Miten käy: jos lasten isä kuolee, siirtyvätkö hänen velat myös lasten maksettavaksi?

Olen eronnut lasteni isästä ja minulla on yksinhuoltajuus. Lasten isällä on velkoja monen kymmenen tuhannen euron edestä ulosotossa. Lisäksi hänellä on elatusvelkaa, jota kertyy joka kuukausi lisää.

Jos hän kuolee, siirtyvätkö velat lasteni maksettavaksi? Molemmat ovat
alle 10-vuotiaita.

Nimimerkki Katri

Velat eivät periydy, kun toimitaan oikein. Kuolinpesän osakas voi joutua vastuuseen vainajan veloista sellaisessa poikkeustapauksessa, että antaisi perunkirjoituksessa tahallaan vääriä tietoja, salaisi tietoja tai jättäisi
perunkirjoituksen tekemättä.

Osakas voi kokonaan vapautua velkavastuusta osoittamalla, ettei ole aiheuttanut
velkojalle vahinkoa.

Jos kuolinpesän varat riittävät vain pesänselvitys- ja hautajaiskustannuksiin,
velkavastuuseen ei voi joutua.

Jos perunkirjoitusvelvollinen osakas on alaikäinen, kuten lapsesi, hän ei
joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen edunvalvojan eli sinun toimiesi tai
laiminlyöntiesi johdosta.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Testamenttia tarvitaan. Sillä voi turvata esimerkiksi puolison taloudellisen aseman. Nämä ovat viimeisen tahdon vaiheet.

1. Tee ajoissa

Perimysjärjestystä voidaan muuttaa vain testamentilla. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan kuten laki määrää. Lapsettoman henkilön omaisuus luovutetaan viime kädessä valtiolle, jos perillisiä ei löydy.

2. Kuka perii?

Rintaperillisiä ovat lapset tai heidän lapsensa. He ovat ensisijaisia perijöitä. Jos rintaperillisiä ei ole, perijä on aviopuoliso. Avopuoliso ei ilman testamenttia peri. Mikäli aviopuolisoa eikä rintaperillisiä ole, perijöitä ovat vainajan isä ja äiti sekä siskot ja veljet lapsineen. Serkut eivät nykylain mukaan peri.

3. Rintaperillisten oikeudet

Perintöosa on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten määrällä. Jos omaisuus on testamentilla määrätty toisaalle, ovat rintaperilliset silti oikeutettuja lakiosaan, joka on puolet perintöosasta.

Esimerkki: jos rintaperillisiä on kaksi ja perinnön suuruus 100 000 euroa, on kummankin perintöosa 50 000 euroa. Testamentilla voidaan määrätä 50000 euroa toisaalle. Silloin rintaperilliset saisivat lakiosana 25 000 euroa kumpikin.

4. Todistajat mukaan

Testamentin todistajiksi tarvitaan kaksi 15 vuotta täyttänyttä, täysissä sielunvoimissaan olevaa ihmistä, jotka ovat molemmat yhtä aikaa paikalla. Todistaja ei saa olla testamentin tekijän perillinen, muu edunsaaja tai muulla tavoin esteellinen.

5. Säilytä turvassa ja kerro muille

Testamentteja tehdään vain yksi kappale. Sitä kannattaa säilyttää esimerkiksi pankin tallelokerossa tai sinettisäilytyksessä. Omaisille on hyvä vinkata testamentin olemassaolosta ja säilytyspaikasta. Jos omaisen testamentti ei ole itselle mieluinen, oikeutta ei kannata ottaa omiin käsiin. Jos menee esimerkiksi repimään toisen testamentin, menettää oikeuden koko perintöön.

Lähde: asianajaja Ilona Piironen, hyvatestamentti.fi

Artikkeli on julkaistu ET:n numerossa 13/2016.

Lue myös: 10 syytä tehdä testamentti

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Täältä löydät kaikki ET:n perintöasioihin liittyvät artikkelit. 

Oletko varma, että kotivakuutuksesi suojaa myös perinnöksi saamasi arvoesineen?

Kotiin voi tupsahtaa esimerkiksi perintönä tavaraa, joiden rahallinen arvo on huomattava. Miten arvoesineiden kanssa voi elää menettämättä yöuniaan?

Kotivakuutus on meistä melkein jokaisella. Finanssialan keskusliiton vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista on vakuuttanut kotinsa. Eri asia on, miten hyvin vakuutuksen taso on valittu.

Lue myös: "Näistä maksetaan yllättävän paljon"
– onko sinullakin lasikaapissa lottopotti?

Vakuutuksissa isot erot

Jonkinlaisen suojan kotivakuutus toki aina antaa, mutta vakuutuksissa on isoja eroja. Yksi vakuutusyhtiö korvaa vaikka 50 000 euron arvoisen esineen menetyksen, toisella yksittäisen arvotavaran korvaussummassa katto tulee vastaan jo muutaman tuhannen euron kohdalla.

Sekin vaihtelee paljon, kuinka laajalle kotivakuutuksen voimassaolo ulottuu. Joissakin vakuutuksissa arvotavara saa vakuutussuojan, lähinnä vain, kun se on kotona. Toiset vakuutukset kattavat suojan jopa kaikkialla maailmassa, vaikka arvoesine olisi kokonaisen vuoden pois kotiosoitteesta.

Lisäksi vakuutusyhtiö voi vaatia arvotavarasta tarkan luettelon tai asiantuntijan lausunnon, joka vakuuttajan on hankittava omalla kustannuksellaan.

Kiinnostavaa: "Älä jätä tätä perinnöksi”
– katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Arvioi kotisi realistisesti

Koti-irtaimiston arvo kannattaa laskea realistisesti. Jos kaikki menisi, millä summalla saisit kaupasta uudet tilalle? Sama perinpohjainen arviointi on syytä tehdä arvotavaroiden kohdalla.

Kotivakuutukseensa saa valita haluamansa enimmäiskorvauksen. Mitä suurempi summa ja mitä pienempi omavastuu, sitä kalliimpi vakuutus. Laskennan pohjana käytetään usein kodin neliömäärää. Näin saatava enimmäiskorvaussumma ei välttämättä riitä, jos kotona tavanomaista irtaimistoa selvästi kalliimpaa tavaraa.

– Esimerkiksi 50 neliön kerrostalohuoneiston kotivakuutukseen suosittelemme 40 000–50 000 euron enimmäiskorvaussummaa. Erityisen arvokas irtaimisto tai arvoesineet saattavat edellyttää summan korottamista, sanoo vakuutuspäällikkö Jenni Reijonen OPsta.

OP ei vaadi vakuutuksen ottajaa luetteloimaan tai kuvaamaan arvotavaroitaan vakuutusyhtiötä varten. Muuten sellainen on Reijosen mielestä hyvä idea.

– Mitä tarkemmat tiedot omistajalla ja meilläkin arvoesineistä on, sitä paremmin ne kaikki pysyvät muistissa, jos jotain ikävää tapahtuu.

Yksi asia on sellainen, että sitä ei voi vakuuttaa: tunnearvo. Rakkaitten ihmisten valokuvia tai lasten askarteluja ei millään rahalla saa takaisin.

Mitä on arvotavara?

Arvotavaralla vakuutusyhtiöt tarkoittavat erityisen arvokasta yksittäistä esinettä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • harrastusväline
  • soitin
  • turkis
  • järjestelmäkamera
  • taiteilijan signeeraama teos
  • taideteollisuusesine
  • antiikkiesine
  • koru
  • einekokoelma

Vakuutus voi esimerkiksi tuoda rahakorvauksen varkaustapauksessa, kattaa korjauskulut tai tuoda uuden esineen vahingoittuneen tilalle.

Näin vakuutus suojaa

Esimerkkejä arvoesineiden suojasta kotivakuutuksissa.

  • Fenniaturvan kotivakuutus

Suojaa irtaimistoa kotona. Suoja ulottuu myös kodin ulkopuolelle Pohjoismaissa ja rajatun ajan (alle vuosi).

Arvoesineitä korvataan enintään 10 000 euroon asti. Laajennetussa kotivakuutuksessa korvaussummia voi korottaa. Ikävähennys ja omavastuu saattavat pienentää korvausta

  •  If Kotivakutuus

Kotivakuutuksen suoja on voimassa kotona ja tilapäisesti (enintään vuoden ajan) koko maailmassa.

Jos yksittäisen esineen arvo ylittää 5 000 euroa tai esineiden yhteisarvo on yli 20 000 euroa, on nämä vakuutettava erikseen. Laajennetussa kotivakuutuksessa ylärajat ovat korkeammat.

Erikseen vakuuttamista edellyttävistä esineistä on myös toimitettava kirjalliset perustelut ja/tai asiantuntijan lausunto.

  • OP:n Omakoti-vakuutus

Kotivakuutus suojaa kotona olevia arvotavaroita – vaikka vain yhtä esinettä – vakuutuksen enimmäissummaan saakka. Ikävähennys ja omavastuu saattavat pienentää korvausta.

Suoja on voimassa kotona ja lisäksi kodin ulkopuolella Pohjoismaissa 5000 euroon saakka. Muuten tarvitaan erillinen arvotavaravakuutus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomeen on syntynyt mökkikuilu: toisille kesämökki on taivas, toisille kiirastuli. Kesämökit ovat suurelta osin seniorien omistuksessa, joten kannattaa selvittää hyvissä ajoin, tuleeko mökistä perintöpommi.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan kesämökkien omistajien keski-ikä on 61 vuotta, ja eniten mökkejä omistavat 60–69-vuotiaat.

Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä saati surkuteltavaa. 60+-vaihe on ihmiselämässä parasta mahdollista mökkeilyaikaa, sillä mökillä ehtii jo ollakin. Lisäksi mökki tarjoaa aktiivisessa eläkeiässä monipuolista ja terveellistä hyötyliikuntaa.

Huolestuttavampi kehitys on se, että kohta 30 prosenttia mökkien omistajista on yli 70-vuotiaita. Jopa yli 80-vuotiaat omistavat mökkejä enemmän kuin alle 40-vuotiaat.

Hyvällä syyllä voi puhua mökki-Suomen sukupolvikuilusta. Vanhemmille sukupolville mökki on vuosikymmenten muistoilla kuorrutettu keidas, nuoremmille piipahtelupaikka, josta ampaistaan pois jos kelit eivät suosi tai nettiyhteys takkuaa.

Lue myös: 6 kysymystä ja vastausta kesämökin hankkimisesta

Hyvät syyt karttaa mökkielämää

Laulaja-lauluntekijä Kauko Röyhkä, 56, luetteli vuonna 2015 Facebook-sivuillaan syyt, miksi hän suuntaa lomallaan mieluummin ulkomaille kuin kesämökille.

Röyhkä on kuunnellut mökin omistavia ystäviään ja pannut merkille, että mökillä riittää tekemistä.

”Mökkiä täytyy hoitaa ja siivota, puita pilkkoa, paskahuusi tyhjentää, nurmikkoa leikata, kukkia ja taimia istuttaa, koivu kaataa, laituri korjata. Eli siellä siis pitää paiskia töitä, ehkä jopa enemmän kuin kotona”, Röyhkä kirjoittaa ja jatkaa:

”Lisäksi rasitteena ovat sateiset tai kolkonkalseat ilmat, sääsket ja paarmat, sukulaiset, jotka tunkevat samalle mökille vittuilemaan, uteliaat naapurit, inisevät pennut, räksyttävät koirat, maalaistiet, joita pitkin ei voi kävellä karkuun mökillä kytevää helvettiä koska ne eivät johda kuin toisen talon pihaan tai pöllipinolle, perämoottori, joka ei lähde käyntiin, vene joka vuotaa, saunan piippu tukossa, ampiaispesä katossa, myyrät, hiiret, lepakot sekä vaimo, joka syyttää sinua kaikesta tästä ja vielä muustakin, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä."

Röyhkän johtopäätös on looginen: "En halua sellaista. En halua kärsiä."

Nuoretkin haluavat mökin

Mikkeli on Suomen suosituin kesämökkikunta, jossa hintataso on ollut viime vuosina laskussa. Osan hintojen laskusta selittää venäläisten ostajien väheneminen.

Nyt vaatimattoman mökin Saimaan rannalta voi saada taas alle 100 000 euron ja pienemmiltä järviltä ja lammilta jopa 60 000 eurosta lähtien.

SKV Kiinteistönvälityksen välittäjän Leena Korhosen mukaan laskevat hinnat ovat tuoneet mökkikaupoille pitkästä aikaa myös nuoret ostajat, jotka haluavat sisustaa ja laittaa mieleisensä mökin itse. Lähtökohdaksi kelpaa vaatimaton kesämökki, kunhan se on järven rannalta.

– Kyllä se mökkielämän kaipuu on aika syvällä nuorillakin, Korhonen sanoo.

Keski-ikäiset luopuvat mökeistään

Mökin myyjissä on tapahtunut mielenkiintoinen muutos. Mökeistään luopuvat nyt monet keski-ikäiset, jotka haluavat tulevina eläkevuosinaan mieluummin matkustella kuin mökkeillä.

Mökeistään luopuu siis Kauko Röyhkän sukupolvi, eivät niinkään suurten ikäluokkien eläkeläiset.

– Eläkeläisten mökeille on kertynyt vuosikymmenet tunnearvoa, ja luopumisen tuska on melkoinen. Useimmiten nämä mökit jäävät perikunnille, Leena Korhonen kertoo.

Muistoja ja tunnearvoa tihkuvat mökit jäävät helposti vähälle käytölle, jos vanhat omistajat eivät jaksa enää mökkeillä, mutta pitävät mökistään kiinni viimeiseen asti.

Nyt puhutaan mökkiasia selväksi!

Jos mökki on omistajille rakkaista rakkain ja perillisille lähinnä huonosti varusteltu loma-asunto hankalien kulkuyhteyksien päässä, mökin kohtalosta kannattaa keskustella hyvissä ajoin ja maltilla.

Ainakin seuraavat kysymykset kannattaa selvittää juurta jaksain:

  • Miten kauan omistajat uskovat nauttivansa mökkeilystä?
  • Millaista nuorempien sukupolvien työpanosta mökillä kaivataan tulevina vuosina?
  • Jos joku perillisistä tekee mökillä kunnostus- ja huoltotöitä muita enemmän, miten nämä työt huomioidaan perintöä jaettaessa?
  • Olisiko joku lapsista tai jopa lapsenlapsista kiinnostunut ostamaan mökin?
  • Haluaako perikunta ensinkään periä kyseistä mökkiä, tonttia ja elämäntapaa?
  • Mikä on mökin käypä arvo ja miten suuntaan se on kehittymässä?

Mökkien nykyiset omistajat ovat sitä sukupolvea, joka rakensi mökit edullisesti sotien jälkeen. Vaikka mökit ovat omistajiensa silmäteriä, niiden elinkaari alkaa tulla tiensä päähän.

Seuraavassa vaiheessa luvassa on lisäinvestointeja, jos mökit haluaa pitää käytössä vielä seuraavat vuosikymmenet.

Suurten ikäluokkien kannattaisi luopua rakkaista kesänviettopaikoistaan ajoissa. Perinteinen kesämökkeily, jossa mökille vietetään lähes koko kesä, on heidän juttunsa. Interrail-sukupolvesta sen on omaksunut vielä osa, halpalentosukupolvesta enää ani harva.

Vinkki! Mitä kaikkia papereita kesämökistä pitää hankkia?

Mökki tykkää, kun sitä käytetään

Kummeli-sketsissä valtion ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen totesi, että auto tykkää kun sillä ajetaan. Mökkien suhteen asia on juuri niin: mökki tykkää, kun sitä käytetään. 720 000 mökkikiinteistön maassa on melkoinen haaste löytää kaikille mökeille aktiiviset käyttäjät.

Mökkien lukumäärä on Suomessa lisääntynyt, kun pari sataa tuhatta vanhaa maalais- ja omakotitaloa on siirtynyt mökkikäyttöön puolen miljoonan kesämökin lisäksi.

Mummonmökit ja maalaistalot ilman rantaa alkavat olla vaikeita myytäviä.

Rakennustutkimus RTS:n Suomi mökkeilee 2014 -tutkimuksen mukaan mökkien käyttö on laskussa. Mökit ovat vuodessa käytössä keskimäärin 76 päivää.

Onko sinulla kesämökki? Koetko sen työleirinä vai mansikkapaikkana? Entäpä, oletko suunnittelut mökkisi tulevaisuutta? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Perukirja on kuolinpesän veroilmoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Ketkä perunkirjoitukseen osallistuvat ja miten se tehdään, lue tästä.

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuoleman jälkeen on tehtävä perunkirjoitus. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, johon luetteloidaan pesän varat ja velat. 

Perukirjalla on kolme tehtävää. Se on osakasluettelo eli siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Kolmanneksi se on veroilmoitus, jonka perusteella perillisille määrätään perintövero.

Perukirja toimitetaan verotoimistoon.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, tosin siihen voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta.

Vastuu perunkirjoituken järjestämisestä on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoitukseen osallistuvat

Perunkirjoituksia tekevät hautaustoimistot ja lakitoimistot. Perunkirjoituksen voi periaatteessa tehdä myös itse, jos pesän varat ovat pienet ja perinnönjako yksinkertainen.

Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja leski. Kutsu voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti. Jos joku osakas ei saavu paikalle, perunkirjoitus voidaan silti tehdä.

Perunkirjoitukseen voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan.

Uskottuna miehenä voi toimia pesän osakaskin, mutta parempi on käyttää esteettömiä ja päteviä henkilöitä. Uskottuina miehinä toimivat yleensä pankit tai asianajo- ja lakiasiaintoimistot.

Perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat

1. Virkatodistus

Jokaiselta pesän osakkaalta tarvitaan oma, niin sanottu "elää" -virkatodistus ja vainajalta katkeamaton sarja virkatodistuksia siitä alkaen kun hän on täyttänyt 15 vuotta. Evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten todistukset tilataan siitä seurakunnasta, jossa vainaja on viimeksi ollut kirjoilla. Vuoden 2013 alusta seurakunnan kirjoittama virkatodistus kattaa ajan 1.10.1999 alkaen. Sitä aiemmalta ajalta ne on tilattava kustakin seurakunnasta erikseen. 

Väestörekisterissä olevilta tilaukset tehdään maistraatista. Muista tilattaessa mainita, että virkatodistus on perunkirjoitusta varten. Virkatodistuksen toimitusaika voi olla jopa kolme viikkoa. Kannattaa samalla kertaa pyytää  todistukset kaikista niistä paikoista, joissa vainajan tiedetään olleen kirjoilla.

2. Pankista papereita

Pankit saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja lähettävät automaattisesti vainajan osoitteeseen saldo- ja korkotodistuksen kuolinpäivältä. Ne on liitettävä perukirjaan.

Hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät laskut voidaan maksaa kuolinpesän tililtä jo ennen perunkirjoitusta. Pankki tarvitsee virkatodistuksen, joka osoittaa pankissa asioivan pesän osakkaan ja vainajan välisen sukulaisuussuhteen. Muilta osakkailta ei tarvita valtakirjoja .

3. Isännöitsijän- tai lainhuutotodistus

Asunto-osakkeista tulee tilata isännöitsijäntodistus ja kiinteistöistä ote lainhuutotodistuksesta, jonka saa maanmittaustoimistosta.

4. Testamentit, avioehdot ja perukirjat

Perunkirjoituksessa tarvitaan myös vainajan mahdollinen testamentti, aviopuolisoiden tekemä avioehto ja aikaisempi perukirja, mikäli vainaja on ollut jakamattoman kuolinpesän osakkaana.

Perunkirjoitus maksaa useita satasia

Perunkirjoituksen hinta vaihtelee suuresti. Yksinkertaisessa tapauksessa, jossa on vähän osakkaita ja omaisuuden määrä ei ole huomattava, perunkirjoitus maksaa muutamia satasia. Kustannuksia laskee, kun hankkii itse yllämainitut asiakirjat.