BMW:n 2-sarjassa on yksi ominaisuus, joka muista malleista puuttuu.

BMW 2 Active Tourer on päällisin puolin kuin mikä keskikokoinen viisiovinen perheauto. Silti se aiheutti ilmestyessään melkoisen myrskyn BMW-harrastajien keskuudessa. Auto on nimittäin etuvetoinen – kuten valtaosa nykyautoista – mutta BMW:ltä on totuttu odottamaan vain taka- tai nelivetoisia malleja. Koeajon perusteella vetotavan muutosta ei kuitenkaan tarvitse säikkyä.

Tilat

BMW:n istuimia on kehuttu, eikä syyttä. Koeajoauto oli varustettu lisähintaisilla sportti-istuimilla, joissa on tavallista parempi sivuttaistuki. Isolle kuskille istuimet ovat hiukan ahtaat, eikä edes säädettävä istuinosan pituus pelasta tilannetta.

Mittaristo on selkeä. Sen alalaidassa on pieni ajotietokoneen näyttö. Sen olisi voinut sijoittaa mittariston ylälaitaan, josta sitä olisi helpompi tarkkailla.

Säätönappulat ja muut vipstaakit on sijoitettu hyvin. Tässäkin autossa iso osa toiminnoista on koottu toimimaan ison värinäytön kautta. Sitä ohjataan vaihdekepin viereen sijoitetulla säätöpylpyrällä, jonka käyttö vaatii hetken totuttelua.

Takapenkille sopii kaksi aikuista hyvin, kolme pienempää kohtuullisesti. Keskipaikka on reunapaikkoja ylempänä, eikä sillä viihdy kovin pitkää matkaa. Jos matkustajia on vain kaksi, saa keskipaikalle taitettua leveän kyynärnojan. Penkkiä voi liikuttaa pituussuunnassa. Sen ansiosta joko jalkatilaa tai tavaratilaa voi kasvattaa tarpeen mukaan. Kun penkki on taka-asennossa, jalkatila riittää hyvin 190-senttiselle matkustajalle, vaikka edessä istuisi yhtä pitkä kuski.

Tavaratila on selkeän muotoinen, mutta ei suurensuuri. Pohjan alla on pieni kaukalo, jossa voi kuljettaa vaikka likaiset lenkkitossut tai muita pieniä nyssäköitä. Tilan sivuilla on tukevat kiinnityslenkit. Kun takapenkin selkänojat kippaa, syntyy iso tasapohjainen kuljetustila.

Turvallisuus

A-pilarit ovat melko edessä, mikä aiheuttaa katvetta etuviistoon. Sen lisäksi BMW:n suunnittelijat ovat sortuneet samaan virheeseen kuin monen muunkin autotehtaan insinöörit: pilareiden juureen on tehty pienet ikkunat, jotka vain lisäävät kuskin näköhaittaa. Risteyksissä pitääkin käännellä ahkerasti päätä, jotta varmasti näkee pilareiden taakse. Asian voi tehdä myös toisin, kuten uudessa Skoda Fabiassa.

Turvatyynyt suojaavat sekä edessä että takana istuvia. Lukkiutumattomat jarrut ja ajonvakautusjärjestelmä lisäävät osaltaan turvallisuutta. Koeajetussa autossa oli 1500 euron varustepaketti, joka piti sisällään myös pari kätevää turvallisuusvarustetta: etu- ja takapysäköintitutkan ja jarrutoiminnolla täydennetyn vakionnopeudensäätimen. 

Talous

BMW luokitellaan niin sanotuksi premium-autoksi. Se saa odottamaan autolta tavallista parempaa laatua – ja hintaa. Koeajettu auton perushinta on melkein 35 000 euroa. Sen päälle tuli vielä lisävarusteita useilla tuhansilla euroilla. Osa lisävarusteista on vieläpä sellaisia, että monissa halvemmissa autoissa ne kuuluvat perushintaan.

Ajamista helpottava automaattivaihteisto nostaa auton hintaa melkein 3000 eurolla.

Tekniikka

Moottori on käsittämätön voimanpesä. Siinä on vain kolme sylinteriä ja kokoa 1,5 litraa, mutta käytännön voimaa löytyy koko ajan. Ei moitteen sanaa. Pienet moottorit ovat syystäkin nykyautoissa yhä yleisempiä

Vaihteisto sopii hienosti yhteen moottorin kanssa. Taajama-ajossa selviää lähes ilman vaihteiden vaihtelua.

Ohjaus on melko raskas, mutta tarkka – vaikkakaan ei parhaiden takavetoisten Bemareiden veroinen. Jousitus on napakka, jopa hyvin napakka. Ominaisuutta vielä korostaa se, että koeajoauton sporttipenkkejä ei ole topattu turhilla pehmusteilla.

Auto ei ole niin hiljainen kuin voisi odottaa. Etenkin huonokuntoisella asvaltilla renkaiden jyrinä kuuluu selvästi ohjaamoon. Melu pysyy kuitenkin kurissa, ja takapenkkiläisten kanssa voi keskustella ilman äänen korottamista, mikä ei suinkaan kaikissa autoissa onnistu.

BMW 218i Active Tourer

LUKUJEN VALOSSA

Mitat (mm): pituus 4342, leveys 1800, korkeus 1555, akseliväli 2670, raideleveys edessä 1561, takana 1562, maavara 165. Kääntöympyrä 11,3 m.
Painot (kg): omamassa 1320, kantavuus 625, perävaunu jarruin 1300 ja jarruitta 695.
Tavaratila (l): 468, laajennettuna 1510.
Moottori: iskutilavuus 1499 cm³, teho 100 kW (136 hv)/4400 r/min, vääntö 220 Nm/1250–4300 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 9,2 sekuntia, huippunopeus 205 km/h.
Kulutus: 4,9 l/100 km, bensa.
Hiilidioksidipäästöt: 115 g/km.
Hinta: 34 677 euroa (lisävarustein 38 737 e).

ARVIO

BMW 2 Active Tourerin etuvetoisuus voi järkyttää perinnetietoisia autoilijoita. Auto on kuitenkin ajettavuudeltaan ihan aito BMW. Kokonaisuus on laadukas, mutta siitä pitää myös maksaa.

PLUSSAT

Mainio suorituskyky
Tilat neljälle

MIINUKSET

Lisävarusteiden hinta
Jousitus melko kova

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Jos asuu eläkeläinen kaupungissa ja vuokralla, nettotulot kaiken kaikkiaan on 1200. En voi käydä teatterissa, en koserteissa, en tilaa mitään lehtiä, en osta vaatteita uusina. En voi enää laittaa kotiin uutta. Tuolla samalla rahalla elettiin viisi vuotta sitten ja se riitti aivan toisin. Pakollisina kuluina on vuokra 600, netti ja puhelin 45e, sähkö n. 30e . Syksyisin ja joulun jälkeen taas on . 100e liikuntasalikulut. Sairastelin runsaasti vuoden ajan ja ne kulut olivat isot kuin hammaslääkäri...
Lue kommentti

Lakimiehet antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta ympäri Suomen. Tapahtuma on osa Suomen satavuotisohjelmaa.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Pian se voi onnistua ilmaiseksi.

Yli 130 vapaaehtoista lakimiestä jalkautuu antamaan maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta klo 11-14 yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

Kysy lakimieheltä -päivä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella lakimiesten kanssa oikeudellisista kysymyksistä, lakimiehen ammatista ja oikeustieteen opinnoista. Tempaus järjestetään ensimmäistä kertaa.

Maksutonta, yleisen tason oikeudellista neuvontaa antavat vapaaehtoiset lakimiehet niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta sekä oikeustieteen opiskelijat. Tempaus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Idea Kysy lakimieheltä -päivästä tulee Norjasta, jossa Norjan Lakimiesliitto on järjestänyt Juristdagen-nimistä tapahtumaa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo päivän järjestelyjä vetävä lakimies Ira Hietanen Suomen Lakimiesliitosta.

Norjassa päivä on ollut menestys: siellä lakimiehet ovat vastanneet päivän aikana jopa yli 18 000 kysymykseen. 

Hietanen uskoo, että tilausta tämän kaltaiselle tempaukselle on myös Suomessa.

Lakimiehiä voit tavata seuraavilla 9.9. klo 11–14 näillä paikkakunnilla:

  • Espoo, Sellon kirjasto
  • Helsinki, Narinkkatori
  • Hämeenlinna, kaupunginkirjasto
  • Kuopio, pääkirjasto
  • Oulu, Rotuaari
  • Rovaniemi, Revontuli
  • Tampere, Koskikeskus
  • Turku, Hansatori
  • Vantaa, Myyrmäen kirjasto

Onko sinulla perintöön liittyviä kysymyksiä? ET:n perintöasioita käsittelevät artikkelit löydät täältä. Kaikki talouteen liittyvät artikkelit löydät täältä