Vanhempien ja isovanhempien on entistä helpompi auttaa seuraavia polvia ensiasunnon ostossa: asp-säästäjäksi kelpaa nyt jopa 39-vuotias ensiasunnon ostamista suunnitteleva.

Miten tässä näin kävi? Ensiasunnon ostajille suunnatun asp-lainajärjestelmän piti olla jo mennyttä maailmaa. Asp-lainan suosio romahti 2000-luvun alussa, mutta 2010-luvulla lainamäärät ovat olleet taas nousussa.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle eli pankkeihin. Ne ovat ymmärtäneet, että asp-lainoja kannattaa markkinoida, sillä järjestelmä auttaa seulomaan luotettavia asiakkaita.

Näin asp toimii

Tämän vuoden alussa asuntosäästöpalkkiotilin yläikäraja muuttui. Nyt säästäjä voi olla 18–39-vuotias.

Asp-tilille pitää säästää kymmenen prosenttia ensiasunnon hinnasta ja yksittäinen talletus voi olla 150–3 000 euroa.

Lainan maksimäärän sanelee paikkakunta. Helsingissä lainaa voi saada 180 000 euroa. Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa lainan enimmäismäärä on 145 000 ja muissa kunnissa 115 000 euroa.

Uusien ikärajojen puitteissa säästösummaa ehtii kerryttää jopa yli 20 vuoden ajan. Jos isovanhemmat päättävät lahjoittaa lapsenlapselleen lain salliman verottoman enimmäismäärän 3999 euroa joka kolmas vuosi, säästösumma on Helsingissäkin koossa alle 20 vuodessa.

Säästökorko houkuttaa

Asp-lainan yksi houkutin on kilpailukykyinen säästökorko. Talletusaikana pankki maksaa verotonta yhden prosentin korkoa. Kun asunnon ostaa, säästösummalleen saa vielä kahdesta neljään prosenttia lisäkorkoa eli sangen hyvin suhteutettuna yleiseen korkotasoon.

Esimerkiksi Danske Bankilla ja Nordealla lisäkorko on neljä prosenttia. Tällaiset korot käyvät pankeille kalliiksi, mutta toisaalta asp-lainan kautta säästökykyiset ja -haluiset nuoret sitoutuvat pankkiin jopa vuosikymmeniksi.

Asp-lainassa on myös sisäänrakennettu korkoturva. Jos asuntolainen korko nousee yli 3,8 prosentin, velallinen saa valtiolta korkotukea 70 prosenttia.

Pesämuna auttaa alkuun

Asp-lainat ylittivät taas pari vuotta sitten miljardin euron rajan. Viime vuonna avattiin reilusti yli 30 000 uutta asp-tiliä.

Marraskuussa korotetut lainamäärät ja vuoden alussa noussut yläikäraja lisäävät asp-tilien suosiota entisestään.

Myös vanhemmille ja isovanhemmille asp-tili on varteenotettava vaihtoehto kartuttaa perillistensä varallisuutta pikkuhiljaa.

Ensiasunnon ostoon tähtäävän säästämisen ja lahjoittamisen voi toki aloittaa jo paljon ennen asp-ikää. Esimerkiksi Hypoteekkiyhdistyksen Hypo Baby ja Hypo Teini -tileille isovanhemmat, kummit ja sukulaiset voivat kerryttää alaikäisen pesämunaa oman asunnon hankkimiseen.

Kun tilin omistaja täyttää 18 vuotta, tilin voi muuttaa asp-tiliksi.

Simahtiko elektroniikalla ladattu kodinkone heti takuuajan umpeuduttua? Älä ihmeessä heti säntää uuden ostoon, vaan kilauta korjaajalle ja vakuutusyhtiöösi – tai kuluttajaviranomaiselle.

Uudet kodinkoneet osaavat melkein mitä vaan: niitä voi ajastaa ja ohjata älykännykällä vaikka toiselta puolen maailmaa.

Ominaisuuksia ja ohjelmia riittää joka lähtöön, mutta tällä on hintansa. Koneiden elektroniikka on herkkää kuin prinsessan hipiä. Koneet rikkoutuvat nopeammin kuin yksinkertaisemmat edeltäjänsä.

10 vuotta pitäisi kestää

Nykyisistä kodinkoneista keskimäärin pitkäikäisimpiä ovat kylmäkalusteet ja pesukoneet. Näiltä voi kohtuudella odottaa noin kymmenen vuoden käyttöikää. Harva nykykone kuitenkaan toimii tätä aikaa moitteetta.

Lahden Kodinkonehuollon omistaja Harri Lähdemäki arvioi 15 vuoden kokemuksella, että koneiden kestävyys on heikentynyt.

Lue myös: Menikö mökin kodinkone talvella rikki?

– Valitettavasti koneissa saattaa ilmetä ongelmia jo vajaan vuoden sisällä takuuajan umpeutumisesta. Elektroniikka on niin herkkää. Toisaalta materiaalitkin ovat toista kuin ennen, jo runkopellit ovat nykyään ohuempia.

Suurten kodinkoneiden takuuaika on tyypillisesti kaksi vuotta.

Lähdemäki muistuttaa, että koneissa toki on suuria yksilöllisiä eroja.

– Jotkut kestävät varsin hyväkuntoisina jopa vuosikymmeniä.

Kuluttajariitalautakunnan näkemyksen mukaan kodinkoneiden pitää kestää tavanomaisessa käytössä vuosia ilman kalliita korjauksia. Takuuajan päättyminen ei myöskään automaattisesti vapauta myyjää vastuusta, kuten lautakunnan verkkosivuilla esitellyistä valituspäätöksistä ilmenee.

Kuluttajariitalautakunta on oikeusministeriön alainen asiantuntijaelin, joka ratkoo kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä riitoja.

Poistopumppu ja piirikortti heikot kohdat

Eniten Lahden Kodinkonehuollossa korjataan pyykinpesukoneita. Lähdemäen mielestä tämä on ymmärrettävää, sillä juuri pesukoneet ovat usein kovimmassa käytössä.

Yleisimmin vika liittyy vedenpoistoon. Jos ongelma on koneen tekniikassa, kyseessä on usein vedenpoistopumpun simahtaminen. Sen vaihto maksaa Lahdessa noin 150 euroa.

Kotikonsteista parasta ennakoivaa huoltoa on niin pyykin- kuin asianpesukoneelle on sihtien puhtaanapito. Moderneissa koneissa niitä saattaa olla useita.

Kylmälaitteiden heikko kohta on termostaatti tai piirikortti. Niitä hajottavat esimerkiksi ukkonen tai muut häiriöt sähkönsyötössä. Joskus kyse on laitteen teknisestä viasta, joka ilmenee tyypillisesti 5–10 vuoden käytön jälkeen. Vikaa on omin neuvoin vaikea välttää.

Jos jääkapissa tai pakastimessa on termostaatti, sen vaihdosta selviää Lahdessa noin 130 eurolla. Piirikortilla toimivassa koneessa kustannukset nousevat 200–300 euroon.

Pienkoneitakin Lähdesmäen mukaan vielä korjautetaan. Esimerkiksi pölynimureita ja kalliimpia kahvinkeittimiä näkee Lahden Kodinkonehuollossa.

Kiinnostava artikkeli: "Anopilta peritty 1960-luvun sähkövatkain on yhä käytössä"

Tarkista vakuutuksesi

Kotivakuutus usein korvaa ainakin osittain rikkoutuneen kodinkoneen korjauskuluja tai jopa korjauksen arviointikustannuksia. Tämä kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä.

– Usein käy ilmi, kun asiakkaat tuovat koneita korjattavaksi, että he eivät ole muistaneet ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä, Lähdemäki kertoo.

Mitä vanhempi laite, sitä pienempi korvaussumma yleensä on. Vakuutusehdoissa on usein määritelty erilaisia vuotuisia ikävähennyksiä irtaimistolle.  

Näin saat lisää ikää koneille

Kodinkoneiden säännöllinen huolto lisää niiden käyttöikää ja tuo usein säästöjä energiakuluihin. Jotain voit koneiden hyväksi tehdä itsekin:

1. Imuroi jääkaapin ja pakastimen takaosa varovasti kerran vuodessa. Puhdista sulatettujen laitteiden sisätilan hyllyt, seinät ja haihdutuskaukalo. Tarkista, ettei jääkaapin poistovesiaukko ole tukkeutunut.

2. Pese pari kertaa vuodessa pyykinpesukone tyhjänä 90 asteen pesuohjelmalla, useamminkin, jos käytät zeoliittia sisältäviä pesuaineita. Jos käytät sitruunahappoa, aja kone vielä toistamiseen tyhjänä.

3. Astianpesukoneesta kannattaa aika ajoin puhdistaa kaikki osat, jotka lähtevät irti ilman voimankäyttöä. Jätesihti on hyvä pudistaa kerran viikossa. Kalkinpoisto koneesta tapahtuu erityisellä kalkinpoistoaineella tai sitruunahapolla. Puhdistusväli on sitä lyhyempi, mitä kovemmalla käytöllä kone on.

Haluatko matkalle edullisesti? Kymmenen vinkin lista paljastaa, milloin ja miten lentoliput on syytä hankkia.

Tiistai ja kello 15. Silloin netissä ovat lentolippujen ostajan hetket. Ainakin jos on uskominen US Newsiä, joka listaa muitakin salaisuuksia edullisten matkojen löytämiseen.

  1. Varaa liput 49 päivää etukäteen. Ostopäivän ja matkustusajankohdan välisellä suhteella on väliä: uuden selvityksen mukaan seitsemän viikkoa ennen lentopäivää liput ovat halvimmillaan. Tämän tiedon saamiseksi käytiin läpi 11 000 lentoa ja niiden hintaa. Tosin juhlapyhinä ja loma-aikoina halvimmat lennot löytyvät hieman tätäkin aiemmin, eli noin 14 viikkoa etukäteen. Nyt jos olet suunnitellut joulumatkaa lentäen, on ihan viimeiset mahdollisuudet napata halvemmat lentoliput.
  2. Jos viikonpäivällä ei ole väliä, kannattaa lentää tiistaina, keskiviikkona tai lauantaina. Nämä ovat vähiten suosittuja matkustuspäiviä ja siksi liput näille päiville ovat usein edullisempia. Viikonloppuna ja sen lähitienoilla liput ovat puolestaan kalliimpia.
  3. Varaa lentosi mahdollisimman aamuun tai myöhäiseen iltaan. Monet ihmiset eivät halua lentää päivän valjetessa tai hämärtyessä. Ruuhkaisimmat ajat lentokentillä ovatkin keskipäivästä alkuiltaan. Vähemmän ruuhkaisille lentoajoille lippuja myydään yleensä alennuksella.
  4. Osta lentosi tiistaina. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan oikea kellon aika on iltapäivällä kolmen aikaan. Matkasivusto Farecompare.com on selvittänyt, että lentoliput päivittyvät varausjärjestelmiin ja hakukoneisiin aina tiistaisin kello 15.
  5. Hanki kaksi yhdensuuntaista lentoa. Moni luulee, että meno-paluu-lentojen varaaminen tulee edullisemmaksi. Väärin. Kannattaa aina tarkistaa kahdelta eri lentoyhtiöltä yhdensuuntaisia varauksia. Ne voivat tullakin edullisemmaksi kuin yhden lentoyhtiön meno-paluu.
  6. Hyväksy välilasku. Suorat lennot ovat kätevimmät, ja siksi kalleimmat. Jopa yksi välilasku voi tuoda parin sadan euron säästön lentoosi.
  7. Hyödynnä internetiä. Verkko on lentolippujen varaajan aarreaitta. Jos et ole aiemmin varannut lentoja verkosta, kannattaa käyttää näihin erikoistuneita hakukoneita, kuten suomenkielelläkin toimivia Skyscanneria tai Poptravelia.
  8. Seuraa lentoyhtiöitä sosiaalisessa mediassa. Liity myös yhtiöiden sähköpostilistoille. Näistä kanavista saat sisäpiirin tarjouksia ja säästät vielä enemmän. 
  9. Liity kanta-asiakkaaksi. Monet lentoyhtiöt lähettävät tietoja alennuksistaan ensimmäisenä kanta-asiakkaille. Kun keskität lentojesi ostamisen kanta-asiakkaana, voit säästää paljon ja saada jopa ilmaisia matkoja.
  10. Kokeile matkustaa muualta kuin oman kaupunkisi lentokentältä. Katso esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoasemalta lähtevät lennot. Ja jos yhtään viitsit nähdä vaivaa ja pystyt lähtemään matkaan vaikka naapurimaasta, kannattaa tutustua myös Tukholman ja Tallinnan lentokenttien tarjontaan.

    Lähde: US News

Vierailija

Näin löydät halvimmat lentoliput

Halvimpien mahdollisten lippujen hakemisesta saa melkein harrastuksen. Ehkä itse googlen pitäisi ottaa härkää sarvista ja uudelleen keksiä lentohakukone. Uutta tulokulmaa tarvittaisiin, kuten on esim. parisrio.com:n hinta/aika -kaaviossa. Isoilla ulkomaisilla toimijoilla rahat tuntuvat menevän mainontaan työkalujen kehityksen sijasta.
Lue kommentti

Nettipalvelu Airbnb yhdistää reissaajat ja lisätuloja haluavan asunnonomistajan.

Airbnb välittää majoitusta 65 000 kaupungissa,191 maassa. Suomessa toimii noin 8 000 majoittajaa. Yli puolet majoittajista pystyy asumaan nykyisessä kodissaan vuokratulojen ansiosta.

1. Mikä on Airbnb?

Airbnb on 2008 perustettu kotimajoitusta välittävä nettisivusto. Sen kautta voi vuokrata omaa asuntoaan tai haluamaansa osaa siitä eli toimia majoittajana. Kolmen kalifornialaismiehen ideasta on kasvanut miljardien arvoinen bisnes.

2. Miten vuokraaminen aloitetaan?

Majoittajaksi ryhdytään luomalla ilmoitus vuokrattavasta tilasta. Kohteesta kirjoitetaan kuvaus ja otetaan valokuvia, jotka ladataan palveluun. Majoittaja luo ”talon säännöt” ja määrittelee päivät, jolloin asunto on vuokrattavissa.

Varauksen peruuttamiselle voi asettaa ehtoja joustavasta aina erittäin tiukkaan. Joustavassa vaihtoehdossa vuokrasumma hyvitetään täysin, jos peruutus tapahtuu viimeistään päivää ennen saapumista.

3. Miten määritellä hinta?

Majoittaja päättää itse, kuinka paljon kohteesta veloittaa. Oikeata markkinahintaa voi haarukoida tutkimalla vertailukelpoisia kohteita palvelussa. Majoittaja voi määrätä myös siivous- ja lisävierasmaksun.

4. Miten vuokraaminen tapahtuu?

Kun majoitusta etsivä on valinnut kohteen, hän lähettää majoittajalle varauspyynnön. Majoittajalla on vuorokausi aikaa hyväksyä tai hylätä pyyntö. Kun hän hyväksyy vieraan, Airbnb veloittaa majoituksen. Se tilitetään majoittajalle vuorokauden kuluessa vuokralaisen sisäänkirjautumisesta. Näin osapuolille jää reklamaatioaikaa.

Pikavarausvaihtoehdossa varaus hyväksytään automaattisesti ja majoitus veloitetaan heti.

5. Miksi majoittaa?

Tärkein syy oman asunnon vuokraamiselle on useimmille lisäansio.

Yksi säästää rahaa omaa matkaa tai muuta tarkoitusta varten. Toinen vuokraa tyhjäksi käynyttä huonetta tai vähällä käytöllä olevaa kakkosasuntoa. Kolmannelle omakotitalon yläkerran vuokraaminen on taloudellinen edellytys sille, että ylipäätään pystyy itse asumaan talossa.

Yleensä majoittaja ottaa itse vieraan vastaan ja luovuttaa hänelle avaimet. Hän tapaa halutessaan paljon uusia ihmisiä kautta maailman. Parhaiten tuttavuuksia pääsee solmimaan ja kokemuksia vaihtamaan, jos itse asuu asunnossa, jonka huonetta vuokraa.

Airbnb:n alkuperäinen idea oli oman asunnon jakaminen. Tänä päivänä majoittaja voi olla useita sijoitusasuntoja omistava ihminen tai jopa yritys. Suurin osa vuokraa kuitenkin omaa asuntoaan.

6. Miten majoittaja saa rahansa?

Majoittaja voi valita tavan, jolla haluaa ottaa vastaan maksunsa. Vaihtoehtoja ovat muun muassa suora talletus, kansainvälinen tilisiirto ja yhdysvaltalainen maksuvälitysjärjestelmä PayPal.

7. Mitä Airbnb veloittaa?

Kohteen ilmoittaminen palveluun on ilmaista, mutta Airbnb veloittaa majoittajalta kolmen prosentin palvelumaksun varauksen summasta. Vieraalta Airbnb perii 6–12 prosenttia. Mitä suurempi varaus, sitä pienempi prosentti.

8. Mitä pitää ottaa huomioon?

Airbnb:n ohjeisiin ja linjauksiin kannattaa tutustua huolellisesti. Majoittajan pitää muun muassa sitoutua syrjinnän estävään lausekkeeseen. Kaikki viesti- ja rahaliikenne tulee turvallisuus- ja oikeusturvasyistä hoitaa palvelun kautta. Viestittelykanavaa ei pidän vaihtaa toiseksi, vaikka toiminta siten nopeutuisikin.

9. Meneekö vuokratulosta vero?

Suomessa vuokratulosta pitää maksaa 30 prosenttia pääomatuloveroa. Jos vuositulo ylittää 10000 euroa, vuokraaminen voidaan tulkita ammattimaiseksi. Silloin täytyy maksaa myös kymmenen prosentin arvonlisävero. Tulosta voi vähentää toimintaan liittyviä kuluja vuokra-ajan osalta.

10. Miten valita vuokralainen?

Palvelussa sekä majoittajat että majoittujat arvioivat toisiaan. Kannattaa valita vieras, joka on saanut hyviä arvioita muilta majoittajilta.

11. Mitä pulmia voi tulla?

Vaikka palvelussa varmennetaan henkilöllisyys, aina ei voi tietää, millainen vuokralainen todella on. On tapauksia, joissa vieras on jättänyt asunnon siivottomaan kuntoon. On myös lähetetty olemattomia valituksia esimerkiksi syöpäläisistä ja vaadittu rahoja takaisin. Airbnb ei pysty tarkistamaan käyttäjien taustoja. Siksi arviot ovat oleellisen tärkeitä.

Airbnb:lla on majoittajaa tietyin ehdoin suojaava majoitustakuu 800 000 euroon saakka, mutta kotivakuutuksen on syytä olla ajan tasalla.

12. Mitä jos vieras reklamoi?

Majoittaja on ensimmäinen taho, johon Airbnb neuvoo tyytymätöntä vierasta ottamaan yhteyttä. Jos sopuun ei päästä, Airbnb arvioi, onko hyvitykseen oikeus, ja viime kädessä ryhtyy välittäjäksi. Airbnb:llä on aina viimeinen sana riitatapauksissa.

13. Onko muita kotimajoitus-palveluja?

Tripping.com kokoaa majoituspalvelujen tarjoajia. Fridayflats.com on uusi suomalainen palvelu, jonka takana on majoituspalveluita laajemminkin tarjoava Forenom. Wimdu.com on samankaltainen palvelu kuin Airbnb. 9flats.com välittää koteja, huoneistoja ja loma-asuntoja.

Lähteet: airbnb.fi, kerranelamassa.fi, yle.fi, Helsingin Sanomat, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen, Kauppalehti, yrittajat.fi

Käteen yöltä 43 euroa

Kuvitellaan, että savonlinnalainen Matti haluaisi vuokrata 30 neliön keskustayksiönsä oopperajuhlien ajaksi 7.7.–4.8.

  • Tavallisilla vuokramarkkinoilla asunnosta saisi arviolta 480 e kuukaudessa. Kun siitä vähennetään 30 prosentin pääomatulovero, käteen jää 336 e.
  • Matti voisi panna asuntonsa vuokralle Airbnb:n kautta hintaan 72 e/yö.
  • Jos joku haluaisi majoittua yhtäjaksoisesti koko festivaaliajan, yöhinta hieman laskisi ja Matti saisi 30 % pääomatuloveron jälkeen 1128 e.
  • Jos asunto vuokrattaisiin yö kerrallaan, tuloa olisi 1310 e.
  • Kaikista summista pitää vähentää vielä asunnon juoksevat kulut 188 e (vastike 90 e, vesi 22 e, sähkö 26 e, netti 30 e, vakuutus 20 e).
  • Vuokramarkkinoilla Matti saisi siten 148 e. Vuokraamalla Airbnb:n kautta koko ajanjakson 940 e ja yö kerrallaan 1122 e.
  • Parhaimmillaan käteen jäisi 43 e yöltä.

Jo muutaman yön Airbnb-vuokralla Matti ansaitsisi mukiinmenevästi.

Lähteet: Airbnb.fi, vuokraovi.fi, oikotie.fi, if.fi

Joki-Korpelan seitsemän sisarusta hoitavat rakkaudella vanhaa lapsuudenkotiaan, yhteistä kesäpaikkaansa. Kaikkien toiveena on, että talo säilyy myös seuraavien sukupolvien ilona.

Keltaisen rintamamiestalon ympärillä käy kuhina. Ihmisiä avaruuspuvuissa eli valkoisissa kuituhaalareissaan kulkee sudit käsissä ja maaliämpärit kourissa. Kaiken keskellä juoksee lapsia, koira on sidottuna puuhun ja kaksi hevosta laiduntaa pihalla. Taustalla Lestijoen Korpelan padon koski kohisee rauhoittavasti. Ollaan Kannuksen Korpelan kylässä, Sillanmäen talossa.

Tämä on Joki-Korpelan sisarusten Ritvan, Raimon, Hannun, Anna-Maijan, Eskon, Riston ja Hilkan lapsuudenkoti. Vanhemmat Veikko ja Viola Joki-Korpela ovat jo kuolleet, mutta heidän toiveenaan oli, että koti jäisi lasten yhteiseksi kesäpaikaksi.

Vanha rintamamiestalo rakennettiin vuonna 1950.

Ennen tätä taloa suurperhe asui huoneen ja keittiön asunnossa.

Uusi koti tuntui hulppean isolta, vaikka vintti jätettiin vielä rakentamatta. Käyttövesi pumpattiin käsin joesta ja juomavesi haettiin lähteestä.

Sisarukset puolisoineen ovat paljon tekemisissä keskenään, vaikka asuvatkin eri puolilla Suomea. Yhdessä vietetään niin jouluja kuin juhannuksia.

– Mummun toive oli, että talo pidetään ja kaikki saisivat tulla sinne silloinkin, kun isovanhemmista on aika jättänyt. Hän oli niin sydämellinen ihminen, että tästä tuli todella rakas paikka meille miniöille ja vävyillekin, kertoo Hannun vaimo Ulla Joki-Korpela.

Talossa on kaikki ennallaan, kuin mummu ja pappa olisivat vain käymässä kirkolla.

Hyllyllä on vanhoja valokuvia, Violan ja Veikon kihlakuva paraatipaikalla. Veikon tekemä seinäkello raksuttaa.

Tutut astiat ovat kaapeissa ja lakanat komuuteissa.

Tavaroita ei lähdetty jakamaan, vaikka aluksi osa sisaruksista toivoi sitä. Täällä ne ovat kaikkien käytössä.

– Vanhempani olivat käteviä käsistään, isä teki kaappikelloja ja äiti virkkasi pöytäliinat kaikkien lastenkin pöydille, Ritva Salo kertoo.

Kannuksessa asuva Esko Joki-Korpela toimii Sillanmäen pehtoorina. Hän on pesänhoitaja, johon viranomaiset ottavat yhteyttä. Perikunta omistaa talon yhdessä ja jakaa kulut. Eskon poika Juuso asuu naapurissa ja pitää mummulaa silmällä.

Taloa pidetään yhteisvoimin kunnossa, mutta Esko hoitaa peruslämpölaskut, vakuutukset ja muut laskut. Jätesopimus on voimassa koko ajan. Jokainen seitsemästä sisaruksesta maksaa noin 250 euroa vuodessa.

– Suunnitelmissa on romutalkoot, joissa pitäisi tyhjentää pihavaja. Siellä on kaikkea vanhasta wc-pöntöstä pihakiikkuun. Muutama vuosi sitten maalattiin keittiö ja pari vuotta sitten laitettiin ilmalämpöpumppu. Se on vähentänyt lämmityskustannuksia, ja lämpimään taloon on mukava tulla, Hannu kertoo.

Puita tehtiin toissa kesänä niin paljon, että poltettavaa riittää moneksi vuodeksi. Sauna toimii sähköllä, mutta sisällä on kakluuni. Lähtönsä jälkeen jokainen siivoaa ja huolehtii siitä, että on talossa on tiskiainetta, vessapaperia ja vähintään yksi avaamaton kahvipaketti. Pienessä pakastimessakin on aina jotain valmiina.

Heinäkuussa kaikki kynnelle kykenevät tulevat Kannukseen

Kesäteatteri Eskolassa vetää puoleensa ja Hilkka-siskon syntymäpäiviä juhlitaan yhdessä.

Hannu ja Ulla käyvät Kannuksessa monta kertaa vuodessa. Yleensä ollaan viikko, kesällä kaksikin. Kontiolahdella asuva Risto perheineen viettää usein joulun Kannuksessa. Muutkin sisarukset ja osa lastenlapsistakin käy siellä ahkerasti.

Ihan kaikki eivät kerralla mahdu taloon, ja puhelimessa kuulostellaan, onko muita tulossa.

Yhtä aikaa mahtuu yöpymään 12 ihmistä ja pihalla on vielä ”syytinkitupa” eli kesähuone, johon mahtuu kaksi. Usein joku tulee asuntoautolla ja osa klaanista yöpyy Kannuksessa asuvilla sisaruksilla.

– Usein menemme tarkoituksella Raimon ja Anna-Maijan perheiden kanssa samaan aikaa. Päivittäin nähdään myös Kannuksen sisaruksia, joten sosiaalinen elämä on vilkasta. Mennään yhdessä uimaan tai vaikka Ylivieskaan Kärkkäiselle ostoksille. Joskus saatetaan jaksaa lähteä lavatansseihinkin, Hannu kertoo.

– Vaikka käymme sukulaisissani Kälviällä, niin yövymme täällä. Mukavaa, kun ei tarvitse olla kenenkään nurkissa, Ulla toteaa.

Kuka näkee jotain korjattavaa, hän toimii.

Yksi laittaa kesäkukkia portin pieleen, toinen ostaa uuden maton vessaan. Pikkuhankinnoista ei tehdä numeroa.

– Haluamme Sillanmäen olevan kotoisa.  Aina kun olemme porukalla, teemme ruokaa yhdessä. Riitaa ei tule. Päinvastoin, ruokaa on yleensä liikaakin, Hannu myhäilee.

Päivi Joki-Korpela, Raimon tytär, toivoo että Sillanmäki säilyisi seuraavillekin polville.

– Olemme sukurakasta sakkia ja paljon yhteydessä. Minulle tämä merkitsee lapsuusmuistoja, vaikka paikka oli tietysti erilainen mummun ja papan eläessä. Nyt tästä on muotoutunut suvun tärkeä tapaamispaikka. Lapseni Otso, 9, Jaakko, 3, ja Viola, 1,5 viihtyvät täällä hyvin.

Otso muistelee mielellään ”Joki-pappaa”.

– Hän istui keinutuolissa ja kertoi kiinnostavia juttuja. Hän oli ollut sodassa, ja hänestä otettiin irti kranaatin sirpale. Vitsejäkin hän kertoi.

Kannuksessa asuvat sisarukset piipahtavat Sillanmäessä usein. Esko käy vaimonsa Marjon kanssa viikoittain uimassa ja saunassa. Pääsiäisenä poltetaan kokkoa pihalla.

– Mummu ja pappa olivat aina portailla vastassa ja ruoka valmiina. Aluksi tyhjään taloon tuleminen tuntui surulliselta. Joskus Esko ja Marjo ovat menneet sinne valmiiksi ja keittäneet kahvia. Nauroinkin, että oletko ottanut mummun viran, Ulla kertoo.

– Toivon, että Sillanmäki säilyisi meillä pitkään. Sitä on monesti haluttu ostaa, koska se on tosi kauniilla paikalla. Mutta sillä rahalla ei olisi seitsemälle sisarukselle suurta merkitystä. Tunnearvo näin on isompi, Hannu toteaa.

Monet sisarukset eivät sopeudu yhteismökin ylläpitoon. Mikä lienee Joki-Korpelan klaanin salaisuus, ettei riitoja ei tule?

– Olemme sopuisaa sakkia, ainakaan vielä ei ole ollut ongelmia. Paikka on ihana, kaikki tekevät kaikkea ja talo pidetään kunnossa. Ja kun meitä on niin monta, niin ei sitä edes jaksaisi riidellä, Hannu nauraa.

Kun 44 litraa maalia on sudittu seiniin, on ruuan ja kahvin aika.

Naiset ovat tehneet karjalanpaistia ja perunoita. Anna-Maijan mies Jürgen eli ”Jyrki” on leiponut hienon mansikkakakun, kondiittori kun on. Talkoiden jälkeen lämmitetään sauna ja käydään joessa pulikoimassa. Kesä ei tästä paremmaksi tule.

Reportaasi Seitsemän sisaruksen mökiltä on julkaistu ET-lehdessä 12/2013.