Johtajien tabut on nyt tutkittu. Mitä isompi kiho, sitä enemmän pitää peitellä.

Väitetään, että raha on viimeinen tabu. Tavallinen palkollinen tai pienyrittäjä ei kovin mielellään huutele omista tuloistaan ja tileistään.

Tohtori Helena Åhman ja vuorineuvos Kari Neilimo lähtivät selvittämään, mikä herrahissin ylimmissä kerroksissa on kiellettyä, pyhää ja piilotettua.

No ei ainakaan raha, koska se on työn onnistumisen keskeisiä mittareita.
Mutta mitä suuryritysten ylimmässä johdossa ei rohjeta sanoa ääneen? Tällaista paljastui Johtajien tabut -kirjasta:

  1. ”Koen pahaa oloa, riittämättömyyttä ja yksinäisyyttä.”
  2. ”Tässäkin hommassa voisi itsensä tapaa. Olin joskus tilassa, jossa oli hyvä, kun pystyi kävelemään.”
  3. ”Johtajan ja huippu-urheilijan ongelmat ovat samanlaisia. Johtajana haen endorfinihumalaa, kuten monen muun alueen menestyjät. Se on huume, kun aivot tottuu siihen. Jos sitä ei saa työstä, joku rupeaa hakemaan sitä viinasta, ruuasta, sikareista..."
  4. ”Johtaja on vapaata riistaa, joka ei ammu takaisin.”
  5. ”En koskaan myönnä, miten paljon vituttaa.”
  6. ”Pelottaa sanoa, että monet naisjohtajat simputtavat.”
  7. ”Pojat on aina poikia... semmoinen ei enää käy.”
  8. ”Luottamus on tabu."
  9. "Toimitusjohtajan työ loppuu usein luottamuksen puutteeseen, mutta harvoin tarkkennetaan, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan.”
  10. ”Statuksen menettämiseen kuluva häpeä on tabu.”

Tuska kuuluu luontaisetuihin

Kirjan julkaisutilaisuudessa paristakymmenestä nimettömänä haastatellusta johtajasta kaksi, Googlen maajohtaja Anni Ronkainen ja Finnairin ex-johtajana profiloitunut Jukka Hienonen, kertoivat kirjan luettuaan kokeneensa huojennusta, että eivät ole tuntoineen yksin.

Mutta viimeisen sanan sai emerituspiispa Eero Huovinen, joka muistutti, että johtaja ei ole itseään varten. Että johtajan pitääkin kesää ja peittää todelliset tunteensa. Että johtaja on säiliö, joka ottaa muiden murheet kantaakseen. Että piina kuuluu homman luontaisetuihin.

Helena Åhman & Kari Neilimo: Johtajien tabut – ajatuksia ylimmän johdon työpöydän takaa, Suomen Liikekirjat.

Auto vai joukkoliikenne? Raaskinko käydä teatterissa tai hierojalla? Näillä vinkeillä säästäät ilman suuria tuskia. 

  1. Käyttämällä joukkoliikennettä ja jättämällä auton autoliikkeeseen, säästät mahdollisen autolainan kulut, verot, vakuutus- ja katsastusmaksut sekä polttoaine-, rengas- ja korjauskulut. Sanalla sanoen: tuhansia. Joka vuosi.
  2. Jos ajat harvoin, voi ahkerakin taksilla ajaminen olla halvempaa kuin oman auton pitäminen.
  3. Jos sinulla kuitenkin on jo auto, et välttämättä säästä mitään käyttämällä julkisia kulkuvälineitä. Autoosi on sitoutunut paljon rahaa. Siksi sitä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon, sillä silloin auton kokonaiskulujen määrä ajettua kilometriä kohden laskee.
  4. Tarvitsetko höyrypesurin, oksasahurin tai peräkärryn ikiomaksi? Kerää kimppa, sopikaa pelisäännöt ja ostakaa vimpain yhdessä.
  5. Käy päivänäytöksissä. Elokuvissa, oopperassa ja teatterissa ne ovat iltanäytöksiä edullisempia. Valitse parvipaikka. Esimerkiksi oopperassa parvipaikka on permantoa monta kymppiä halvempi. Kysele mahdollisuutta päästä katsomaan tai kuuntelemaan kenraaliharjoitusta. Monissa kaupungeissa orkesteriteoksia kuulee näin muutamalla eurolla.
  6. Hanki kirjoja poistohyllystä. Sellainen on monella kirjastolla.
  7. Suosi oppilastöitä. Hieronta-, kampaamo-, ja kosmetologikoulut hoitavat kauneutta halvalla.
  8. Liity klubeihin. Esimerkiksi laivayhtiöiden kanta-asiakkaat saavat toisinaan ilmaisia risteilyjä.

Lastenhuoneen rojukasassa saattaa olla tavaroita, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan isoja summia.

Monessa perheessä eletään saman ongelman kanssa: lapset ovat lentäneet pesästä ja jättäneet jälkeensä huoneellisen vanhoja tavaroitaan. Lasten kirjoista, levyistä ja harrastusvälineistä pitäisi päästä eroon, mutta kannattaako kaikkea kiikuttaa kaatopaikalle? Voisiko joukossa olla arvotavaraakin, josta keräilijät olisivat valmiita maksamaan isojakin summia?

– Keräilymaailma olisi liian helppoa, jos vastaukset pystyisi antamaan ja saamaan muutamalla lauseella. Se on ihan sama kuin pörssiosakkeiden kanssa, toteaa ET-lehden keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaa.

Hyvä esimerkki löytyy nukkemaailmasta: Barbie-nuken poikaystävä Ken saattaa olla 50 euron arvoinen, mutta hinta saattaa nousta 500 euroon, jos nukke on alkuperäispakkausessaan. Sama koskee muitakin leluja.

– Monet lelut, esimerkiksi Märklinin pienoisjunanvaunut ja nuket, arvostetaan alkuperäispakkauksissaan paljonkin korkeammalle kuin käytettyinä.

Toisissa leluissa ajan patina ja leikkien jäljet saavat sen sijaan näkyä.

– Huippunallet, muun muassa Steiff, taas saavat olla vähän järsittyjäkin, ja silti niistä maksetaan kovia hinta – harvinaisimmista jopa tuhansia euroja. Se on vähän samaa kuin vanhojen itämaisten mattojen kanssa. Vanhoista ja käytössä kuluneista maksetaan usein jopa enemmän kuin uusista.

Harvinaisen Steiff-nallen hinta saattaa nousta kansainvälisissä huutokaupoissa kymmeniin tuhansiin euroihin.
Harvinaisen Steiff-nallen hinta saattaa nousta kansainvälisissä huutokaupoissa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pop-kulttuuri on hinnoissaan

Kirja- ja levyhyllyäkään ei kannata suin päin tyhjentää. Etenkin sarjakuvista voidaan maksaan hämmästyttäviä summia.

Aku Ankan näytenumero joulukuulta vuodelta 1951 olisi arvokas löytö, kertoo Avomaa.

Sellaisesta pyydetään antikvariaatissa yli 4000 euroa. Kokonaiset Aku Ankan vanhat vuosikerratkin ovat hinnoissaan, ja yksittäisen numeronkin hinta voi nousta satoihin euroihin. Muistakin sarjakuvista maksetaan isoja summia. Esimerkiksi vanhojen Asterix-albumien arvo voi olla lähes sata euroa.

Kattavaa ja ajantasaista hinnastoa sarjakuville ei helpolla löydä, mutta internetissä on ansiokkaita harrastajien ylläpitämiä sivuja aiheesta.

Muutaman vuoden ikäisistä musiikkikaseteista saatetaan maksaa satoja euroja, mutta silloin on kyseessä todellinen harvinaisuus.

– Levykaseteilla ei ole yleisesti ottaen niin paljon arvoa kuin vinyyleillä, mutta yleisohjetta ei voi tässäkään antaa. Minäkin olen kasetteja heitellyt roskiin, mutta vinyyleitä en.

Levyjen hinnanmäärittely on salatiedettä, jossa artistin lisäksi pitää huomioida levyn ja levypakkauksen kunto sekä esimerkiksi se, onko kyseessä harvinainen erikoispainos. Maallikolle tehtävä on mahdoton. Suuntaa antavan hinnan voi kuitenkin tarkistaa esimerkiksi englanninkieliseltä Discogs-verkkosivulta. Suomenkielinen Suomalaisten vinyyli- ja cd-levyjen hintaopas -kirja on myös suositeltava lähde.

Harrastusvälineillä on hintansa

Kaikki vanhemmat tietävä, kuinka paljon tilaa sukset, luistimet ja kypärät vievät tilaa. Hyväkuntoisille harrastusvälineille on aina ostajansa, vaikkei myyntihinta välttämättä nouse kovin korkeaksi. Jos tavaroita ei tee mieli itse kaupata, voi niitä tarjota vaikkapa paikalliseen urheiludivariin. Huutonetin kaltaiset "nettikirppikset" ovat myös otollisia paikkoja myydä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa.

Jos jälkeenpäin huomaa kaikesta huolimatta heittäneensä arvotavaraa roskiin, ei kannata kauheasti harmitella. Niin on käynyt toisillekin.

– Kaatopaikalle on aina päätynyt tavaraa, joka myöhemmin olisi osoittautunut arvokkaaksi säilyttää. Toisaalta kodeissa säilytetään paljon tavaraa, jonka oikea osoite olisi kaatopaikka, toteaa Avomaa.

 

Terveys- ja toimeentulohuolia, asunnottomuutta, luukulta toiselle pompottelua, mutta myös uutta työtä. Pitkäaikaistyöttömät kertoivat elämästään ET-lehdelle.

Vaikka Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoden 2016 joulukuussa 358 100 työtöntä, tunnelin päässä näkyy pilkahdus valoa: työttömiä oli liki 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yli vuoden työttömänä olleiden eli pitkäaikaistyöttömien määrä sitä vastoin on kasvanut. Joulukuussa heitä oli 122 000, mikä on 3 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lukujen takana on aina ihmisiä. Pyysimme nettisivuillamme pitkäaikaistyöttömyyden kokeneita kertomaan kokemuksistaan. Mikä työttömyyden on aiheuttanut? Miten se on vaikuttanut elämään? Miten työttömyysturva on toiminut? Millä keinoin yrittänyt työllistyä? Tässä neljä elämäntilannetta:

Karenssilla uhkailua

”Jäin työttömäksi valmistauduttuani toimitilahuoltajaksi. On vierähtänyt neljä vuotta, enkä ole monista yrityksistä huolimatta työllistynyt. Terveydelliset syyt estävät minua kouluttautumasta uudelleen tai edes harkitsemaan oman alan töitä. Työvoimatoimisto potkii henkilöltä toiselle, valmennuksesta toiseen. Aina uudestaan ohjataan vain toiselle taholle.

Jos ei tee jotain, mitä määrätään, uhataan karenssilla. Jos teen, mitä käsketään, työttömyysetuus katkaistaan. Sen palauttamiseksi pitää soitella monta puhelua. Voi mennä liki viikko, että saan työttömyyspäiväraha-asiat rullaamaan kunnolla. Onko tämän reilua?”
– Työttömän_Sairaan_Arki

Päivärahalla ei pärjää

”Olen ollut yli kolme vuotta työttömänä ja voin sanoa, ettei se ole herkkua. Minulla ei ole ammatillista koulutusta, joten ei kai ole ihme, etten ole ollut kuin tukityöllistettynä koko ikäni. Melkein 15 vuotta olen kuitenkin hoitanut vanhuksia ja tehnyt siivoustyötä, mutta nyt kun olen yli 50-vuotias, työnsaanti tuntuu olevan erityisesti kiven takana.

”Penniä saa venyttää oikein kunnolla.”

Kelan työmarkkinatuki on naurettava juttu. Eivät isot eivätkä pienemmätkään herrat tulisi päivääkään toimeen sillä rahalla. Penniä olen saanut venyttää oikein kunnolla. Mitään on turha haaveilla, jos ei hanki osamaksulla tai saa lahjaksi. Hyvä kun saa edes päivittäisiin tarpeisiin terveysmenoineen. Toimeentulotukea pitää hakea joka kuukausi.

Silti en ole vielä menettänyt toivoa. Olen tarjoutunut samoihin paikkoihin, joissa olin työllistettynä, tosin laihoin tuloksin. Uusille tai entisille tukityöllistetylle ei anneta edes mahdollisuutta tulla töihin muuten kuin uudelleen tukityöllistettynä.” – Tumali
 

Laskut ulosottoon

”Olen ollut työttömänä 12 vuotta ja ikää on vasta 43 vuotta. Kun jouduin työttömäksi, tuli avoero ja laskut menivät ulosottoon. Samaan aikaan alkoi ikärasismi työpaikoilla. Aina tuli tilalle nuorempi ja osaavampi. Ulosotto vie rahat eikä pätkätöissä ollut varmaa tietoa, mistä sitä seuraavaksi tulee ja kuinka paljon.

”Oli helpompaa olla työtön.”

Kelan ja sossun käsittelyt kestivät useita kuukausia, joten oli helpompaa olla vain työtön eikä säätää joka kuukausi papereiden kanssa. Sama raha tulee tilille riippumatta siitä, käykö töissä vai onko työtön.

Nykyään minulla ei ole edes asuntoa, koska luottotietonsa menettänyt ei sellaista saa, joten työttömyys jatkuu. Suomessa on pakko ilmoittaa työkkäriin kolmen kuukauden välein, onko saanut töitä, mutta luottotiedottomille ei ole pakko järjestää asuntoa.” – Johanna

Onnelliset tähdet

”Työsuhteeni oli kestänyt melkein 20 vuotta, kun se irtisanottiin joulukuussa 2012. Työttömäksi jäin kolmen kuukauden päästä maaliskuussa, mutta ei haitannut, koska olin suunnitellut pitäväni vuoden verran vuorotteluvapaata. Siinähän se tuli. Ajattelin katsella kaikessa rauhassa, mihin ryhtyisin.

”Sain vakituisen työpaikan 54-vuotiaana.”

Mutta olen vissiin syntynyt onnellisten tähtien alla, koska sain ihan kyselemättä työtarjouksen. Voisi melkein sanoa, että paikka on parempi kuin entinen. Sain 54-vuotiaana vakituisen työpaikan, mikä on pieni ihme.” – Lucky me

Lue lisää pitkäaikaistyöttömien tarinoita ET-lehden numerosta 4/2017.

Valheita kertova hallitus

Pitkäaikaistyöttömien arki: Epäreilua pompottelua, mutta toivonkipinä elää

Hallitus pitää tahallaan työttömyyttä korkealla jotta heillä on ne työttömät ihmiset syyllisinä etteivät hallitusherrat halua hoitaa hommiaan. Työttömiä ja vanhuksia, lapsia ym on niin helppo syyllistää kun poliitikot eivät osaa työtään.Työttömyyttä pidetään sen takia yllä, jotta saadaan suomeen halpatyövoimaa, ilmaistyövoimaa jotta herrat vivat elää leveästi. valhtelemalla suomen tilan. Suomi ei ole käyhä maa, mutta valheilla siitä on semmoinen tehty, jotta rahat saa ujutettua herrojen omiin...
Lue kommentti

Eläkevuodet lähestyvät. Kestääkö oma talous ja miten sitä voi vielä viisi–kuusikymppisenä varmistaa? Varatuomari Marja Lehtiranta-Räty antaa 12 viisasta neuvoa. Lisää listaan oma ohjeesi!

1. Tee karkea laskelma taloudestasi: tulot ja menot, varat ja velat.

Tarkista myös arvio tulevasta vanhuuseläkkeestäsi. Jos se ei näy vuosittain kotiin tulevassa työeläkeotteessa, pyydä arvio omasta eläkelaitoksestasi.

2. Mieti, riittävätkö varasi asioihin, joita pidät tärkeinä.

Eläkkeellä kulutus muuttuu. Jotkut menot kuten työmatkat jäävät pois, mutta terveysmenot ja palvelujen tarve usein kasvavat.  Lisääntynyt vapaa-aika houkuttelee matkoille ja harrastuksiin.

3. Aloita säästäminen ja tee siitä säännöllisestä.

Uskallatko pyrkiä vaurastumaan riskiä ottaen vai riittääkö, että rahat ovat turvassa? Pistä osakkeisiin tai osakerahastoihin vain sellaista rahaa, jota et tarvitse lähivuosina. Mieti myös, voitko tarvittaessa hyödyntää asuntoa tai muuta omaisuutta elintasosi ylläpitämiseksi.

4. Jos olet avoliitossa, tiedätkö missä asut, jos tulee ero tai avopuolisosi kuolee?

Avioleski saa jäädä yhteiseen kotiin, mutta avoliittolaiset voivat turvata toistensa asemaa vain testamentilla. Keskustelkaa asiasta.

5. Myös avioliitossa on syytä tiedostaa, kumman nimissä mitäkin on. Ota selvää, miten avio-oikeus teidän perheessänne vaikuttaa.

Onko näin hyvä? Jos asiat eivät ole kunnossa, kannattaa kääntyä juristin puoleen. Jos puolisot haluavat pitää omaisuutensa erillisinä, se onnistuu avioehdolla. Avioehtoja voi olla sisällöltään monenlaisia. Avioehdon voi tehdä esimerkiksi pelkästään avioeron varalta.

6. Piirrä sukutaulu ja perehdy perimysjärjestykseen.

Suuria yllätyksiä voi tulla, jos kuolemia tapahtuu ”väärässä järjestyksessä”. Myös uusperheissä on hyvä olla selvillä siitä, kuka kenetkin perii.

7. Testamentilla voit vaikuttaa.

Testamentin voi myös peruuttaa ja sitä voi muuttaa. Käänny juristin puoleen.

8. Älä pelkästään verosyistä luovuta omaisuuttasi elinaikanasi.

Saatat tarvita sitä jonain päivänä itse.

9. Jos harkitset yhteen muuttamista tai avio­liittoa, selvitä, miten se  talou­teesi vaikuttaa.

Keskustele rakkaasi kanssa myös rahasta. Kuinka arjen menot ja asumiskulut jaetaan? Olisiko viisasta tehdä avioehto tai testamentti?

10. Tee ajoissa edun­valvontavaltakirja ja hoitotestamentti.

Edunvalvontavaltakirjalla voit päättää, kuka hoitaa raha-asioitasi, jos et jonain päivänä siihen itse kykene. Jos teet hoitotestamentin, läheisesi eivät joudu miettimään, mitä omalta hoidoltasi viime vaiheessa toivot.

11. Laita kaikki tärkeät paperit tallelokeroon.

Jätä kotiin kopiot papereista sekä tieto, mistä alkuperäiset löytyvät.

12. Nauti elämästä nyt  eikä vasta eläkkeellä!

 

Minkä neuvon sinä antaisit?

Vierailija

12 neuvoa eläkkeelle jäävälle

Onko tullut mieleen kääntyä juristin puoleen vai ajatteletko, että maallikot neuvovat teidät kukin omalla mutukäsityksellään ? Mielestäni on asioita, joissa ehdottomasti ei kannata "säästää rahaa" ja tyytyä puolivillaisiin ratkaisuihin. Minulle ei tulisi mieleen kysyä juridisiin ongelmiin ratkaisuja maallikoilta nettipalstalta - sorry ! Johtunee koulutustaustastani. Itse olen tehnyt testamentin ajat sitten. Myös olen sitä mieltä, että jos haluaa välttää ongelmia, joita usein avioliitoissa...
Lue kommentti
Vierailija

12 neuvoa eläkkeelle jäävälle

Hyvämieli Olemme lapseton aviopari joilla ei ole avioehtoa. Testamenttiasiat ovat niin monimutkaisia, että monesti tulee ajatelleeksi miten turvaa sen, että toisen kuoltua kaikki omaisuus siirtyy varmasti aviopuolisolle ilman, että kukaan ei voi tulla vaatimaan itselleen mitään. Onko omaisuuden jakotapa tasan (puolet ja puolet) ja voiko omasta puoliskosta tehdä testamenttiin lisäyksen miten ja kenelle haluaa oman puoliskonsa molempien kuoleman jälkeen sijoittaa jos molemmilla on eriävät...
Lue kommentti