Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus. Entä jos heitä ei ole?

Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat. Jos edesmennyt perittävä on naimisissa, ennen perinnönjakoa toimitetaan yleensä omaisuuden ositus. Siinä määritellään leskelle kuuluva omaisuus. Se on aina puolet, ellei testamentilla toisin määrätä.

Kuolinpesä voidaan jättää tässä vaiheessa – kun leski on elossa – myös jakamatta tai se jaetaan osittain, esimerkiksi pankkitilillä olevat varat. Ennen perinnönjakoa on maksettava mahdolliset velat. Perunkirjoitus on pakollinen kuoleman jälkeen, mutta perinnönjaolla ei ole määräaikaa.

Asianajaja Tapani Norros patistaa kuitenkin tekemään perinnönjaon mahdollisimman pian, sillä jakamaton kuolinpesä johtaa ajan oloon moniin solmuihin.

– Olen ollut jakamassa pesää, josta vainaja oli kuollut vuonna 1967. Mukana oli monta sukupolvea ja lisäksi arvoja, joita ei voi mitata yksioikoisesti nykyrahassa, Norros neuvoo. 

"Asiat menevät todella solmuun, ellei uskalleta tehdä ratkaisuja."

Leskeksi jääneellä puolisolla on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Tällöin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua. Jos rintaperilliset vaativat pesän jakoa heti, lesken hallintaan on jätettävä puolisoiden yhteinen koti ja tavanomainen koti-irtaimisto.
Jos lapsia ei ole, leski perii puolisonsa yksin ensi vaiheessa.

Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu parisuhdelain perusteella. Avopuolisoita se ei koske.

Lapset ensisijaisia

Perintökaari kuuluu Suomen lakiin. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään.
 
Ensimmäinen ryhmä eli ensisijaiset perijät ovat rintaperillisiä eli lapsia ja heidän jälkeläisiään eli lastenlapsia. Lapset ovat aina ensisijaisia perillisiä, ellei testamentilla toisin määrätä. Perintö jaetaan tasan, mutta testamentilla voi määrätä myös toisin. Jos joku lapsista on kuollut, hänen perintöosuutensa menee mahdollisille lapsenlapsille.

Perintökaaressa toinen perillisryhmä ovat omat vanhemmat ja sisarukset ja näiden lapset, jos edesmenneellä ei ole omia lapsia. Omaisuus menee vanhemmille, ja jos toinen heistä on kuollut, elossa olevat sisarukset jakavat hänen osuutensa. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, omaisuuden perivät siskot ja veljet.

Kolmas perillisryhmä ovat vainajan isovanhemmat tai heidän jälkeläisensä, eli käytännössä sedät, enot ja tädit. Sukulaisista serkut tai pikkuserkut eivät enää ole perintökaaren perimisjärjestyksessä mukana.

Testamentti kannattaa tehdä ainakin silloin, jos omia läheisiä ei ole. Muutoin omaisuus menee valtiolle. Valtion haltuun menee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä omaisuutta.

Testamentin voi osoittaa esimerkiksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, vaikkapa vanhusten virkistystoimintaan. Eri sairauksia potevien potilasyhdistykset ottavat myös mieluusti vastaan perintöjä toimintansa tueksi.

Testamentilla on tarkka muoto

Testamentti edustaa tekijänsä viimeistä tahtoa ja se voi koskea koko omaisuutta tai vain osaa siitä. Yleensä testamentti tehdään hyvissä ajoin. Jos olosuhteet ja asiat kovasti muuttuvat, testamentin voi peruuttaa tai muuttaa. Tällöin vanha määräys on kumottava tai hävitettävä.

Omilla lapsilla – lakikielellä rintaperillisillä – on aina oikeus lakiosaan. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, on perillisen vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentista todisteellisesti tiedon saatuaan. Lakiosa koskee lapsia ja heidän lapsiaan ja on puolet perintöosuudesta. Lakiosa voidaan laskea jokaisen perillisen kohdalla itsenäisesi.

Testamentin voi tehdä koko omaisuudesta tai sen osasta. Sillä voidaan määrätä vaikka jokin rakkaaksi käynyt esine määrätylle ihmiselle. Suulliset lupaukset ”saat tuon piirongin sitten kuoltuani” eivät virallisesti päde, mutta sopuisat pesänjakajat voivat ottaa sellaiset toki huomioon. Testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi oikeus asua vainajan asunnossa, vaikka itse omistusoikeus siirtyykin toisille.

Testamentin tekemisessä täytyy olla tarkka, että muotoseikat täyttyvät. Muutoin se voi olla pätemätön. Se täytyy allekirjoittaa henkilökohtaisesti ja siinä täytyy olla kaksi esteetöntä, ulkopuolista, 15 vuotta täyttänyttä todistajaa. Lähisukulaiset tai henkilöt, joita testamentti koskee, eivät käy todistajiksi. Todistajat todistavat testamentin tekemisen, heidän ei tarvitse tietää sisältöä. Päiväys ja testamentin laatimispaikka on aina merkittävä.

Ei kohtuuttomia ehtoja

Testamentti voi sisältää ehtoja tai ohjeita omaisuuden käytöstä. Ehdot eivät saa olla kuitenkaan kohtuuttomia tai hyvistä tavoista poikkeavia.
Jotta voi olla varma, että muotoseikat täyttyvät, testamentin tekemiseen kannattaa ottaa lakimies. Testamentti on syytä säilyttää varmassa paikassa, että se säilyy mutta myös löytyy kuoleman jälkeen.
 
Hätätestamentti poikkeaa tavallisesta. Se voi olla pätevä käsin kirjoitettuna ilman todistajia tai se voi olla suullinen, kahden todistajan todistamana. Hätätestamentti on mahdollinen sairauden tai muun pakottavan syyn estäessä varsinaisen testamentin tekemisen. Hätätestamentti on voimassa kolme kuukautta.

Yksi yleisimpiä testamentteja on aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti. Keskinäinen testamentti voi olla joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti.  Kun kyseessä on hallintaoikeus, leskeksi jäänyt ei maksa lainkaan perintöveroa ja lapsetkin maksavat yleensä vähemmän kuin jos keskinäistä testamenttia ei olisi.

SANASTO

  • Avio-oikeus. Aviopuolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, elleivät he ole tehneet avioehtoa.
  • Kuolinpesä. Kuoleman jälkeen vainajan kiinteä ja irtain omaisuus, velat ja saatavat muodostavat kuolinpesän.
  • Lakiosa. Vainajan jättämä rintaperillisille eli lapsille jälkeläisineen kuuluva osa, johon ei voi vaikuttaa testamentilla.
  • Perimisjärjestys. Perintökaaressa (lain osa) määrätty perimisjärjestys, johon perimisoikeus perustuu.
  • Perunkirjoitus. Kuolinpesän omaisuuden, velkojen ja saatavien kirjaamista varten pidettävä tilaisuus. Sen perusteella laaditaan perukirja.
  • Pesänjakaja. Jos osakkaat ovat erimielisiä, voi pyytää käräjäoikeutta määräämään ulkopuolisen pesänjakajan, joka toimittaa perinnönjaon.
  • Tasinko. Omaisuuden osituksessa enemmän omistava joutuu maksamaan vähemmän omistavalle tasoitusta eli tasinkoa, poikkeuksena lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. 
  • Testamentti. Etukäteen laadittu asiakirja, jossa henkilö määrää omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Omistusoikeustestamentti antaa saajalle täyden omistusoikeuden, hallintatestamentti antaa hallintaoikeuden mutta ei omistusoikeutta. Keskinäisellä testamentilla aviopuolisot määräävät toisen kuoleman varalta omaisuudestaan eloon jäävän puolison hyväksi. 
  • Uskottu mies. Kaksi ulkopuolista uskottua miestä arvioi pesän rahallisen arvon ja vastaa että kaikki tiedot (testamentit, ennakkoperinnöt ja avioehdot) tulevat merkityksi perukirjaan.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 08/2010 ja päivitetty 21.1.2016.

Vierailija

Kuka minut oikein perii?

Taitaa olla niin, että se on hukka joka perii, jos ei ymmärrä millaiseen avioehtoon tai testamenttiin on valmis nimensä kirjoittamaan. Ottaakaa ihmeessä asioista selvää, ei voi sanoa asiantuntijaksi sellaista henkilöä, joka jättää tärkeitä asioita kertomatta.
Lue kommentti

Suomalaiset käyttävät keskimäärin 517 euroa henkeä kohti joululahjoihin, -ruokiin ja muihin valmisteluihin. 55–65-vuotiailla joulun hinta nousee 678 euroon, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Tavaralahjan korvaa yhä useammin lahjakortti.

Suomalaisten joulubudjetti pysyy Nordean tutkimuksen mukaan jo kolmatta vuotta lähes samalla tasolla, keskimäärin 517 eurossa henkilöä kohden. Lapsiperheissa summa on 610 euroa, lapsettomissa talouksissa 470 euroa henkeä kohti.

Lapsiperheitäkin enemmän rahaa jouluun menee 55-65-vuotiailta, keskimäärin 678 euroa henkeä kohti. Tämä ikäryhmä nipistää nyt hieman joulumenoistaan, sillä viime vuoden kyselyssä summa oli 26 euroa suurempi.

Lahjoihin rahasta käytetään 305 euroa (55–65-vuotiaat 394 euroa) ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa (55–65-vuotiaat 284 euroa).

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat lahjoista suosituimpia. 55–65-vuotiaat antavat useimmin suklaata, lahjakortteja ja vaatteita. 

Tavaran sijasta lahjakortti tai rahaa

– Aineettomien lahjojen suosio jatkaa kasvuaan. Nyt jo joka kolmas suomalainen suunnittelee hankkivansa lahjakortin joululahjaksi. Myös rahalahjojen antaminen on nousussa, ja rahalahjat ovat yleisiä etenkin yli 55-vuotiailla, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo.

Joka seitsemäs vastaaja kertoo sopineensa lahjoille hintarajan. Lasten lahjalle se oli keskimäärin 50 euroa ja aikuisten lahjalle 30 euroa.

Jouluun käytettävä rahamäärä määräytyy pitkälti sen mukaan, miten ihmiset arvioivat oman taloutensa kehittyvän.

– Vaikka suomalaisten kuluttajien luottamus Suomen talouteen on nyt vahvinta viiteen vuoteen, tämä luottamus ei vielä ylety oman talouden näkymiin, Olli Kärkkäinen toteaa.

Rahankäytössä on eroja sukupuolten välillä. Miehet kertovat kasvattavansa joulubudjettia viime vuodesta, naiset taas aikovat selvitä viime vuotta pienemmällä summalla.

Neljä kymmenestä aikoo ostaa ainakin osan joululahjoista verkosta, ja 55–65-vuotiaistakin joka viides.

Nordean TNS Gallupilla teettämä kysely tehtiin internetissä marraskuun alussa. Vastaajia oli 1010 ja he olivat iältään 18–65 vuotta. Vastaukset edustavat tilastollisesti suomalaisia iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta.

Paljonko sinä käytät rahaa jouluun? Vastaa alla olevassa kommenttikentässä.

Koira on ihmisen paras kaveri, joka tutkitusti pitää terveyttä yllä. Ihan ilmaista koiran pito ei ole, mutta euroistaan tarkka selviää kohtuullisen halvalla.

Koiran osto

Rotukoiran pentu maksaa noin 1000 euroa. Yleinen hintahaarukka on 800–1200 euroa. Sekarotuisen tai rekisteröimättömän pennun hinnassa liikkumavara on suurempi. Rekisteröimättömäntä koiraa hankittaessa on syytä olla tarkkana, ettei tule vahingossa tukeneeksi pentutehtailua.  

Moni aikuinen koira tarvitsee syystä tai toisesta uutta kotia. Tällaisen sijoituskoiran saa useimmiten ilmaiseksi. Silloin pitää olla valmis panostamaan koiran kasvatukseen.

Tarvikkeet

Tarvikkeisiin saa upotettua isonkin summan, etenkin, jos kotona ei ole aiemmin ollut koiraa. Ylärajaa kuluille ei ole. Pelkkä koiran designkuvioitu ulkoilutakki voi maksaa satasen. 

Kitsastellenkin pärjää. Silloin rahaa kuluu ruokakuppeihin, pantoihin ja remmeihin noin 100 euroa.

Ruoka

Ruoka voi olla hyvin edullista tai erittäin kallista. 12 kilon säkki perusnappuloita  maksaa noin 50 euroa. Halvimmillaan saman kokoisen pussin saa 15 eurolla. Kalliin merkin muona taas voi maksaa satasenkin.

Erityisruokavaliota noudattavan koiran ruokakulut voivat olla moninkertaiset tavallista ruokaa syövään verrattuna.

Lääkäri

Lääkärikuluja vaikea ennakoida. Pentuvaiheen rokotukset maksavat noin 100  euroa. Sen jälkeen rokotuksiin, madotuksiin ja punkkiestoihin kuluu noin 100 euroa vuodessa. 2–3-vuotiaalle koiralle tehtävä silmä-, lonkka-, polvi- ja kyynärtarkastus maksaa noin 150 euroa.

Eläinlääkäreiden hintavertailu kannattaa, erot voivat olla moninkertaisia. Esimerkiksi yleinen hammaskiven poisto maksaa 100–400 euroa.

Vakuutus

Vakuutusmaksut riippuvat vakuutusyhtiöstä, koiran rodusta sekä korvaus- ja omavastuusummista. Karkea hinta-arvio vakuutukselle on noin 150–400 euroa vuodessa.

Vakuutusehdoissa on isoja eroja.

Vakuutusehdot on hyvä lukea tarkkaan, sillä korvattavien vaivojen hyväksymisessä voi olla isoja eroja. Esimerkiksi hammashoitoja ei yleensä korvata.

Turkin hoito

Jotkut rodut vaativat turkin trimmaamista. Se maksaa koirahoitolassa noin 50–100 euroa. Pelkkä kynsien leikkuu on 10–20 euroa.

Trimmaus ja kynsien leikkuu onnistuvat kotioloissakin. Kynsisakset maksavat muutaman euron, trimmauskoneet 50–200 euroa. 

Kokonaiskulut

Kaikkineen koiran ylläpito maksaa keskimäärin 700–2000 euroa vuodessa.

 

Hoitopäivät nostavat hintaa

Hyvinkääläinen Tuija Leskinen-Körkkö, 63, on koirahoitolan vakioasiakas. Tiibetinspanieli Ludvig ja sekarotuinen Sofi viettävät keskimäärin kolme päivää viikossa hoidossa. Hoitoon kuuluu esimerkiksi koirien pesu. 

Tuija käyttää koiriin vuodessa noin 3000 euroa. Näin summa muodostuu. 

Tuijan koirakulut

allergiaruoka 65 e, 7 kilon säkki kestää pari kuukautta

päivähoito 150–200 e/kk, sisältää pesut, uinnit ja muut hoidot

eläinlääkärikulut noin 300 e/v

tarvikkeet 300–500 e/v

Kahden koiran kulut yhteensä noin 3000 euroa vuodessa.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Näin säästät koiran kuluissa

Juurikin katsoin videon missä Rekku Rescue oli järjestänyt eilen Hakaniemen torilla koirien leipäjonon. Vähävaraisten koirille jaettiin ruokaa, leluja ja muita tarvikkeita. Jono oli tosi pitkä. Hieno teko Rekku Rescuelta. Moni vähissä varoissa oleva joutuu varmastikin tinkimään koiransa eläinlääkärikuluissa, senverran suolaisia ovat eläinlääkärin taksat. Meillä on tammikuussa tulossa Patukalle sierainten avarrus/kurkun limakalvojen ohennus leikkaus, arvioitu lasku yli 2000 euroa. Eikä tätä...
Lue kommentti
Vanha elli
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Näin säästät koiran kuluissa

Samaa mieltä Mökin muorin kanssa, koiran hyvinvointiin kuuluvissa asioissa en pihtaa. Toki jotakin voi tehdä edullisestikin, vaikkapa valmistaa itse vaatteet, jos on semmoinen koira, joka niitä talvella tarvitsee ja minulla on. Langat ja kankaat eivät paljon maksa, jos itse yhtään osaa tai haluaa yrittää tehdä. Kuvan "nutulla" pärjää pikkupakkasilla. Koira oli itse ohjeena, kun sen neuloin.
Lue kommentti

Kello on miehen koru. Vain elämää -tähtien ranteita koristavat täysin eri tyyliset kellot.

Mikael Gabriel

"Kelloni on vuonna 1992 valmistettu Rolex. Tämä on aika pramea kello ja hyvässä kunnossa ikäisekseen. Minulla oli parhaimmillaan kolme Rolexia, mutta jouduin luopumaan niistä saadakseni tämän. Kellossa on vain yksi vika: mekaaninen automaattikoneisto pysähtyy, jos kelloa ei käytä. Se pitäisi joka kerta kääntää oikeaan aikaan, mutta en aina jaksa.

"Rolex on räppiä."

Viime aikoina minulla on ollut paljon käytössä Apple Watch, sillä kellojen vetäminen on niin tylsää hommaa. Mieluummin käytän arkisin digitaalikelloa, jonka voi laittaa vain latautumaan.

Rakastan ehdottomasti hienoja kelloja. Rolex on niin räppiä kuin vain mahdollista."

Hector

"Pidän pelkistetyistä kelloista. Sen takia vierastan esimerkiksi sukeltajankelloja. Arkikellona käytän aivan tavallista Seikoa.

Hienoin kelloni on Zenith, jonka isäni sai aikanaan töistä 40-vuotislahjaksi. Klassikkosveitsiläisiä. Siinä on sekundaattori ja päivämääränäyttö. Isäni saadessa elettiin 60-luvun alkua, joten se oli silloin häkellyttävän upea.

Kello on nykyään minulla. Vein sen korjattavaksi, mutta siinä on sellainen vika, että sitä voi käyttää vain aivan kuivana päivänä ja mieluummin sisällä. Muuten se kostuu ja viisarit pysähtyvät. Sen jälkeen kello pitää avata ja laittaa taas kondikseen."

Mikko Kuustonen

"Olen värisokea, joten olen mustavalkoinen ihminen. Tämän kellon väriskaala toimii minulle.

Pidän kelloista, mutta vihaan sellaisia, joista ei näe aikaa kunnolla. Sen takia käytän isoja malleja. Minulla on useita kelloja ja kaikissa niissä on iso taulu. Haluan myös tuntea ranteessa, että minulla on kello. Tässä TW Steelissä on isot nupit ja tätä on helppo käsitellä. Minulla on toinen samanmerkkinen, se on nelikulmainen.

"Mustavalkoinen kello toimii värisokealle."

Olen harrastanut pitkään sukeltamista. Minulla oli aiemmin käytössä Suunnon sukellustietokone. Se oli vähän haikea laite, sillä en päässyt sukeltamaan kovin usein. Kelloa katsoessa tuli aina mieleen, että olisin mieluummin pinnan alla. Tätä katsoessa taas tulee mieleen että olisinpa pinnalla."  

 

Jos hieno paperinen pörssiyhtiön osakekirja on ainoa dokumentti omistuksestasi, olet vaarassa menettää varasi. Siirtymäaika paperisista pörssiosakkeista sähköiseen arvo-osuuskirjaukseen on lopuillaan, muistuttaa Finanssialan keskusliitto.

Jos omistat vielä paperisia pörssiosakkeita, joita ei ole kirjattu sähköiselle arvo-osuustilille, toimi nyt. Vanhanaikaiset paperiosakkeet voivat muutoin menettää arvonsa kokonaan, varoittaa Finanssialan keskusliitto.

Paperisten osakkeiden kirjaamiselle sähköiselle arvo-osuustilille säädettiin aikanaan kymmenen vuoden määräaika, joka on nyt täyttymässä.

Ennen sähköisiä arvo-osuustilejä osakkeet olivat käteisen rahan tapaan paperisia kirjoja, joiden omistusoikeus todistettiin kauppakirjalla. Paperisysteemi oli kankea, siksi sen tilalle luotiin sähköinen arvo-osuusjärjestelmä.

Osakeyhtiöillä on määräajan täytyttyä oikeus tulevissa yhtiökokouksissaan tehdä päätös arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömien osakkeiden myynnistä yhtiön nimiin. Sellanen päätös tekisi paperiosakkeista arvottomia.

Vanhaksi meno ei koske asunto-osakkeita.

Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat voineet siirtää paperiset osakekirjansa arvo-osuusmuotoiseksi jos ovat niin halunneet.

– Tämä koskee vain arvo-osuusjärjestelmään liittyneiden osakeyhtiöiden osakkeita. Tällä ei ole mitään tekemistä vaikkapa asunto-osakkeiden kanssa, Finanssialan keskusliiton asiantuntija Pauliina Lappeteläinen muistuttaa.

– On myös olemassa sellaisia osakeyhtiöitä, joilla ei ole lainkaan osakkeita arvo-osuusmuotoisina, vaan koko osakekanta on paperimuodossa (esimerkiksi Imatran Seudun Sähkö). Tällaisten osakkeiden omistus pysyy ennallaan paperimuotoisena.

– Hyvä nyrkkisääntö on, että jos yhtiö on pörssissä, ja kaapista löytyy paperinen osakekirja, on syytä toimia, Lappeteläinen linjaa.

Tee näin paperiosakkeen kanssa

Jos piirongin laatikosta löytyy vielä paperinen paperiosake, kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin tai muuhun arvopaperien säilyttäjään ja varata aika asian selvittämistä varten.

Pankkien kautta osakkeille avataan arvo-osuustili, jolle paperiset osakkeet kirjataan tai sitten annetaan lisäohjeita miten edetä.

– Arvo-osuusjärjestelmän etuna on se, että esimerkiksi osingot tulevat automaattisesti osakkeenomistajan tilille ilman, että niitä täytyy erikseen karhuta. Paperisten osakkeiden kohdalla näin ei aina ole, Lappeteläinen sanoo.

– Jos paperiset osakkeet kirjaa nyt arvo-osuusjärjestelmään, saa haltuunsa myös vanhentumattomat osingot, Lappeteläinen vihjaa.

Älä jää odottamaan yhteydenottoa

Paperiosakkeita omistavien ei kannata jäädä odottelemaan asiasta kertovaa yhteydenottoa yhtiöltä, sillä yhtiöillä ei välttämättä ole tiedossa, ketkä paperisia osakkeita omistavat.

Paperinen osakekirja on voinut vaihtaa omistajaa myynnin, lahjoituksen tai perinnön nojalla. Jos muutoksesta ei ole ilmoitettu yhtiölle, yhtiön osakasluettelolla on vanhentunut tieto.

Muuttuneen omistusoikeuden voi todistaa esimerkiksi kauppakirjalla.

Esimerkiksi finanssiyhtiö Sampo on kuitenkin lähettänyt kirjeen kaikille 12.9.1997 päivättyyn osakasluetteloon merkityille yksityishenkilöille. Yhtiöllä ei kuitenkaan voi olla varmuutta, ovatko yhteystiedot ajan tasalla tai ovatko silloin osakkeita omistaneet edelleen yhtiön omistajia.

Näin etsit yhtiön arvo-osuusjärjestelmästä

Arvo-osuusjärjestelmään liittyneet yhtiöt voi tarkistaa arvopaperikeskus Eurocelar Finlandin sivuilta.

Klikkaa avautuvalta sivulta linkkiä ”Siirry sivuille vierailijana”, jolloin saat näkyviin yhtiöt aakkosjärjestyksessä.

Jos yhtiö löytyy listalta, on sillä mahdollisuus halutessaan mitätöidä yhtiökokouksessaan paperiset osakkeet.