takia heidän elämänsä ei mullistunut, vaikka hetkellisesti ajatukset myllersivät.

– Päässä pyöri ajatus, että nyt kaikki on mahdollista. Rauhoituin kuitenkin aika nopeasti. Elämä olisi muuttunut varmasti enemmän, jos voitto olisi tullut nuorempana.

Lähellä sekin oli. Kaija oli vuosia työpaikan lottoporukassa. Hänen jäätyään äitiyslomalle porukka sai täysosuman. Puoli miljoonaa markkaa meni sivu suun.

– Se oli iso raha siihen aikaan. Työkaverit ostelivat sillä rahalla asunnot itselleen.

Uusi asunto on monien voittajien haaveissa, niin myös Heikin ja Kaijan. Nyt he ihailevat olohuoneestaan merinäköalaa. Ilman voittoa unelma ei olisi toteutunut. Muuten arki ei ole muuttunut juuri lainkaan.

– Uuteen kotiin palkkasimme siivoojan, mutta en minä tykännyt siitä, että meillä ramppasi ihan vieraita ihmisiä. Nykyään siivoamme taas itse, Kaija kertoo.

Heikki jäi eläkkeelle, mutta se olisi tapahtunut pian ilman voittoakin. Kaija on edelleen työ-elämässä.

– Tein pikaisen laskutoimituksen ja huomasin, ettei voitto-osuudellani koko loppuelämää kateta. Ajatukseni on kuitenkin elellä tässä vielä vuosikymmeniä.

Kaija kertoo, että osa sukulaisista ja tutuista kuvittelee, että pariskunnalla on koko voittosumma aina käden ulottuvilla. Asunnon ja autojen ostosta yli jääneet rahat on kuitenkin sijoitettu mahdollisimman tuottoisasti mutta turvallisesti.

Voiton aiheuttama tunnemyrsky vei parisen vuotta. Nyt neljän vuoden jälkeen pariskunta osaa arvioida haaveiden ja todellisuuden eroa, samoin omaa suhdettaan rahaan ja sen käyttämiseen.

– Aina välillä mietin, että olisi kyllä hienoa ostaa iso moottorivene, Princess 65. Sitten ajattelen asiaa järkevästi ja tajuan, että ajaisin sillä ehkä kerran kesässä Pori Jazzeille. Eihän veneen ostossa olisi mitään järkeä, Heikki nauraa.

Kaijan mukaan monelta lottohaaveilijalta unohtuu se, että ihminen on kuitenkin sellainen kuin on. Ei lottovoitto perusluonnetta mihinkään muuta eikä anna lisää voimavaroja.

– Olimmehan me miettineet, että matkustelisimme paljon, jos voittaisimme lotossa. Minä olen kahden viikon matkan jälkeen kuitenkin niin poikki, että moneen kuukauteen ei edes jaksa miettiä uutta reissua.

Järkevä rahankäyttö ei tarkoita, etteivätkö Kaija ja Heikki osaisi nauttia voiton mahdollistamasta luksuksesta.

– Turha sitä on kiistää, että aito samppanja maistuu paremmalta.

Lähteet: Suomalainen lauantai -tutkimus. Veikkaus.

Sairasperuna

Tähän pöytään pääsevät lottovoittajat – "Moni nauttii rahoista salaa tutuilta"

Epäoikeudenmukaisuus on se vallitseva asia maailmassa. Tehnyt työtä koko elämän niin että terveys meni jo 55:na ja nyt istun sohvalla yksin päivästä toiseen. En edes haluaisi miljoonia,sadattuhannet riittäisivät hyvin. Auttaisin kahta lastani ja itselle mörskään remontin kun 3-4 hirttä on jo maan alla. Ja kaivon kun saisi ettei tarvitsisi vettä varastaa. Ja pääsisi silmälääkäriin ja saisi kunnolliset silmälasit. Kun ei noi Dokmanni lasit ole aina kovin hyviä. Tasan ei käy onnen lahjat!
Lue kommentti

Tee niin kuin kuopiolainen Pitkäsen pariskunta: järjestä omaisuutesi tulevaisuus jo eläessäsi ja ota lapset mukaan päättämään.

Vuosikymmenten mittaan kertyneen varallisuuden tulevaisuus tuli ajankohtaiseksi kuopiolaisille Tarja ja Tauno Pitkäselle, kun he luopuivat yrittäjätoiminnasta.

Käynnistyi parin vuoden prosessi, jonka aikana heille kirkastui kaksi asiaa: järkevintä on eläessään lahjoittaa omaisuutta lapsille ja ennen kaikkea ottaa heidät mukaan suunnitteluun.

– Usein vanhemmat haluavat itse määrätä, mitä kukin lapsista perii. Me päätimme toimia toisella tavalla, Tauno kertoo.

Pitkästen ystävä, Metsäkeskuksessa työskentelevä Seppo Niskanen, teki selväksi, että perintöasiat pitää ratkaista selkeästi ja kerralla.

Ratkaisematta roikkuvat tai osittain ratkaistut asiat saattavat pitää sisällään riidan siemenen.

–  Seppo neuvoi, että esimerkiksi metsätilan tai kesämökin hallintaoikeuden pidättäminen itsellään voi johtaa hankalaan tilanteeseen perillisen kannalta. Tämä ei pysty tekemään mitään ilman perinnönantajan suostumusta. Metsä jää hakkaamatta ja mökki hoitamatta, Tarja kertoo.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Tarjalla ja Taunolla on neljä aikuista lasta, joilla kaikilla on hyvä koulutus ja hyvät työpaikat. Heillä on myös taloudellista osaamista, joten oli luontevaa heittää pallo heille.

– Pyysimme heitä suunnittelemaan omaisuuden jaon ja miettimään keskenään, mistä osuudesta kukin olisi kiinnostunut, Tauno kertoo.

Vanhin poika laski, miten lahjat jakakantuisivat tasapuolisesti. Metsätila siirtyi kaupalla yhdelle, kaupunkiasunto lahjana puoliksi kahdelle, samoin kesäpaikka. Tarjalla ja Taunolle jäi hallintaoikeus kaupunkiasuntoon, jota he kutsuvat ”talvimökikseen”.

– Tuntui todella mukavalta, kuin saimme eteemme kaikessa sovussa laaditun suunnitelman ja laskelmat. Sitten piti vain hoitaa byrokratia, lahjakirjat ja -verot. Tiesimme, että saatoimme luottaa lapsiimme, Tauno iloitsee.

Taustaa: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä
Lue myös: 8 vinkkiä: näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle

  1. Alle 4 000 euron lahjan voi lahjoittaa verovapaasti kolmen vuoden välein. Arvon ollessa 4 000 euroa tai yli, veroprosentti nousee lähiomaisilla asteittain kahdeksasta 20 prosenttiin. Kaukaisemmilla sukulaisilla ja vierailla on vero 4000 euroa ylittävältä osalta 21–36 prosenttia.
  2. Tärkeä lauseke lahjakirjassa on, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Silloin asiaa ei tarvitse ottaa aikanaan huomioon perunkirjoituksessa. Ennakkoperintö myös lahja, mutta siitä määrätään, että se pitää ottaa perinnönjaossa huomioon jo saatuna omaisuutena.
  3. Jos lahjakirjassa ei ole erillistä lauseketta ja lahja otetaan huomioon perinnönjaossa, päädytään korkeampiin veroihin, koska aikanaan maksetun lahjaveron lisäksi maksetaan perintövero. Tämän vuoksi lahja kannattaa määritellä ennakkoperinnöksi vain silloin, kun yhdelle lapselle annetaan lahja, jota vastaavaa ei pystytä samaan aikaan antamaan muille lapsille.

Lottovoitto on monen unelma. 12 suomalaista kertoo, mitä tekisi lottovoitolla. Vastaukset voivat yllättää.

Pirjo, 57

"Lottoan säännöllisesti, mutta vakiriviä minulla ei ole. Jos saisin seitsemän oikein, ostaisin omakotitalon isältäni ja hankkisin lisää koiria. Minulla on tällä hetkellä yksi lhasa apso, ja kyllä niitä saisi olla kolme enemmän."

Marina, 58

"Lottoan harvakseltaan. Päävoitto tarkoittaisi ainakin asunnon vaihtamista helppohoitoisempaan. Asun nyt 70-luvun omakotitalossa, jossa on koko ajan jotain laittamista. Voisin ehkä vaihtaa töitäkin. Esimerkiksi puutarha-ala kiinnostaisi."

Harri, 68

"Olen koukussa lottoon. Syntymäpäivistähän se johtuu. Kun on niillä numeroilla alkanut lotota, ei lopettaakaan voi. Päävoitoilla tekisin varmaan saman, minkä kaikki muutkin: ostaisin osakkeen merenrannasta Eirasta, ylimmästä kerroksesta. Siihen yksi jättipotti sitten menisikin."

Nina, 50

"Minä en lottoa lainkaan. Olen erityisopettaja ja opetan myös todennäköisyyslaskentaa. Tiedän, miten häviävän pieni voittomahdollisuus on. Oppilaani ovat nuoria aikuisia, joilla osalla voi olla peliriippuvuuskin. Olemme käyneet hedelmällisiä keskusteluja voittotodennäköisyyksistä."

"Tiedän, miten häviävän pieni voittomahdollisuus on."

Elina, 57

"Meillä mies lottoaa niin paljon, ettei minun enää tarvitse. Kyllä hän kuulemma välillä voittaakin jotain. Täysosumalla veisimme lapset ja lapsenlapset kahdeksi viikoksi Kuubaan lomalle viiden tähden hotelliin. Niin, ja maksaisimme putkiremonttilainan pois."

Jusa, 58

"Lottoan verkossa aina kun muistan, yleensä aina lauantaisin viiden euron panoksella. Työkyvyttömyyseläkeläiselle voitto tarjoaisi ihan rajattomat mahdollisuudet. Raha avaa ovia, ei siitä mihinkään pääse. Haluaisin matkustella Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Etenkin Kiina ja Japani siintävät mielessä."

Kai, 61

"Aloin lotota, kun jäin eläkkeelle. Pitäähän sitä eläkeläisen vähän uhkapeliä harrastaa. Teen viisi riviä viikossa. Voitolla korjaisin ensin maalla vanhat ladot kuntoon ja sen jälkeen talon. Jos remontoista jotain jäisin, tuhlaisin loput."

"Aloin lotota, kun jäin eläkkeelle. Pitäähän eläkeläisen harrastaa uhkapeliä."

Jouni, 43

"Kuponki tulee laitettua satunnaisesti, ehkä pari kertaa kuussa. Voitto tarkoittaisi sitä, että töihin en ainakaan enää menisi. Niitä on tullut tehtyä jo ihan riittävästi. Vapaa-ajalla voisin harrastamaan kaikkea. Etenkin jousiammunta kiinnostaa kovasti."

Heli, 50

"Joka lauantai kone arpoo minulle yhden lottorivin. Olen itselleni perustellut, että se riittää, sillä vain yksi rivi voittaa. Voitolla maksaisin velat pois ja ostaisin itselleni asunnon, ja pojalle myös. Sen jälkeen tekisin jotain hyvää. Olen aina miettinyt, että haluan auttaa lapsia, joilla on paha olla."

Erkko, 51

"Lottoan ehkä kolme kertaa vuodessa, kun potti on riittävän iso. Minulla on vakiorivi, jota käytän. Voi olla, että hiukan harmittaisi, jos se tulisi sellaisella viikolla, jolloin en ole lotonnut. Olen ollut vuodesta 1970 jalkapallojoukkue Leedsin miehiä. Jättipotista antaisin puolet talousvaikeuksissa olevalle seuralle. Elämänlaatuni paranisi, jos Leeds alkaisi pelata paremmin."

"Antaisin puolet jättipotista jalkapalloseura Leedsille."

Johanna, 53

"Minulla on ollut vakiorivit, joilla lottoan joka viikko. Unelmana on oman kämpän ostaminen. Seitsemän oikein antaisi mahdollisuuden heittäytyä täysillä vapaaehtoistyöhön. Voisi olla monessa mukana, vaikka Amnestyssa ja pakolaisten parissa."

Varpu, 36

"Laitan rahaa rahapeleihin harvoin. Silloinkin vain, jos jaossa on megapotti. Kyllähän sellaisen voittaminen laittaisi elämän ihan uusiksi. Laittaisin paljon rahaa hyväntekeväisyyteen ja lähipiirilleni. Asunnot ostaisin Suomesta ja ulkomailta, vaikka New Yorkista tai Lontoosta."

Lotto numeroina

  1. Suomalaisten suosikkirivi lotossa on 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39, siis kolmas pystyrivi. Täysosumalla voittaisi muutamia satasia. Muita suosikkirivejä ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 sekä kupongin ensimmäinen pystyrivi. Myös edellisen kierroksen voittorivi on suosittu.
  2. Kaikkien aikojen suurin lottopotti, 27,8 miljoonaa, maksettiin vuonna 2015 kierroksella 7.
  3. Suomen suurin rahapeli-voitto, 61,1 miljoonaa tuli Eurojackpotista syyskuussa 2014.
  4. Kaikki voitot maksetaan puhtaana käteen.
  5. Porukkalottoajien on syytä tehdä asiasta kirjallinen sopimus. Silloin jokainen osallistuja saa osuutensa verottomasti. Ilman sopimusta jaetuista rahoista voi joutua maksamaan lahjaveron. Sopimus löytyy Veikkauksen internetsivuilta.

Perhesopu on koetuksella, kun tulee perinnönjaon aika. Eniten riidellään hirvensarvista ja kansallispuvuista, niille häviävät Arabian astiatkin.

Joensuulainen asianajaja Harri Kontturi muistaa tilanteen elävästi. Hän oli suorittamassa perinnönjakoa. Rahat ja rikkaudet oli jaettu kahden siskon ja kahden veljen kesken. Vuoroon tuli Kärkölän kansallispuku, joka oli pieni kummallekin siskolle mutta jonka kumpikin halusi.

Tilaisuuden luonne muuttui silmänräpäyksessä järkevien aikuisten kiihkottomasta keskustelusta tunnemyrskyksi ja piikeillä pistelyksi.

”Eihän se sinun pullukkatyttäresikään mahdu tuohon!” toinen siskoista sivalsi.

Puvun perijästä ei päästy sopuun vaan se jaettiin kahdelle sisarukselle osa osalta: hilkka sulle, esiliina mulle.

– Saalis lähti muovipusseissa kahteen eri osoitteeseen, Kontturi kertoo.

Lue myös: Harri Kontturi paljastaa kolme syytä perintöriitoihin

Harvoin riitaa osakkeista

Perikunnat taistelevat Kontturin mukaan harvoin maista, rahoista ja osakkeista. Mutta auta armias, kun jaossa on pokasaha, jolla isoisä ansaitsi leipänsä Sortavalassa.

–Kun lähestytään kansallispukuja ja hirvensarvia, eurot kutistuvat ja tunteet kasvavat, Kontturi toteaa.

Harri Kontturi listaa neljännesvuosisadan kokemukseensa nojaten perintöriitojen kotimaisen kärkikymmenikön. Listaan tulee lopulta 11 kohtaa.

Näistä perinnönjaossa riidellään

  1. Äidin kansallispuku
  2. Isän ampumat hirvensarvet
  3. Vanhat aseet ja sotaan liittyvät esineet
  4. Äidin Kalevala-korut
  5. Oiva Toikan lasikuutiot ja puhalletut linnut
  6. Poljettava vanha Singer
  7. Arabian astiat ja astiastot
  8. Vanhat pitsiliinat ja muistoja herättävät taulut
  9. Artekin kalusteet ja muut design-huonekalut
  10. Perheraamattu
  11. Vanha kaappikello tai könninkello

Lue myös: Kaikki perinnöstä ja perinnönjaosta – kattava teema

Listalla on tapahtunut parissakymmenessä vuodessa muutoksia. Kärjestä ovat pudonneet muun muassa vihkisormukset, poljettava rukki ja minkkiturkit.

Hirvensarvet ovat sen sijaan tikittävä aikapommi, jos useampi perijöistä käy metsällä. Kaupungissa hirvensarvien vastine voi olla isän museokatsastettu kesäauto. Kontturi suosittelee aina tällaisen irtaimiston ottamista mukaan testamenttiin.

Muuten käy niin kuin siinä taloudessa, jossa isän ampumat kaksitoistapiikkiset hirvensarvet törröttivät salin seinällä, kunnes vanhemmista aika jätti.

– Jokainen kolmesta pojasta oli ehtinyt kuvitella sarvet oman tupansa seinälle. Niin alkoi keskustelu, kuuluvatko hirvet vanhimmalle pojalle, pojalle joka oli ampumishetkellä lähimpänä tapahtumapaikkaa vai kolmannelle, joka opiskelee biologiaa.

Kun sopua ei löytynyt, sarvet piti myydä. Tulos oli 50 markkaa mieheen ja jäytävä jälkipeli.

Ford Anglian pilkkominen onnistui paremmin, vaikka kolme veljestä oli jo ehtinyt kuvitella itsensä seuraavan kevään vappuajelulle sen rattiin.

– He päättivät pysyä väleissä ja pitivät auton yhteiskäytössä.

Asianajaja vertaa testamenttia tv:n ostoon: "Kestää 50 vuotta ja estää perintöriidat”

Nämä eivät kelpaa kenellekään

Pesiin mahtuu myös paljon sellaista, jota kukaan ei halua.
Sellaisia ovat:

  1. Parisänky
  2. Keittiön ruokapöytä
  3. Putkitelevisio

Kirjoista kiistakapulaksi kohoaa useimmiten vanha Perheraamattu.

– Vaikka ihmiset olisivat eronneet kirkosta, vanhasta Raamatusta taistellaan.

Muut kirja-aarteet tekevät huonommin kauppansa.

Bibliofiilien lisäksi perikuntien kauhistuksia ovat numismaatikot ja filatelistit. Kukaan ei huolisi heidän raha- ja postimerkki-kokoelmiaan käypään hintaan.

Vinyylilevyjen ja retrokalusteiden kohdalla tilanne on muuttunut. Lapsenlapset tietävät niiden arvon ja ottavat ne matkaansa.

Asianajaja Harri Kontturi.
Asianajaja Harri Kontturi.
Vierailija

Perintöjuristi paljastaa: Näistä kapineista suku riitelee

Isäni oli keräilijä mm. vanhoja rahoja ja antiikkia. Meitä on 6 sisarusta. Laitoimme tavaroita summan mutikassa kuuteen eri kasaan ja arvoimme tavarat. Jos joku sai arvonnassa tavaran jonka joku toinen halusi, he tekivät vaihtokauppaa tavaroista keskenään. Homma toimi ihan hyvin. Tavaroista ei siis tullut mitään rittaa toisin kuin maaomaisuuden jakamisesta, mistä on käyty oikeutta 8 vuotta. Nyt vasta loppu häämöttää kun valituslupaa korkeimpaan oikeuteen ei ole myönnetty.
Lue kommentti