Kuvat Manu Tuppurainen

Suomen markkinoille ilmestyi autouutuus, jonka kilpailuvaltiksi kerrotaan halpa hinta. Kannattaako tämä ostaa eläkevuosiksi?

Eteläkorealainen SsangYong on tuore tulokas Suomen automarkkinoilla. Merkki on kuitenkin ehtinyt valmistaa autoja vuodesta 1954, ja koeajetun Korando-mallin tuotantokin alkoi jo vuonna 1983. Nyt myynnissä on Korandon kolmas sukupolvi, joka esiteltiin maailmalla vuonna 2010.

Tilat

Korando on tyypillisen keskikokoisen katumaasturin mitoissa. Se tarkoittaa yleensä sitä, että eteen saadaan kunnon tilat, mutta takapenkillä vähän ahtaampaa. Tällainen tilanne on Korandossakin.

Kuskin paikalla tunnelma on kuin lentokoneen ohjaamossa istuisi. Kojelaudan kaarevat muodot ja erilaisten nappuloiden moderni ulkonäkö tekevät kokonaisuudesta persoonallisen. Ajoasennosta saa hyvän ratin ja penkin reilujen säätöjen ansiosta.

Korando ansaitsee erityiskiitokset hiljaisesta matkustamosta. Sekä moottorin murinat että rengasmelu on saatu vaimennettua miellyttävästi.

Takapenkin selkänoja on lähes tasainen, joten keskipaikallakin on tavallista parempi istua. Useinhan reunapaikkojen selkänojat on muotoiltu sen verran kaarevasti, että keskimmäisen matkustajan olo on hiukan tukala. Korandon takapenkin istuinosa on valitettavan matalalla, ja sen takia penkillä istutaan polvet koukussa.

Tavaratila on reilun kokoinen ja selkeän muotoinen. Pohjan alla on erillinen lokerikko, jossa voi kuljettaa pikkutavaroita. 

Lue lisää: Skoda Fabian takakontin koko mykistää.

Turvallisuus

Korandossa on periaatteessa kaikki kunnossa: ajonvakautusjärjestelmä löytyy, samoin turvatyynyjä etu- ja takamatkustajille sekä isofix-kiinnikkeet lastenistuimille. Neliveto helpottaa ajamista hankalissa ajo-olosuhteissa, ja automaattivaihteiston ansiosta kuski voi keskittyä paremmin liikenteen seuraamiseen.

Pari asiaa kaipaisi kuitenkin parannettavaa. Ajovalojen teho ei ole kovin kummoinen. Lisäksi Korandoon ei saa edes lisärahalla ksenonvaloja. Vielä isompi ongelma on se, että auton jarrut toimivat verraten huonosti. Jo ensimmäinen jarrutus paljastaa, että jarrupoljinta pitää survoa reilusti ennen kuin vauhti alkaa hidastua. Ja vaikka poljinta kuinka painaisi, vaatii Korandon pysähtyminen tavallista enemmän aikaa. Auton pysähtymismatkaksi sadan kilometrin vauhdista on mitattu 50 metriä, kun nykyautot stoppaavat yleensä noin 40 metrissä.

Talous

SsangYongin kilpailuvaltiksi kerrotaan tavallista edullisempi hinta. Korando onkin kilpailijoitaan jonkin verran edullisempi, mutta koeajetun version hinta nousee silti melko korkeaksi, sillä automaattivaihteiston ja dieselmoottorin saa vain yhdessä parhaan varustetason kanssa. Auton hinta on tällöin yli 35 000 euroa. Metalliväri ja nahkaverhoilu nostavat koeajoauton hintaa vielä entisestään.

On jokaisen oma asia arvioida, voiko 35 000 euron autoa pitää edullisena. Tuossa hintaluokassa valinnanvaraa on kuitenkin niin paljon, että kilpailu on väkisin kovaa.

Lue lisää: Etkö kehtaa ajaa maasturilla?

Automaattivaihteisto nostaa kulutuslukemia. Virallinen keskikulutus on 7,3 litraa dieseliä sadalla, mutta käytännössä polttoainetta kuluu tuotakin enemmän. Hiilidioksidipäästöt ovat nykymittapuulla suuret, 194 grammaa kilometrillä. Se taas nostaa autoveron määrää.

Tekniikka

Koeajossa oli malliston huipulle sijoittuva versio, jossa on kaksilitrainen dieselmoottori. Hevosvoimia dieselmallissa on 149 ja vääntöä mukavat 360 newtonmetriä. Voima ei siis lopu heti kesken. Sen ansiosta autolla saa hinata jopa 2000 kiloa painavaa peräkärryä tai asuntovaunua. Moottorista on olemassa tuotakin tehokkaampi versio, mutta sitä ei ainakaan tällä hetkellä Suomeen tuoda.

Lue lisää: Riittäisikö pienempikin moottori?

Auto on normaalitilanteessa etuvetoinen, mutta liukkaalla auto muuttuu nelivetoiseksi. Tarvittaessa nelivedon voi lukita päälle. Kun maavaraakin on 18 senttiä, pärjää Korandolla keskivertoa hankalammissa olosuhteissa – ominaisuus jota moni mökkeilijä voi arvostaa.

Lue lisää: Vuoden auto on mökkeilijän kaveri.

SsangYong Korando D20 AWD 6AT QUARTZ

LUKUJEN VALOSSA

Mitat (mm): pituus 4410, leveys 1830, korkeus 1675, akseliväli 2650, raideleveys edessä 1573, takana 1558, maavara 180. Kääntöympyrä 10,8 m.
Painot (kg): omamassa 1747, kantavuus 513, perävaunu jarruin 2000 ja jarruitta 750.
Tavaratila (l): 486, laajennettuna 1312.
Moottori: iskutilavuus 1998 cm³, teho 110 kW (149 hv)/3400–4000 r/min, vääntö 360 Nm/1500–2800 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 9,2 sekuntia, huippunopeus 180 km/h.
Kulutus: 7,3 l/100 km, diesel.
Hiilidioksidipäästöt: 194 g/km.
Hinta: 35 390 euroa (hinta lisävarustein 37 236 e)

ARVIO

SsangYong Korando on monia kilpailijoitaan edullisempi auto, vaikka koeajetun auton hinta nouseekin korkeaksi. Tuhti moottori, neliveto ja reilu maavara ovat auton parhaita puolia. Jarruissa ja valoissa taas olisi parannettavaa.

PLUSSAT

Matkustamon hiljaisuus
Vetokyky

MIINUKSET

Kulutus ja hiilidioksidipäästöt
Jarrujen toiminta

Tee niin kuin kuopiolainen Pitkäsen pariskunta: järjestä omaisuutesi tulevaisuus jo eläessäsi ja ota lapset mukaan päättämään.

Vuosikymmenten mittaan kertyneen varallisuuden tulevaisuus tuli ajankohtaiseksi kuopiolaisille Tarja ja Tauno Pitkäselle, kun he luopuivat yrittäjätoiminnasta.

Käynnistyi parin vuoden prosessi, jonka aikana heille kirkastui kaksi asiaa: järkevintä on eläessään lahjoittaa omaisuutta lapsille ja ennen kaikkea ottaa heidät mukaan suunnitteluun.

– Usein vanhemmat haluavat itse määrätä, mitä kukin lapsista perii. Me päätimme toimia toisella tavalla, Tauno kertoo.

Pitkästen ystävä, Metsäkeskuksessa työskentelevä Seppo Niskanen, teki selväksi, että perintöasiat pitää ratkaista selkeästi ja kerralla.

Ratkaisematta roikkuvat tai osittain ratkaistut asiat saattavat pitää sisällään riidan siemenen.

–  Seppo neuvoi, että esimerkiksi metsätilan tai kesämökin hallintaoikeuden pidättäminen itsellään voi johtaa hankalaan tilanteeseen perillisen kannalta. Tämä ei pysty tekemään mitään ilman perinnönantajan suostumusta. Metsä jää hakkaamatta ja mökki hoitamatta, Tarja kertoo.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Tarjalla ja Taunolla on neljä aikuista lasta, joilla kaikilla on hyvä koulutus ja hyvät työpaikat. Heillä on myös taloudellista osaamista, joten oli luontevaa heittää pallo heille.

– Pyysimme heitä suunnittelemaan omaisuuden jaon ja miettimään keskenään, mistä osuudesta kukin olisi kiinnostunut, Tauno kertoo.

Vanhin poika laski, miten lahjat jakakantuisivat tasapuolisesti. Metsätila siirtyi kaupalla yhdelle, kaupunkiasunto lahjana puoliksi kahdelle, samoin kesäpaikka. Tarjalla ja Taunolle jäi hallintaoikeus kaupunkiasuntoon, jota he kutsuvat ”talvimökikseen”.

– Tuntui todella mukavalta, kuin saimme eteemme kaikessa sovussa laaditun suunnitelman ja laskelmat. Sitten piti vain hoitaa byrokratia, lahjakirjat ja -verot. Tiesimme, että saatoimme luottaa lapsiimme, Tauno iloitsee.

Taustaa: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä
Lue myös: 8 vinkkiä: näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle

3 faktaa lahjasta

  1. Alle 4 000 euron lahjan voi lahjoittaa verovapaasti kolmen vuoden välein. Arvon ollessa 4 000 euroa tai yli, veroprosentti nousee lähiomaisilla asteittain kahdeksasta 20 prosenttiin. Kaukaisemmilla sukulaisilla ja vierailla on vero 4000 euroa ylittävältä osalta 21–36 prosenttia.
  2. Tärkeä lauseke lahjakirjassa on, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Silloin asiaa ei tarvitse ottaa aikanaan huomioon perunkirjoituksessa. Ennakkoperintö myös lahja, mutta siitä määrätään, että se pitää ottaa perinnönjaossa huomioon jo saatuna omaisuutena.
  3. Jos lahjakirjassa ei ole erillistä lauseketta ja lahja otetaan huomioon perinnönjaossa, päädytään korkeampiin veroihin, koska aikanaan maksetun lahjaveron lisäksi maksetaan perintövero. Tämän vuoksi lahja kannattaa määritellä ennakkoperinnöksi vain silloin, kun yhdelle lapselle annetaan lahja, jota vastaavaa ei pystytä samaan aikaan antamaan muille lapsille.

Lottovoitto on monen unelma. 12 suomalaista kertoo, mitä tekisi lottovoitolla. Vastaukset voivat yllättää.

Pirjo, 57

"Lottoan säännöllisesti, mutta vakiriviä minulla ei ole. Jos saisin seitsemän oikein, ostaisin omakotitalon isältäni ja hankkisin lisää koiria. Minulla on tällä hetkellä yksi lhasa apso, ja kyllä niitä saisi olla kolme enemmän."

Marina, 58

"Lottoan harvakseltaan. Päävoitto tarkoittaisi ainakin asunnon vaihtamista helppohoitoisempaan. Asun nyt 70-luvun omakotitalossa, jossa on koko ajan jotain laittamista. Voisin ehkä vaihtaa töitäkin. Esimerkiksi puutarha-ala kiinnostaisi."

Harri, 68

"Olen koukussa lottoon. Syntymäpäivistähän se johtuu. Kun on niillä numeroilla alkanut lotota, ei lopettaakaan voi. Päävoitoilla tekisin varmaan saman, minkä kaikki muutkin: ostaisin osakkeen merenrannasta Eirasta, ylimmästä kerroksesta. Siihen yksi jättipotti sitten menisikin."

Nina, 50

"Minä en lottoa lainkaan. Olen erityisopettaja ja opetan myös todennäköisyyslaskentaa. Tiedän, miten häviävän pieni voittomahdollisuus on. Oppilaani ovat nuoria aikuisia, joilla osalla voi olla peliriippuvuuskin. Olemme käyneet hedelmällisiä keskusteluja voittotodennäköisyyksistä."

"Tiedän, miten häviävän pieni voittomahdollisuus on."

Elina, 57

"Meillä mies lottoaa niin paljon, ettei minun enää tarvitse. Kyllä hän kuulemma välillä voittaakin jotain. Täysosumalla veisimme lapset ja lapsenlapset kahdeksi viikoksi Kuubaan lomalle viiden tähden hotelliin. Niin, ja maksaisimme putkiremonttilainan pois."

Jusa, 58

"Lottoan verkossa aina kun muistan, yleensä aina lauantaisin viiden euron panoksella. Työkyvyttömyyseläkeläiselle voitto tarjoaisi ihan rajattomat mahdollisuudet. Raha avaa ovia, ei siitä mihinkään pääse. Haluaisin matkustella Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Etenkin Kiina ja Japani siintävät mielessä."

Kai, 61

"Aloin lotota, kun jäin eläkkeelle. Pitäähän sitä eläkeläisen vähän uhkapeliä harrastaa. Teen viisi riviä viikossa. Voitolla korjaisin ensin maalla vanhat ladot kuntoon ja sen jälkeen talon. Jos remontoista jotain jäisin, tuhlaisin loput."

"Aloin lotota, kun jäin eläkkeelle. Pitäähän eläkeläisen harrastaa uhkapeliä."

Jouni, 43

"Kuponki tulee laitettua satunnaisesti, ehkä pari kertaa kuussa. Voitto tarkoittaisi sitä, että töihin en ainakaan enää menisi. Niitä on tullut tehtyä jo ihan riittävästi. Vapaa-ajalla voisin harrastamaan kaikkea. Etenkin jousiammunta kiinnostaa kovasti."

Heli, 50

"Joka lauantai kone arpoo minulle yhden lottorivin. Olen itselleni perustellut, että se riittää, sillä vain yksi rivi voittaa. Voitolla maksaisin velat pois ja ostaisin itselleni asunnon, ja pojalle myös. Sen jälkeen tekisin jotain hyvää. Olen aina miettinyt, että haluan auttaa lapsia, joilla on paha olla."

Erkko, 51

"Lottoan ehkä kolme kertaa vuodessa, kun potti on riittävän iso. Minulla on vakiorivi, jota käytän. Voi olla, että hiukan harmittaisi, jos se tulisi sellaisella viikolla, jolloin en ole lotonnut. Olen ollut vuodesta 1970 jalkapallojoukkue Leedsin miehiä. Jättipotista antaisin puolet talousvaikeuksissa olevalle seuralle. Elämänlaatuni paranisi, jos Leeds alkaisi pelata paremmin."

"Antaisin puolet jättipotista jalkapalloseura Leedsille."

Johanna, 53

"Minulla on ollut vakiorivit, joilla lottoan joka viikko. Unelmana on oman kämpän ostaminen. Seitsemän oikein antaisi mahdollisuuden heittäytyä täysillä vapaaehtoistyöhön. Voisi olla monessa mukana, vaikka Amnestyssa ja pakolaisten parissa."

Varpu, 36

"Laitan rahaa rahapeleihin harvoin. Silloinkin vain, jos jaossa on megapotti. Kyllähän sellaisen voittaminen laittaisi elämän ihan uusiksi. Laittaisin paljon rahaa hyväntekeväisyyteen ja lähipiirilleni. Asunnot ostaisin Suomesta ja ulkomailta, vaikka New Yorkista tai Lontoosta."

Tieto

Lotto numeroina

  1. Suomalaisten suosikkirivi lotossa on 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39, siis kolmas pystyrivi. Täysosumalla voittaisi muutamia satasia. Muita suosikkirivejä ovat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 sekä kupongin ensimmäinen pystyrivi. Myös edellisen kierroksen voittorivi on suosittu.
  2. Kaikkien aikojen suurin lottopotti, 27,8 miljoonaa, maksettiin vuonna 2015 kierroksella 7.
  3. Suomen suurin rahapeli-voitto, 61,1 miljoonaa tuli Eurojackpotista syyskuussa 2014.
  4. Kaikki voitot maksetaan puhtaana käteen.
  5. Porukkalottoajien on syytä tehdä asiasta kirjallinen sopimus. Silloin jokainen osallistuja saa osuutensa verottomasti. Ilman sopimusta jaetuista rahoista voi joutua maksamaan lahjaveron. Sopimus löytyy Veikkauksen internetsivuilta.

Perhesopu on koetuksella, kun tulee perinnönjaon aika. Eniten riidellään hirvensarvista ja kansallispuvuista, niille häviävät Arabian astiatkin.

Joensuulainen asianajaja Harri Kontturi muistaa tilanteen elävästi. Hän oli suorittamassa perinnönjakoa. Rahat ja rikkaudet oli jaettu kahden siskon ja kahden veljen kesken. Vuoroon tuli Kärkölän kansallispuku, joka oli pieni kummallekin siskolle mutta jonka kumpikin halusi.

Tilaisuuden luonne muuttui silmänräpäyksessä järkevien aikuisten kiihkottomasta keskustelusta tunnemyrskyksi ja piikeillä pistelyksi.

”Eihän se sinun pullukkatyttäresikään mahdu tuohon!” toinen siskoista sivalsi.

Puvun perijästä ei päästy sopuun vaan se jaettiin kahdelle sisarukselle osa osalta: hilkka sulle, esiliina mulle.

– Saalis lähti muovipusseissa kahteen eri osoitteeseen, Kontturi kertoo.

Lue myös: Harri Kontturi paljastaa kolme syytä perintöriitoihin

Harvoin riitaa osakkeista

Perikunnat taistelevat Kontturin mukaan harvoin maista, rahoista ja osakkeista. Mutta auta armias, kun jaossa on pokasaha, jolla isoisä ansaitsi leipänsä Sortavalassa.

–Kun lähestytään kansallispukuja ja hirvensarvia, eurot kutistuvat ja tunteet kasvavat, Kontturi toteaa.

Harri Kontturi listaa neljännesvuosisadan kokemukseensa nojaten perintöriitojen kotimaisen kärkikymmenikön. Listaan tulee lopulta 11 kohtaa.

Näistä perinnönjaossa riidellään

  1. Äidin kansallispuku
  2. Isän ampumat hirvensarvet
  3. Vanhat aseet ja sotaan liittyvät esineet
  4. Äidin Kalevala-korut
  5. Oiva Toikan lasikuutiot ja puhalletut linnut
  6. Poljettava vanha Singer
  7. Arabian astiat ja astiastot
  8. Vanhat pitsiliinat ja muistoja herättävät taulut
  9. Artekin kalusteet ja muut design-huonekalut
  10. Perheraamattu
  11. Vanha kaappikello tai könninkello

Lue myös: Kaikki perinnöstä ja perinnönjaosta – kattava teema

Listalla on tapahtunut parissakymmenessä vuodessa muutoksia. Kärjestä ovat pudonneet muun muassa vihkisormukset, poljettava rukki ja minkkiturkit.

Hirvensarvet ovat sen sijaan tikittävä aikapommi, jos useampi perijöistä käy metsällä. Kaupungissa hirvensarvien vastine voi olla isän museokatsastettu kesäauto. Kontturi suosittelee aina tällaisen irtaimiston ottamista mukaan testamenttiin.

Muuten käy niin kuin siinä taloudessa, jossa isän ampumat kaksitoistapiikkiset hirvensarvet törröttivät salin seinällä, kunnes vanhemmista aika jätti.

– Jokainen kolmesta pojasta oli ehtinyt kuvitella sarvet oman tupansa seinälle. Niin alkoi keskustelu, kuuluvatko hirvet vanhimmalle pojalle, pojalle joka oli ampumishetkellä lähimpänä tapahtumapaikkaa vai kolmannelle, joka opiskelee biologiaa.

Kun sopua ei löytynyt, sarvet piti myydä. Tulos oli 50 markkaa mieheen ja jäytävä jälkipeli.

Ford Anglian pilkkominen onnistui paremmin, vaikka kolme veljestä oli jo ehtinyt kuvitella itsensä seuraavan kevään vappuajelulle sen rattiin.

– He päättivät pysyä väleissä ja pitivät auton yhteiskäytössä.

Asianajaja vertaa testamenttia tv:n ostoon: "Kestää 50 vuotta ja estää perintöriidat”

Nämä eivät kelpaa kenellekään

Pesiin mahtuu myös paljon sellaista, jota kukaan ei halua.
Sellaisia ovat:

  1. Parisänky
  2. Keittiön ruokapöytä
  3. Putkitelevisio

Kirjoista kiistakapulaksi kohoaa useimmiten vanha Perheraamattu.

– Vaikka ihmiset olisivat eronneet kirkosta, vanhasta Raamatusta taistellaan.

Muut kirja-aarteet tekevät huonommin kauppansa.

Bibliofiilien lisäksi perikuntien kauhistuksia ovat numismaatikot ja filatelistit. Kukaan ei huolisi heidän raha- ja postimerkki-kokoelmiaan käypään hintaan.

Vinyylilevyjen ja retrokalusteiden kohdalla tilanne on muuttunut. Lapsenlapset tietävät niiden arvon ja ottavat ne matkaansa.

Asianajaja Harri Kontturi.
Asianajaja Harri Kontturi.
Vierailija

Perintöjuristi paljastaa: Näistä kapineista suku riitelee

Isäni oli keräilijä mm. vanhoja rahoja ja antiikkia. Meitä on 6 sisarusta. Laitoimme tavaroita summan mutikassa kuuteen eri kasaan ja arvoimme tavarat. Jos joku sai arvonnassa tavaran jonka joku toinen halusi, he tekivät vaihtokauppaa tavaroista keskenään. Homma toimi ihan hyvin. Tavaroista ei siis tullut mitään rittaa toisin kuin maaomaisuuden jakamisesta, mistä on käyty oikeutta 8 vuotta. Nyt vasta loppu häämöttää kun valituslupaa korkeimpaan oikeuteen ei ole myönnetty.
Lue kommentti

Anne ja Hannu Kauton kauppa Helsingin Katajanokalla kätkee sisälleen muistoja vuosikymmenten takaa.

Anne ja Hannu Kautto tapasivat toisensa yli 20 vuotta sitten. Kahden keräilijän rakkaustarina näkyy pariskunnan liiketilassa, jossa Anne ja Hannu työskentelevät yhdessä päivittäin.

Anne ja Hannu Kauton kivijalkaliike kätkee sisäänsä monta tuhatta nallea ja keräilijöiden tarkkaan valitsemia aarteita.

– Hietaniemen kirpputori Helsingissä on suosikkini, sieltä voi löytää mitä tahansa, Anne Kautto toteaa.

Kautot ovat tottuneet siihen, että heidän kokoelmansa herättää asiakkaissa vahvoja muistoja. Lapsuuden lelun näkeminen vitriinin takana tai mummon vanhaan posliiniesineeseen törmääminen voi olla vaikuttava kokemus.

– Moni on täällä haikaillut oman nallensa perään ja päättänyt kaivaa sen esiin varastojen kätköistä, Anne Kautto kertoo.

Kauttojen liiketilassa toimii Isonkarhun nallekaupan lisäksi nallemuseo ja nallesairaala. Sokkeloiseen liiketilaan piiloutuu monta muutakin yllätystä.

Kaupan takaosassa toimivassa nallesairaalassa on myös Anne Kauton työpaja. Anne valmistaa vanhan ajan nalleja myyntiin liikkeeseen.

– Vapaina hetkinä kudon koirille lämpimiä, mittojen mukaan tehtyjä villaliivejä, Anne kertoo.

Tällaisia keräilijöiden aarteita Kauttojen liikkeestä löytyy:

Anne Kauton kokoelmissa on kolikoita jo antiikin ajoilta asti. Vanhat markat herättävät kuitenkin vahvimmat reaktiot ihmisissä.

– Aikakaudet ja raha liittyvät vahvasti yhteen, markat herättävät nyt nostalgiaa ja ihmetystä, että tuoltako ne näyttivätkin! Anne kertoo.

Pariskunnan tarkoin vaalima aarre on Urho Kekkosen vastauskirje syntymäpäiväonnitteluihin, vuodelta 1975.

– Kekkonenhan vastasi useimpiin saamiinsa kirjeisiin. Tämä kirje ei ole minun, vaan olen perinyt sen eräältä ystävältäni, Anne Kautto kertoo.

Viipurin soitintehtaan harmonikka odottaa kauttojen liiketilassa kunnostusta.

– Eräs soittimen nähnyt musiikkia harrastava nuori mies kertoi minulle muistavansa sitä koskevan mainoksen jostakin vanhasta lehdestä. Myöhemmin hän lähetti meille valokopion vuoden 1937 Rytmi-lehdestä, Anne Kautto kertoo.

Koivussa notkuvat karhut kertovat venäläistä kansantarinaa. Vieressä karhuemo nukuttaa poikasiaan.

Pienet tiikerinpennut ovat löytö kirpputorilta.

Kävelevä nukke on siirretty piiloon kulman taakse, sillä se on pelottanut monia lapsia.

Tunnistatko kupit? Arabian kupposet ovat tutut Juhlamokan mainoksesta.

Vitriinillinen kameroita. Ljubitel-kamera on aikanaan suunnattu harrastelijoille.

Tätä ei niin vaan kannetakaan mukana! Koristeellinen kassakone on valtavan painava.

Vuoden 1980 Olympialaisiin valmistettu keskusteluopas turisteille on paristaasivuinen...

Anne Kautto on koonnut kuhunkin postimerkkinippuun sata postimerkkiä.

– Tavoitteenani on koota näistä lopulta pyramidi, hän kertoo.

Nallemuseon tauluun on koottu karhuja kiinnostavia sanoja.

Hannu Kauton ylpeys on yhden huoneen täyttävä pienoisrautatie, joka toimii ajastetusti ympäri vuorokauden. 

– Rautatien jokainen hiekanjyvä on liimattu käsin, Anne Kautto kertoo.

Pienoismaailman yksityiskohdat ovat hurmanneet lapsia ja aikuisia.

Palstaviljely on muotia myös pienoiskaupungissa.

Luokkaretken keskeyttänyt nujakointi on saanut luokanopettajan hiiltymään.

Ratsupoliisit partioivat ruuhkaisella asemalla.

Anne ja Hannu ovat toteuttaneet unelmansa perustaessaan Isonkarhun kaupan. Pienoisradan rakentaminen, kirpputorien koluaminen ja museon sisustaminen tehdään yhdessä.

– Nalleja löytyy kotoamme vieläkin noin sata kappaletta, Anne Kautto toteaa.

Menoa vahtii Annen ja Hannun Hurja-koira, joka köllöttelee mieluiten selällään nallemuseossa.