Piironginlaatikosta löytyi vanhoja ja rikkinäisiä kultakoruja. Kannattaisiko ne myydä romukultana? Kysyimme 7 yleisintä kysymystä alan ammattilaisilta.

Myyntiä voi harkita, jos koruilla ei ole käyttöä eikä tunnearvoa. Suvussa perintönä kulkeneita esineitä ei kannata myydä. Vaikka ne eivät olisi itselle tärkeitä, jälkipolvet voivat innostua niistä. Design-korut ja historiallisesti arvokkaat esineet on järkevintä myydä esimerkiksi huutokaupassa.

  1. Paljonko kultaesineistä saa rahaa?

    Arvo riippuu painosta ja kultapitoisuudesta. Kultapitoisuutta mitataan karaatteina. Puhdas kulta on 24 karaattia Suomessa yleisimmin myytävä kulta on pitoisuudeltaan 14 karaattia eli siinä on kultaa vähintään 58,3 prosenttia kokonaispainosta.
    Tällä hetkellä kulta maksaa noin 38 euroa grammalta puhdasta kultaa. Hintavaihtelua voi seurata vaikkapa osoitteissa www.lbma.org.uk ja www.kitco.com.

  2. Mihin esineet voi myydä?

    Kultaesineet voi viedä arvioitavaksi ja myytäväksi erityisiin kullanostoliikkeisiin tai kultasepälle.
    Osa yrityksistä tekee myös kiertueita pienemmille paikkakunnille. Monella on nettikauppa, jolloin kultaesineet lähetetään yritykseen postitse.
    Kultaa ostetaan sulatettavaksi. Sulatettu kulta menee kiertoon ja sitä käytetään muun muassa uusien korujen ja sijoituskultakolikoiden tai -laattojen valmistukseen. Myös elektroniikkateollisuus käyttää kultaa.

  3. Vaihteleeko hinta ostajan mukaan?

    Kyllä, siksi hinta-arvio kannattaa kysyä tutulta kultasepältä ja useammasta kultaa ostavasta yrityksestä. Sekin vaikuttaa, sulattaako yritys kullan itse vai myykö eteenpäin. Isommista eristä maksetaan yleensä enemmän kuin pienistä. Kultaseppä saattaa ottaa vanhan korun osana maksua uuteen koruun, mutta hinta voi olla alhaisempi kuin raaka-aineeksi myyty kulta.

  4. Onko nyt sopiva aika myydä kultaesineitä?

    Kullan hinta nousi ensin noin 10 vuotta. Nyt hinta on laskusuunnassa. Yleensä kulta on sijoituskohteena kuitenkin yksi vakaimmista, eikä hinta tulevaisuudessakaan varmaan ainakaan romahda.

  5. Voinko itse koettaa arvioida esineen kultapitoisuutta?

    Kultapitoisuus näkyy leimoista. Leimoista ja nimikirjaimista voi käydä ilmi myös tuotteen ikä ja korun suunnittelija. Siispä suurennuslasi käteen! On aina mahdollista, että laatikossa lojunut kultajötikkä onkin design-koru, josta saa enemmän rahaa huutokaupassa kuin raaka-aineena. Lisää tietoa www.leimat.fi.

  6. Voiko kullan ostajiin luottaa?

    Jos joku tarjoaa huomattavasti korkeampaa hintaa kuin muut, saattaa olla, ettei maksua koskaan kuulu. Ole tarkkana siitä, että esineesi arvioidaan ja punnitaan nähtesi. Vaa’an on oltava Tukesin tarkastama ja hyväksymä. Tarkista myös yrityksen luottoluokitus ja kysele muiden ihmisten kokemuksia. Luotettava ostaja haluaa tietää, kuka myyjä on ja ovatko esineet varmasti hänen.

  7. Mikä on kullan myyjän kuluttajasuoja?

    Kun yksityishenkilö myy kultaesineitä, hän ei ole kuluttaja, joten tapahtuma ei kuulu kuluttajasuojalain piiriin. Tarkista kaupan ehdot ennen kaupankäyntiä ja se, että hinta-arvio on ilmainen. Myynnistä on saatava todistus, joista käy ilmi esineiden kultapitoisuus ja paino. Tarkista, minkälainen järjestelmä verkkokauppaa tekevällä yrityksellä on sen varmistamiseksi, että he arvioivat nimenomaan sinun tuotteesi. Joillain yrityksillä on verkkosivusto, johon rekisteröitymällä pääset tutkimaan omien tuotteittesi ostoa.

Asiantuntijoina Suomen Pankin kultamarkkina-analyytikko Eija Salavirta, Suomen kultaseppien liiton toimitusjohtaja Alf Larsson ja Kulta Rahaksi Oy:n toimitusjohtaja Matti Tiainen.

Paljonkohan tästä saisi?

  • Vanha vihkisormus: Keskimäärin 30–130 euroa. Paksu 1940-luvun sormus jopa 200 euroa.
  • Solmioneula: 25–75 euroa
  • Kameekoru: 15–55 euroa.
  • Kaulaketju: ohut 25–85 euroa. Paksu 125–275 euroa.
  • Rannerengas: 50–150 euroa.
  • Kultainen Kalevalakoru: 150–450 euroa.
    Arviot Kulta Rahaksi Oy

Kun toimit järkevästi lainojen ja arvopapereiden kanssa, säästät sievoisen summan rahaa. 

  1. Asiakkaista kilpailevat pankit ottavat auliisti uusia laina-asiakkaita. Pankkisi saattaa laskea korkomarginaalia, jos ilmoitat kyseleväsi tarjouksia muista pankeista.
  2. Marginaalista voit neuvotella pankkisi kanssa, vaikkapa vuosittain, jos epäilet, että sinun maksamasi on selvästi korkeampi kuin senhetkinen yleinen taso. Hyvällä asiakkaalla on aina varaa esittää toivomuksia.
  3. Älä silti vaihda pankkia suin päin halvimman lainamarginaalin perässä. Vertaile, mistä pankista saat edullisimman pakettihinnan kaikista tarvitsemistasi pankkipalveluista.
  4. Jos sinulla on asuntolaina ja kulutusluotto, tapa kulutusluotto. Kulutusluoton korko on aina reilusti korkeampi kuin asuntolainan. Siksi Sinun kannattaa maksaa kulutusluotto mahdollisimman nopeasti pois, vaikka se hidastaisi asuntolainan maksamista. Voit pyytää pankista lyhennysvapaata ja näin vapautuvilla rahoilla voit kulutusluottoa.
  5. Hanki tarvitsemasi mieluummin säästöillä kuin kulutusluotolla. Pankkitililtä saamasi korkotuotto on paljon pienempi kuin kulutusluotosta maksamasi korko.
  6. Lähes nollakorkoisella pankkitilillä rahasi hupenevat inflaatiopeikon kitaan, vaikka se tällä hetkellä onkin melko vähäruokainen. Tutki, sopisiko sinulle säästäminen sijoittamalla. Rahastohin voi pistää vaikka muutaman kympin kuussa ja saada rahoilleen hieman parempaa tuottoa.
  7. Oletko myynyt arvopapereita? Jos et itse selvitä verottajalle arvopapereiden hankintahintaa, käyttää verottaja kannaltasi todennäköisesti epäedullista hankintameno-olettamaa.
  8. Muista vähentää aiempien vuosien arvopaperikaupoista aiheutuneet tappiot mahdollisista myyntivoitoista. Vuodesta 2016 lähtien sijoitustappiot on voinut vähentää saman tai viiden seuraavan vuoden aikana tulevista kaikista pääomatuloista, joita ovat arvopaperikaupan voittojen lisäksi muun muassa korko- ja osinkotulot sekä vuokratulot.

Auto vai joukkoliikenne? Raaskinko käydä teatterissa tai hierojalla? Näillä vinkeillä säästäät ilman suuria tuskia. 

  1. Käyttämällä joukkoliikennettä ja jättämällä auton autoliikkeeseen, säästät mahdollisen autolainan kulut, verot, vakuutus- ja katsastusmaksut sekä polttoaine-, rengas- ja korjauskulut. Sanalla sanoen: tuhansia. Joka vuosi.
  2. Jos ajat harvoin, voi ahkerakin taksilla ajaminen olla halvempaa kuin oman auton pitäminen.
  3. Jos sinulla kuitenkin on jo auto, et välttämättä säästä mitään käyttämällä julkisia kulkuvälineitä. Autoosi on sitoutunut paljon rahaa. Siksi sitä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon, sillä silloin auton kokonaiskulujen määrä ajettua kilometriä kohden laskee.
  4. Tarvitsetko höyrypesurin, oksasahurin tai peräkärryn ikiomaksi? Kerää kimppa, sopikaa pelisäännöt ja ostakaa vimpain yhdessä.
  5. Käy päivänäytöksissä. Elokuvissa, oopperassa ja teatterissa ne ovat iltanäytöksiä edullisempia. Valitse parvipaikka. Esimerkiksi oopperassa parvipaikka on permantoa monta kymppiä halvempi. Kysele mahdollisuutta päästä katsomaan tai kuuntelemaan kenraaliharjoitusta. Monissa kaupungeissa orkesteriteoksia kuulee näin muutamalla eurolla.
  6. Hanki kirjoja poistohyllystä. Sellainen on monella kirjastolla.
  7. Suosi oppilastöitä. Hieronta-, kampaamo-, ja kosmetologikoulut hoitavat kauneutta halvalla.
  8. Liity klubeihin. Esimerkiksi laivayhtiöiden kanta-asiakkaat saavat toisinaan ilmaisia risteilyjä.

Lastenhuoneen rojukasassa saattaa olla tavaroita, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan isoja summia.

Monessa perheessä eletään saman ongelman kanssa: lapset ovat lentäneet pesästä ja jättäneet jälkeensä huoneellisen vanhoja tavaroitaan. Lasten kirjoista, levyistä ja harrastusvälineistä pitäisi päästä eroon, mutta kannattaako kaikkea kiikuttaa kaatopaikalle? Voisiko joukossa olla arvotavaraakin, josta keräilijät olisivat valmiita maksamaan isojakin summia?

– Keräilymaailma olisi liian helppoa, jos vastaukset pystyisi antamaan ja saamaan muutamalla lauseella. Se on ihan sama kuin pörssiosakkeiden kanssa, toteaa ET-lehden keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaa.

Hyvä esimerkki löytyy nukkemaailmasta: Barbie-nuken poikaystävä Ken saattaa olla 50 euron arvoinen, mutta hinta saattaa nousta 500 euroon, jos nukke on alkuperäispakkausessaan. Sama koskee muitakin leluja.

– Monet lelut, esimerkiksi Märklinin pienoisjunanvaunut ja nuket, arvostetaan alkuperäispakkauksissaan paljonkin korkeammalle kuin käytettyinä.

Toisissa leluissa ajan patina ja leikkien jäljet saavat sen sijaan näkyä.

– Huippunallet, muun muassa Steiff, taas saavat olla vähän järsittyjäkin, ja silti niistä maksetaan kovia hinta – harvinaisimmista jopa tuhansia euroja. Se on vähän samaa kuin vanhojen itämaisten mattojen kanssa. Vanhoista ja käytössä kuluneista maksetaan usein jopa enemmän kuin uusista.

Harvinaisen Steiff-nallen hinta saattaa nousta kansainvälisissä huutokaupoissa kymmeniin tuhansiin euroihin.
Harvinaisen Steiff-nallen hinta saattaa nousta kansainvälisissä huutokaupoissa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pop-kulttuuri on hinnoissaan

Kirja- ja levyhyllyäkään ei kannata suin päin tyhjentää. Etenkin sarjakuvista voidaan maksaan hämmästyttäviä summia.

Aku Ankan näytenumero joulukuulta vuodelta 1951 olisi arvokas löytö, kertoo Avomaa.

Sellaisesta pyydetään antikvariaatissa yli 4000 euroa. Kokonaiset Aku Ankan vanhat vuosikerratkin ovat hinnoissaan, ja yksittäisen numeronkin hinta voi nousta satoihin euroihin. Muistakin sarjakuvista maksetaan isoja summia. Esimerkiksi vanhojen Asterix-albumien arvo voi olla lähes sata euroa.

Kattavaa ja ajantasaista hinnastoa sarjakuville ei helpolla löydä, mutta internetissä on ansiokkaita harrastajien ylläpitämiä sivuja aiheesta.

Muutaman vuoden ikäisistä musiikkikaseteista saatetaan maksaa satoja euroja, mutta silloin on kyseessä todellinen harvinaisuus.

– Levykaseteilla ei ole yleisesti ottaen niin paljon arvoa kuin vinyyleillä, mutta yleisohjetta ei voi tässäkään antaa. Minäkin olen kasetteja heitellyt roskiin, mutta vinyyleitä en.

Levyjen hinnanmäärittely on salatiedettä, jossa artistin lisäksi pitää huomioida levyn ja levypakkauksen kunto sekä esimerkiksi se, onko kyseessä harvinainen erikoispainos. Maallikolle tehtävä on mahdoton. Suuntaa antavan hinnan voi kuitenkin tarkistaa esimerkiksi englanninkieliseltä Discogs-verkkosivulta. Suomenkielinen Suomalaisten vinyyli- ja cd-levyjen hintaopas -kirja on myös suositeltava lähde.

Harrastusvälineillä on hintansa

Kaikki vanhemmat tietävä, kuinka paljon tilaa sukset, luistimet ja kypärät vievät tilaa. Hyväkuntoisille harrastusvälineille on aina ostajansa, vaikkei myyntihinta välttämättä nouse kovin korkeaksi. Jos tavaroita ei tee mieli itse kaupata, voi niitä tarjota vaikkapa paikalliseen urheiludivariin. Huutonetin kaltaiset "nettikirppikset" ovat myös otollisia paikkoja myydä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa.

Jos jälkeenpäin huomaa kaikesta huolimatta heittäneensä arvotavaraa roskiin, ei kannata kauheasti harmitella. Niin on käynyt toisillekin.

– Kaatopaikalle on aina päätynyt tavaraa, joka myöhemmin olisi osoittautunut arvokkaaksi säilyttää. Toisaalta kodeissa säilytetään paljon tavaraa, jonka oikea osoite olisi kaatopaikka, toteaa Avomaa.

 

Terveys- ja toimeentulohuolia, asunnottomuutta, luukulta toiselle pompottelua, mutta myös uutta työtä. Pitkäaikaistyöttömät kertoivat elämästään ET-lehdelle.

Vaikka Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoden 2016 joulukuussa 358 100 työtöntä, tunnelin päässä näkyy pilkahdus valoa: työttömiä oli liki 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yli vuoden työttömänä olleiden eli pitkäaikaistyöttömien määrä sitä vastoin on kasvanut. Joulukuussa heitä oli 122 000, mikä on 3 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lukujen takana on aina ihmisiä. Pyysimme nettisivuillamme pitkäaikaistyöttömyyden kokeneita kertomaan kokemuksistaan. Mikä työttömyyden on aiheuttanut? Miten se on vaikuttanut elämään? Miten työttömyysturva on toiminut? Millä keinoin yrittänyt työllistyä? Tässä neljä elämäntilannetta:

Karenssilla uhkailua

”Jäin työttömäksi valmistauduttuani toimitilahuoltajaksi. On vierähtänyt neljä vuotta, enkä ole monista yrityksistä huolimatta työllistynyt. Terveydelliset syyt estävät minua kouluttautumasta uudelleen tai edes harkitsemaan oman alan töitä. Työvoimatoimisto potkii henkilöltä toiselle, valmennuksesta toiseen. Aina uudestaan ohjataan vain toiselle taholle.

Jos ei tee jotain, mitä määrätään, uhataan karenssilla. Jos teen, mitä käsketään, työttömyysetuus katkaistaan. Sen palauttamiseksi pitää soitella monta puhelua. Voi mennä liki viikko, että saan työttömyyspäiväraha-asiat rullaamaan kunnolla. Onko tämän reilua?”
– Työttömän_Sairaan_Arki

Päivärahalla ei pärjää

”Olen ollut yli kolme vuotta työttömänä ja voin sanoa, ettei se ole herkkua. Minulla ei ole ammatillista koulutusta, joten ei kai ole ihme, etten ole ollut kuin tukityöllistettynä koko ikäni. Melkein 15 vuotta olen kuitenkin hoitanut vanhuksia ja tehnyt siivoustyötä, mutta nyt kun olen yli 50-vuotias, työnsaanti tuntuu olevan erityisesti kiven takana.

”Penniä saa venyttää oikein kunnolla.”

Kelan työmarkkinatuki on naurettava juttu. Eivät isot eivätkä pienemmätkään herrat tulisi päivääkään toimeen sillä rahalla. Penniä olen saanut venyttää oikein kunnolla. Mitään on turha haaveilla, jos ei hanki osamaksulla tai saa lahjaksi. Hyvä kun saa edes päivittäisiin tarpeisiin terveysmenoineen. Toimeentulotukea pitää hakea joka kuukausi.

Silti en ole vielä menettänyt toivoa. Olen tarjoutunut samoihin paikkoihin, joissa olin työllistettynä, tosin laihoin tuloksin. Uusille tai entisille tukityöllistetylle ei anneta edes mahdollisuutta tulla töihin muuten kuin uudelleen tukityöllistettynä.” – Tumali
 

Laskut ulosottoon

”Olen ollut työttömänä 12 vuotta ja ikää on vasta 43 vuotta. Kun jouduin työttömäksi, tuli avoero ja laskut menivät ulosottoon. Samaan aikaan alkoi ikärasismi työpaikoilla. Aina tuli tilalle nuorempi ja osaavampi. Ulosotto vie rahat eikä pätkätöissä ollut varmaa tietoa, mistä sitä seuraavaksi tulee ja kuinka paljon.

”Oli helpompaa olla työtön.”

Kelan ja sossun käsittelyt kestivät useita kuukausia, joten oli helpompaa olla vain työtön eikä säätää joka kuukausi papereiden kanssa. Sama raha tulee tilille riippumatta siitä, käykö töissä vai onko työtön.

Nykyään minulla ei ole edes asuntoa, koska luottotietonsa menettänyt ei sellaista saa, joten työttömyys jatkuu. Suomessa on pakko ilmoittaa työkkäriin kolmen kuukauden välein, onko saanut töitä, mutta luottotiedottomille ei ole pakko järjestää asuntoa.” – Johanna

Onnelliset tähdet

”Työsuhteeni oli kestänyt melkein 20 vuotta, kun se irtisanottiin joulukuussa 2012. Työttömäksi jäin kolmen kuukauden päästä maaliskuussa, mutta ei haitannut, koska olin suunnitellut pitäväni vuoden verran vuorotteluvapaata. Siinähän se tuli. Ajattelin katsella kaikessa rauhassa, mihin ryhtyisin.

”Sain vakituisen työpaikan 54-vuotiaana.”

Mutta olen vissiin syntynyt onnellisten tähtien alla, koska sain ihan kyselemättä työtarjouksen. Voisi melkein sanoa, että paikka on parempi kuin entinen. Sain 54-vuotiaana vakituisen työpaikan, mikä on pieni ihme.” – Lucky me

Lue lisää pitkäaikaistyöttömien tarinoita ET-lehden numerosta 4/2017.

Vierailija

Pitkäaikaistyöttömien arki: Epäreilua pompottelua, mutta toivonkipinä elää

Nykyinen pol järjestelmä ei toimi. Jaetaan rahaa sukulaisille ja globaalien firmojen johtajille. Ja laumailmiöön perustuu varmaan koko yhteiskuntajärjestelmä. Osa ihmisistä äänestää niitä joiden tietää tai luulee muidenkin äänestävän niin saa harhaisesti kuvitella olevansa voittajien puolella kun on äänestänyt enemmistön kannan mukaisesti. Mitä siitä jos napajäätiköt sulavat saaden aikaan lisää pakolaisia, mitäpä mehiläisten kuolemista joka tietää ruoan loppumista, mitä muovin mikrohiukkaset...
Lue kommentti
Valheita kertova hallitus

Pitkäaikaistyöttömien arki: Epäreilua pompottelua, mutta toivonkipinä elää

Hallitus pitää tahallaan työttömyyttä korkealla jotta heillä on ne työttömät ihmiset syyllisinä etteivät hallitusherrat halua hoitaa hommiaan. Työttömiä ja vanhuksia, lapsia ym on niin helppo syyllistää kun poliitikot eivät osaa työtään.Työttömyyttä pidetään sen takia yllä, jotta saadaan suomeen halpatyövoimaa, ilmaistyövoimaa jotta herrat vivat elää leveästi. valhtelemalla suomen tilan. Suomi ei ole käyhä maa, mutta valheilla siitä on semmoinen tehty, jotta rahat saa ujutettua herrojen omiin...
Lue kommentti