Kuvat Manu Tuppurainen
Kuvat Manu Tuppurainen

Suomen markkinoille ilmestyi autouutuus, jonka kilpailuvaltiksi kerrotaan halpa hinta. Kannattaako tämä ostaa eläkevuosiksi?

Eteläkorealainen SsangYong on tuore tulokas Suomen automarkkinoilla. Merkki on kuitenkin ehtinyt valmistaa autoja vuodesta 1954, ja koeajetun Korando-mallin tuotantokin alkoi jo vuonna 1983. Nyt myynnissä on Korandon kolmas sukupolvi, joka esiteltiin maailmalla vuonna 2010.

Tilat

Korando on tyypillisen keskikokoisen katumaasturin mitoissa. Se tarkoittaa yleensä sitä, että eteen saadaan kunnon tilat, mutta takapenkillä vähän ahtaampaa. Tällainen tilanne on Korandossakin.

Kuskin paikalla tunnelma on kuin lentokoneen ohjaamossa istuisi. Kojelaudan kaarevat muodot ja erilaisten nappuloiden moderni ulkonäkö tekevät kokonaisuudesta persoonallisen. Ajoasennosta saa hyvän ratin ja penkin reilujen säätöjen ansiosta.

Korando ansaitsee erityiskiitokset hiljaisesta matkustamosta. Sekä moottorin murinat että rengasmelu on saatu vaimennettua miellyttävästi.

Takapenkin selkänoja on lähes tasainen, joten keskipaikallakin on tavallista parempi istua. Useinhan reunapaikkojen selkänojat on muotoiltu sen verran kaarevasti, että keskimmäisen matkustajan olo on hiukan tukala. Korandon takapenkin istuinosa on valitettavan matalalla, ja sen takia penkillä istutaan polvet koukussa.

Tavaratila on reilun kokoinen ja selkeän muotoinen. Pohjan alla on erillinen lokerikko, jossa voi kuljettaa pikkutavaroita. 

Lue lisää: Skoda Fabian takakontin koko mykistää.

Turvallisuus

Korandossa on periaatteessa kaikki kunnossa: ajonvakautusjärjestelmä löytyy, samoin turvatyynyjä etu- ja takamatkustajille sekä isofix-kiinnikkeet lastenistuimille. Neliveto helpottaa ajamista hankalissa ajo-olosuhteissa, ja automaattivaihteiston ansiosta kuski voi keskittyä paremmin liikenteen seuraamiseen.

Pari asiaa kaipaisi kuitenkin parannettavaa. Ajovalojen teho ei ole kovin kummoinen. Lisäksi Korandoon ei saa edes lisärahalla ksenonvaloja. Vielä isompi ongelma on se, että auton jarrut toimivat verraten huonosti. Jo ensimmäinen jarrutus paljastaa, että jarrupoljinta pitää survoa reilusti ennen kuin vauhti alkaa hidastua. Ja vaikka poljinta kuinka painaisi, vaatii Korandon pysähtyminen tavallista enemmän aikaa. Auton pysähtymismatkaksi sadan kilometrin vauhdista on mitattu 50 metriä, kun nykyautot stoppaavat yleensä noin 40 metrissä.

Talous

SsangYongin kilpailuvaltiksi kerrotaan tavallista edullisempi hinta. Korando onkin kilpailijoitaan jonkin verran edullisempi, mutta koeajetun version hinta nousee silti melko korkeaksi, sillä automaattivaihteiston ja dieselmoottorin saa vain yhdessä parhaan varustetason kanssa. Auton hinta on tällöin yli 35 000 euroa. Metalliväri ja nahkaverhoilu nostavat koeajoauton hintaa vielä entisestään.

On jokaisen oma asia arvioida, voiko 35 000 euron autoa pitää edullisena. Tuossa hintaluokassa valinnanvaraa on kuitenkin niin paljon, että kilpailu on väkisin kovaa.

Lue lisää: Etkö kehtaa ajaa maasturilla?

Automaattivaihteisto nostaa kulutuslukemia. Virallinen keskikulutus on 7,3 litraa dieseliä sadalla, mutta käytännössä polttoainetta kuluu tuotakin enemmän. Hiilidioksidipäästöt ovat nykymittapuulla suuret, 194 grammaa kilometrillä. Se taas nostaa autoveron määrää.

Tekniikka

Koeajossa oli malliston huipulle sijoittuva versio, jossa on kaksilitrainen dieselmoottori. Hevosvoimia dieselmallissa on 149 ja vääntöä mukavat 360 newtonmetriä. Voima ei siis lopu heti kesken. Sen ansiosta autolla saa hinata jopa 2000 kiloa painavaa peräkärryä tai asuntovaunua. Moottorista on olemassa tuotakin tehokkaampi versio, mutta sitä ei ainakaan tällä hetkellä Suomeen tuoda.

Lue lisää: Riittäisikö pienempikin moottori?

Auto on normaalitilanteessa etuvetoinen, mutta liukkaalla auto muuttuu nelivetoiseksi. Tarvittaessa nelivedon voi lukita päälle. Kun maavaraakin on 18 senttiä, pärjää Korandolla keskivertoa hankalammissa olosuhteissa – ominaisuus jota moni mökkeilijä voi arvostaa.

Lue lisää: Vuoden auto on mökkeilijän kaveri.

SsangYong Korando D20 AWD 6AT QUARTZ

LUKUJEN VALOSSA

Mitat (mm): pituus 4410, leveys 1830, korkeus 1675, akseliväli 2650, raideleveys edessä 1573, takana 1558, maavara 180. Kääntöympyrä 10,8 m.
Painot (kg): omamassa 1747, kantavuus 513, perävaunu jarruin 2000 ja jarruitta 750.
Tavaratila (l): 486, laajennettuna 1312.
Moottori: iskutilavuus 1998 cm³, teho 110 kW (149 hv)/3400–4000 r/min, vääntö 360 Nm/1500–2800 r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 9,2 sekuntia, huippunopeus 180 km/h.
Kulutus: 7,3 l/100 km, diesel.
Hiilidioksidipäästöt: 194 g/km.
Hinta: 35 390 euroa (hinta lisävarustein 37 236 e)

ARVIO

SsangYong Korando on monia kilpailijoitaan edullisempi auto, vaikka koeajetun auton hinta nouseekin korkeaksi. Tuhti moottori, neliveto ja reilu maavara ovat auton parhaita puolia. Jarruissa ja valoissa taas olisi parannettavaa.

PLUSSAT

Matkustamon hiljaisuus
Vetokyky

MIINUKSET

Kulutus ja hiilidioksidipäästöt
Jarrujen toiminta

Eläkkeellä moni joutuu miettimään, miten pitää talous tasapainossa. Neljä eläkeläistä paljasti meille tulonsa ja menonsa. Asiantuntijat kommentoivat.

Suomalaisten brutto keskieläke on 1613 euroa.

Miesten keskieläke on 1829 euroa ja naisten 1434 euroa.

Joka kymmenes saa eläkettä alle 750 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus.

Kalevi, 65 vuotta, Kotka:

Tulot

  • Eläke 2092 e/kk, netto
  • Säännöllinen kirjoituspalkkio 200 e/kk, netto
  • Palkkatuloja erilaisista koulutustehtävistä yht. 5000 e/v, netto
  • Vuokratuloa 100 e/kk

Omaisuus

  • Kolmio Helsingissä, noin 300 000 e
  • Kaksio Kotkassa, noin 90 000 e
  • Kesämökki, noin 70 000 e
  • Lisäksi auto ja pieni purjevene

Säästöt

  • Säästötilillä 11 400 e

Velat

  • 62 000 e

Menot

  • Yhtiövastike ja muut kulut Kotkan asunnosta 550 e/kk
  • Mökin kulut noin 250 e/kk
  • Auton kulut polttoaineineen noin 300 e/kk
  • Ruokaan ja juomaan noin 300 e/kk
  • Vaatteisiin noin 100 e/kk
  • Lisäksi kertyy erilaisia remonttikuluja, viime vuonna yhteensä noin 15 000 euroa.

"Ilman lisätuloja en pärjäisi" 

"Asun Kotkassa, mutta minulla on myös osakehuoneisto Helsingissä. Siinä asuu nyt poikani perhe. He maksavat yhtiövastikkeen ja vuokraa 100 euroa kuussa. Vuokra on niin pieni, ettei verottaja hyväksy asunnosta tulleita remonttikuluja vähennyskelpoisiksi.

Kesämökkini on vanha omakotitalo Kotkan lähistöllä. Olen investoinut mökkiin yli 100 000 euroa. En saa niitä rahoja koskaan pois. Tänä vuonna pitäisi tehdä ikkunaremontti. Lisäksi vessassa tapahtui vesivahinko. Sen korjaamisesta vakuutusyhtiö onneksi korvaa valtaosan.

Minulla on velkaa 62 000 euroa. En aio maksaa sitä pois, vaan se jää perikunnan hoidettavaksi. Se on pankkineuvojani vinkki. Hän sanoi, että rahat on parempi käyttää elämiseen. Yritän säästää 500 euroa kuussa, mutta jos samaan aikaan erääntyy useampi vakuutusmaksu, rahat eivät riitä. Silloin joudun käymään säästötilillä. Ilman lisätuloja en pärjäisi.

Erosin muutama vuosi sitten. Olen huomannut, että yhden hengen talous tulee ihan yhtä kalliiksi kuin kahden hengen."

Pihistän:

  • Syön kotona ja teen ruuat itse. Jos olen reissussa, syön edullisissa lounaspaikoissa.

Panostan:

  • Säästän matkoihin. Teen useita ulkomaanmatkoja vuodessa.
  • Kulttuuritilaisuuksiin. Ostin juuri syksyksi oopperalippuja 200 eurolla.
  • Pyrin hankkimaan kestäviä ja laadukkaita vaatteita.

Asiantuntijoiden huomiot Kaleville

tulot/kk 2809 e (ilman sivutuloja 2392)
menot/kk 2750 e (sis. 15 000 remonttikulut vuodessa, ilman remonttikuluja 1500 e)

  • Kalevin nettotulot ovat hyvät, mutta myös kulut ovat korkeat, etenkin jos remonttikuluja tulee jatkuvasti vuosittain tuo 15 000 euroa. Silloin uutta säästöä ei juuri synny, ja esimerkiksi ulkomaanmatkoihin pitää käyttää varoja säästötililtä.
  • Onko järkevää investoida niin paljon kesämökkiin, jos sijoitettuja rahoja ei saisi pois mökkiä myydessä?
  • Kuinka pitkään Kalevi voi tehdä koulutustehtäviä? Ilman niiden tuomaa lisätuloa nykyinen rahankulutus remontteineen ei ole mahdollista.
  • Voisiko poika maksaa isompaa vuokraa?
  • Voisiko vaatemenoissa säästää?
  • Kalevin omaisuus yli on 460 000 euroa ja velat 62 000 euroa, joten taloudessa on puskuria erittäin hyvin.
  • Jos velkojen ehdot ovat edulliset, ei ole välttämättä syytä maksaa niitä pois. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että korkotaso voi nousta. Jos sivutulot loppuvat, velan hoito voi silloin vaikeutua.
  • Varakas yksinasuva eläkeläismies on melko harvinainen tapaus. Usein yksinäisten eläkeläismiesten tulot ovat keskimääräistä matalammat, ja moni on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hilkka, 68 vuotta ja Hannu, 67 vuotta, Helsinki

Tulot

  • Hilkan eläke 1243 e/kk, netto
  • Kelalta 62 e/kk
  • Hannun eläke 1580 e/kk, netto

Omaisuus

  • Kaksio Helsingissä, noin 180 000 e
  • Lisäksi auto

Säästöt

  • Säästötilillä 7900 e ja rahastotilillä 8700 e
  • 250 e/kk säästöön

Menot

  • Yhtiövastike 419 e/kk
  • Koti- ja autovakuutus 270 e/3 kk
  • Auton kulut 150 e/kk
  • Elämiseen 300-500 e/kk
  • Lääkkeisiin ainakin 700 e/v
  • Sanomalehden digitilaus 16,50 e/kk

"Elämme vähällä" 

"Ostimme vuosia sitten kesämökin. Laitoimme sen lihoiksi, kun muutimme vajaat kymmenen vuotta sitten Helsinkiin. Mökkikauppa kävi silloin kuumana, joten pääsimme myyntirahoilla velattomaan asuntoon. Se tekee asumisen halvaksi.

Asumiskulumme ovat hiukan yli 400 euroa. Summa sisältää vesi- ja kaasumaksut, autotallin ja putkiremonttilainat. Bensaan menee 50-100 euroa kuussa. Se tuplaantuu, jos lainaamme autoa tyttären perheelle.

Perunat ostetaan perunoina ja lantut lanttuina. Ruuat valmistamme itse, eikä meillä mene mitään hukkaan.

Osaamme molemmat korjata vaatteet ja vaihtaa vetoketjut. Hannu huoltaa pyörät, huonekalut ja muut kapineet. Uusia tavaroita ostamme vähän ja silloinkin usein kirpputorilta. Kyllä me rahaa käytämme, jos on tarvis: viime syksynä ostimme molemmille hyvät nastalenkkarit ja vähän aikaa sitten kummallekin älypuhelimen. Emme pidä pihistämisenä sitä, että jätetään ostamatta tavaraa, jota ei tarvita.

Lääkkeitä pidetään kalliina, mutta eivät ne ole. 670 euron vuotuinen lääkekatto tulee Hilkalla täyteen helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen lääkkeistä maksetaan vain 1,50 euron toimitusmaksu. Alkuvuoden isoista lääkelaskuista selviää ennakoimalla.

Harrastamme paljon mutta halvalla. Museokortti maksaa 54 euroa vuodessa ja uimakortti saman verran. Kolmen kuukauden lähiöliikuntapassin hinta on 20 euroa. Sillä saa hikoilla vaikka joka päivä.

Olemme aina eläneet vähällä. Kun lapset asuivat kotona, pidimme kirjaa menoista nähdäksemme, mistä voisi vielä nipistää. Emme silti ajatelleet, kuinka kurjaa meillä on. Ennemmin olo oli kuin voittajalla: selvittiin tästäkin."

Pihistämme

  • Ruoka tehdään itse, eikä sitä heitetä pois.
  • Tavaraa ostetaan vain tarpeeseen ja useimmiten kirpputorilta.
  • Auton huollot tehdään itse.

Panostamme

  • Urheiluvälineisiin ja soittimiin.
  • Kynsien laittoon kynsistudiolla, 25 e/kerta
  • Matkustamiseen.

Asiantuntijoiden huomiot Hilkalle ja Hannulle

tulot yhteensä 2885 e
pakolliset menot 1125 e
ylijäämä 1760 e

  • Hilkka ja Hannu voisivat niin halutessaan elää paljonkin leveämmin. Heille todennäköisesti jää säästöön rahaa reilusti kuukausittain. Heillä on hyvin puskuria esimerkiksi mahdollisia sairastumisia ja hoitoja varten
  • Näiden tietojen valossa taloudessa ei ole juurikaan mitään uhkakuvia. Eläkkeet ovat pysyväistuloja, velkoja ei ole ja säästövarat todennäköisesti karttuvat koko ajan.
  • Hilkka ja Hannu tulevat mielestäni kohtuullisen hyvin toimeen tai ainakin saavat "keskivertoeläkettä". Toimeentuloa helpottaa myös yhdessä asuminen ja omistusasunto.
  • Kaikista eläkeläisistä perheellisiä on noin 60 prosenttia. Yksin asuminen yleistyy iän myötä.

Kaarina, 67 vuotta, Kajaani

Tulot

  • Eläke ja perhe-eläke 945 e/kk, netto
  • Kelalta 102 e/kk, netto
  • Palkkioita luottamustoimista noin 3000 e/v

Omaisuus

  • 2000-luvun alussa rakennettu omakotitalo, noin 30 000 e.
  • Auto

Säästöt

  • Ei ole.

Velat

  • Visalaskuja noin 5000 e

Menot

  • Asumismenot noin 50 e/kk
  • Ruokaan alle 200 e/kk, jos lapsenlapsia hoidossa 300 e/kk.
  • Velan lyhennys 150 e/kk
  • Auton kulut noin 500 e/kk
  • Lääkkeisiin 40 e/kk
  • Vaatteisiin noin 30 e/kk

"Olo on epävarma" 

"Mieheni kuoli viime kesänä. Siitä lähtien taloustilanteeni on ollut huono. Hautaamiskulut isoine muistojuhlineen veivät ison summan rahaa. Se oikeastaan vei pohjan taloudeltani. Menot eivät pienentyneet, vaikka taloudessani elää nyt kahden sijaan yksi henkilö.

Sain vielä viime vuonna eläkettä käteen 1100 euroa. Mieheni kuoleman jälkeen aloin saada perhe-eläkettä, joka nosti veroprosenttiani niin paljon, että käteen jäävä summa putosi alle 1000 euron.

Minulla ei ole säästöjä lainkaan. Teimme tilallamme sukupolvenvaihdoksen 15 vuotta sitten. Siitä saaduilla rahoilla rakensimme syytinkitalon tilan maille. Asuminen on onneksi halpaa, sillä talo lämpiää maatilan energialla.

Vuosien mittaan minulle on kertynyt 5000 euroa luottokorttivelkaa. Olen yrittänyt lyhentää sitä, mutta kaikki yllättävät menot pakottavat taas turvautumaan luottokorttiin. Viime kuussa maksoin 550 euron vakuutusmaksut. Sen jälkeen tilille jäi 400 euroa, joilla pitäisi pärjätä loppukuu. Joskus olen joutunut pyytämään poikaani maksamaan laskuni. Sitä en haluaisi enää tehdä, sillä hänelläkin on tiukkaa. Huono talous aiheuttaa epävarman olon ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on ärsyttävä tilanne."

Pihistän

  • Kaikesta

Panostan

  • Kesällä osallistuin kahdelle kotimaanreissulle. Niihin meni yhteensä 600 e.
  • Teatteri- ja konserttilippuihin
  • Aikakauslehtiin

Asiantuntijoiden huomiot

tulot 1047 e, luottamustoimipalkkio huomioituna 1297 e
menot 1020 e

  • Jos luottamustoimitulot päättyisivät, talous nykyisillä menoilla olisi aika haavoittuvainen, sillä tulot ovat vain 27 e/kk menoja isommat. Tässä tilanteessa auton kuluja olisi ehkä syytä karsia.
  • Kaarina pyrkii maksamaan 5000 euron visaluoton pois, mutta se ei tunnu onnistuvan. Hän voisi sopia pankin kanssa, että kortin luotto-ominaisuus poistetaan, jolloin hän ei voisi nostaa uudestaan limiitin puitteissa, vaan kuukausierät todella vähentäisivät velan määrää.
  • Toimeentulo-ongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä juuri tässä ryhmässä eli naispuolisilla leskillä, joilla on keskimääräistä pienemmät tulot.

Asiantuntijoina lakimies Satu Sjöblom Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta sekä ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 16/2016.

Vierailija

Näin eläke riittää – neljä suomalaista paljasti tulonsa ja menonsa

Jos asuu eläkeläinen kaupungissa ja vuokralla, nettotulot kaiken kaikkiaan on 1200. En voi käydä teatterissa, en koserteissa, en tilaa mitään lehtiä, en osta vaatteita uusina. En voi enää laittaa kotiin uutta. Tuolla samalla rahalla elettiin viisi vuotta sitten ja se riitti aivan toisin. Pakollisina kuluina on vuokra 600, netti ja puhelin 45e, sähkö n. 30e . Syksyisin ja joulun jälkeen taas on . 100e liikuntasalikulut. Sairastelin runsaasti vuoden ajan ja ne kulut olivat isot kuin hammaslääkäri...
Lue kommentti

Lakimiehet antavat maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta ympäri Suomen. Tapahtuma on osa Suomen satavuotisohjelmaa.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Pian se voi onnistua ilmaiseksi.

Yli 130 vapaaehtoista lakimiestä jalkautuu antamaan maksutonta oikeudellista neuvontaa 9. syyskuuta klo 11-14 yhdeksässä kaupungissa eri puolilla Suomea.

Kysy lakimieheltä -päivä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden keskustella lakimiesten kanssa oikeudellisista kysymyksistä, lakimiehen ammatista ja oikeustieteen opinnoista. Tempaus järjestetään ensimmäistä kertaa.

Maksutonta, yleisen tason oikeudellista neuvontaa antavat vapaaehtoiset lakimiehet niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta sekä oikeustieteen opiskelijat. Tempaus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Idea Kysy lakimieheltä -päivästä tulee Norjasta, jossa Norjan Lakimiesliitto on järjestänyt Juristdagen-nimistä tapahtumaa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo päivän järjestelyjä vetävä lakimies Ira Hietanen Suomen Lakimiesliitosta.

Norjassa päivä on ollut menestys: siellä lakimiehet ovat vastanneet päivän aikana jopa yli 18 000 kysymykseen. 

Hietanen uskoo, että tilausta tämän kaltaiselle tempaukselle on myös Suomessa.

Lakimiehiä voit tavata seuraavilla 9.9. klo 11–14 näillä paikkakunnilla:

  • Espoo, Sellon kirjasto
  • Helsinki, Narinkkatori
  • Hämeenlinna, kaupunginkirjasto
  • Kuopio, pääkirjasto
  • Oulu, Rotuaari
  • Rovaniemi, Revontuli
  • Tampere, Koskikeskus
  • Turku, Hansatori
  • Vantaa, Myyrmäen kirjasto

Onko sinulla perintöön liittyviä kysymyksiä? ET:n perintöasioita käsittelevät artikkelit löydät täältä. Kaikki talouteen liittyvät artikkelit löydät täältä