Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus. Entä jos heitä ei ole?

Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat. Jos edesmennyt perittävä on naimisissa, ennen perinnönjakoa toimitetaan yleensä omaisuuden ositus. Siinä määritellään leskelle kuuluva omaisuus. Se on aina puolet, ellei testamentilla toisin määrätä.

Kuolinpesä voidaan jättää tässä vaiheessa – kun leski on elossa – myös jakamatta tai se jaetaan osittain, esimerkiksi pankkitilillä olevat varat. Ennen perinnönjakoa on maksettava mahdolliset velat. Perunkirjoitus on pakollinen kuoleman jälkeen, mutta perinnönjaolla ei ole määräaikaa.

Asianajaja Tapani Norros patistaa kuitenkin tekemään perinnönjaon mahdollisimman pian, sillä jakamaton kuolinpesä johtaa ajan oloon moniin solmuihin.

– Olen ollut jakamassa pesää, josta vainaja oli kuollut vuonna 1967. Mukana oli monta sukupolvea ja lisäksi arvoja, joita ei voi mitata yksioikoisesti nykyrahassa, Norros neuvoo. 

"Asiat menevät todella solmuun, ellei uskalleta tehdä ratkaisuja."

Leskeksi jääneellä puolisolla on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Tällöin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua. Jos rintaperilliset vaativat pesän jakoa heti, lesken hallintaan on jätettävä puolisoiden yhteinen koti ja tavanomainen koti-irtaimisto.
Jos lapsia ei ole, leski perii puolisonsa yksin ensi vaiheessa.

Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu parisuhdelain perusteella. Avopuolisoita se ei koske.

Lapset ensisijaisia

Perintökaari kuuluu Suomen lakiin. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään.
 
Ensimmäinen ryhmä eli ensisijaiset perijät ovat rintaperillisiä eli lapsia ja heidän jälkeläisiään eli lastenlapsia. Lapset ovat aina ensisijaisia perillisiä, ellei testamentilla toisin määrätä. Perintö jaetaan tasan, mutta testamentilla voi määrätä myös toisin. Jos joku lapsista on kuollut, hänen perintöosuutensa menee mahdollisille lapsenlapsille.

Perintökaaressa toinen perillisryhmä ovat omat vanhemmat ja sisarukset ja näiden lapset, jos edesmenneellä ei ole omia lapsia. Omaisuus menee vanhemmille, ja jos toinen heistä on kuollut, elossa olevat sisarukset jakavat hänen osuutensa. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, omaisuuden perivät siskot ja veljet.

Kolmas perillisryhmä ovat vainajan isovanhemmat tai heidän jälkeläisensä, eli käytännössä sedät, enot ja tädit. Sukulaisista serkut tai pikkuserkut eivät enää ole perintökaaren perimisjärjestyksessä mukana.

Testamentti kannattaa tehdä ainakin silloin, jos omia läheisiä ei ole. Muutoin omaisuus menee valtiolle. Valtion haltuun menee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä omaisuutta.

Testamentin voi osoittaa esimerkiksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, vaikkapa vanhusten virkistystoimintaan. Eri sairauksia potevien potilasyhdistykset ottavat myös mieluusti vastaan perintöjä toimintansa tueksi.

Testamentilla on tarkka muoto

Testamentti edustaa tekijänsä viimeistä tahtoa ja se voi koskea koko omaisuutta tai vain osaa siitä. Yleensä testamentti tehdään hyvissä ajoin. Jos olosuhteet ja asiat kovasti muuttuvat, testamentin voi peruuttaa tai muuttaa. Tällöin vanha määräys on kumottava tai hävitettävä.

Omilla lapsilla – lakikielellä rintaperillisillä – on aina oikeus lakiosaan. Jos testamentti loukkaa lakiosaa, on perillisen vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa testamentista todisteellisesti tiedon saatuaan. Lakiosa koskee lapsia ja heidän lapsiaan ja on puolet perintöosuudesta. Lakiosa voidaan laskea jokaisen perillisen kohdalla itsenäisesi.

Testamentin voi tehdä koko omaisuudesta tai sen osasta. Sillä voidaan määrätä vaikka jokin rakkaaksi käynyt esine määrätylle ihmiselle. Suulliset lupaukset ”saat tuon piirongin sitten kuoltuani” eivät virallisesti päde, mutta sopuisat pesänjakajat voivat ottaa sellaiset toki huomioon. Testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi oikeus asua vainajan asunnossa, vaikka itse omistusoikeus siirtyykin toisille.

Testamentin tekemisessä täytyy olla tarkka, että muotoseikat täyttyvät. Muutoin se voi olla pätemätön. Se täytyy allekirjoittaa henkilökohtaisesti ja siinä täytyy olla kaksi esteetöntä, ulkopuolista, 15 vuotta täyttänyttä todistajaa. Lähisukulaiset tai henkilöt, joita testamentti koskee, eivät käy todistajiksi. Todistajat todistavat testamentin tekemisen, heidän ei tarvitse tietää sisältöä. Päiväys ja testamentin laatimispaikka on aina merkittävä.

Ei kohtuuttomia ehtoja

Testamentti voi sisältää ehtoja tai ohjeita omaisuuden käytöstä. Ehdot eivät saa olla kuitenkaan kohtuuttomia tai hyvistä tavoista poikkeavia.
Jotta voi olla varma, että muotoseikat täyttyvät, testamentin tekemiseen kannattaa ottaa lakimies. Testamentti on syytä säilyttää varmassa paikassa, että se säilyy mutta myös löytyy kuoleman jälkeen.
 
Hätätestamentti poikkeaa tavallisesta. Se voi olla pätevä käsin kirjoitettuna ilman todistajia tai se voi olla suullinen, kahden todistajan todistamana. Hätätestamentti on mahdollinen sairauden tai muun pakottavan syyn estäessä varsinaisen testamentin tekemisen. Hätätestamentti on voimassa kolme kuukautta.

Yksi yleisimpiä testamentteja on aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti. Keskinäinen testamentti voi olla joko omistusoikeustestamentti tai hallintaoikeustestamentti.  Kun kyseessä on hallintaoikeus, leskeksi jäänyt ei maksa lainkaan perintöveroa ja lapsetkin maksavat yleensä vähemmän kuin jos keskinäistä testamenttia ei olisi.

SANASTO

  • Avio-oikeus. Aviopuolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, elleivät he ole tehneet avioehtoa.
  • Kuolinpesä. Kuoleman jälkeen vainajan kiinteä ja irtain omaisuus, velat ja saatavat muodostavat kuolinpesän.
  • Lakiosa. Vainajan jättämä rintaperillisille eli lapsille jälkeläisineen kuuluva osa, johon ei voi vaikuttaa testamentilla.
  • Perimisjärjestys. Perintökaaressa (lain osa) määrätty perimisjärjestys, johon perimisoikeus perustuu.
  • Perunkirjoitus. Kuolinpesän omaisuuden, velkojen ja saatavien kirjaamista varten pidettävä tilaisuus. Sen perusteella laaditaan perukirja.
  • Pesänjakaja. Jos osakkaat ovat erimielisiä, voi pyytää käräjäoikeutta määräämään ulkopuolisen pesänjakajan, joka toimittaa perinnönjaon.
  • Tasinko. Omaisuuden osituksessa enemmän omistava joutuu maksamaan vähemmän omistavalle tasoitusta eli tasinkoa, poikkeuksena lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. 
  • Testamentti. Etukäteen laadittu asiakirja, jossa henkilö määrää omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Omistusoikeustestamentti antaa saajalle täyden omistusoikeuden, hallintatestamentti antaa hallintaoikeuden mutta ei omistusoikeutta. Keskinäisellä testamentilla aviopuolisot määräävät toisen kuoleman varalta omaisuudestaan eloon jäävän puolison hyväksi. 
  • Uskottu mies. Kaksi ulkopuolista uskottua miestä arvioi pesän rahallisen arvon ja vastaa että kaikki tiedot (testamentit, ennakkoperinnöt ja avioehdot) tulevat merkityksi perukirjaan.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 08/2010 ja päivitetty 21.1.2016.

Vierailija

Kuka minut oikein perii?

Taitaa olla niin, että se on hukka joka perii, jos ei ymmärrä millaiseen avioehtoon tai testamenttiin on valmis nimensä kirjoittamaan. Ottaakaa ihmeessä asioista selvää, ei voi sanoa asiantuntijaksi sellaista henkilöä, joka jättää tärkeitä asioita kertomatta.
Lue kommentti

Me kysyimme, te vastasitte. Tällaiset ovat hyvät hautajaiset.

Katri Helenaa vai haitari­jazzia?

"Jos minä kuolisin kesällä, toivoisin että minut siunattaisiin oman mökin pihalla, keskellä luontoa. Arkku olisi valkoinen, siellä minä nukkuisin luonnonkukilla ympäröitynä. Virsiä ei veisattaisi, mutta musiikkia olisi silti. Levyltä soisi Katri Helenan Mun sydämeni tänne jää sekä Kari Tapion Olen kuullut on kaupunki tuolla. Mansikkakakkua ehdottomasti, ja skumppalasinkin voisi nostaa kunniakseni.”

"Olen puolet elämästäni kunnostanut veneitäni jokirannassa, jossa on komea laituri. Jos jälkeenjääville sopii, tuhkauurnan voisi tyhjentää virtaavaan veteen laiturilta. Ennen peijaisia keittiön ison pöydän ääressä soisin järjestettävän laituritanssit haitarimusiikin tahdissa. Saaristolaismusiikin lisäksi kuuntelisin itse mielelläni haitarijazzia. Keittiössä tarjottaisiin tuhtia lihasoppaa ja vuosia vaalimastani taikinajuuresta leivottua ruisleipää. Perilliset valitkoon juomapuolen tarkalleen jäljelle jäävän perinnön määrällä.
Vitsejä ja kommelluksia lukuun ottamatta ei muistopuheita, please.”

"Yli 40 vuotta vanhoja (mykkiä) kaitafilmejäni voidaan katsella, jos samanikäinen projektori vielä toimii. Filmeistä on hupia ainakin niissä esiintyville omille lapsilleni.”

Pappi saa tulla

"Kun minä kuolla kupsahdan, haluaisin vaatimattomat ja iloiset muistelot – jos jälkeen jääneet ylipäätään haluavat. Kirkosta eronneenakin sallin tutun papin toimittaa jotain parhaaksi katsomaansa perinteisimpiä sukulaisia varten.”

Halvin arkku kelpaa

"Ainoa asia, jota olen korostanut, on se, ettei minun ruumistani tarvitse täältä ulkomailta Suomeen kustantaa. Mieheni oli kuvitellut, jotta niin haluaisin. Onneksi tuli tuokin asia puhuttua.”

"Ei polttohautausta. Vain lähisuku. Pienet ja vaatimattomat.”

"Olimme veljeni kanssa hautaustoimistossa ja käytännöllisesti kysyimme edullisinta. Tiesimme, että isällemme olisi kelvannut vaikka aaltopahvi ja hän olisi pitänyt järkyttävänä tuhlauksena jotain pompöösiä tammiarkkua. Mutta tässä tulee surulla rahastus mukaan kuvaan: hautaustoimiston virkailija vastasi, että edullisin on niin sanottu kuntamalli, mutta sitä ei yleensä kukaan ota.
Kuntamalli siis tarkoittaa kunnan kustantamia hautajaisia niille, joilla ei ole omaisia. Mutta veljeni innostui kovasti, että isähän oli ikänsä kunnalla töissä, olisi hienoa, jos siinä näkyisi vielä jokin leimakin...
Itse mietin, että oman arkkuni voisi vaikka koristella. Tutut saisivat piirtää ja kirjoittaa siihen terveisiä.”

Pitää päästä perhehautaan

"Kukkia ja musiikkia paljon. Ruusuja ja freesioita tuoksun vuoksi. Kanttori voisi esittää useampia kauniita tilaisuuteen sopivia musiikkikappaleita, koska meidän suku ei juuri laula, ei ainakaan julkisesti. Aika perinteiset kuitenkin, mutta vain lähi­piirille. Hyvää syötävää pitää ehdottomasti tarjota, ehkä myös ruuan kanssa viiniä.
Sillä, onko minut tuhkattu vai ei, ei ole minulle merkitystä, mutta hautausmaalle perhehautaan haluan päästä.”

Tuhkat Niiliin tai mereen

"Tuhkani jaettaisiin osiin, yksi osa siroteltaisi Niilin virtaan ja toisen osan saisi laittaa paikkaan, jossa minua voisi muistella.”

"Isäni ei ollut koskaan mikään hautausmaiden ystävä eikä pätkääkään uskonnollinen. Arkkuun tuhlaamista hän olisi pitänyt turhana.
Siksipä meidän omaisten oli aika helppoa päätellä, että merituhkaus sopisi hyvin entiselle merimiehelle.
Isäni tuhka ripoteltiin Abrahaminluodolle. Hänet tuhkattiin Hietaniemessä, se oli kirkkoon kuulumattomalle edullisempaa kuin Malmilla tuhkaaminen.”
Sitaatit ovat ET-lehden lukijoiden lähettämiä.

Millaiset hautajaiset sinä haluaisit? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Haudatkaa minut näin

  • Hautajaistoiveensa voi kirjata Hautajaisjärjestelyni -vihkoseen, jollaisia saa Suomen hautaus­toimistojen liiton jäsenliikkeistä. Vihkosen voi antaa henkilölle, jonka toivoo huolehtivan hautajaisjärjestelyistä. Kopion voi viedä hautaustoimistoon.
  • Hautaustestamentissa voi määrätä omien hautajaistensa järjestämisestä. Hautaustestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten tavallinenkin testamentti. Sitä tehdään kaksi saman­sisältöistä kappaletta, toinen hautaustestamentin tekijälle, toinen hautaustoimistolle.

Perintöjuristi paljastaa, mitä suomalaiset tahtovat. Mutta voidaanko yksilölliset hoitotahdot ja sopimukset toteuttaa, kun yksi haluaa yhtä ja toinen toista?

Viisi vuotta sitten eräs pariskunta tuli joensuulaisen asianajajan Harri Kontturin luo tekemään testamenttia ja edunvalvontavaltakirjaa.

Rouva oli sairastunut vakavasti ja joutunut terveyskeskuksen vuodeosastolle. Se oli puolison mielestä kammottava, ja hän esitti yksityistä hoitopaikkaa.

– Lapset olivat yllättäen sitä mieltä, ettei terveyskeskuksessa ole mitään vikaa. Siellä muutkin hoidetaan loppuun. Olivat jo perinnöstäkin puhuneet ja ilmoittivat, että ainakin lakiosa vaaditaan heti äidin kuoltua.  Se oli isälle järkytys. Vaimo onneksi tokeni ja pääsi kotiin. Pariskunta itki. He surivat lastensa suhtautumista, Harri Kontturi kertoo.

Samaan huoneeseen

Sitten pari laati tarkat kirjalliset ohjeet viimeisten, mahdollisesti laitoksessa elettävien vuosien varalle.

– He kuvailivat, millaisessa hoidossa ja paikassa he haluavat elää. Erityisesti pari korosti haluavansa samaan huoneeseen. Edunvalvoja sai ohjeet olla välittämättä lapsista, jos he kieltäisivät ottamasta hoitoon rahaa vanhusten tililtä, Harri Kontturi kertoo.

– Heidän pelkonsa oli niin todellinen, että olen sen jälkeen tehnyt elintasotestamentin aina, kun asiakkaalla on tuntunut olevan siihen tarvetta. Teen sen usein edunvalvontavaltakirjan liitteenä. Nimi ei ole virallinen, vaan käyttämäni työnimi.

Lue myös: Harri Kontturi paljastaa kolme syytä perintöriitoihin

Juridinen ohjenuora

Hyvää haluava edunvalvoja-lapsi saattaa joutua ikävään välikäteen, jos ostaa isälle isän rahoilla vaikkapa hierovan tuolin tai tablettitietokoneen viihdykkeeksi hoitolaitokseen. Sisarukset voivat vaatia selityksiä edunvalvoja-lapselta.

Asianajaja ehdottaa välttämään hankaluudet: isä voi kertoa tahtonsa kirjallisesti etukäteen.

– Otan joskus puheeksi elintasotestamentin. Kysyn, onko mahdollista, että lapsille tulisi kiistaa omaisuuden käytöstä vanhempiensa hyväksi, Harri Kontturi kertoo.

Edunvalvontavaltakirjaan kirjataan suuret linjat. Tarkemmat ohjeet kannattaa laittaa sen liitteeseen.

– Elintasotestamentti on edunvalvontavaltakirjaan liitettävä yksityisoikeudellinen määräysasiakirja, joka on pätevä juridinen ohjenuora edunvalvojalle, Harri Kontturi tiivistää.

Jos pappa haluaa päästä katsomaan pesäpalloa pari kertaa kesässä, tämä toive ja määräys liitetään edunvalvontavaltakirjaan, ja se todistetaan yhtä juhlallisesti oikeaksi kuin muukin asiakirja.

Lain mukaan kampaajalle

Siltä varalta, että edunvalvoja alkaisi perillisten mieliksi säästellä heille tulevia perintörahoja, voidaan määrätä edunvalvojan patistelija.

Esimerkiksi hoitohenkilöstö voi ottaa ennalta määrättyyn asianajajaan yhteyttä ja ilmoittaa, jos edunvalvoja ei toimi oikein.

– Eräs mummo toivoi kampaajakäyntiä kerran kuukaudessa, koska hän ei halunnut näyttää elämän ehtoota elävältä tarhapöllöltä. Näin ei ollut tapahtunut vuoteen, mutta asian­ajajan puututtua tilanteeseen kampaajakäynnit jatkuivat.

Edunvalvontavaltakirja ja elintasotestamentti maksavat Harri Kontturin mukaan keskimäärin 250–300 euroa. Neuvotteluun kuluu tavallisesti yksi tunti, jonka hinta arvonlisäveroineen on noin 250 euroa.

Edunvalvontavaltakirja rekisteröidään vasta, kun sitä tarvitaan. Paperi jää sen tehneelle henkilölle ja jäljennös siitä tavallisesti tulevalle edunvalvojalle. Monet haluavat alkuperäisen sopimuksen jäävän asianajajalle.

Vierailija

Yhteinen huone ja kampaaja – perintöjuristi tietää, mitä suomalaiset haluavat viimeisinä vuosinaan

Enpä ole ikinä kuullutkaan elintasotestamentista. Jos minä sellaisen teen, niin mitenkähän se käytännössä toimii? Ja mikähän laki määrää, että rangaistuksia tulee (ja millaisia), jos laatijan tahtoa ei noudateta... Oletetaan, että olin määrännyt, että haluan elokuviin kolme kertaa vuodessa. Olisin jonkinlaisessa laitoshoidossa ja jo hieman höpsähtänyt. Perilliset eivät välitä koko elintasotestamentista. Tuskin hoitohenkilönnalla sen olemassaolosta olisi mitään tietoa ja jos on, ei varmasti ole...
Lue kommentti
Vierailija

Yhteinen huone ja kampaaja – perintöjuristi tietää, mitä suomalaiset haluavat viimeisinä vuosinaan

Toisaalla tuolla IS tanään kirjoitetaan,että 95 vuotias miesvanhus tuhlasi ?omaisuutensa,eikä antanut sitä 70 vuotiaalle adptiotyttärelleen riitojen takia. Ettei vain sielläkin olisi takana ovela lakimies ,joka järjesteli asiat niin,ettei tarvitse maksaa perintöveroa.Uskookohan kukaan,että pappa teki oma-aloitteisesti Aarniot ja kaivoi leiviskänsä maahan. Epäilen?
Lue kommentti

Eläkkeelle lähtöä lykkäävä saa vastedes palkkioksi pysyvän korotuksen eläkkeeseensä. Työntekoa ennen eläkeikää vähentävältä puolestaan leikataan eläkettä pysyvästi. Muutokset johtuvat vuoden alussa voimaan tullesta eläkeuudistuksesta. 

Eläkeuudistus nosti tämän vuoden alusta eläkkeelle pääsyn alaikärajaa kaikilta vuoden 1954 jälkeen syntyneiltä. Tavoitteena on pidentää suomalaisten työuria. Työntekoon myös houkutellaan uudenlaisin porkkanoin, jotka tuovat lisää euroja eläkkeeseen.

Vuoden 2017 alusta eläkettä ansaitaan läpi työuran samat 1,5 prosenttia vuositulosta. Vuoden 2025 loppuun jatkuva siirtymäaika takaa 53–62-vuotiaana hieman suuremman kertymän eli 1,7 prosenttia.

Lykkäyskorotus töissä jatkajalle

Uudistus lopetti eläkevuosien töistä maksetun 4,5 prosentin superkarttuman. Sen tilalle tuli lykkäyskorotus, joka tehdään jo ansaittuun eläkkeeseen. Jos siis jatkaa työntekoa eläkeiän alarajan saavutettuaan, saa jokaisesta työntekokuukaudesta 0,4 prosentin pysyvän korotuksen eläkkeeseensä.

Vuoden mittainen työrupeama eläkeiässä nostaa karttunutta eläkettä 4,8 prosenttia. Jos eläkettä olisi vaikkapa 1500 euroa, lykkäyskorotus olisi 72 euroa kuukaudessa. Lisäksi jatkovuoden palkasta ansaitaan normaali 1,5 prosenttia eläkettä. Vaikutus lopulliseen eläkkeeseen kannattaa selvittää omasta työeläkelaitoksesta

Osittain eläkkeelle voi lähteä 61 vuotta täytettyään. Silloin voi alkaa nostaa kertyneestä eläkkeestä joko puolet tai neljäsosan. Tämä pienentää jo ansaittua eläkettä lopullisesti.

Leikkaus kohdistuu nostettuun osaan ja on 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta eli 4,8 prosenttia jokaiselta vuodelta.

Pysyvää pienennystä eläkkeeseen pystyy nyt paikkaamaan joustavammin kuin mitä aiempi osa-aikaeläke mahdollisti. Uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke nimittäin sallii osittaisen, kokopäiväisen tai vaikka pätkittäisen työnteon eläkeaikana ilman rajoituksia.

Tarkka laskelma eri vaihtoehtojen vaikutuksista on hyvä pyytää omasta työeläkelaitoksesta.

Työeläkeuudistus toi tarjolle myös uuden, sairauteen perustuvan työuraeläkkeen, jonka alaikäraja on 63 vuotta. Tämä eläkemuoto edellyttää lähes tauotonta 38 vuoden työuraa erittäin raskaassa työssä, joten tätä eläkettä tulee saamaan vain harva.

Elinaikavähennyksestä arvio 57-vuotiaille

Jos aiot eläkkeelle heti vanhuuseläkeiän koittaessa, muista elinaikakerroin. Vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin  leikkaa kuukausieläkettä, jotta eläkesumma riittäisi, vaikka elinaika pitenee.

Eliaikakertoimen vaikutus eläkkeisiin on vielä melko pieni, mutta vuosi vuodelta se kasvaa. Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneeltä kerroin vie 3,7 prosenttia eläkkeestä. Vuodesta 2017 alkaen kukin ikäluokka saa 57-vuotiaana arvion omasta vähennysprosentistaan.

Elinaikakertoimen aiheuttaman eläkkeen leikkauksen voi paikata jatkamalla työntekoa hieman pidempään eli tavoite-eläkeikään saakka. Vuoden 1955 ikäluokan tavoite-eläkeikä on 64 vuotta 1 kuukausi, siis 10 kuukautta yli eläkeiän alkamisajan.

Jo maksettavia eläkkeitä vuoden 2017 uudistukset eivät muuta. Työeläkettä sai viime vuonna 900 000 suomalaista. Naisten työeläke Suomessa oli keskimäärin 1 262 euroa ja miesten 1 692 euroa. Pienimpiä työeläkkeitä täydentää Kelan maksama kansaneläke, yksin asuvalla sen tuloraja on 1 300 euroa.

Lue lisää eläkeuudistuksesta täältä.

Hajosiko pesukone? Haaveiletko uudesta puhelimesta? Uusia kodinkoneita tai teknisiä laitteita ostaessa on syytä pitää mielessä muutama seikka. 

Olemme ympäröineet itsemme tekniikalla. Teknisissä laitteissa on se ikävä puoli, että ne tuppaavat vanhenemaan, hajoamaan, käymään epätarkoituksenmukaisiksi tai olemaan sitä alun perinkin.

Mikä on järkevä laitekannan perustaso? Mitä pitää ottaa huomioon, kun päivitämme arsenaaliamme?

Listasimme neljä asiaa, jotka on syytä pitää mielessä laiteostoksia tehtäessä. 

1. Mieti, millä pärjäät

– Yli 55-vuotiaiden mielestä arjen pyörittämiseen tarvitaan liesi, jääkaappi ja pakastin. Ne ovat yleensä asunnoissa vakiovarusteena, toteaa projektisuunnittelija Kristiina Aalto.

Hän työskentelee Kuluttajatutkimuskeskuksessa, joka viimeksi 2013 päivitti niin sanotut kohtuullisen minimin viitebudjetit eri kotitalouksille. Ne kertovat, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan.

– Itse hankituista laitteista tarpeellisina pidettiin pölynimuria, mikroaaltouunia, silitysrautaa ja kahvin- tai vedenkeitintä. Viihde-elektroniikasta nousivat esiin matkapuhelin, televisio, radio, tietokone ja tulostin.

Mitä vanhemmasta ihmisestä on kysymys, sitä enemmän korostuvat helppokäyttöisyys ja turvallisuus.

Mieti siis: mitkä laitteet tarvitset ehdottomasti kotiisi? Mitkä ovat ylimääräistä "luksusta"? 

2. Vertaile, mutta ole tarkkana 

Kun uutta kodinkonetta harkitaan, kannattaa miettiä ainakin budjettia ja rahoitusta, laitteiden teknisiä ominaisuuksia, energialuokkaa, äänitasoa, takuuta ja kuljetusta.

Ystäviltä ja tuttavilta voi kysyä suosituksia. Kuluttaja-lehden ja Tekniikan Maailman kaltaisista julkaisuista löytyy luotettavia vertailuja ja testejä. Marttaliiton kotisivut tarjoavat ohjeet kodinkoneiden hankintaan, oikeaan käyttöön ja huoltamiseen.

Myös internetin keskustelupalstoilta saa tietoa, mutta siihen ei aina voi luottaa. Jokaisen arvio perustuu omaan kokemukseen. Mikä miellyttää yhtä, ei ehkä sovi toiselle.

Vertaile ja kysy apua tutuilta. Netti on hyvä tiedonlähde, mutta muista, että keskustelupalstojen arvioihin ei pidä luottaa sokeasti. 

3. Myyjä on apuna ostoksilla 

Kaupassa vastaan tulee myyjä. Onko hänen ainoa tehtävänsä saada asiakas ostamaan?

– Ensin myyjämme kartoittaa, mikä tuote vastaa asiakkaan tarpeisiin parhaiten, vakuuttaa Gigantin tuotepäällikkö Mikko Pesonen.

Jotta pettymyksiltä ja palautuksilta vältyttäisiin, myyjän on syytä esimerkiksi älypuhelinta kaupitellessaan kysyä, onko asiakkaalla jo samaan ekosysteemiin sopivia tuotteita, kuten Android-tabletti.

– Samoin on hyvä selvittää, valokuvaako asiakas puhelimella paljon tai pitääkö kosketusnäytön kirjainkoko olla säädettävissä.

Muista siis, että hyvä myyjä kysyy tarpeistasi ja kuuntelee toiveitasi, eikä tuputa väkisin. 

4. Kutsu osaaja apuun

Jos ei ole nörttiä sukulaista tai avuliasta naapuria ripustamaan televisiota seinälle tai kytkemään tiekonetta langattomaan verkkoon, voi turvautua asiantuntijan apuun.

Isot kodinkoneita myyvät liikkeet markkinoivat asennuspalveluja, mutta tarjolla on myös erikoistuneita yrittäjiä, "digitalonmiehiä".

– Eniten asiakkaillani tökkii tietotekniikka ja uuden television käyttö, kertoo Lilli Oy:n digitalkkari Jaakko Kortepuro.

Varsinkin ikäihmiset tarvitsevat apua laitteiden asennukseen ja käytön opastukseen.

– Tyypillinen tehtävä liittyy nyt Windows 10 -käyttöjärjestelmään. Tietty toiminto voi vahingossa pyyhkiä pois kaikki tiedostot.

Turun seudulla toimiva Kortepuro kutsuu itseään asiakaspalvelijaksi.

– Veloitan kolmen vartin kotikäynnistä 79 euroa, mutta olen asiakkaan luona niin kauan, että homma tulee kuntoon. Kannattaa muistaa, että digitalkkarin palveluista saa kotitalousvähennyksen.

Älä ala asentaa laitteita, jos et ole varma, osaatko. Pyydä asennusapuun osaava tuttu tai käänny ammattilaisen puoleen. 

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 18/2015.