Riittääkö eläke elämiseen? Entä mistä rahat putkiremonttiin? Käänteinen asuntolaina voi tuoda talouteen väljyyttä.

  1. Mikä on käänteisen asuntolainan idea?
    Pankki antaa lainaa, jonka vakuutena on asunto. Lainaa voi saada yleensä maksimissaan 50 prosenttia asunnon käyvästä hinnasta. Lainasumman voi nostaa kerralla tai pienissä erissä tarpeen mukaan.
    Asunnon omistaja saa näin jatkaa kotona asumista niin kauan kuin haluaa.
    Lainan saaja maksaa pankille korkoa laina-aikana. Sen sijaan lyhennykset maksetaan laina-ajan päätyttyä kerralla, yleensä vasta sitten, kun asunnon omistaja kuolee. Silloin perikunta myy asunnon, maksaa lainan pankille ja pitää jäljelle jääneen asunnon myyntihinnan itsellään.
  2. Kenelle se sopii?
    Sellaiselle, joka asuu asunto-osakeyhtiössä – useimmiten tämä on kerrostalohuoneisto. Lainan ottaja pääsee käyttämään asunnossa kiinni olevaa omaisuuttaan, mutta hänen ei tarvitse myydä pois asuntoaan. Lainaa ottavalla voi olla esimerkiksi pieni eläke, jolla on vaikea tulla toimeen. Käänteisen asuntolainan avulla hän voi helpottaa arjesta ja yllättävistä menoista selviämistä. Yksi ottaa lainan rahoittaakseen putkiremontin, toinen maksaakseen lonkkaleikkauksen, kolmas voi hankkia kotipalvelua, matkustella tai ostaa vaikka kakkosasunnon ulkomailta.
  3. Kuinka pitkä on laina-aika?
    Yleensä 15–20 vuotta. Lainaehtoihin liitetään usein lause, että aluksi sovittua laina-aikaa voidaan pidentää. Yleensä laina-aika määritellään niin pitkäksi, että se kattaa sen ajan, jonka asiakas haluaa asunnossa asua.
  4. Voiko asunnon myydä kesken laina-ajan?
    Kyllä, eikä siihen tarvita pankilta lupaa. Jos asunto myydään, laina maksetaan takaisin. Käänteistä asuntolainaa voi käyttää myös välirahana uutta asuntoa ostaessa. Jos asunto on aiempaa kalliimpi, sen vakuusarvokin on suurempi. Silloin uutta käänteistä asuntolainaakin saa enemmän, jälleen maksimissaan 50 prosenttia asunnon arvosta.
  5. Saako käänteisen asuntolainan joka pankista?
    Suomeen käänteisen asuntolainan toi Hypoteekkiyhdistys 2000-luvun alussa. Sen jälkeen myös muille suomalaispankeille on tullut vastaavia lainatuotteita eri nimillä ja erilaisilla lainaehdoilla. Käänteinen asuntolaina kannattaakin kilpailuttaa kuten mikä tahansa laina.
    Tällaiset lainatuotteet ovat maailmalla yleisempiä kuin meillä, ja saattavat erota huomattavasti meillä myönnettävistä lainoista.
  6. Onko eri pankkien lainoissa eroja?
    On. Vertaile esimerkiksi lainaehtoja, koron määräytymisperusteita sekä lainan perustamis- ja nostokuluja. Kiinnitä huomiota esimerkiksi siihen, nostetaanko koko laina kerralla, jolloin korkojakin maksetaan heti koko summasta, vai onko laina mahdollista nostaa erissä, jolloin korkokulutkin ovat pienemmät.
    Perehdy myös laina-ajan pidentämisehtoihin. Tutki esimerkiksi, uusiiko pankki lainan automaattisesti alkuperäisen laina-ajan päätyttyä, vaikka asunnon vakuusarvo olisi pienentynyt.
  7. Onko oikein viedä lapsilta perintö?
    Joitakuita voi mietityttää se, että käänteinen asuntolaina pienentää lasten perintöä.
    Moni elää kuitenkin niin vanhaksi, että lapset ehtivät itsekin eläkeikään ennen mahdollisia perintöjä. Lapsilla saattaa olla myös omaisuutta vanhempiaan enemmän, jolloin perinnön merkitys on aiempaa pienempi. Siksi usein juuri aikuiset lapset kysyvät tietoa käänteisestä asuntolainasta, jotta vanhemmat pääsisivät nauttimaan vaivalla keräämästään omaisuudesta ja helpottamaan mahdollisen pienen eläkkeen tuomaa taloudellista ahdinkoa.
    Onpa käänteistä asuntolainaa käytetty myös pikavippikierteen katkaisuun. Sen avulla maksetaan kerralla kalliit vipit pois ja loput rahat lainan ottaja saa täydentämään eläkettään. Näin kalliit kulutusluotot eivät kaada taloutta.

    Asiantuntijana Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asuntorahoituspäällikkö Maarit Valkeajärvi.

Mikä sitten on käänteinen asuntokauppa?

  • Käänteinen asuntokauppa sekoitetaan usein käänteiseen asuntolainaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Erona on omistajuus.
  • Käänteisessä asuntokaupassa asunnon omistaja myy asunnon pankille ja jää asumaan entiseen kotiinsa pankin vuokralaiseksi lopuksi elämäänsä.
  • Pankin vuokralaisena asukas maksaa asumisestaan normaalia markkinavuokraa.
  • Asunnon myynnistä saadut rahat asukas voi käyttää haluamallaan tavalla. Osasta kauppasummaa tehdään kuitenkin määräaikaistalletusohjelma, josta tulevat vuokrat kuitataan. Asiakkaan kuollessa määräaikaiselle tilille jäljelle jääneet varat jäävät perikunnalle.
Vierailija

Pelivaraa talouteen käänteisellä asuntolainalla – miten käy perinnön?

Eläkkeiden ostovoimaa heikentävä ns. taitetun indeksi keksi Lipposen hallitus. 20 vuotta tämä indeksi on köyhdyttänyt eläkeläisiä. Nyt Senioriliike ry. on tehnyt kansalaisaloitteen sen korjaamiseksi. "Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi." https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591 Jotta aloite saadaan eduskunnan käsittelyyn tarvitaan 50 000 allekirjoitusta. Nyt on jo n. 21500 kirjoittanut aloitteen. Ole ystävällinen ja allekirjoita Sinäkin ja kerro asiasta eteenpäin. Kiitos.
Lue kommentti
Vierailija

Pelivaraa talouteen käänteisellä asuntolainalla – miten käy perinnön?

Miksi pitäisikään ajatella mitä jää jälkipolville jaettavaa, onko se jonkinasteista ylpyttä! Ei ole mitään järkeä itse kitkuttaa nälkärajalla, että lapsille jäisi omaisuutta ja näyttöä kuinka hyvät ja ajattelevat vanhemmat ovat oleet loppuun asti. Yrittääkö vanhemmat paikata jotakin lapsensa elämästä pois jäänyttä hyvää, itse kitkuttamalla. Että kuolemansa jälkeen vielä saavat tasoitusta. Eikö ihmiset osaa ja tahdo nauttia elämästään loppuun asti, niin kuin on tarkoitettu? Eikä se ole...
Lue kommentti

Perukirja on kuolinpesän veroilmoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Ketkä perunkirjoitukseen osallistuvat ja miten se tehdään, lue tästä.

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuoleman jälkeen on tehtävä perunkirjoitus. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, johon luetteloidaan pesän varat ja velat. 

Perukirjalla on kolme tehtävää. Se on osakasluettelo eli siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään perintövero.

Perukirja toimitetaan verotoimistoon.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, tosin siihen voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta.

Vastuu perunkirjoituken järjestämisestä on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitukseen osallistuvat

Perunkirjoituksia tekevät hautaustoimistot ja lakitoimistot. Perunkirjoituksen voi periaatteessa tehdä myös itse, jos pesän varat ovat pienet ja perinnönjako yksinkertainen.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja leski. Kutsu voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Jos joku osakas ei saavu paikalle, perunkirjoitus voidaan silti tehdä.

Perunkirjoitukseen voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan.

Uskottuna miehenä voi toimia pesän osakaskin, mutta parempi on käyttää esteettömiä ja päteviä henkilöitä. Uskottuina miehinä toimivat yleensä pankit tai asianajo- ja lakiasiaintoimistot.

Perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat

1. Virkatodistus

Jokaiselta pesän osakkaalta tarvitaan oma, niin sanottu "elää" -virkatodistus ja vainajalta katkeamaton sarja virkatodistuksia siitä alkaen kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten todistukset tilataan siitä seurakunnasta, jossa vainaja on viimeksi ollut kirjoilla. Vuoden 2013 alusta seurakunnan kirjoittama virkatodistus kattaa ajan 1.10.1999 alkaen. Sitä aiemmalta ajalta ne on tilattava kustakin seurakunnasta erikseen. 

Väestörekisterissä olevilta tilaukset tehdään maistraatista. Muista tilattaessa mainita, että virkatodistus on perunkirjoitusta varten. Virkatodistuksen toimitusaika voi olla jopa kolme viikkoa. Kannattaa samalla kertaa pyytää  todistukset kaikista niistä paikoista, joissa vainajan tiedetään olleen kirjoilla.

2. Pankista papereita

Pankit saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja lähettävät automaattisesti vainajan osoitteeseen saldo- ja korkotodistuksen kuolinpäivältä. Ne on liitettävä perukirjaan.

Hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät laskut voidaan maksaa kuolinpesän tililtä jo ennen perunkirjoitusta. Pankki tarvitsee virkatodistuksen, joka osoittaa pankissa asioivan pesän osakkaan ja vainajan välisen sukulaisuussuhteen. Muilta osakkailta ei tarvita valtakirjoja .

3. Isännöitsijän- tai lainhuutotodistus

Asunto-osakkeista tulee tilata isännöitsijäntodistus ja kiinteistöistä ote lainhuutotodistuksesta, jonka saa maanmittaustoimistosta.

4. Testamentit, avioehdot ja perukirjat

Perunkirjoituksessa tarvitaan myös vainajan mahdollinen testamentti, aviopuolisoiden tekemä avioehto ja aikaisempi perukirja, mikäli vainaja on ollut jakamattoman kuolinpesän osakkaana.

Perunkirjoitus maksaa useita satasia

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee suuresti. Yksinkertaisessa tapauksessa, jossa on vähän osakkaita ja omaisuuden määrä ei ole huomattava, perunkirjoitus maksaa muutamia satasia. Kustannuksia laskee, kun hankkii itse yllämainitut asiakirjat. 

Tee niin kuin kuopiolainen Pitkäsen pariskunta: järjestä omaisuutesi tulevaisuus jo eläessäsi ja ota lapset mukaan päättämään.

Vuosikymmenten mittaan kertyneen varallisuuden tulevaisuus tuli ajankohtaiseksi kuopiolaisille Tarja ja Tauno Pitkäselle, kun he luopuivat yrittäjätoiminnasta.

Käynnistyi parin vuoden prosessi, jonka aikana heille kirkastui kaksi asiaa: järkevintä on eläessään lahjoittaa omaisuutta lapsille ja ennen kaikkea ottaa heidät mukaan suunnitteluun.

– Usein vanhemmat haluavat itse määrätä, mitä kukin lapsista perii. Me päätimme toimia toisella tavalla, Tauno kertoo.

Pitkästen ystävä, Metsäkeskuksessa työskentelevä Seppo Niskanen, teki selväksi, että perintöasiat pitää ratkaista selkeästi ja kerralla.

Ratkaisematta roikkuvat tai osittain ratkaistut asiat saattavat pitää sisällään riidan siemenen.

–  Seppo neuvoi, että esimerkiksi metsätilan tai kesämökin hallintaoikeuden pidättäminen itsellään voi johtaa hankalaan tilanteeseen perillisen kannalta. Tämä ei pysty tekemään mitään ilman perinnönantajan suostumusta. Metsä jää hakkaamatta ja mökki hoitamatta, Tarja kertoo.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Tarjalla ja Taunolla on neljä aikuista lasta, joilla kaikilla on hyvä koulutus ja hyvät työpaikat. Heillä on myös taloudellista osaamista, joten oli luontevaa heittää pallo heille.

– Pyysimme heitä suunnittelemaan omaisuuden jaon ja miettimään keskenään, mistä osuudesta kukin olisi kiinnostunut, Tauno kertoo.

Vanhin poika laski, miten lahjat jakakantuisivat tasapuolisesti. Metsätila siirtyi kaupalla yhdelle, kaupunkiasunto lahjana puoliksi kahdelle, samoin kesäpaikka. Tarjalla ja Taunolle jäi hallintaoikeus kaupunkiasuntoon, jota he kutsuvat ”talvimökikseen”.

– Tuntui todella mukavalta, kuin saimme eteemme kaikessa sovussa laaditun suunnitelman ja laskelmat. Sitten piti vain hoitaa byrokratia, lahjakirjat ja -verot. Tiesimme, että saatoimme luottaa lapsiimme, Tauno iloitsee.

Taustaa: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä
Lue myös: 8 vinkkiä: näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle

  1. Alle 4 000 euron lahjan voi lahjoittaa verovapaasti kolmen vuoden välein. Arvon ollessa 4 000 euroa tai yli, veroprosentti nousee lähiomaisilla asteittain kahdeksasta 20 prosenttiin. Kaukaisemmilla sukulaisilla ja vierailla on vero 4000 euroa ylittävältä osalta 21–36 prosenttia.
  2. Tärkeä lauseke lahjakirjassa on, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Silloin asiaa ei tarvitse ottaa aikanaan huomioon perunkirjoituksessa. Ennakkoperintö myös lahja, mutta siitä määrätään, että se pitää ottaa perinnönjaossa huomioon jo saatuna omaisuutena.
  3. Jos lahjakirjassa ei ole erillistä lauseketta ja lahja otetaan huomioon perinnönjaossa, päädytään korkeampiin veroihin, koska aikanaan maksetun lahjaveron lisäksi maksetaan perintövero. Tämän vuoksi lahja kannattaa määritellä ennakkoperinnöksi vain silloin, kun yhdelle lapselle annetaan lahja, jota vastaavaa ei pystytä samaan aikaan antamaan muille lapsille.

Yhä useampi meistä kuolee ilman lähiomaisia, mutta jättää silti jälkeensä omaisuutta. Hyvä testamentti -kampanjan avulla varat voi testamentata hyväntekeväisyyteen – ja samalla esittää omia hautajaisia koskevat toiveet.

Vain pieni osa suomalaisista tekee testamentin. Jos testamentti puuttuu, eikä perillisiä tai lähisukulaisiakaan ole, omaisuuden perii valtio.

Ilman perillistä kuolleilta jäi omaisuutta noin 40 miljoonan euron arvosta vuonna 2015.

Summa liki kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Iso joukko hyväntekeväisyysjärjestöjä käynnisti vuonna 2015 kampanjan, joka kannustaa ihmisiä tekemään hyvää testamenttinsa avulla.

– Kampanjan tarkoitus on edistää testamenttikulttuuria Suomessa, kertoo koordinaattori Pia Tornikoski.

–  Haluamme muistuttaa, että on tärkeää ylipäätänsä tehdä testamentti. Se on varautumista tulevaan. Järjestölle tehdyllä testamentilla voi tukea itselleen tärkeitä asioita.

Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 24 järjestöä, joille voi testamentata omaisuuttaan. Omalla testamentilla voi tukea esimerkiksi hyvinvointia tai luonnonsuojelua, edistää ihmisten tai eläinten oikeuksia tai parantaa kehitysmaissa elävien ihmisten oloja. 

"Vaikka oma elämäni päättyy, pystyn testamenttini kautta mahdollistamaan jollekin toiselle ihmisarvoisen elämän. Onhan se aika lohdullista."

Nän tuumii opiskelija Lotta Snellman Hyvä testamentti -kampanjan videolla.

Testamentin tekijä voi valita, mille järjestölle hän haluaa määrätä osan omaisuudestaan. Hyvään kohteeseen voi testamentata myös jonkin itselle tärkeän esineen.

Tornikoski muistuttaa, että testamentin voi tehdä minkä ikäisenä tahansa. Testamenttia voi myös muuttaa esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa.

Hautajaistoiveet ovat vaatimattomia

Suomalaiset hyväntekijät eivät halua tehdä suurta numeroa itsestään. Osa lahjoittajista ei pidä valitsemaansa järjestöön lainkaan yhteyttä elinaikanaan, vaan päätös lahjoittamisesta testamentin kautta syntyy hiljalleen omissa oloissa.  

–  Perunkirjoitusten aikaan lahjoittajan asunnosta on saattanut löytyä sen hyväntekeväisyysjärjestön lehti, jolla lahjoitus on tehty Tornikoski kertoo.

Järjestöille tehtyihin testamentteihin voi sisällyttää pyynnön omien hautajaisten järjestämisestä. Tällöin järjestö säilyttää hautaustestamentin suunnitelmineen ja vastaa hautajaisista..

Suomalaisten hautajaistoiveet ovat usein vaatimattomia. 

–  Tiedän, että joskus on jopa mainittu, ettei lehteen saa laittaa ilmoitusta, Tornikoski sanoo.  

Tornikoski tietää, että joskus lahjoittajan hautajaisissa ainoat osallistujat ovat olleet testamentista löytyneiden järjestöjen edustajia, papin ja suntion lisäksi. 

– Tällaiset tarinat laittavat miettimään, millaisen elämän ihminen on elänyt, jos hautajaisissa ei ole läheisiä saattamassa viimeiselle matkalle. Ja miten kunnioitettavaa on, että tällainen henkilö on kuitenkin tehnyt merkittävän päätöksen tärkeän asian hyväksi.

Katso täältä, mitkä järjestöt ja yleishyödylliset yhteisöt ovat mukana Hyvä testamentti -kampanjassa.

Hyvä testamentti -kampanjan sivuille pääset tästä

 

Kuinka ennakkoperintöä annetaan ja paljonko siitä koituu veroja lapsille? Näillä vinkeillä pääset alkuun.

Omaisuuden siirtämiseen liittyy niin monimutkaista lainsäädäntöä, että asiantuntijan apu on paikallaan. Omin päin voi onnistua tekemään oikeanlaisia ratkaisuja, mutta pieneltä tuntuvat yksityiskohdat saattavat myös johtaa suuriin kuluihin.

Kysyimme neuvoa verojuristi Tuomo Lindholmilta, joka on 25 vuoden urallaan Veronmaksajain Keskusliitossa auttanut kymmeniätuhansia yksityishenkilöitä heidän vero-ongelmissaan.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

  1. Liittyykö perinnönjakoon yleisiä harhaluuloja?

    Yleisimmin luullaan, että ennakkoperinnöstä maksetaan veroja vasta antajan kuoleman jälkeen. Saajan on kuitenkin maksettava lahjavero heti ennakkoperinnön saatuaan.
    Ennakkoperintö voi myös kiristää perintöveroa. Oletetaan, että vanhemmilla ei ole avioehtoa ja he antavat lapselleen ennakkoperintöä. Kun vanhempi kuolee, ennakkoperintö lisätään perittävään omaisuuteen. Koska omaisuuspotti näin kasvaa, siitä perittävä perintöverokin on suurempi, sillä perintöverotus on progressiivista. Ennakkoperinnön antamisen yhteydessä maksettu lahjavero huomioidaan toki kuitenkin vähennyksenä.
    Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä, kun vanhempi antaa lapselleen tavanomaista suuremman lahjan tai myy omaisuutta olennaisesti käypää hintaa edullisemmin.

  2. Eihän ennakkoperintöä sitten kannata antaa!

    Riippuu tilanteesta. Ennakkoperintö mahdollistaa lasten tasapuolisen kohtelun. Jos yksi tarvitsee taloudellista apua, toisten kannalta on tasapuolista, että apu kirjataan jo itse lahjakirjassa ennakkoperinnöksi, elleivät he saa vastaavaa lahjaa. Näin lopullisessa perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään muiden asten vaatimuksesta saajan osuudesta ja kaikki perivät yhtä paljon.
    Lapselle annettu lahja oletetaan lain mukaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole määrätty tai ellei antaja ole tarkoittanut muuta. Viimemainitussa on kysymys tulkinnasta. Antajan olosuhteista katsoen tavanomainen lahja ei ole lain mukaan ennakkoperintöä.
     

    Taustaa: 8 vinkkiä: näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle

  3. Kuinka iso on tavanomaista suurempi lahja?

    Riippuu lahjan antajan varallisuudesta. Tavallisessa perheessä arvotaulu on tavanomaista suurempi lahja eli ennakkoperintöä, hyvin varakkaassa perheessä sama lahja olisi tavanomainen. Vastaavasti jos tavallisessa perheessä myydään lapselle vaikka mökki käypää hintaa 30–40 prosenttia edullisemmin, kyseessä voi alennuksen osalta jo olla ennakkoperintö.
    Kun tavaran tai vaikka kiinteistön myyntihinta on yli 75 prosenttia käyvästä hinnasta, alennuksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa. Jos taas myyntihinta on 75 prosenttia tai pienempi käyvästä hinnasta ja alennus ostajalle samalla vähintään 4000 euroa, koko alennuksesta pitää maksaa lahjaveroa.
    Luovutuskirjaan kannattaa kirjoittaa, onko kyseessä ennakkoperintö vai ei. Lahjasta on myös tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden sisällä lahjan saamisesta. Kaupassa tulee huomioida myös mahdolliset myynti- ja varainsiirtoverot.

  4. Paljonko lahjasta maksetaan veroa?

    Jos lahjan arvo on 4000 euroa tai enemmän, siitä maksetaan lahjaveroa progressiivisen lahjaveroasteikon mukaan. Lähisuku, kuten lapset ja lapsenlapset, kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, kaukaisemmat sukulaiset ja vieraat toiseen. Samalta henkilöltä kolmen vuoden välein päivästä päivään tarkastellut ja saadut yhteensä alle 4000 euron lahjat ovat verottomia.
    Kun tavaran tai muun omaisuuden omistaja vaihtuu, siihen liittyy yleensä aina jokin vero: lahjavero, myyntivero, varainsiirtovero tai perintövero.

  5. Ovatko perintöverot yhtä suuria kuin lahjavero?

    Perintöveroa maksetaan vasta jos oma verotettava perintö on 20 000 euroa tai suurempi. Myös perintöveroasteikkoja on kaksi, lähisuvulle ja kaukaisemmille perijöille erikseen.
     

    Lue lisää etlehti.fi:n perinnönjakoteemasivuilta.

  6. Jos annan vaikka kesämökin lapselleni, mitä siinä on huomioitava?

    Jos haluat käydä edelleen mökillä ja päättää siitä, kuka mökillä voi viettää aikaa, jätä itsellesi hallintaoi­keus. Se takaa myös sen, ettei mökkiä voi myydä elinaikanasi ilman lupaasi.
    Lapsi joutuu maksamaan mökistä lahjaveroa, mutta veron määrään vaikuttaa mökin arvon lisäksi sinun ikäsi. Mitä nuorempi olet, sitä pitempään mökin saanut joutuu todennäköisesti odottamaan hallintaoikeuden saamista ja sitä pienempi lahjavero on.
    Hallintaoikeudesta voi halutessaan myöhemminkin luopua lahjansaajan hyväksi. Luopuminen on kuitenkin lahja, josta voidaan lahjaverottaa.
    Kiinteistöjen omistusta voi siirtää myös murto-osina vaikka kolmen vuoden välein. Jos osuuksien arvo on alle 4000 euroa, lahjaveroa ei tarvitse maksaa, kun saaja ei saa samalta lahjoittajalta muita lahjoja samana kolmen vuoden aikana. Kiinteistön luovutukseen liittyy myös aina vähintään viranomaiskuluja. Ja mökkikin on vähänkin arvokkaampi, sen luovuttamisen murto-osissa, esimerkiksi alle 4000 euron siivuissa, on aika työlästä.
    Joskus lapsi kuolee ennen vanhempiaan. Jos hänellä ei ole omia lapsia eikä perivää puolisoa, vanhemmat perivät hänet, ellei lapsella ole testamenttia muille. Silloin vanhemmat joutuvat hyvinkin maksamaan perintöveroa alun perin omasta mökistään.
    Yleensä lahjakirjoihin kirjataan, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta lahjoihin ja ennakkoperintöihin. Vävy tai miniä ei pääse silloin mökistä tai muusta lahjasta osille esimerkiksi erotilanteessa. Irtaimen lahjakirja vaatii silloin kaksi esteetöntä todistajaa.

    Voisiko perinnöstä päättää yhdessä? Pitkästen perhe pyysi lapsia suunnittelemaan omaisuuden jaon

  7. Onko asunto-osakkeiden antamisessa erityistä huomioitavaa?

    Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys kannattaa lukea tarkoin. Joissain yhtiöissä yhtiöllä ja osakkailla on oi­keus lunastaa myynnissä oleva asunto myyntihinnalla. Joskus pykälä koskee myös lahjoja. Jos siis lahjoittaa tai myy asunnon lapselleen kovin edullisesti, joku muu saattaakin lunastaa asunnon.
    Lahjan saajan on hyvä omistaa asunto vähintään vuoden. Silloin sen myymisestä ei tarvitse maksaa myyntivoiton veroa, jos asunto myydään lahjaveroarvosta. Jos asunto myydään aiemmin, myyntivoitto lasketaan käyttämällä ensisijaisesti lahjoittajan hankintamenoa. Tämä on paha sudenkuoppa tietämättömälle lahjansaajalle. Lahjavero toki tulee maksettavaksi heti lahjan saantihetkellä.
    Vanhemmat voivat myös lahjoittaa vain oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta. Yhteisen kodin luovutukseen tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Lahjaveroa tulee maksettavaksi vähemmän, kun on kaksi lahjanantajaa yhden sijaan.

  8. Entä jos lahjoittaa omaisuutta lapsenlapsille?

    Ainakin lapsen ikä kannattaa ottaa huomioon. Alaikäiselle lahjoitettua omaisuutta hallinnoivat yhdessä hänen vanhempansa, yleensä myös vanhempien mahdollisen eron jälkeen. Toisaalta parikymppinenkään ei ole välttämättä kypsä omistaja. Jos lahjoittaa esimerkiksi opiskeluasunnon lapsenlapselle, asuntoon kannattaisi ehkä jättää itselle vaikka määräaikainen hallintaoikeus. Näin nuori ei pääse esimerkiksi myymään asuntoa päähänpistona. Kerran toiselle annettua ei saa takaisin, vaikka toinen kohtelisi lahjaa tai lahjanantajaa huonostikin.

    Vinkki! "Kultalautasella odottava perintö luisuu vääriin käsiin" – näin rauhoitat huolestuneet jälkeläiset

  9. Mitä sitten uskaltaa lahjoittaa?

    Ei kannata antaa pois omaisuutta, jota uskoo vielä itse tarvitsevansa. Siksi esimerkiksi oma koti on yleensä syytä säilyttää loppuun asti. Yhteisomistuksiakin on hyvä harkita tarkoin, sillä elämäntilanteet muuttuvat. Omistusten purku voi olla hankalaa ja siitä seuraa yleensä myös veroja ja muita kuluja. Helpointa olisi antaa rahaa, mieluiten yhtä aikaa ja saman verran kaikille lapsille, ja määrätä samalla vielä, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä.
    Jos omaisuutta on suhteellisen paljon ja monenlaista, voi olla vaikea olla tasapuolinen. Annetun omaisuuden arvokin voi muuttua ajan kuluessa. Jos toiselle lapselle antaa vaikka pörssiosakkeita ja toiselle vastaavan arvoisen asunnon, ei voi tietää etukäteen, kumpi saa lopulta enemmän, pörssikurssit kun nousevat ja laskevat.

  10. Mistä saa apua?

    Veronmaksajien Keskusliiton jäsenet saavat 25 euron jäsenmaksulla (vuonna 2017) henkilökohtaista puhelinneuvontaa ja voivat myös teettää toimeksiantoja erillisestä maksusta. Apua saa myös esimerkiksi pank­kien varainhoitoyksiköistä. Verohallinnon sivuilla on myös tietoa.