Eläkeläisten tälle vuodelle saamat pienet korotukset Kelan maksamiin etuuksiin sulavat lähes kokonaan pois vuonna 2016. Eniten euroja häviää kansan- ja leskeneläkkeistä. Katso lista eläkkeensaajia koskevista muutoksista.

Euromääräisesti eniten nipistetään muun muassa kansan- ja leskeneläkkeistä. Näitä eläkkeitä maksetaan yhteensä noin 900 000 suomalaiselle.

Pelkkää kansaneläkettä saavien määrä on jo pudonnut noin 100 000 henkeen (2014), mutta sekä kansaneläkettä että työeläkettä saavia vuonna 2014 vielä melkein 550 000. Leskeneläkettä maksettiin 258 000:lle.

Poikkeuksen ensi vuoden leikkauslistaan tekee pienituloisimmille eläkkeensaajille maksettava takuueläke, johon hallitus on esittänyt tasokorotusta.

Muihin Kela-etuuksiin tuleva leikkaus on 0,4 prosenttia ja se johtuu inflaation painumisesta miinukselle Suomessa heinä–syyskuussa. Monet Kelan etuudet on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka lasketaan Tilastokeskuksen määrittämän elinkustannusindeksin perusteella. Indeksiin vaikuttavat esimerkiksi elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat. Ne putosivat heinä–syyskuussa, joka on Indeksin laskemisessa vuosittain käytettävä ajanjakso.

Koskaan ennen kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei ole tarvinnut leikata, koska myöskään inflaatio ei useinkaan ole ollut miinusmerkkistä. Talouden alamäki viime vuosina niin Suomessa kuin maailmallakin on muuttanut tilannetta, ja kuluttajahinnat ovat laskeneet useina kuukausina.

Kelan etuudet eläkkeensaajille 2016

  • Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle laskee 2,33 euroa 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke laskee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa.
    Kansaneläkkeen määrää vähentävät muut eläkkeet ja korvaukset. Jos niiden summa nousee yksin asuvalla 1311,05 euroon ja parisuhteessa olevalla 1167,71 euroon, ei kansaneläkettä saa enää lainkaan.
  • Hallituksen esitys nostaisi takuueläkettä 20,28 eurolla kuukaudessa 766,85 euroon. Lakiesityksen pitäisi tulla eduskuntaan vielä vuoden 2015 puolella. Jos henkilön kansan- ja työeläke yhteensä jää alle tämän summan, erotus maksetaan hänelle takuueläkkeenä.
  • Lesken alkueläke on ensi vuonna 327,14 euroa, jossa on vähennystä 1,20 euroa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Siitä nipistetään 1,96 euroa kuukaudessa. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä laskee 60,19 euroon kuukaudessa.
  • Vammaisetuuksista eläkettä saavan perushoitotuki on ensi vuoden alusta 62,25 e kuukaudessa, korotettu hoitotuki 154,96 euroa ja ylin hoitotuki 327,67 euroa kuukaudessa. Veteraanilisä tippuu 105,13 euroon kuukaudessa.
  • 0,4 prosentin leikkaus tulee myös eläkkeensaajan asumistukeen, mutta muita muutoksia ei tehdä. Eläkkeensaajan asumistuen suuruuteen vaikuttavat lähes kaikki tulot, omaisuus ja asumismenot. Osa-aikaeläkeläinen ei voi saada tätä tukea.
  •  Kelalta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi käydä töissä, mutta ensi vuonna hän voi ansaita enintään 743,84 euroa kuukaudessa. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan.

Kysely

Oletko eläkeläinen?

Kyllä
Kyllä
85.8%
En
En
14.1%
Ääniä yhteensä: 226
Vierailija

Melkein kaikki etuudet kutistuvat 2016

Kaikissa etuisuuksissa on varaa kiristää! On jaettu kansalle rahaa hulvattomasti, on aika alkaa käyttämään järkeä ja säästämään. Nuo säästöt on kuitenkin henkeä kohti todella vähäisi. Kun jokainen osallistuu tahollaan, on säästöt valtakunnallisesti ajatellen suuret. Sellainen elämnmeno mitä viimeiset viisitoista , kaksikymmentä vuotta on toteutettu, ymmärtää jokainen, että säästämisen aika tulee ja se on nyt ja tulevaisuutta kohti vieläkin tuottavampaa.
Lue kommentti

Kun toimit järkevästi lainojen ja arvopapereiden kanssa, säästät sievoisen summan rahaa. 

  1. Asiakkaista kilpailevat pankit ottavat auliisti uusia laina-asiakkaita. Pankkisi saattaa laskea korkomarginaalia, jos ilmoitat kyseleväsi tarjouksia muista pankeista.
  2. Marginaalista voit neuvotella pankkisi kanssa, vaikkapa vuosittain, jos epäilet, että sinun maksamasi on selvästi korkeampi kuin senhetkinen yleinen taso. Hyvällä asiakkaalla on aina varaa esittää toivomuksia.
  3. Älä silti vaihda pankkia suin päin halvimman lainamarginaalin perässä. Vertaile, mistä pankista saat edullisimman pakettihinnan kaikista tarvitsemistasi pankkipalveluista.
  4. Jos sinulla on asuntolaina ja kulutusluotto, tapa kulutusluotto. Kulutusluoton korko on aina reilusti korkeampi kuin asuntolainan. Siksi Sinun kannattaa maksaa kulutusluotto mahdollisimman nopeasti pois, vaikka se hidastaisi asuntolainan maksamista. Voit pyytää pankista lyhennysvapaata ja näin vapautuvilla rahoilla voit kulutusluottoa.
  5. Hanki tarvitsemasi mieluummin säästöillä kuin kulutusluotolla. Pankkitililtä saamasi korkotuotto on paljon pienempi kuin kulutusluotosta maksamasi korko.
  6. Lähes nollakorkoisella pankkitilillä rahasi hupenevat inflaatiopeikon kitaan, vaikka se tällä hetkellä onkin melko vähäruokainen. Tutki, sopisiko sinulle säästäminen sijoittamalla. Rahastohin voi pistää vaikka muutaman kympin kuussa ja saada rahoilleen hieman parempaa tuottoa.
  7. Oletko myynyt arvopapereita? Jos et itse selvitä verottajalle arvopapereiden hankintahintaa, käyttää verottaja kannaltasi todennäköisesti epäedullista hankintameno-olettamaa.
  8. Muista vähentää aiempien vuosien arvopaperikaupoista aiheutuneet tappiot mahdollisista myyntivoitoista. Vuodesta 2016 lähtien sijoitustappiot on voinut vähentää saman tai viiden seuraavan vuoden aikana tulevista kaikista pääomatuloista, joita ovat arvopaperikaupan voittojen lisäksi muun muassa korko- ja osinkotulot sekä vuokratulot.

Auto vai joukkoliikenne? Raaskinko käydä teatterissa tai hierojalla? Näillä vinkeillä säästäät ilman suuria tuskia. 

  1. Käyttämällä joukkoliikennettä ja jättämällä auton autoliikkeeseen, säästät mahdollisen autolainan kulut, verot, vakuutus- ja katsastusmaksut sekä polttoaine-, rengas- ja korjauskulut. Sanalla sanoen: tuhansia. Joka vuosi.
  2. Jos ajat harvoin, voi ahkerakin taksilla ajaminen olla halvempaa kuin oman auton pitäminen.
  3. Jos sinulla kuitenkin on jo auto, et välttämättä säästä mitään käyttämällä julkisia kulkuvälineitä. Autoosi on sitoutunut paljon rahaa. Siksi sitä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon, sillä silloin auton kokonaiskulujen määrä ajettua kilometriä kohden laskee.
  4. Tarvitsetko höyrypesurin, oksasahurin tai peräkärryn ikiomaksi? Kerää kimppa, sopikaa pelisäännöt ja ostakaa vimpain yhdessä.
  5. Käy päivänäytöksissä. Elokuvissa, oopperassa ja teatterissa ne ovat iltanäytöksiä edullisempia. Valitse parvipaikka. Esimerkiksi oopperassa parvipaikka on permantoa monta kymppiä halvempi. Kysele mahdollisuutta päästä katsomaan tai kuuntelemaan kenraaliharjoitusta. Monissa kaupungeissa orkesteriteoksia kuulee näin muutamalla eurolla.
  6. Hanki kirjoja poistohyllystä. Sellainen on monella kirjastolla.
  7. Suosi oppilastöitä. Hieronta-, kampaamo-, ja kosmetologikoulut hoitavat kauneutta halvalla.
  8. Liity klubeihin. Esimerkiksi laivayhtiöiden kanta-asiakkaat saavat toisinaan ilmaisia risteilyjä.

Lastenhuoneen rojukasassa saattaa olla tavaroita, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan isoja summia.

Monessa perheessä eletään saman ongelman kanssa: lapset ovat lentäneet pesästä ja jättäneet jälkeensä huoneellisen vanhoja tavaroitaan. Lasten kirjoista, levyistä ja harrastusvälineistä pitäisi päästä eroon, mutta kannattaako kaikkea kiikuttaa kaatopaikalle? Voisiko joukossa olla arvotavaraakin, josta keräilijät olisivat valmiita maksamaan isojakin summia?

– Keräilymaailma olisi liian helppoa, jos vastaukset pystyisi antamaan ja saamaan muutamalla lauseella. Se on ihan sama kuin pörssiosakkeiden kanssa, toteaa ET-lehden keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaa.

Hyvä esimerkki löytyy nukkemaailmasta: Barbie-nuken poikaystävä Ken saattaa olla 50 euron arvoinen, mutta hinta saattaa nousta 500 euroon, jos nukke on alkuperäispakkausessaan. Sama koskee muitakin leluja.

– Monet lelut, esimerkiksi Märklinin pienoisjunanvaunut ja nuket, arvostetaan alkuperäispakkauksissaan paljonkin korkeammalle kuin käytettyinä.

Toisissa leluissa ajan patina ja leikkien jäljet saavat sen sijaan näkyä.

– Huippunallet, muun muassa Steiff, taas saavat olla vähän järsittyjäkin, ja silti niistä maksetaan kovia hinta – harvinaisimmista jopa tuhansia euroja. Se on vähän samaa kuin vanhojen itämaisten mattojen kanssa. Vanhoista ja käytössä kuluneista maksetaan usein jopa enemmän kuin uusista.

Harvinaisen Steiff-nallen hinta saattaa nousta kansainvälisissä huutokaupoissa kymmeniin tuhansiin euroihin.
Harvinaisen Steiff-nallen hinta saattaa nousta kansainvälisissä huutokaupoissa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pop-kulttuuri on hinnoissaan

Kirja- ja levyhyllyäkään ei kannata suin päin tyhjentää. Etenkin sarjakuvista voidaan maksaan hämmästyttäviä summia.

Aku Ankan näytenumero joulukuulta vuodelta 1951 olisi arvokas löytö, kertoo Avomaa.

Sellaisesta pyydetään antikvariaatissa yli 4000 euroa. Kokonaiset Aku Ankan vanhat vuosikerratkin ovat hinnoissaan, ja yksittäisen numeronkin hinta voi nousta satoihin euroihin. Muistakin sarjakuvista maksetaan isoja summia. Esimerkiksi vanhojen Asterix-albumien arvo voi olla lähes sata euroa.

Kattavaa ja ajantasaista hinnastoa sarjakuville ei helpolla löydä, mutta internetissä on ansiokkaita harrastajien ylläpitämiä sivuja aiheesta.

Muutaman vuoden ikäisistä musiikkikaseteista saatetaan maksaa satoja euroja, mutta silloin on kyseessä todellinen harvinaisuus.

– Levykaseteilla ei ole yleisesti ottaen niin paljon arvoa kuin vinyyleillä, mutta yleisohjetta ei voi tässäkään antaa. Minäkin olen kasetteja heitellyt roskiin, mutta vinyyleitä en.

Levyjen hinnanmäärittely on salatiedettä, jossa artistin lisäksi pitää huomioida levyn ja levypakkauksen kunto sekä esimerkiksi se, onko kyseessä harvinainen erikoispainos. Maallikolle tehtävä on mahdoton. Suuntaa antavan hinnan voi kuitenkin tarkistaa esimerkiksi englanninkieliseltä Discogs-verkkosivulta. Suomenkielinen Suomalaisten vinyyli- ja cd-levyjen hintaopas -kirja on myös suositeltava lähde.

Harrastusvälineillä on hintansa

Kaikki vanhemmat tietävä, kuinka paljon tilaa sukset, luistimet ja kypärät vievät tilaa. Hyväkuntoisille harrastusvälineille on aina ostajansa, vaikkei myyntihinta välttämättä nouse kovin korkeaksi. Jos tavaroita ei tee mieli itse kaupata, voi niitä tarjota vaikkapa paikalliseen urheiludivariin. Huutonetin kaltaiset "nettikirppikset" ovat myös otollisia paikkoja myydä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa.

Jos jälkeenpäin huomaa kaikesta huolimatta heittäneensä arvotavaraa roskiin, ei kannata kauheasti harmitella. Niin on käynyt toisillekin.

– Kaatopaikalle on aina päätynyt tavaraa, joka myöhemmin olisi osoittautunut arvokkaaksi säilyttää. Toisaalta kodeissa säilytetään paljon tavaraa, jonka oikea osoite olisi kaatopaikka, toteaa Avomaa.

 

Terveys- ja toimeentulohuolia, asunnottomuutta, luukulta toiselle pompottelua, mutta myös uutta työtä. Pitkäaikaistyöttömät kertoivat elämästään ET-lehdelle.

Vaikka Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoden 2016 joulukuussa 358 100 työtöntä, tunnelin päässä näkyy pilkahdus valoa: työttömiä oli liki 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yli vuoden työttömänä olleiden eli pitkäaikaistyöttömien määrä sitä vastoin on kasvanut. Joulukuussa heitä oli 122 000, mikä on 3 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lukujen takana on aina ihmisiä. Pyysimme nettisivuillamme pitkäaikaistyöttömyyden kokeneita kertomaan kokemuksistaan. Mikä työttömyyden on aiheuttanut? Miten se on vaikuttanut elämään? Miten työttömyysturva on toiminut? Millä keinoin yrittänyt työllistyä? Tässä neljä elämäntilannetta:

Karenssilla uhkailua

”Jäin työttömäksi valmistauduttuani toimitilahuoltajaksi. On vierähtänyt neljä vuotta, enkä ole monista yrityksistä huolimatta työllistynyt. Terveydelliset syyt estävät minua kouluttautumasta uudelleen tai edes harkitsemaan oman alan töitä. Työvoimatoimisto potkii henkilöltä toiselle, valmennuksesta toiseen. Aina uudestaan ohjataan vain toiselle taholle.

Jos ei tee jotain, mitä määrätään, uhataan karenssilla. Jos teen, mitä käsketään, työttömyysetuus katkaistaan. Sen palauttamiseksi pitää soitella monta puhelua. Voi mennä liki viikko, että saan työttömyyspäiväraha-asiat rullaamaan kunnolla. Onko tämän reilua?”
– Työttömän_Sairaan_Arki

Päivärahalla ei pärjää

”Olen ollut yli kolme vuotta työttömänä ja voin sanoa, ettei se ole herkkua. Minulla ei ole ammatillista koulutusta, joten ei kai ole ihme, etten ole ollut kuin tukityöllistettynä koko ikäni. Melkein 15 vuotta olen kuitenkin hoitanut vanhuksia ja tehnyt siivoustyötä, mutta nyt kun olen yli 50-vuotias, työnsaanti tuntuu olevan erityisesti kiven takana.

”Penniä saa venyttää oikein kunnolla.”

Kelan työmarkkinatuki on naurettava juttu. Eivät isot eivätkä pienemmätkään herrat tulisi päivääkään toimeen sillä rahalla. Penniä olen saanut venyttää oikein kunnolla. Mitään on turha haaveilla, jos ei hanki osamaksulla tai saa lahjaksi. Hyvä kun saa edes päivittäisiin tarpeisiin terveysmenoineen. Toimeentulotukea pitää hakea joka kuukausi.

Silti en ole vielä menettänyt toivoa. Olen tarjoutunut samoihin paikkoihin, joissa olin työllistettynä, tosin laihoin tuloksin. Uusille tai entisille tukityöllistetylle ei anneta edes mahdollisuutta tulla töihin muuten kuin uudelleen tukityöllistettynä.” – Tumali
 

Laskut ulosottoon

”Olen ollut työttömänä 12 vuotta ja ikää on vasta 43 vuotta. Kun jouduin työttömäksi, tuli avoero ja laskut menivät ulosottoon. Samaan aikaan alkoi ikärasismi työpaikoilla. Aina tuli tilalle nuorempi ja osaavampi. Ulosotto vie rahat eikä pätkätöissä ollut varmaa tietoa, mistä sitä seuraavaksi tulee ja kuinka paljon.

”Oli helpompaa olla työtön.”

Kelan ja sossun käsittelyt kestivät useita kuukausia, joten oli helpompaa olla vain työtön eikä säätää joka kuukausi papereiden kanssa. Sama raha tulee tilille riippumatta siitä, käykö töissä vai onko työtön.

Nykyään minulla ei ole edes asuntoa, koska luottotietonsa menettänyt ei sellaista saa, joten työttömyys jatkuu. Suomessa on pakko ilmoittaa työkkäriin kolmen kuukauden välein, onko saanut töitä, mutta luottotiedottomille ei ole pakko järjestää asuntoa.” – Johanna

Onnelliset tähdet

”Työsuhteeni oli kestänyt melkein 20 vuotta, kun se irtisanottiin joulukuussa 2012. Työttömäksi jäin kolmen kuukauden päästä maaliskuussa, mutta ei haitannut, koska olin suunnitellut pitäväni vuoden verran vuorotteluvapaata. Siinähän se tuli. Ajattelin katsella kaikessa rauhassa, mihin ryhtyisin.

”Sain vakituisen työpaikan 54-vuotiaana.”

Mutta olen vissiin syntynyt onnellisten tähtien alla, koska sain ihan kyselemättä työtarjouksen. Voisi melkein sanoa, että paikka on parempi kuin entinen. Sain 54-vuotiaana vakituisen työpaikan, mikä on pieni ihme.” – Lucky me

Lue lisää pitkäaikaistyöttömien tarinoita ET-lehden numerosta 4/2017.

Vierailija

Pitkäaikaistyöttömien arki: Epäreilua pompottelua, mutta toivonkipinä elää

Nykyinen pol järjestelmä ei toimi. Jaetaan rahaa sukulaisille ja globaalien firmojen johtajille. Ja laumailmiöön perustuu varmaan koko yhteiskuntajärjestelmä. Osa ihmisistä äänestää niitä joiden tietää tai luulee muidenkin äänestävän niin saa harhaisesti kuvitella olevansa voittajien puolella kun on äänestänyt enemmistön kannan mukaisesti. Mitä siitä jos napajäätiköt sulavat saaden aikaan lisää pakolaisia, mitäpä mehiläisten kuolemista joka tietää ruoan loppumista, mitä muovin mikrohiukkaset...
Lue kommentti
Valheita kertova hallitus

Pitkäaikaistyöttömien arki: Epäreilua pompottelua, mutta toivonkipinä elää

Hallitus pitää tahallaan työttömyyttä korkealla jotta heillä on ne työttömät ihmiset syyllisinä etteivät hallitusherrat halua hoitaa hommiaan. Työttömiä ja vanhuksia, lapsia ym on niin helppo syyllistää kun poliitikot eivät osaa työtään.Työttömyyttä pidetään sen takia yllä, jotta saadaan suomeen halpatyövoimaa, ilmaistyövoimaa jotta herrat vivat elää leveästi. valhtelemalla suomen tilan. Suomi ei ole käyhä maa, mutta valheilla siitä on semmoinen tehty, jotta rahat saa ujutettua herrojen omiin...
Lue kommentti