Vanhempien perinnöstä syntyy usein karuja riitoja. Mikä saa perilliset tappelemaan näin kylmästi? Perintöjuristi Harri Kontturi osaa sanoa monta syytä.

Äidin kutomaa ryijyä et varmasti vie! Tästä tai muusta asiasta tapellaan tälläkin hetkellä perillisten kesken monessa paikassa Suomessa.

Mutta miksi? Mikä luonteenpiirre saa rauhallisen ihmisen kiihtymään isän hirvensarvista ja äidin kansallispuvusta? 

Monessa perinnönjaossa erotuomarina toiminut joensuulainen asianajaja Harri Kontturi on nähnyt monia tapauksia ja tietää oikein hyvin, miksi perinnönjaot ovat niin riitaisia.

Kontturi toteaa perintöriitoihin olevan kolme konkreettista syytä. Ne ovat omavaltainen ja itsekäs käyttäytyminen, yhden lapsen suosiminen ja taistelu yksittäisistä esineistä, hän listaa.

– Usein perintöriita puhkeaa niin, että joku perillisistä omii härskisti ja piittaamattomasti jotain toisilta kysymättä. Tai hän tekee jotain omavaltaista kuolinpesään liittyen, käyttää varoja tai vaikka myy metsää, Kontturi kertoo ET-lehdelle.

Yleensä tämä perillinen on luonteeltaan sellainen, ettei hän piittaa toisten tunteista. Hän ei ota edes puheeksi muiden asiaa, vaikka siihen voisi olla helppo ja rauhanomainen ratkaisukin. Hän haluaa toimia omavaltaisesti.

– Tässä saattaa olla hyvänä komppaajana riitapukarin puoliso eli miniä tai vävy. Joskus sisarukset voisivat keskenään hoitaa asian sovussakin, puoliso heittää bensaa liekkeihin: etkö osaa tuossakaan pitää puoliasi.

Kontturin mukaan joukossamme on ihmistyyppi, jossa riidanhalu pulpahtaa esille perinnönjaon yhteydessä. Hänessä näkyy raadollinen piirre, jota kukaan läheinen ei olisi voinut kuvitellakaan hänestä.

– Jos riitelyä on perheessä jo muutenkin ilmassa, se tulee pomminvarmasti perinnön jaon yhteydessä.

Äidin lellipoika sai aina kaiken

Isän ja äidin eläessä ei yleensä puututa epäkohtiin, vaikka ne olisi tiedossa. Saattaa olla, että yhtä lasta on selvästi suosittu ja paapottu, myös taloudellisesti.

– Kun omainen kuolee, nämä tunteet nousevat helposti pinnalle ja niistä syntyy riitaa. Myös lastenlasten suosimisesta ollaan kateellisia. Monessa kuolinpesässä otetaan esille lastenlasten englannin kielikurssit tai autokoulun maksaminen.

Kuka on vienyt Arabian astiat?

Yksittäisistä esineistä riidellään paljon, ja kyse on aina muusta kuin rahasta. Mielikuvista, rakkaudesta ja lapsuuden muistoista. Kontturin pokka pitää surkuhupaisissakin tilanteissa.

– Joskus astiasto jaetaan niin, että jokainen perillinen saa yhden kupin. Yhdessä oikein riitaisassa perinnönjaossa kasattiin viisi samanarvoista kasaa. Lusikoita siirrettiin niin pitkään kasasta toiseen, että viimeisenkin mielestä ne olivat samanarvoisia. Sitten kasat arvottiin.

Yhdessä perinnönjaossa pidettiin huutokauppa tavaroista kaiken viiden perijän kesken. Jokainen saisi toivomansa esineet ja lopulta rahat jaettaisiin kaikkien kesken.

– Yksi perillisistä huusi kaikki tavarat. Rahat jaettiin kuten oli sovittu, mutta silti kaikki muut sisarukset suuttuivat hänelle.

Katso tästä jutusta, mitkä esineet revitään käsistä perinnönjaossa.

Isän tai äidin kiltit hoitajat

Joka perheessä joku lapsista hoitaa syystä tai toisesta vanhempiaan enemmän kuin muut sisarukset.

Jotta heille ei tule ”kiitokseksi” tästä syytteitä ja ongelmia perinnönjaossa, Kontturi suosittelee hankkimaan mapin, jossa säilytetään ihan kaikki kuitit isälle ja äidille hankituista tavaroista – niin kahvipaketista kuin sukkahousuista.

– Olen avustanut oikeudessa tällaista paljon äidin kanssa puuhaillutta ”hyvää lasta”, josta muut sisarukset tekivät rikosilmoituksen. Hän oli esimerkiksi käyttänyt vanhaa äitiä elokuvissa ja äiti oli ostanut hänenkin elokuvalippunsa. Muiden sisarusten mielestä hänelle ei olisi saanut ostaa lippua.

Lue myös: "Älä jätä tätä perinnöksi!" Katso pysäyttävät kuvat

Tiilitalo ja kaksi lasta

Pakko vielä lopuksi kuvitella perhe, jossa mummo asuu leskenä jakamattomassa pesässä, 1970-luvun omakotitalossa. Hänellä on uudehko auto ja rahaakin runsaasti tilillä. Ainoat aikuisia lapsia kiinnostavat esineet, vanha piironki ja astiasto on jo leikkimielisesti ”jaettu” lasten kesken.  

Mummon aikuiset lapset, yli viisikymppiset tyttö ja poika ovat hyvissä väleissä. He asuvat omissa omistusasuinnoissaan, toinen Helsingissä ja toinen Kuopiossa. Kumpikin lapsista on eronnut kerran ja elää toisessa suhteessa. Pojalla on viisi lasta kahdesta eri avioliitosta. Tyttärellä on kaksi lasta.
Mummolla on seitsemän lastenlasta, ja myös yksi lapsenlapsenlapsi.

Ajatusleikki: mistä tämä porukka voisi saada riidan aikaiseksi? Lyövätkö puolisot tai entiset puolisot löylyä lisää? Miten toimivat seitsemän lastenlasta, joissa mummolla on pari suosikkia?

– Jos pääpelurit eli veli ja sisko ovat sopuisia, niin välttämättä ei tapahdu mitään. Mutta jos jompi kumpi sisaruksista kuolisikin mummoa aikaisemmin, tilanne saattaisi muuttua. Vastassa olisikin liuta lapsenlapsia. Heillä saattaisi olla erilaisia vaatimuksia ja ajatuksia.

Oletko sinä ollut osallisena perintöriidassa? Mistä ja miksi se syntyi? Kerro kokemuksesi ja keskustele aiheesta alla olevassa kentässä.

Vierailija

Asianajaja: Tämän vuoksi perintöriitoja syntyy – "vävy heittää bensaa liekkiin"

Meillä on 5 sisarusta. Välimme ovat olleet suht hyvät. Ne jotka ovat asuneet lähekkäin ovat läheisempiä toisilleen. 1 veli asui äidin luona isän kuoltua ja hänellä oli tietenkin hyvät välit äitiin. Hän myös sai enemmän etuisuuksia kuin muut mutta me emme olleet hänelle siitä katkeria. Nyt äidin kuoltua tämä veli rupesi päällysmieheksi ja tuntuu kuin hän omistaisi kaiken äidin omaisuuden ja määrää kaikesta. Hän on niin itsekäs eikä huomaa, että muut ovat samanarvoisia, Vaikeaa varmasti tulee...
Lue kommentti
kaikki meni, eikä piisannutkaan

Asianajaja: Tämän vuoksi perintöriitoja syntyy – "vävy heittää bensaa liekkiin"

Artikkelissa puhutaan vain rintaperillisistä. Mutta miten estää se, ettei leskeksi jääneen uusi puoliso vie kaikkea "uudesti rakastuneelta" leskeltä? Leskeä suojaa leskenoikeus. Tästä on kokemusta...uusi puoliso ensin yritti pakottaa myymään kiinteistön, mistä oli toisen lapsen ½, lesken toinen puoli. Toisesta perillisestä ei vielä tuolloin ollut tietoa, kun kuului lesken kuolinpesään. Kun ei onnistunut alkoi irtaimiston myynti., niin sitten myytiin irtaimisto, nostettiin pankkitilit tyhjäksi...
Lue kommentti

Perukirja on kuolinpesän veroilmoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Ketkä perunkirjoitukseen osallistuvat ja miten se tehdään, lue tästä.

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuoleman jälkeen on tehtävä perunkirjoitus. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, johon luetteloidaan pesän varat ja velat. 

Perukirjalla on kolme tehtävää. Se on osakasluettelo eli siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään perintövero.

Perukirja toimitetaan verotoimistoon.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, tosin siihen voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta.

Vastuu perunkirjoituken järjestämisestä on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitukseen osallistuvat

Perunkirjoituksia tekevät hautaustoimistot ja lakitoimistot. Perunkirjoituksen voi periaatteessa tehdä myös itse, jos pesän varat ovat pienet ja perinnönjako yksinkertainen.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja leski. Kutsu voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Jos joku osakas ei saavu paikalle, perunkirjoitus voidaan silti tehdä.

Perunkirjoitukseen voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan.

Uskottuna miehenä voi toimia pesän osakaskin, mutta parempi on käyttää esteettömiä ja päteviä henkilöitä. Uskottuina miehinä toimivat yleensä pankit tai asianajo- ja lakiasiaintoimistot.

Perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat

1. Virkatodistus

Jokaiselta pesän osakkaalta tarvitaan oma, niin sanottu "elää" -virkatodistus ja vainajalta katkeamaton sarja virkatodistuksia siitä alkaen kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten todistukset tilataan siitä seurakunnasta, jossa vainaja on viimeksi ollut kirjoilla. Vuoden 2013 alusta seurakunnan kirjoittama virkatodistus kattaa ajan 1.10.1999 alkaen. Sitä aiemmalta ajalta ne on tilattava kustakin seurakunnasta erikseen. 

Väestörekisterissä olevilta tilaukset tehdään maistraatista. Muista tilattaessa mainita, että virkatodistus on perunkirjoitusta varten. Virkatodistuksen toimitusaika voi olla jopa kolme viikkoa. Kannattaa samalla kertaa pyytää  todistukset kaikista niistä paikoista, joissa vainajan tiedetään olleen kirjoilla.

2. Pankista papereita

Pankit saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja lähettävät automaattisesti vainajan osoitteeseen saldo- ja korkotodistuksen kuolinpäivältä. Ne on liitettävä perukirjaan.

Hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät laskut voidaan maksaa kuolinpesän tililtä jo ennen perunkirjoitusta. Pankki tarvitsee virkatodistuksen, joka osoittaa pankissa asioivan pesän osakkaan ja vainajan välisen sukulaisuussuhteen. Muilta osakkailta ei tarvita valtakirjoja .

3. Isännöitsijän- tai lainhuutotodistus

Asunto-osakkeista tulee tilata isännöitsijäntodistus ja kiinteistöistä ote lainhuutotodistuksesta, jonka saa maanmittaustoimistosta.

4. Testamentit, avioehdot ja perukirjat

Perunkirjoituksessa tarvitaan myös vainajan mahdollinen testamentti, aviopuolisoiden tekemä avioehto ja aikaisempi perukirja, mikäli vainaja on ollut jakamattoman kuolinpesän osakkaana.

Perunkirjoitus maksaa useita satasia

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee suuresti. Yksinkertaisessa tapauksessa, jossa on vähän osakkaita ja omaisuuden määrä ei ole huomattava, perunkirjoitus maksaa muutamia satasia. Kustannuksia laskee, kun hankkii itse yllämainitut asiakirjat. 

Tee niin kuin kuopiolainen Pitkäsen pariskunta: järjestä omaisuutesi tulevaisuus jo eläessäsi ja ota lapset mukaan päättämään.

Vuosikymmenten mittaan kertyneen varallisuuden tulevaisuus tuli ajankohtaiseksi kuopiolaisille Tarja ja Tauno Pitkäselle, kun he luopuivat yrittäjätoiminnasta.

Käynnistyi parin vuoden prosessi, jonka aikana heille kirkastui kaksi asiaa: järkevintä on eläessään lahjoittaa omaisuutta lapsille ja ennen kaikkea ottaa heidät mukaan suunnitteluun.

– Usein vanhemmat haluavat itse määrätä, mitä kukin lapsista perii. Me päätimme toimia toisella tavalla, Tauno kertoo.

Pitkästen ystävä, Metsäkeskuksessa työskentelevä Seppo Niskanen, teki selväksi, että perintöasiat pitää ratkaista selkeästi ja kerralla.

Ratkaisematta roikkuvat tai osittain ratkaistut asiat saattavat pitää sisällään riidan siemenen.

–  Seppo neuvoi, että esimerkiksi metsätilan tai kesämökin hallintaoikeuden pidättäminen itsellään voi johtaa hankalaan tilanteeseen perillisen kannalta. Tämä ei pysty tekemään mitään ilman perinnönantajan suostumusta. Metsä jää hakkaamatta ja mökki hoitamatta, Tarja kertoo.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Tarjalla ja Taunolla on neljä aikuista lasta, joilla kaikilla on hyvä koulutus ja hyvät työpaikat. Heillä on myös taloudellista osaamista, joten oli luontevaa heittää pallo heille.

– Pyysimme heitä suunnittelemaan omaisuuden jaon ja miettimään keskenään, mistä osuudesta kukin olisi kiinnostunut, Tauno kertoo.

Vanhin poika laski, miten lahjat jakakantuisivat tasapuolisesti. Metsätila siirtyi kaupalla yhdelle, kaupunkiasunto lahjana puoliksi kahdelle, samoin kesäpaikka. Tarjalla ja Taunolle jäi hallintaoikeus kaupunkiasuntoon, jota he kutsuvat ”talvimökikseen”.

– Tuntui todella mukavalta, kuin saimme eteemme kaikessa sovussa laaditun suunnitelman ja laskelmat. Sitten piti vain hoitaa byrokratia, lahjakirjat ja -verot. Tiesimme, että saatoimme luottaa lapsiimme, Tauno iloitsee.

Taustaa: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä
Lue myös: 8 vinkkiä: näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle

  1. Alle 4 000 euron lahjan voi lahjoittaa verovapaasti kolmen vuoden välein. Arvon ollessa 4 000 euroa tai yli, veroprosentti nousee lähiomaisilla asteittain kahdeksasta 20 prosenttiin. Kaukaisemmilla sukulaisilla ja vierailla on vero 4000 euroa ylittävältä osalta 21–36 prosenttia.
  2. Tärkeä lauseke lahjakirjassa on, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Silloin asiaa ei tarvitse ottaa aikanaan huomioon perunkirjoituksessa. Ennakkoperintö myös lahja, mutta siitä määrätään, että se pitää ottaa perinnönjaossa huomioon jo saatuna omaisuutena.
  3. Jos lahjakirjassa ei ole erillistä lauseketta ja lahja otetaan huomioon perinnönjaossa, päädytään korkeampiin veroihin, koska aikanaan maksetun lahjaveron lisäksi maksetaan perintövero. Tämän vuoksi lahja kannattaa määritellä ennakkoperinnöksi vain silloin, kun yhdelle lapselle annetaan lahja, jota vastaavaa ei pystytä samaan aikaan antamaan muille lapsille.

Yhä useampi meistä kuolee ilman lähiomaisia, mutta jättää silti jälkeensä omaisuutta. Hyvä testamentti -kampanjan avulla varat voi testamentata hyväntekeväisyyteen – ja samalla esittää omia hautajaisia koskevat toiveet.

Vain pieni osa suomalaisista tekee testamentin. Jos testamentti puuttuu, eikä perillisiä tai lähisukulaisiakaan ole, omaisuuden perii valtio.

Ilman perillistä kuolleilta jäi omaisuutta noin 40 miljoonan euron arvosta vuonna 2015.

Summa liki kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Iso joukko hyväntekeväisyysjärjestöjä käynnisti vuonna 2015 kampanjan, joka kannustaa ihmisiä tekemään hyvää testamenttinsa avulla.

– Kampanjan tarkoitus on edistää testamenttikulttuuria Suomessa, kertoo koordinaattori Pia Tornikoski.

–  Haluamme muistuttaa, että on tärkeää ylipäätänsä tehdä testamentti. Se on varautumista tulevaan. Järjestölle tehdyllä testamentilla voi tukea itselleen tärkeitä asioita.

Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 24 järjestöä, joille voi testamentata omaisuuttaan. Omalla testamentilla voi tukea esimerkiksi hyvinvointia tai luonnonsuojelua, edistää ihmisten tai eläinten oikeuksia tai parantaa kehitysmaissa elävien ihmisten oloja. 

"Vaikka oma elämäni päättyy, pystyn testamenttini kautta mahdollistamaan jollekin toiselle ihmisarvoisen elämän. Onhan se aika lohdullista."

Nän tuumii opiskelija Lotta Snellman Hyvä testamentti -kampanjan videolla.

Testamentin tekijä voi valita, mille järjestölle hän haluaa määrätä osan omaisuudestaan. Hyvään kohteeseen voi testamentata myös jonkin itselle tärkeän esineen.

Tornikoski muistuttaa, että testamentin voi tehdä minkä ikäisenä tahansa. Testamenttia voi myös muuttaa esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa.

Hautajaistoiveet ovat vaatimattomia

Suomalaiset hyväntekijät eivät halua tehdä suurta numeroa itsestään. Osa lahjoittajista ei pidä valitsemaansa järjestöön lainkaan yhteyttä elinaikanaan, vaan päätös lahjoittamisesta testamentin kautta syntyy hiljalleen omissa oloissa.  

–  Perunkirjoitusten aikaan lahjoittajan asunnosta on saattanut löytyä sen hyväntekeväisyysjärjestön lehti, jolla lahjoitus on tehty Tornikoski kertoo.

Järjestöille tehtyihin testamentteihin voi sisällyttää pyynnön omien hautajaisten järjestämisestä. Tällöin järjestö säilyttää hautaustestamentin suunnitelmineen ja vastaa hautajaisista..

Suomalaisten hautajaistoiveet ovat usein vaatimattomia. 

–  Tiedän, että joskus on jopa mainittu, ettei lehteen saa laittaa ilmoitusta, Tornikoski sanoo.  

Tornikoski tietää, että joskus lahjoittajan hautajaisissa ainoat osallistujat ovat olleet testamentista löytyneiden järjestöjen edustajia, papin ja suntion lisäksi. 

– Tällaiset tarinat laittavat miettimään, millaisen elämän ihminen on elänyt, jos hautajaisissa ei ole läheisiä saattamassa viimeiselle matkalle. Ja miten kunnioitettavaa on, että tällainen henkilö on kuitenkin tehnyt merkittävän päätöksen tärkeän asian hyväksi.

Katso täältä, mitkä järjestöt ja yleishyödylliset yhteisöt ovat mukana Hyvä testamentti -kampanjassa.

Hyvä testamentti -kampanjan sivuille pääset tästä

 

Kuinka ennakkoperintöä annetaan ja paljonko siitä koituu veroja lapsille? Näillä vinkeillä pääset alkuun.

Omaisuuden siirtämiseen liittyy niin monimutkaista lainsäädäntöä, että asiantuntijan apu on paikallaan. Omin päin voi onnistua tekemään oikeanlaisia ratkaisuja, mutta pieneltä tuntuvat yksityiskohdat saattavat myös johtaa suuriin kuluihin.

Kysyimme neuvoa verojuristi Tuomo Lindholmilta, joka on 25 vuoden urallaan Veronmaksajain Keskusliitossa auttanut kymmeniätuhansia yksityishenkilöitä heidän vero-ongelmissaan.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

  1. Liittyykö perinnönjakoon yleisiä harhaluuloja?

    Yleisimmin luullaan, että ennakkoperinnöstä maksetaan veroja vasta antajan kuoleman jälkeen. Saajan on kuitenkin maksettava lahjavero heti ennakkoperinnön saatuaan.
    Ennakkoperintö voi myös kiristää perintöveroa. Oletetaan, että vanhemmilla ei ole avioehtoa ja he antavat lapselleen ennakkoperintöä. Kun vanhempi kuolee, ennakkoperintö lisätään perittävään omaisuuteen. Koska omaisuuspotti näin kasvaa, siitä perittävä perintöverokin on suurempi, sillä perintöverotus on progressiivista. Ennakkoperinnön antamisen yhteydessä maksettu lahjavero huomioidaan toki kuitenkin vähennyksenä.
    Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä, kun vanhempi antaa lapselleen tavanomaista suuremman lahjan tai myy omaisuutta olennaisesti käypää hintaa edullisemmin.

  2. Eihän ennakkoperintöä sitten kannata antaa!

    Riippuu tilanteesta. Ennakkoperintö mahdollistaa lasten tasapuolisen kohtelun. Jos yksi tarvitsee taloudellista apua, toisten kannalta on tasapuolista, että apu kirjataan jo itse lahjakirjassa ennakkoperinnöksi, elleivät he saa vastaavaa lahjaa. Näin lopullisessa perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään muiden asten vaatimuksesta saajan osuudesta ja kaikki perivät yhtä paljon.
    Lapselle annettu lahja oletetaan lain mukaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole määrätty tai ellei antaja ole tarkoittanut muuta. Viimemainitussa on kysymys tulkinnasta. Antajan olosuhteista katsoen tavanomainen lahja ei ole lain mukaan ennakkoperintöä.
     

    Taustaa: 8 vinkkiä: näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle

  3. Kuinka iso on tavanomaista suurempi lahja?

    Riippuu lahjan antajan varallisuudesta. Tavallisessa perheessä arvotaulu on tavanomaista suurempi lahja eli ennakkoperintöä, hyvin varakkaassa perheessä sama lahja olisi tavanomainen. Vastaavasti jos tavallisessa perheessä myydään lapselle vaikka mökki käypää hintaa 30–40 prosenttia edullisemmin, kyseessä voi alennuksen osalta jo olla ennakkoperintö.
    Kun tavaran tai vaikka kiinteistön myyntihinta on yli 75 prosenttia käyvästä hinnasta, alennuksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa. Jos taas myyntihinta on 75 prosenttia tai pienempi käyvästä hinnasta ja alennus ostajalle samalla vähintään 4000 euroa, koko alennuksesta pitää maksaa lahjaveroa.
    Luovutuskirjaan kannattaa kirjoittaa, onko kyseessä ennakkoperintö vai ei. Lahjasta on myös tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden sisällä lahjan saamisesta. Kaupassa tulee huomioida myös mahdolliset myynti- ja varainsiirtoverot.

  4. Paljonko lahjasta maksetaan veroa?

    Jos lahjan arvo on 4000 euroa tai enemmän, siitä maksetaan lahjaveroa progressiivisen lahjaveroasteikon mukaan. Lähisuku, kuten lapset ja lapsenlapset, kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, kaukaisemmat sukulaiset ja vieraat toiseen. Samalta henkilöltä kolmen vuoden välein päivästä päivään tarkastellut ja saadut yhteensä alle 4000 euron lahjat ovat verottomia.
    Kun tavaran tai muun omaisuuden omistaja vaihtuu, siihen liittyy yleensä aina jokin vero: lahjavero, myyntivero, varainsiirtovero tai perintövero.

  5. Ovatko perintöverot yhtä suuria kuin lahjavero?

    Perintöveroa maksetaan vasta jos oma verotettava perintö on 20 000 euroa tai suurempi. Myös perintöveroasteikkoja on kaksi, lähisuvulle ja kaukaisemmille perijöille erikseen.
     

    Lue lisää etlehti.fi:n perinnönjakoteemasivuilta.

  6. Jos annan vaikka kesämökin lapselleni, mitä siinä on huomioitava?

    Jos haluat käydä edelleen mökillä ja päättää siitä, kuka mökillä voi viettää aikaa, jätä itsellesi hallintaoi­keus. Se takaa myös sen, ettei mökkiä voi myydä elinaikanasi ilman lupaasi.
    Lapsi joutuu maksamaan mökistä lahjaveroa, mutta veron määrään vaikuttaa mökin arvon lisäksi sinun ikäsi. Mitä nuorempi olet, sitä pitempään mökin saanut joutuu todennäköisesti odottamaan hallintaoikeuden saamista ja sitä pienempi lahjavero on.
    Hallintaoikeudesta voi halutessaan myöhemminkin luopua lahjansaajan hyväksi. Luopuminen on kuitenkin lahja, josta voidaan lahjaverottaa.
    Kiinteistöjen omistusta voi siirtää myös murto-osina vaikka kolmen vuoden välein. Jos osuuksien arvo on alle 4000 euroa, lahjaveroa ei tarvitse maksaa, kun saaja ei saa samalta lahjoittajalta muita lahjoja samana kolmen vuoden aikana. Kiinteistön luovutukseen liittyy myös aina vähintään viranomaiskuluja. Ja mökkikin on vähänkin arvokkaampi, sen luovuttamisen murto-osissa, esimerkiksi alle 4000 euron siivuissa, on aika työlästä.
    Joskus lapsi kuolee ennen vanhempiaan. Jos hänellä ei ole omia lapsia eikä perivää puolisoa, vanhemmat perivät hänet, ellei lapsella ole testamenttia muille. Silloin vanhemmat joutuvat hyvinkin maksamaan perintöveroa alun perin omasta mökistään.
    Yleensä lahjakirjoihin kirjataan, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta lahjoihin ja ennakkoperintöihin. Vävy tai miniä ei pääse silloin mökistä tai muusta lahjasta osille esimerkiksi erotilanteessa. Irtaimen lahjakirja vaatii silloin kaksi esteetöntä todistajaa.

    Voisiko perinnöstä päättää yhdessä? Pitkästen perhe pyysi lapsia suunnittelemaan omaisuuden jaon

  7. Onko asunto-osakkeiden antamisessa erityistä huomioitavaa?

    Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys kannattaa lukea tarkoin. Joissain yhtiöissä yhtiöllä ja osakkailla on oi­keus lunastaa myynnissä oleva asunto myyntihinnalla. Joskus pykälä koskee myös lahjoja. Jos siis lahjoittaa tai myy asunnon lapselleen kovin edullisesti, joku muu saattaakin lunastaa asunnon.
    Lahjan saajan on hyvä omistaa asunto vähintään vuoden. Silloin sen myymisestä ei tarvitse maksaa myyntivoiton veroa, jos asunto myydään lahjaveroarvosta. Jos asunto myydään aiemmin, myyntivoitto lasketaan käyttämällä ensisijaisesti lahjoittajan hankintamenoa. Tämä on paha sudenkuoppa tietämättömälle lahjansaajalle. Lahjavero toki tulee maksettavaksi heti lahjan saantihetkellä.
    Vanhemmat voivat myös lahjoittaa vain oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta. Yhteisen kodin luovutukseen tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Lahjaveroa tulee maksettavaksi vähemmän, kun on kaksi lahjanantajaa yhden sijaan.

  8. Entä jos lahjoittaa omaisuutta lapsenlapsille?

    Ainakin lapsen ikä kannattaa ottaa huomioon. Alaikäiselle lahjoitettua omaisuutta hallinnoivat yhdessä hänen vanhempansa, yleensä myös vanhempien mahdollisen eron jälkeen. Toisaalta parikymppinenkään ei ole välttämättä kypsä omistaja. Jos lahjoittaa esimerkiksi opiskeluasunnon lapsenlapselle, asuntoon kannattaisi ehkä jättää itselle vaikka määräaikainen hallintaoikeus. Näin nuori ei pääse esimerkiksi myymään asuntoa päähänpistona. Kerran toiselle annettua ei saa takaisin, vaikka toinen kohtelisi lahjaa tai lahjanantajaa huonostikin.

    Vinkki! "Kultalautasella odottava perintö luisuu vääriin käsiin" – näin rauhoitat huolestuneet jälkeläiset

  9. Mitä sitten uskaltaa lahjoittaa?

    Ei kannata antaa pois omaisuutta, jota uskoo vielä itse tarvitsevansa. Siksi esimerkiksi oma koti on yleensä syytä säilyttää loppuun asti. Yhteisomistuksiakin on hyvä harkita tarkoin, sillä elämäntilanteet muuttuvat. Omistusten purku voi olla hankalaa ja siitä seuraa yleensä myös veroja ja muita kuluja. Helpointa olisi antaa rahaa, mieluiten yhtä aikaa ja saman verran kaikille lapsille, ja määrätä samalla vielä, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä.
    Jos omaisuutta on suhteellisen paljon ja monenlaista, voi olla vaikea olla tasapuolinen. Annetun omaisuuden arvokin voi muuttua ajan kuluessa. Jos toiselle lapselle antaa vaikka pörssiosakkeita ja toiselle vastaavan arvoisen asunnon, ei voi tietää etukäteen, kumpi saa lopulta enemmän, pörssikurssit kun nousevat ja laskevat.

  10. Mistä saa apua?

    Veronmaksajien Keskusliiton jäsenet saavat 25 euron jäsenmaksulla (vuonna 2017) henkilökohtaista puhelinneuvontaa ja voivat myös teettää toimeksiantoja erillisestä maksusta. Apua saa myös esimerkiksi pank­kien varainhoitoyksiköistä. Verohallinnon sivuilla on myös tietoa.