Jopa seitsemän kymmenestä mökkeilee kesällä. Muttta mitä maksaa valmismökin rakennuttaminen?

1. Haluan uuden talviasuttavan mökin kaikilla mukavuuksilla. Mitä teen?

Etsi valmistaja, joka pystyy tekemään kaikki tarvitsemasi työt hormeja myöten. Ennen mökkitoimittajan valintaa, kysy suosituksia jo tehdyistä töistä. Saat mökin juuri niin valmiina kuin haluat, jos sinulla on varaa maksaa siitä.

Avaimet käteen -periaatteella toimitettavien mökkien osuus on nyt noin 15 prosenttia, mutta määrä on kasvussa. Valmiina toimitettavissa mökeissä näkyy pieni trendi: nuoremmat ostajat haluavat mökkinsä ihan valmiina, varttuneemmat viimeistelevät mökin itse.

2. Minkä kokoisia mökkejä nyt tilataan?

2010-luvulla rakennetut mökit ja vapaa-ajanasunnot ovat keskimäärin 72-neliöisiä ja paremmin varusteltuja kuin vanhemmat mökit. Talviasuttavat mökit ovat hiukan tilavampia kuin kesämökit.

3. Miten saan juuri sellaisen mökin kuin haluan?

Etsi talovalmistajan mallistosta lähinnä sopivin pohja ja muokkaa sitä yhdessä valmistajan kanssa toiveidesi mukaiseksi. Älä tyydy "ihan kivaan", jos voit toteuttaa unelmasi.

Toinen vaihtoehto on pyytää apuun arkkitehti. Hän kuuntelee toiveesi ja tekee piirustukset sen mukaan. Vaativissa kohteissa arkkitehdin käyttö tuo usein parhaan lopputuloksen. Arkkitehti voi myös hoitaa mökkisi rakennuttamisen. Jos haluat piirtää mökkisi itse, viralliset piirustukset laatii aina ammattilainen.

4. Mitä rakentaminen maksaa?

Hintaan vaikuttavat esimerkiksi materiaalit, talviasuttavuus ja varustetaso. Halvinta on tehdä itse, kalleinta tilata mökki avaimet käteen -toimituksena. Talviasuttavan mökin rakennuttaminen maksaa suurin piirtein saman verran kuin omakotitalon rakennuttaminen,1800-2000 euroa neliöltä, kesä-asuttavan noin 1550 euroa neliöltä.

5. Mitä tarvittava paperisota maksaa?

Rakentamiseen vaadittavista paperitöistä ja valvonnasta kertyy muutaman tuhannen euron lasku. Rakennusluvan hinta vaihtelee kunnittain. Yleensä hinta on kiinteä 200-400 euroa ja lisäksi muutama euro neliötä kohden. Enimmillään lupa maksaa reilut tuhat euroa. Lisäkuluja tulee pakollisesta naapurien kuulemisesta. Naapurien kuulemisen voi tehdä itse, mutta teetettynä hinta on noin 25 euroa naapuria kohden.

Valmismökin pääsuunnittelija hoitaa yleensä hakupaketin, kuten asemapiirustukset ja jätevesisuunnitelmat. Sen hinta on pari tonnia. Lisäksi tarvitaan rakennuslupakuvat. Mökkipaketissa ne yleensä sisältyvät kauppaan.

Kun teet sopimusta valmismökin rakennuttamisesta, älä oleta mitään, vaan kysy. Selvitä, mitä hintaan kuuluu: lupapaperit, valvonnat, pääsuunnittelijan palvelut? Valmismökin toimittaja hakee myös rakennusluvan puolestasi, jos niin haluat.

6. Saako purkukuntoisen rantamökin tilalle rakentaa uuden?

Ihan rantaan ei saa enää rakentaa uutta mökkiä edes puretun tilalle. Jollet pura kivijalkaa, mikään ei periaatteessa estä sinua remontoimasta jo olemassa olevaa.

Kannattaa kuitenkin varmistaa asia mökkikunnan rakennusviranomaisilta.

Vertaa & mieti

  • Hintojen vertailu on hidasta ja vaikeaa, mutta se kannattaa. Tutki tarkkaan, mitä tilaamasi paketti käytännössä sisältää ja mistä asioista sinun pitää mahdollisesti vastata itse.
  • Haluatko teettää saunamökin perustus- tai pystytystyöt itse? Arvion todellisesta hinnasta saat kertomalla uuden saunamökin hinnan noin 2,5:llä.
  • Kesämökin rakentajalle hyödyllisiä ovat Lomarakentajan valintaopas sekä rakentajan laskurit. Ne ja paljon muuta tietoa rakentamisesta, kuten lakiasiat-osio, löytyy kootusti sivustolta suomirakentaa.fi.
  • Talomerkin valintakone antaa vinkkejä, kuka voisi olla se oikea valmistaja sinun mökillesi. Koneessa on 30 suurinta valmistajaa, mutta myös pienet toimittajat on esitelty.
  • Suurimmat loma-asuntojen valmistajat ovat Kontio, Honka ja Kuusamo Hirsitalot.
  • Opettele rakentamiseen liittyvät perustermit, niin tiedät aina, mistä puhutaan. Ja kysy reippaasti, jos et tiedä.

500 000 kesämökkiä

  • Uusien, vuonna 2014 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 54 vuotta, kun kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2014 oli 62 vuotta.
  • Sähkövirta on käytössä yhdeksällä mökillä kymmenestä, verkkosähkö on 77 prosentilla. Aurinkosähkö on jo 14 prosentilla.
  • Yhdeksällä mökillä kymmenestä oli ainakin takka, kamiina tai uuni. Suora sähkölämmitys oli 56 prosentilla. Lämpöpumpun osuus on kasvanut lähes viidenneksen.
  • Huussi eli tavallinen kuivakäymälä oli enää 44 prosentilla mökeistä.
  • Suomessa on kaikkiaan puoli miljoonaa kesämökkiä, eniten Mikkelissä, Kuopiossa, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa.

Lähteet: Suomirakentaa.fi, Mökkibarometri, Tilastokeskus

Joki-Korpelan seitsemän sisarusta hoitavat rakkaudella vanhaa lapsuudenkotiaan, yhteistä kesäpaikkaansa. Kaikkien toiveena on, että talo säilyy myös seuraavien sukupolvien ilona.

Keltaisen rintamamiestalon ympärillä käy kuhina. Ihmisiä avaruuspuvuissa eli valkoisissa kuituhaalareissaan kulkee sudit käsissä ja maaliämpärit kourissa. Kaiken keskellä juoksee lapsia, koira on sidottuna puuhun ja kaksi hevosta laiduntaa pihalla. Taustalla Lestijoen Korpelan padon koski kohisee rauhoittavasti. Ollaan Kannuksen Korpelan kylässä, Sillanmäen talossa.

Tämä on Joki-Korpelan sisarusten Ritvan, Raimon, Hannun, Anna-Maijan, Eskon, Riston ja Hilkan lapsuudenkoti. Vanhemmat Veikko ja Viola Joki-Korpela ovat jo kuolleet, mutta heidän toiveenaan oli, että koti jäisi lasten yhteiseksi kesäpaikaksi.

Vanha rintamamiestalo rakennettiin vuonna 1950.

Ennen tätä taloa suurperhe asui huoneen ja keittiön asunnossa.

Uusi koti tuntui hulppean isolta, vaikka vintti jätettiin vielä rakentamatta. Käyttövesi pumpattiin käsin joesta ja juomavesi haettiin lähteestä.

Sisarukset puolisoineen ovat paljon tekemisissä keskenään, vaikka asuvatkin eri puolilla Suomea. Yhdessä vietetään niin jouluja kuin juhannuksia.

– Mummun toive oli, että talo pidetään ja kaikki saisivat tulla sinne silloinkin, kun isovanhemmista on aika jättänyt. Hän oli niin sydämellinen ihminen, että tästä tuli todella rakas paikka meille miniöille ja vävyillekin, kertoo Hannun vaimo Ulla Joki-Korpela.

Talossa on kaikki ennallaan, kuin mummu ja pappa olisivat vain käymässä kirkolla.

Hyllyllä on vanhoja valokuvia, Violan ja Veikon kihlakuva paraatipaikalla. Veikon tekemä seinäkello raksuttaa.

Tutut astiat ovat kaapeissa ja lakanat komuuteissa.

Tavaroita ei lähdetty jakamaan, vaikka aluksi osa sisaruksista toivoi sitä. Täällä ne ovat kaikkien käytössä.

– Vanhempani olivat käteviä käsistään, isä teki kaappikelloja ja äiti virkkasi pöytäliinat kaikkien lastenkin pöydille, Ritva Salo kertoo.

Kannuksessa asuva Esko Joki-Korpela toimii Sillanmäen pehtoorina. Hän on pesänhoitaja, johon viranomaiset ottavat yhteyttä. Perikunta omistaa talon yhdessä ja jakaa kulut. Eskon poika Juuso asuu naapurissa ja pitää mummulaa silmällä.

Taloa pidetään yhteisvoimin kunnossa, mutta Esko hoitaa peruslämpölaskut, vakuutukset ja muut laskut. Jätesopimus on voimassa koko ajan. Jokainen seitsemästä sisaruksesta maksaa noin 250 euroa vuodessa.

– Suunnitelmissa on romutalkoot, joissa pitäisi tyhjentää pihavaja. Siellä on kaikkea vanhasta wc-pöntöstä pihakiikkuun. Muutama vuosi sitten maalattiin keittiö ja pari vuotta sitten laitettiin ilmalämpöpumppu. Se on vähentänyt lämmityskustannuksia, ja lämpimään taloon on mukava tulla, Hannu kertoo.

Puita tehtiin toissa kesänä niin paljon, että poltettavaa riittää moneksi vuodeksi. Sauna toimii sähköllä, mutta sisällä on kakluuni. Lähtönsä jälkeen jokainen siivoaa ja huolehtii siitä, että on talossa on tiskiainetta, vessapaperia ja vähintään yksi avaamaton kahvipaketti. Pienessä pakastimessakin on aina jotain valmiina.

Heinäkuussa kaikki kynnelle kykenevät tulevat Kannukseen

Kesäteatteri Eskolassa vetää puoleensa ja Hilkka-siskon syntymäpäiviä juhlitaan yhdessä.

Hannu ja Ulla käyvät Kannuksessa monta kertaa vuodessa. Yleensä ollaan viikko, kesällä kaksikin. Kontiolahdella asuva Risto perheineen viettää usein joulun Kannuksessa. Muutkin sisarukset ja osa lastenlapsistakin käy siellä ahkerasti.

Ihan kaikki eivät kerralla mahdu taloon, ja puhelimessa kuulostellaan, onko muita tulossa.

Yhtä aikaa mahtuu yöpymään 12 ihmistä ja pihalla on vielä ”syytinkitupa” eli kesähuone, johon mahtuu kaksi. Usein joku tulee asuntoautolla ja osa klaanista yöpyy Kannuksessa asuvilla sisaruksilla.

– Usein menemme tarkoituksella Raimon ja Anna-Maijan perheiden kanssa samaan aikaa. Päivittäin nähdään myös Kannuksen sisaruksia, joten sosiaalinen elämä on vilkasta. Mennään yhdessä uimaan tai vaikka Ylivieskaan Kärkkäiselle ostoksille. Joskus saatetaan jaksaa lähteä lavatansseihinkin, Hannu kertoo.

– Vaikka käymme sukulaisissani Kälviällä, niin yövymme täällä. Mukavaa, kun ei tarvitse olla kenenkään nurkissa, Ulla toteaa.

Kuka näkee jotain korjattavaa, hän toimii.

Yksi laittaa kesäkukkia portin pieleen, toinen ostaa uuden maton vessaan. Pikkuhankinnoista ei tehdä numeroa.

– Haluamme Sillanmäen olevan kotoisa.  Aina kun olemme porukalla, teemme ruokaa yhdessä. Riitaa ei tule. Päinvastoin, ruokaa on yleensä liikaakin, Hannu myhäilee.

Päivi Joki-Korpela, Raimon tytär, toivoo että Sillanmäki säilyisi seuraavillekin polville.

– Olemme sukurakasta sakkia ja paljon yhteydessä. Minulle tämä merkitsee lapsuusmuistoja, vaikka paikka oli tietysti erilainen mummun ja papan eläessä. Nyt tästä on muotoutunut suvun tärkeä tapaamispaikka. Lapseni Otso, 9, Jaakko, 3, ja Viola, 1,5 viihtyvät täällä hyvin.

Otso muistelee mielellään ”Joki-pappaa”.

– Hän istui keinutuolissa ja kertoi kiinnostavia juttuja. Hän oli ollut sodassa, ja hänestä otettiin irti kranaatin sirpale. Vitsejäkin hän kertoi.

Kannuksessa asuvat sisarukset piipahtavat Sillanmäessä usein. Esko käy vaimonsa Marjon kanssa viikoittain uimassa ja saunassa. Pääsiäisenä poltetaan kokkoa pihalla.

– Mummu ja pappa olivat aina portailla vastassa ja ruoka valmiina. Aluksi tyhjään taloon tuleminen tuntui surulliselta. Joskus Esko ja Marjo ovat menneet sinne valmiiksi ja keittäneet kahvia. Nauroinkin, että oletko ottanut mummun viran, Ulla kertoo.

– Toivon, että Sillanmäki säilyisi meillä pitkään. Sitä on monesti haluttu ostaa, koska se on tosi kauniilla paikalla. Mutta sillä rahalla ei olisi seitsemälle sisarukselle suurta merkitystä. Tunnearvo näin on isompi, Hannu toteaa.

Monet sisarukset eivät sopeudu yhteismökin ylläpitoon. Mikä lienee Joki-Korpelan klaanin salaisuus, ettei riitoja ei tule?

– Olemme sopuisaa sakkia, ainakaan vielä ei ole ollut ongelmia. Paikka on ihana, kaikki tekevät kaikkea ja talo pidetään kunnossa. Ja kun meitä on niin monta, niin ei sitä edes jaksaisi riidellä, Hannu nauraa.

Kun 44 litraa maalia on sudittu seiniin, on ruuan ja kahvin aika.

Naiset ovat tehneet karjalanpaistia ja perunoita. Anna-Maijan mies Jürgen eli ”Jyrki” on leiponut hienon mansikkakakun, kondiittori kun on. Talkoiden jälkeen lämmitetään sauna ja käydään joessa pulikoimassa. Kesä ei tästä paremmaksi tule.

Reportaasi Seitsemän sisaruksen mökiltä on julkaistu ET-lehdessä 12/2013.

Perukirja on kuolinpesän veroilmoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Ketkä perunkirjoitukseen osallistuvat ja miten se tehdään, lue tästä.

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuoleman jälkeen on tehtävä perunkirjoitus. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, johon luetteloidaan pesän varat ja velat. 

Perukirjalla on kolme tehtävää. Se on osakasluettelo eli siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään perintövero.

Perukirja toimitetaan verotoimistoon.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, tosin siihen voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta.

Vastuu perunkirjoituken järjestämisestä on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitukseen osallistuvat

Perunkirjoituksia tekevät hautaustoimistot ja lakitoimistot. Perunkirjoituksen voi periaatteessa tehdä myös itse, jos pesän varat ovat pienet ja perinnönjako yksinkertainen.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja leski. Kutsu voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Jos joku osakas ei saavu paikalle, perunkirjoitus voidaan silti tehdä.

Perunkirjoitukseen voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan.

Uskottuna miehenä voi toimia pesän osakaskin, mutta parempi on käyttää esteettömiä ja päteviä henkilöitä. Uskottuina miehinä toimivat yleensä pankit tai asianajo- ja lakiasiaintoimistot.

Perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat

1. Virkatodistus

Jokaiselta pesän osakkaalta tarvitaan oma, niin sanottu "elää" -virkatodistus ja vainajalta katkeamaton sarja virkatodistuksia siitä alkaen kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten todistukset tilataan siitä seurakunnasta, jossa vainaja on viimeksi ollut kirjoilla. Vuoden 2013 alusta seurakunnan kirjoittama virkatodistus kattaa ajan 1.10.1999 alkaen. Sitä aiemmalta ajalta ne on tilattava kustakin seurakunnasta erikseen. 

Väestörekisterissä olevilta tilaukset tehdään maistraatista. Muista tilattaessa mainita, että virkatodistus on perunkirjoitusta varten. Virkatodistuksen toimitusaika voi olla jopa kolme viikkoa. Kannattaa samalla kertaa pyytää  todistukset kaikista niistä paikoista, joissa vainajan tiedetään olleen kirjoilla.

2. Pankista papereita

Pankit saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja lähettävät automaattisesti vainajan osoitteeseen saldo- ja korkotodistuksen kuolinpäivältä. Ne on liitettävä perukirjaan.

Hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät laskut voidaan maksaa kuolinpesän tililtä jo ennen perunkirjoitusta. Pankki tarvitsee virkatodistuksen, joka osoittaa pankissa asioivan pesän osakkaan ja vainajan välisen sukulaisuussuhteen. Muilta osakkailta ei tarvita valtakirjoja .

3. Isännöitsijän- tai lainhuutotodistus

Asunto-osakkeista tulee tilata isännöitsijäntodistus ja kiinteistöistä ote lainhuutotodistuksesta, jonka saa maanmittaustoimistosta.

4. Testamentit, avioehdot ja perukirjat

Perunkirjoituksessa tarvitaan myös vainajan mahdollinen testamentti, aviopuolisoiden tekemä avioehto ja aikaisempi perukirja, mikäli vainaja on ollut jakamattoman kuolinpesän osakkaana.

Perunkirjoitus maksaa useita satasia

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee suuresti. Yksinkertaisessa tapauksessa, jossa on vähän osakkaita ja omaisuuden määrä ei ole huomattava, perunkirjoitus maksaa muutamia satasia. Kustannuksia laskee, kun hankkii itse yllämainitut asiakirjat. 

Ruokakaupassa käynti onnistuu nykyään myös netissä. Itse valitut tuotteet voi saada kotiovelle jopa ilman lisämaksua. 

1. K-ruokakauppa.fi

Toimittaa haluamasi K-ruokakaupan tuotteet kotiisi.

Kuljetus maksaa: 9,90 e, yli 130 e ostoksissa kuljetus maksutta.

Missä toimii: Eri puolilla maata. Tarkista kuljetusmahdollisuus syöttämällä palveluun postinumerosi. 

2. Citymarket.fi

Toimittaa Citymarketin tuotteet kotiisi. 

Kuljetus maksaa: 9,90 e, yli 140 euron kuljetus maksutta.

Missä toimii: Pääkaupunkiseutu

3. Alepa Kauppakassi

Toimittaa lähimmän Alepan tuotteet kotiisi Foodie.fi -palvelun kautta. Voit saada tuotteet jo tilauspäivänä, jos tilaat ne arkisin ennen klo 12 ja lauantaisin ennen klo 9. 

Kuljetus maksaa: alkaen 8,90 e, S-Etukortilla alkaen 5,90 e. Saman päivän tilauksiin 5 e lisämaksu.

Missä toimii: Pääkaupunkiseutu, Tuusula, Nurmijärvi, Klaukkala 

4. S-market, Prisma & Sale Kauppakassi

Foodie.fi -palvelu toimittaa joidenkin S-markettien, Prismojen ja Sale-kauppojen tuotteet kotiovelle. 

Kuljetus maksaa: Vaihtelee paikkakunnittain; esimerkiksi Lahdessa 11,90 e.

Missä toimii: Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Iisalmi. Tarkista täältä toimitusalueet tarkemmin. 

5. Ruoka.net

Riippumaton päivittäistavaraverkkokauppa, joka toimittaa tuotteita tukusta kotiovellesi. 

Kuljetus maksaa: 9,90 e

Missä toimii: Pääkaupunkiseutu 

6. Kauppahalli24.fi

Riippumaton verkkokauppa, joka hankkii tilaamasi tuotteet suoraan tuottajilta, tavarantoimittajilta ja tukuista ja toimittaa ne kotiisi. Saat tuotteet aikaisintaan kahden päivän päästä tilauksestasi. 

Kuljetus maksaa: 5,90 e 

Missä toimii: Pääkaupunkiseutu, Järvenpää, Tuusula, Sipoo, Kirkkonummi, Klaukkala, Veikkola, Jokela ja Hyvinkää

7. Svarfvars.fi

Raaseporilainen Svarfvarsin luomutila pitää Hyvän Elämän Ruokakauppa -nettikauppaa ja toimittaa luomu- ja biodynaamisia elintarvikkeita kotiisi.

Kuljetus maksaa: 10 e, yli 50 e ostoksissa kuljetus maksutta. Alle 25 euron tilauksia ei käsitellä.

Missä toimii: Pääkaupunkiseutu ja Länsi-Uusimaa

8. Avada.fi

Toimittaa tuotteet markettien valikoimista. Voit valita tuotteet vapaasti tai tilata valmiiksi kootun perhekassin (65 e) tai pikkukassin (34 e).

Kuljetus maksaa: 12 e

Missä toimii: Jyväskylä

9. Kauppakassi.com

Kerää tuotteet Metro-tukun valikoimasta ja toimittaa ne kotiisi.

Kuljetus maksaa: 8,90 e

Missä toimii: Helsingin ja Espoon keskusta 10 km säteellä, sovittaessa kauempana

Raha ja lahjakortit ilahduttavat useimpia valmistuvia, mutta on muitakin vaihtoehtoja. Tässä ET:n toimituksen käytännössä koetellut mainiot vinkit – ja omat lahjamuistot.

Elämyksiä – jopa lahjan antajan seurassa – voi riihikuivan rahan sijasta lahjoittaa nuorelle aikuiselle, vinkkaa ET:n toimitus:

”Nuori ei ehkä koskaan ole syönyt kolmen tai useamman ruokalajin illallista ravintolassa. Valitse kukkarollesi sopiva ravintola ja osta lahjakortti. Voit lupautua illallisseuraksi!”

”Yhteinen matka kotimaassa tai jopa ulkomaille.”

”Matkalahjakortti (esim. reilaus tai vastaava) on aika hyvä lahjaidea.”

Elämyslahjoiksi voi laskea nämäkin ehdotukset:

”Paikalliset taidegraafikot usein myyvät grafiikkaa sopuhintaan. Valitse pieni ja hillitty grafiikka ja kehystytä se valmiiksi, niin nuorella on jotakin seinälle laitettavaa omaan kotiin muuttaessaan.”

”Harva nuori satsaa hyviin veitsiin, vaikka se tekee ruuanlaitosta huomattavasti miellyttävämpää. Ehkä joku innostuu keittiöhommista sinun lahjasi ansiosta!”

Lahjakortti ajatuksella

Lahjakortin valinnalla voi kertoa, että lahjan saajan persoonaa on ajateltu:

”Jos tiedän nuoren harrastuksen, voin ostaa lahjakortin alan liikkeeseen tai esimerkiksi Lippupalveluun.”

"Lahjakortti hyvään ravintolaan, urheiluliikkeeseen tai muuhun nuoren kiinnostuksen kohteeseen."

Muutamia tavaralahjoja ET:n toimituksen väki tohtii suositella:

”Elektroniset opiskeluvälineet (tietokone, tabletti) ja käyttökelpoiset, mutta kauniit astiat ovat hyviä lahjoja.”

”Marimekon pussilakanat, Hackmanin kattila.”

”Tytöille olen ostanut astioita, jos ovat jo nuorena intoutuneet hankkimaan jotain sarjaa. Kivat kahvimukit käyvät aina.”

Lapsenlapselle 100–500 e

Rahan suosio lahjana on toki et:läisten tiedossa, ja itsekin he sitä usein suosivat. Naapurin nuorelle sopiva lahjasumma on heidän mielestään 20–50 euroa, kummilapsen tai sisaruksen jälkikasvulle 50–100 euroa ja omalle lapsenlapselle 100–500 euroa.

Toimituksen nuori kesävahvistus kertoo muutaman vuoden takaisista ylioppilasjuhlistaan: ”Mummini oli varta vasten säästänyt rahaa ylioppilaslahjakseni.”

Ylioppilas vuosimallia 1975 muistelee:

”Sain lahjaksi rahaa yhteensä 450 markkaa. Ostin sillä polkupyörän, jolla poljin 33 vuotta. Olin kaikin puolin tyytyväinen lahjaan.”

Muita mieluisia lahjoja ovat olleet Iittalan astiasto, taidekirja ja matkalahjakortti.

Voi ei, pitsiliina

Hyvästä sydämestä annetut, mutta saajaansa kauhistuttaneet lahjat ovat tuttuja myös ET:n toimituksessa:

”Sain mummolta ja papalta Timo Sarpanevan Kumela-maljakon, jonka laattaan on kaiverrettu nimeni ja ylioppilaspäiväni. Design-maljakko ei ole lainkaan makuni mukainen, joten en ole ikinä käyttänyt sitä. En osaa sitä poiskaan heittää, joten se on kulkenut alkuperäispakkauksessa mukanani 20 vuotta.”

Karmeiden lahjojen listalla ovat myös pitsiliina ”Made in China” ja tädin tuunaama pöytälamppu.

Jotta lahjastasi jäisi mukava muisto, ET:n toimitus suosittelee välttämään näitä: korut, koriste-esineet, maljakot, antajan maun mukainen design, käytöksen kultainen kirja, aforismikirja.

Näitäkin voi harkita, jos lahjan saajan maku on tiedossa, tai hän on jotain näistä erityisesti toivonut. Lahjavinkkiä voi myös kysyä valmistujan vanhemmilta.

Kysely: Tavaralahjaksi kännykkä

Tavaralahjoista elektroniikka, kuten kännykät ja tabletit nousi ykköseksi Itäkeskuksen kauppakeskuksen kävijäkyselyssä. Toivelistalle pääsivät myös elämykset, korut ja kellot, astiat, tekstiilit ja vaatteet.

Eniten silti toivottiin rahaa ja lahjakortteja, ja näitä myös valtaosa lahjan antajista piti parhaina vaihtoehtoina.