Harri syö joka päivä tutussa rantaravintolassa.
Harri syö joka päivä tutussa rantaravintolassa.

Talvi Goassa on autuutta niille, jotka kaipaavat rentoa elämää ja tropiikin lämpöä. Oululainen eläkeläinen Harri Hietala arvostaa myös huokeaa hintatasoa.

Oululainen Harri Hietala, 63, on jo pitkään viettänyt talvet Goassa, pienessä Calanguten kylässä. Hän kirjoittaa runoja ja kirjoja, välillä myös lehtijuttuja Goasta ja goalaisista, sekä piirtää sarjakuvia. Intian auringossa kaikki syntyy paljon letkeämmin kuin Suomen pimeissä pakkasissa.

– Aiemmin kävin täällä vaimoni kanssa pari kertaa sesongin aikana, nyt minulla on viides peräkkäinen koko talvi Goassa. Tällä kertaa lennot ja puolen vuoden majoitus kahden huoneen ja keittokomeron asunnossa maksoivat yhteensä 2 300 euroa.

Harri ottaa matkaan lähtiessään mukaansa nipun euroja, joita vaihtaa paikan päällä rupioiksi. Toinen tapa olisi nostaa rahaa suomalaisilla korteilla lähistön useista automaateista.

Harri Hietala hoidattaa hampaansa Intiassa:
"Täällä operaatio maksaa 63 euroa, Suomessa 700"

Turvallisuus houkuttaa

Harri lähti merille 16-vuotiaana. Työläisperheen pojalle se oli ainoa keino päästä näkemään, mitä kaikkea horisontin takana on.

– Kävin äidin polkupyörällä satamassa katsomassa laivoja, ja kaukokaipuu iski. Etelänlennot Suomesta olivat tuolloin vasta alkamassa, eikä tavallisilla perheillä ollut niille asiaa. Kumpikaan vanhemmistani ei päässyt koskaan etelään, hän kertoo.

Harri viihtyi merillä neljä vuotta, joskus puolikin vuotta putkeen ilman vapaapäiviä. Maihin palattuaan hän kävi kokkikoulun ja jäi kymmeneksi vuodeksi töihin Oulun ravintoloihin. 1980-luvun puolivälissä hän perusti mainostoimiston, joka sitten hyytyi 1990-luvun lamaan.

– Minulla oli kaikenlaisia terveysongelmia, mutta täällä Intiassa olen löytänyt viimein mielenrauhan.

Harri ehti vaimonsa Mervi Ylitalon kanssa koluta Kreikkaa ja Bulgariaa. Vanhan seilauskaverin kanssa tuli käytyä pari kertaa Brasiliassakin, mutta sinne Harri ei enää halua.

– Goassa on turvallista, ihmiset ovat hienoja, ruoka on hyvää ja edullista, terveydenhoito on kohdallaan ja päälle tulee vielä ihana, trooppinen sää. Kun tulimme tänne, muualla ei ole enää tarvinnut käydä.

Konkari opastaa tulokasta

Alku ei kuitenkaan ollut ruusuinen. Harri ja Mervi kävelivät hotellistaan rannalle, ja bambuista ja palmunlehvistä kyhätyn ravintolan eli shackin isäntä pakotti heidät istumaan, syömään kärpästen seurassa ja ostamaan rihkamaa.

– Ajattelimme, että tämäkö se Intia on. Onneksi hotellissamme oli Goassa monesti käynyt vanhempi suomalaispariskunta, joka ryhtyi oppaaksemme. He toivat meidät tähän rantashackiin, mukavan Dominicin omistamaan Domino’siin.

Niin loma alkoi sujua. Nyt Harri ja Mervi vuorostaan neuvovat aloittelevia Goan-kävijöitä.

– Paikallisten tapaaminen on tärkeää. He hymyilevät, vaikka moni asia on sata kertaa huonommin kuin Suomessa. Suku on turvaverkko, ei täällä voi huutaa valtiota apuun.

Lue lisää suomalaisten eläkeläisten Goan-elämästä ET-lehdestä 7/2015, joka ilmestyy 1. huhtikuuta.

Näin onnistuu talvi Goassa x 8
  1. Intiaan saa kuuden kuukauden turistiviisumin. Jos maassa haluaa oleskella pidempään, viisumi pitää käydä uusimassa jossakin Intian suurlähetystössä maan rajojen ulkopuolella.
  2. Ensikertalaisen kannattaa valita valmismatka. Jos pelkäät roskia ja kilttejäkin koiria, älä edes suunnittele pidempiaikaista oleskelua. Sama juttu, jos haluat pestä hampaasi hanavedellä. Puhdasta pullovettä myydään joka kadunkulmassa. Viisi litraa maksaa euron.
  3. Pelottaako hygieniataso? Isoja ongelmia ei ole, jos tyydyt tasoon, joka on alle puolet kotimaisesta. Intialaisista kaupoista saa tehokkaita käsidesejä. Käytä niitä monta kertaa päivässä.
  4. Paikalliset auttavat ja neuvovat, joskus tosin liiankin innokkaasti ja vastoin parempaa tietoaan. Mutta esimerkiksi asunnon voi löytää paikallisten avulla melko helposti.
  5. Jos aiot viipyä pidempään, varaa ensipäiviksi majapaikka internetin kautta ja etsi pysyvämpi majoitus vasta paikan päällä. Näin säästät pitkän pennin.
  6. Pankkiautomaatteja on tiheämmässä kuin Suomessa ja niistä voit nostaa rupioita esimerkiksi Visa Electronilla ja suomalaisilla luottokorteilla. Pankit ottavat joka nostosta 2,5 prosentin palkkion. Hotelleissa ja hyvissä ravintoloissa voi maksaa korteilla. Yksi euro on noin 68 rupiaa.
  7. Kotimaan laskut on Goassa helppo hoitaa, jos käytät verkkopankkia. Pienissäkin ravintoloissa ja hotellissa on yleensä tarjolla ilmainen langaton nettiyhteys.
  8. Yleisesti ottaen suomalaiset voivat halutessaan elää Intiassa herroiksi ja rouviksi, ole vain rohkea! Muista myös, että jokainen maahan tuotu euro on suoraa kehitysapua.
Liimatta

Suomalaiset eläkeläiset elävät herroiksi Goassa – ”lennot ja majoitus kahdelle puoleksi vuodeksi 2300 e”

Vierailija kirjoitti: Mainitut asiat ovat vain pieniä ongelmia ja kalpenevat isompien rinnalla. Goalla ja Intiassa ylipäätään ei ole turvallista. Turisteja katoaa ja tapetaan viikottain, yleensä jonkin riitatilanteen seurauksena. Myös yksin matkustaminen, sairastuminen tai henkisen tasapainon kadottaminen syytä tai toisesta voi olla hengenvaarallista. Drinkkiin voidaan jo ravintolan tiskin takana lisätä huumaavia aineita, ja sen jälkeen turisti onkin helppo ryöstää ja tappaa. Useita...
Lue kommentti

Suomalaiset käyttävät keskimäärin 517 euroa henkeä kohti joululahjoihin, -ruokiin ja muihin valmisteluihin. 55–65-vuotiailla joulun hinta nousee 678 euroon, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Tavaralahjan korvaa yhä useammin lahjakortti.

Suomalaisten joulubudjetti pysyy Nordean tutkimuksen mukaan jo kolmatta vuotta lähes samalla tasolla, keskimäärin 517 eurossa henkilöä kohden. Lapsiperheissa summa on 610 euroa, lapsettomissa talouksissa 470 euroa henkeä kohti.

Lapsiperheitäkin enemmän rahaa jouluun menee 55-65-vuotiailta, keskimäärin 678 euroa henkeä kohti. Tämä ikäryhmä nipistää nyt hieman joulumenoistaan, sillä viime vuoden kyselyssä summa oli 26 euroa suurempi.

Lahjoihin rahasta käytetään 305 euroa (55–65-vuotiaat 394 euroa) ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa (55–65-vuotiaat 284 euroa).

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat lahjoista suosituimpia. 55–65-vuotiaat antavat useimmin suklaata, lahjakortteja ja vaatteita. 

Tavaran sijasta lahjakortti tai rahaa

– Aineettomien lahjojen suosio jatkaa kasvuaan. Nyt jo joka kolmas suomalainen suunnittelee hankkivansa lahjakortin joululahjaksi. Myös rahalahjojen antaminen on nousussa, ja rahalahjat ovat yleisiä etenkin yli 55-vuotiailla, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo.

Joka seitsemäs vastaaja kertoo sopineensa lahjoille hintarajan. Lasten lahjalle se oli keskimäärin 50 euroa ja aikuisten lahjalle 30 euroa.

Jouluun käytettävä rahamäärä määräytyy pitkälti sen mukaan, miten ihmiset arvioivat oman taloutensa kehittyvän.

– Vaikka suomalaisten kuluttajien luottamus Suomen talouteen on nyt vahvinta viiteen vuoteen, tämä luottamus ei vielä ylety oman talouden näkymiin, Olli Kärkkäinen toteaa.

Rahankäytössä on eroja sukupuolten välillä. Miehet kertovat kasvattavansa joulubudjettia viime vuodesta, naiset taas aikovat selvitä viime vuotta pienemmällä summalla.

Neljä kymmenestä aikoo ostaa ainakin osan joululahjoista verkosta, ja 55–65-vuotiaistakin joka viides.

Nordean TNS Gallupilla teettämä kysely tehtiin internetissä marraskuun alussa. Vastaajia oli 1010 ja he olivat iältään 18–65 vuotta. Vastaukset edustavat tilastollisesti suomalaisia iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta.

Paljonko sinä käytät rahaa jouluun? Vastaa alla olevassa kommenttikentässä.

Koira on ihmisen paras kaveri, joka tutkitusti pitää terveyttä yllä. Ihan ilmaista koiran pito ei ole, mutta euroistaan tarkka selviää kohtuullisen halvalla.

Koiran osto

Rotukoiran pentu maksaa noin 1000 euroa. Yleinen hintahaarukka on 800–1200 euroa. Sekarotuisen tai rekisteröimättömän pennun hinnassa liikkumavara on suurempi. Rekisteröimättömäntä koiraa hankittaessa on syytä olla tarkkana, ettei tule vahingossa tukeneeksi pentutehtailua.  

Moni aikuinen koira tarvitsee syystä tai toisesta uutta kotia. Tällaisen sijoituskoiran saa useimmiten ilmaiseksi. Silloin pitää olla valmis panostamaan koiran kasvatukseen.

Tarvikkeet

Tarvikkeisiin saa upotettua isonkin summan, etenkin, jos kotona ei ole aiemmin ollut koiraa. Ylärajaa kuluille ei ole. Pelkkä koiran designkuvioitu ulkoilutakki voi maksaa satasen. 

Kitsastellenkin pärjää. Silloin rahaa kuluu ruokakuppeihin, pantoihin ja remmeihin noin 100 euroa.

Ruoka

Ruoka voi olla hyvin edullista tai erittäin kallista. 12 kilon säkki perusnappuloita  maksaa noin 50 euroa. Halvimmillaan saman kokoisen pussin saa 15 eurolla. Kalliin merkin muona taas voi maksaa satasenkin.

Erityisruokavaliota noudattavan koiran ruokakulut voivat olla moninkertaiset tavallista ruokaa syövään verrattuna.

Lääkäri

Lääkärikuluja vaikea ennakoida. Pentuvaiheen rokotukset maksavat noin 100  euroa. Sen jälkeen rokotuksiin, madotuksiin ja punkkiestoihin kuluu noin 100 euroa vuodessa. 2–3-vuotiaalle koiralle tehtävä silmä-, lonkka-, polvi- ja kyynärtarkastus maksaa noin 150 euroa.

Eläinlääkäreiden hintavertailu kannattaa, erot voivat olla moninkertaisia. Esimerkiksi yleinen hammaskiven poisto maksaa 100–400 euroa.

Vakuutus

Vakuutusmaksut riippuvat vakuutusyhtiöstä, koiran rodusta sekä korvaus- ja omavastuusummista. Karkea hinta-arvio vakuutukselle on noin 150–400 euroa vuodessa.

Vakuutusehdoissa on isoja eroja.

Vakuutusehdot on hyvä lukea tarkkaan, sillä korvattavien vaivojen hyväksymisessä voi olla isoja eroja. Esimerkiksi hammashoitoja ei yleensä korvata.

Turkin hoito

Jotkut rodut vaativat turkin trimmaamista. Se maksaa koirahoitolassa noin 50–100 euroa. Pelkkä kynsien leikkuu on 10–20 euroa.

Trimmaus ja kynsien leikkuu onnistuvat kotioloissakin. Kynsisakset maksavat muutaman euron, trimmauskoneet 50–200 euroa. 

Kokonaiskulut

Kaikkineen koiran ylläpito maksaa keskimäärin 700–2000 euroa vuodessa.

 

Hoitopäivät nostavat hintaa

Hyvinkääläinen Tuija Leskinen-Körkkö, 63, on koirahoitolan vakioasiakas. Tiibetinspanieli Ludvig ja sekarotuinen Sofi viettävät keskimäärin kolme päivää viikossa hoidossa. Hoitoon kuuluu esimerkiksi koirien pesu. 

Tuija käyttää koiriin vuodessa noin 3000 euroa. Näin summa muodostuu. 

Tuijan koirakulut

allergiaruoka 65 e, 7 kilon säkki kestää pari kuukautta

päivähoito 150–200 e/kk, sisältää pesut, uinnit ja muut hoidot

eläinlääkärikulut noin 300 e/v

tarvikkeet 300–500 e/v

Kahden koiran kulut yhteensä noin 3000 euroa vuodessa.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Näin säästät koiran kuluissa

Juurikin katsoin videon missä Rekku Rescue oli järjestänyt eilen Hakaniemen torilla koirien leipäjonon. Vähävaraisten koirille jaettiin ruokaa, leluja ja muita tarvikkeita. Jono oli tosi pitkä. Hieno teko Rekku Rescuelta. Moni vähissä varoissa oleva joutuu varmastikin tinkimään koiransa eläinlääkärikuluissa, senverran suolaisia ovat eläinlääkärin taksat. Meillä on tammikuussa tulossa Patukalle sierainten avarrus/kurkun limakalvojen ohennus leikkaus, arvioitu lasku yli 2000 euroa. Eikä tätä...
Lue kommentti
Vanha elli
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Näin säästät koiran kuluissa

Samaa mieltä Mökin muorin kanssa, koiran hyvinvointiin kuuluvissa asioissa en pihtaa. Toki jotakin voi tehdä edullisestikin, vaikkapa valmistaa itse vaatteet, jos on semmoinen koira, joka niitä talvella tarvitsee ja minulla on. Langat ja kankaat eivät paljon maksa, jos itse yhtään osaa tai haluaa yrittää tehdä. Kuvan "nutulla" pärjää pikkupakkasilla. Koira oli itse ohjeena, kun sen neuloin.
Lue kommentti

Kello on miehen koru. Vain elämää -tähtien ranteita koristavat täysin eri tyyliset kellot.

Mikael Gabriel

"Kelloni on vuonna 1992 valmistettu Rolex. Tämä on aika pramea kello ja hyvässä kunnossa ikäisekseen. Minulla oli parhaimmillaan kolme Rolexia, mutta jouduin luopumaan niistä saadakseni tämän. Kellossa on vain yksi vika: mekaaninen automaattikoneisto pysähtyy, jos kelloa ei käytä. Se pitäisi joka kerta kääntää oikeaan aikaan, mutta en aina jaksa.

"Rolex on räppiä."

Viime aikoina minulla on ollut paljon käytössä Apple Watch, sillä kellojen vetäminen on niin tylsää hommaa. Mieluummin käytän arkisin digitaalikelloa, jonka voi laittaa vain latautumaan.

Rakastan ehdottomasti hienoja kelloja. Rolex on niin räppiä kuin vain mahdollista."

Hector

"Pidän pelkistetyistä kelloista. Sen takia vierastan esimerkiksi sukeltajankelloja. Arkikellona käytän aivan tavallista Seikoa.

Hienoin kelloni on Zenith, jonka isäni sai aikanaan töistä 40-vuotislahjaksi. Klassikkosveitsiläisiä. Siinä on sekundaattori ja päivämääränäyttö. Isäni saadessa elettiin 60-luvun alkua, joten se oli silloin häkellyttävän upea.

Kello on nykyään minulla. Vein sen korjattavaksi, mutta siinä on sellainen vika, että sitä voi käyttää vain aivan kuivana päivänä ja mieluummin sisällä. Muuten se kostuu ja viisarit pysähtyvät. Sen jälkeen kello pitää avata ja laittaa taas kondikseen."

Mikko Kuustonen

"Olen värisokea, joten olen mustavalkoinen ihminen. Tämän kellon väriskaala toimii minulle.

Pidän kelloista, mutta vihaan sellaisia, joista ei näe aikaa kunnolla. Sen takia käytän isoja malleja. Minulla on useita kelloja ja kaikissa niissä on iso taulu. Haluan myös tuntea ranteessa, että minulla on kello. Tässä TW Steelissä on isot nupit ja tätä on helppo käsitellä. Minulla on toinen samanmerkkinen, se on nelikulmainen.

"Mustavalkoinen kello toimii värisokealle."

Olen harrastanut pitkään sukeltamista. Minulla oli aiemmin käytössä Suunnon sukellustietokone. Se oli vähän haikea laite, sillä en päässyt sukeltamaan kovin usein. Kelloa katsoessa tuli aina mieleen, että olisin mieluummin pinnan alla. Tätä katsoessa taas tulee mieleen että olisinpa pinnalla."  

 

Jos hieno paperinen pörssiyhtiön osakekirja on ainoa dokumentti omistuksestasi, olet vaarassa menettää varasi. Siirtymäaika paperisista pörssiosakkeista sähköiseen arvo-osuuskirjaukseen on lopuillaan, muistuttaa Finanssialan keskusliitto.

Jos omistat vielä paperisia pörssiosakkeita, joita ei ole kirjattu sähköiselle arvo-osuustilille, toimi nyt. Vanhanaikaiset paperiosakkeet voivat muutoin menettää arvonsa kokonaan, varoittaa Finanssialan keskusliitto.

Paperisten osakkeiden kirjaamiselle sähköiselle arvo-osuustilille säädettiin aikanaan kymmenen vuoden määräaika, joka on nyt täyttymässä.

Ennen sähköisiä arvo-osuustilejä osakkeet olivat käteisen rahan tapaan paperisia kirjoja, joiden omistusoikeus todistettiin kauppakirjalla. Paperisysteemi oli kankea, siksi sen tilalle luotiin sähköinen arvo-osuusjärjestelmä.

Osakeyhtiöillä on määräajan täytyttyä oikeus tulevissa yhtiökokouksissaan tehdä päätös arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömien osakkeiden myynnistä yhtiön nimiin. Sellanen päätös tekisi paperiosakkeista arvottomia.

Vanhaksi meno ei koske asunto-osakkeita.

Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat voineet siirtää paperiset osakekirjansa arvo-osuusmuotoiseksi jos ovat niin halunneet.

– Tämä koskee vain arvo-osuusjärjestelmään liittyneiden osakeyhtiöiden osakkeita. Tällä ei ole mitään tekemistä vaikkapa asunto-osakkeiden kanssa, Finanssialan keskusliiton asiantuntija Pauliina Lappeteläinen muistuttaa.

– On myös olemassa sellaisia osakeyhtiöitä, joilla ei ole lainkaan osakkeita arvo-osuusmuotoisina, vaan koko osakekanta on paperimuodossa (esimerkiksi Imatran Seudun Sähkö). Tällaisten osakkeiden omistus pysyy ennallaan paperimuotoisena.

– Hyvä nyrkkisääntö on, että jos yhtiö on pörssissä, ja kaapista löytyy paperinen osakekirja, on syytä toimia, Lappeteläinen linjaa.

Tee näin paperiosakkeen kanssa

Jos piirongin laatikosta löytyy vielä paperinen paperiosake, kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin tai muuhun arvopaperien säilyttäjään ja varata aika asian selvittämistä varten.

Pankkien kautta osakkeille avataan arvo-osuustili, jolle paperiset osakkeet kirjataan tai sitten annetaan lisäohjeita miten edetä.

– Arvo-osuusjärjestelmän etuna on se, että esimerkiksi osingot tulevat automaattisesti osakkeenomistajan tilille ilman, että niitä täytyy erikseen karhuta. Paperisten osakkeiden kohdalla näin ei aina ole, Lappeteläinen sanoo.

– Jos paperiset osakkeet kirjaa nyt arvo-osuusjärjestelmään, saa haltuunsa myös vanhentumattomat osingot, Lappeteläinen vihjaa.

Älä jää odottamaan yhteydenottoa

Paperiosakkeita omistavien ei kannata jäädä odottelemaan asiasta kertovaa yhteydenottoa yhtiöltä, sillä yhtiöillä ei välttämättä ole tiedossa, ketkä paperisia osakkeita omistavat.

Paperinen osakekirja on voinut vaihtaa omistajaa myynnin, lahjoituksen tai perinnön nojalla. Jos muutoksesta ei ole ilmoitettu yhtiölle, yhtiön osakasluettelolla on vanhentunut tieto.

Muuttuneen omistusoikeuden voi todistaa esimerkiksi kauppakirjalla.

Esimerkiksi finanssiyhtiö Sampo on kuitenkin lähettänyt kirjeen kaikille 12.9.1997 päivättyyn osakasluetteloon merkityille yksityishenkilöille. Yhtiöllä ei kuitenkaan voi olla varmuutta, ovatko yhteystiedot ajan tasalla tai ovatko silloin osakkeita omistaneet edelleen yhtiön omistajia.

Näin etsit yhtiön arvo-osuusjärjestelmästä

Arvo-osuusjärjestelmään liittyneet yhtiöt voi tarkistaa arvopaperikeskus Eurocelar Finlandin sivuilta.

Klikkaa avautuvalta sivulta linkkiä ”Siirry sivuille vierailijana”, jolloin saat näkyviin yhtiöt aakkosjärjestyksessä.

Jos yhtiö löytyy listalta, on sillä mahdollisuus halutessaan mitätöidä yhtiökokouksessaan paperiset osakkeet.