Itsetehdyt laatikot tuo joulun tuoksun keittiöön - valmiiden juuressoseiden avulla selviät helposti ja nopeasti.

Lanttulaatikko

noin kilo lanttusosetta
2–3 dl maitoa, maitojuomaa, kermaa tai kasvislientä
2 munaa (+ muskottipähkinää)
50 g voi- tai margariinisulaa tai 2 rkl öljyä
4 rkl siirappia
1 tl suolaa
ripaus valkopippuria

  1. Kuori, paloittele, keitä ja soseuta 2–3 keskikokoista lanttua tai osta sose valmiina.
  2. Sekoita laatikon aineet. Kaada voideltuihin vuokiin. Ripota pinnalle korppujauhoja, kuvioi pinta lusikalla ja pudottele halutessasi päälle rasvanokareita.
  3. Paista 200 asteessa tunnin verran.

Porkkanalaatikko

1 kg kuorittuja porkkanoita, 6 dl vettä, suolaa
tai 1 kg kypsää porkkanasosetta
2 dl ohrasuurimoita tai puuroriisiä
8 dl maitoa tai maitojuomaa
2 munaa
1 tl suolaa
100 g sulatettua voita
2 dl kuohukermaa
0,5 dl siirappia
ripaus valkopippuria, muskottipähkinää ja inkivääriä

  1. Keitä, kuori ja soseuta noin 1,5 kiloa porkkanoita. Keitä paloitellut porkkanat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Soseuta ja anna jäähtyä tai käytä valmista sosetta.
  2. Keitä suurimoita tai riisejä vedessä, kunnes vesi haihtuu. Lisää maito, hauduta kypsäksi.
  3. Sekoita laatikon aineet. Tarkista maku, sen pitää olla kermaisen pehmeä. Tarkista suolan määrä.  Kaada seos voideltuun, noin 2 litran vuokaan. Ripota pinnalle korppujauhoja, kuvioi pinta lusikalla ja pudottele halutessasi päälle rasvanokareita.
  4. Paista 200 asteessa reilu tunti.

Imelletty perunalaatikko

1 kg perunoita
vettä
5–6 rkl vehnäjauhoja
4–6 dl maitoa tai maitojuomaa
2 tl suolaa
2 rkl rasvaa

  1. Keitä kuoriperunat suolattomassa vedessä kypsiksi. Kuori ja soseuta perunat kuumina. Sekoita jauhot joukkoon. Anna imeltyä lämpimässä (30-60 astetta) yön yli.
  2. Lisää survokseen suolaa, voita tai margariinia ja maitoa niin paljon, että saat löysähkön seoksen. Kaada se kookkaaseen vuokaan.
  3. Paista 150–175 asteessa 1–2 tuntia.

Maksalaatikko

2 dl rikottuja ohrasuurimoita tai puuroriisiä
5 dl vettä
1 tl suolaa
1–2 sipulia (öljyä)
7 dl maitoa
1 muna
1 dl rusinoita
2–3 rkl siirappia
2 tl suolaa
ripaus pippuria
2–3 tl kuivattua meiramia, oreganoa, rakuunaa tai yrttisekoitusta
400–500 g jauhettua sian- tai naudanmaksaa

  1. Keitä ohrasuurimoita tai riisejä maustetussa vedessä, kunnes imeytyy niihin.
  2. Kuullota silputut sipulit tilkassa öljyä. Lisää ne ja kaikki muut aineet riisikattilaan. Sekoita ja kaada massa voideltuun uunivuokaan.
  3. Kypsennä asteessa tunnin verran. Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.

Seesamsiemenillä kuorrutettu broileri saa kaverikseen maukkaita ruusukaaleja ja herkkusieniä. 

Seesamibroileria ja kasviksia

500 g ruusukaalia
200 g herkkusieniä
½ rkl hienonnettua inkivääriä
1 rkl sitruunamehua
½–1 rkl seesamiöljyä
(suolaa)
4 broilerifileetä
1 rkl rypsiöljyä
2 rkl sitruunamehua
1 dl seesaminsiemeniä
1 tl suolaa

Tee näin:

  1. Poista ruusukaaleista kannat ja irrota kuivat ulkolehdet. Keitä ruusukaalit napakan kypsiksi.
  2. Lohko sienet ja hienonna inkivääri. Leikkaa broilerifileet reiluiksi kuutioiksi.
  3. Kuumenna rypsiöljy pannulla ja paista broileripaloihin kaunis pinta, purista päälle sitruunamehua ja suolaa palat.
  4. Lisää seesaminsiemenet kulhoon ja kieritä broileripalat siemenissä. Nosta palat takaisin pannulle ja paista kannen alla kypsiksi noin 15 minuutin ajan.
  5. Kuumenna toinen pannu ja vokkaa siinä sieniä, ruusukaaleja ja inkivääriä muutama minuutti. Lisää mausteeksi seesamiöljyä ja sitruunamehua sekä ripaus suolaa.
  6. Levitä kasvikset tarjoiluvadille ja seesamibroileiripalat kasvisten päälle.

Tiesitkö? Ruusukaalissa on runsaasti C-vitamiinia: 90 mg/100 g.

Täysjyväpastan kaveriksi sopii manteleista ja pähkinöistä tehty proteiinipitoinen kastike. 

Täysjyväpastaa ja pähkinäkastike

4 annosta

Kastike

1 dl kuorittuja manteleita
1 dl pekaanipähkinöitä
noin 3 valkosipulinkynttä
3/4 dl oliiviöljyä
1 tl mustapippuria
1 dl keitinlientä
½ sitruunamehua
ripaus ruokosokeria
suolaa

Lisäksi

300 g täysjyväpastaa
lehtipersiljaa
parmesaanilastuja

Tee näin:

  1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Säästä desi keitinlientä.
  2. Valmista kastike. Rouhi mantelit ja pekaanipähkinät ja silppua valkosipulit. Kuumenna öljy pannussa ja lisää ainekset paistumaan muutamaksi minuutiksi.
  3. Rouhi joukkoon mustapippuri ja lisää keitinlientä, sitruunamehua ja ripaus sokeria ja suolaa. Hauduta muutama minuutti.
  4. Annostele pasta lautasille ja jaa kastike annoksien päälle. Silppua pinnalle lehtipersiljaa ja parmesaania. 

Uskaltaako mättöruokaa kokkaamaan tottunut tarttua huippukokkien resepteihin? Uskaltaa, ainakin yksinkertaisiin pikatehtäväohjeisiin. 

Kokkisota-ohjelmassahan julkkikset hankkivat raaka-aineet, ja kokki valmistaa niistä parissakymmenessä minuutissa aterian. Nyt esimerkiksi Kari Aihisen, Pipsa Hurmerinnan ja Antto Melasniemen ohjelmassa kehittämät reseptit on koottu kirjaksi.

Osa resepteistä on aika jännittäviä. Metsäistä villisikaa ja ruskistettuja sirkkoja? Ainesten hankkiminen taitaa olla liian hankalaa. Liekitetyt maarianheinämustikatkin menevät yli ymmärryksen.

Mutta pikatehtävien resepteistä löytyy yksinkertaisempia ohjeita ja raaka-ainelistat on kohtuullisen lyhyitä. Chorizopasta kuulostaa sopivan mausteiselta ja maa-artisokkakeitossa on mausteiden lisäksi vain kolme ainesosaa. 

Teemu Laurellin chorizopasta.
Teemu Laurellin chorizopasta.

Näin Kokkisota-aterian tekeminen sujui kotona

Rakettispagetin keittäminen on lastenleikkiä. Suurin työ tämän ruuan valmistamisessa on ainesten pilkkominen: chorizot, sipulit ja valkosipulit. Kun ne on kuullotettu, niin pakasteherneet vain joukkoon lämpenemään. Aineet yhdistetään ja joukkoon lisätään kerma ja mausteet. Lisukkeeksi neuvotaan tekemään marinoitua fenkolia.

Pasta oli oikein maukas, ehkä hiukan rasvainen omaan makuuni, mutta kun ruuassa on makkaraa, rasvalta ei täysin välty. Sitruunainen marinoitu fenkoli sopi mainiosti pastan päälle. Perhe tykkäsi. Tekisin uudelleen. 

Maa-artisokkakeitossakin suurin työ on artisokkien kuoriminen. Ohjeessa oli 5–6 mukulaa, mikä on epätarkka määrä. Mukuloiden koko kun vaihtelee peukalon kokoisesta puolikkaan nyrkin kokoiseen.

Kun maa-artisokat on kypsennetty kasvisliemen ja kerman seassa, ne heitetään blenderiin ja soseutetaan. Ohjeessa oli mausteeksi peräti ruokalusikallinen currya, mutta laitan vain puolikkaan, ja se on aivan riittävästi. Uskon, että lusikallinen currya olisi jättänyt maa-artisokan maun taustalle.

Tuloksena oli samettinen keitto, todella maukas. Tätäkin tekisin uudelleen. 

Teemu Laurellin chorizopasta

2 dl rakettispagettia
100 g chorizomakkaraa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä tai voita paistamiseen
1 1/2 dl pakasteherneitä
1 dl kermaa
suolaa
mustapippuria

Keitä spagetti suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Paloittele chorizo ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Paista chorizot sipulien kanssa pannulla öljyssä. Lisää herneet ja anna lämmetä. 

Valuta pasta ja sekoita chorizo-sipuliseoksen kanssa. Lisää kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. 

 

Teemu Laurellin marinoidut fenkolit

1/2 fenkolia
1/2 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
hyppysellinen sokeria
ripaus suolaa

Leikkaa fenkoli ohuiksi siivuiksi. Sekoita muista aineksista marinointiliemi. Anna fenkolin marinoitua liemessä noin 5 min. 

 

Serko Rantasen maa-artisokkakeitto

5-6 mukulaa maa-artisokkaa
2 dl kasvislientä
2 dl kermaa
1 rkl currya (puolikas mieluummin!) 
suolaa 
mustapippuria

Kuori maa-artisokat ja pilko pieniksi paloiksi. Kuumenna kasvisliemi, kerma ja mausteet kattilassa kiehuviksi. Lisää maa-artisokkapalat kattilaan ja keitä kypsäksi. Soseuta keitto blenderissä. 

Hyönteisiä voi olla ruokakaupoissa jo ensi vuoden lopulla. Mutta miltä sirkat ja toukat maistuvat? Entä miksi niiden syönnistä pitäisi innostua?

Puistattaa, ei voi mitään! Onko pakko maistaa?

Lounaslautasellani on hyönteisiä. Tarkemmin sanottuna sirkkoja, matoja ja toukkia. Saan herkutella maissilastuilla paistettujen kotisirkkojen kera, salaatin päälle on ripoteltu mehiläisentoukkia ja vietnamilaisten kevätrullien sisältä löytyy jauhomatoja. Hyönteisiä on jopa jälkiruuassa, sillä punajuurismoothieen on lisätty sirkkajauhetta. 

Menun on laatinut hyönteiskokki Topi Kairenius, joka on kiertänyt kertomassa hyönteisten syönnistä jo kahden ja puolen vuoden ajan. 

Tilaisuuden järjestää Suomen Coca-Cola. Kokista onkin käytetty ruoka-annoksissa ainesosana, tai sitten annokset on suunniteltu juuri kolan kanssa nautittavaksi. 

– Coca-Cola on aina ollut kehittämässä ja edistämässä uusia ruokatrendejä. Kokikseen yhdistetään hampurilainen ja pizza, ja mietimme, mikä voisi olla seuraava makupari. Hyönteiset kiinnostivat, sillä ne ovat uutta ruokakulttuuria, kertoo Suomen Coca-Colan viestintäpäällikkö Théa Natri.

Kyllä vain, hyvältä maistuu.

Kokoan maissilastuni päälle salsaa, juustokastiketta ja sirkkoja. Sitten teen virheen: katson näkyä ja huomaan sirkkojen jalat. Hyönteisiä lienee parasta maistaa aluksi silmät kiinni. Vieruskaverilla on päällä lievä paniikki. 

Mutta kyllä vain, hyvältä maistuu! Sirkat eivät ole niin rapeita kuin odotin, mutta koostumus on silti mukava. Coca-cola maistuu sirkkojen marinadissa, ja suolaiset nachot sopivat makeuden kaveriksi hyvin. Maistan sirkkaa vielä sellaisenaan. Maku on lihaisa ja neutraali, eikä millään tavalla häiritsevä.

Jauhomadot sen sijaan häiritsevät hieman. Niiden kuori jää hampaankoloon. Mehiläisentoukka taas on hyvää. Hunajan esiastetta ravinnokseen syövät toukat ovat makeahkoja ja maku on vähän maissimainen.  

Paistetut sirkat sopivat nachojen kaveriksi.
Paistetut sirkat sopivat nachojen kaveriksi.

Hyönteiset kauppoihin ensi vuoden lopulla

Maailmanlaajuisesti jo kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä. Me länsimaalaiset olemme oikeastaan niitä outoja, koska lautasiltamme ei löydy vielä toukkia eikä sirkkoja. Siihen on kuitenkin syynsä.

Ensimmäinen ja selkeä syy liittyy evoluutiopsykologiaan: hyönteiset ällöttävät, pelottavat ja puistattavat, koska ne eivät ole koskaan kuuluneet ruokakulttuuriimme tai -historiaamme. 

Ötököitä voidaan nähdä kaupoissa syksyllä 2018.

Toinen syy liittyy lainsäädäntöön. Hyönteiset on vuodesta 1997 luokiteltu uuselintarvikkeeksi. Uuselintarvikelainsäädännön mukaan elintarvikkeita pitää tutkia 25 vuoden ajan Euroopassa ennen kuin niitä saa myydä elintarvikkeena. Laki muuttuu vuoden 2018 alussa siten, että myös muualta maailmasta tuleva tutkimustieto hyväksytään. Ötököitä voidaan siis nähdä kaupoissa jo vuoden 2018 syksyllä.

Yksityiskäyttöön hyönteisiä saa tälläkin hetkellä kasvattaa. Niin tekee myös hyönteiskokki Topi Kairenius, joka kasvattaa jauhomatoja pienpanimotoimintansa ohella. Lisäksi esimerkiksi Kurikassa kasvatetaan kotisirkkoja porsastuotantotilan yhteydessä. Tänään tarjolla olleet sirkat ovat oikeaa lähiruokaa, sillä ne tulevat espoolaiselta Entocube Oy:ltä.

Vielä toistaiseksi hyönteisten syönti on kallista: kilohinta on yli 60 euroa. Kun yritykset alkavat vähitellen kehittää hyönteisten kasvatusta, niiden hintakin laskee. Myös kotikasvatuksesta voi tulla trendi.

Suomalaiset hyönteissyönnin edelläkävijöitä

Hyönteisvillitys alkoi vuonna 2013, kun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi raportin, jonka mukaan länsimaiden tulisi hyödyntää hyönteisiä ravinnossa.

"Suomalaiset ovat vastaanottavaisia uusille ruokatyypeille."

Euroopan maista hyönteisten syönnistä innostuneimpia ovat hollantilaiset ja belgialaiset, mutta suomalaiset tulevat heti kolmantena. Turun yliopistossa tehtiin vuoden alussa tutkimus, jonka mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis käyttämään hyönteisiä ruuanlaitossa.

– Suomalaiset ovat uteilaita ja vastaanottavaisia uusille ruokatyypeille. Kun olin kokkaamassa hyönteisiä eräässä tilaisuudessa Oulussa, minulla oli purkissa esillä jauhomatoja. Ne katosivat ihmisten suihin ennen kuin ehdin edes paistaa niitä, Topi Kairenius nauraa.

Kairenius uskoo, että hyönteisravinto sopii hyvin suomalaisten arkeen.

– Hyönteisiä voidaan murskata tai rouhia ja tarjota vaikka myslin seassa. Niitä voidaan paistaa, keittää ja käyttää jauheena leivonnassa.

Suomalaiset kokeilevat mielellään uusia asioita, ja ruokakulttuurimme muuttuu jatkuvasti. Vuoden 2016 superhittejä olivat uudet kasvisproteiinit, nyhtökaura ja härkis, mutta olemme me osannneet innostua jo aiemminkin. Kun viime vuonna äänestettiin Suomen kansallisruuasta, listalla oli pizza, joka saapui maahamme vasta 1960-luvulla. Hampurilaisia ihmeteltiin 80-luvulla ja sushia 2000-luvulla. 

Ei ole vaikea kuvitella, että myös hyönteisistä vähitellen innostuttaisiin. Kenties niitä nähdään tavallisten suomalaisperheiden paistinpannuilla kymmenen vuoden päästä? 

– Ei siihen niin kauaa mene. Muutama vuosi riittää, uskoo Kairenius.

150 gramman naudanlihatuotantoon kuluu 3290 litraa vettä, samaan määrään sirkkaproteiinia 0 litraa.

Ekologista ja ravintorikasta

Miksi hyönteisiä sitten pitäisi syödä? 

Ensinnäkin se on ekologista. Hyönteisten tuotantoon kuluu merkittävästi vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon. Kun 150 gramman naudanlihatuotantoon kuluu 3290 litraa vettä, vastaavaan määrään sirkkaproteiinia ei kulu vettä lainkaan. Vähäisen vedenkulutuksen vuoksi hyönteisten syönti on jopa ekologisempaa kuin monien kasvien, kuten soijan, tuotanto.

Hyönteiset tarvitsevat vain vähän elintilaa ja niille kelpaavat ravinnoksi elintarviketeollisuuden ruokajätteet sekä sellaiset rehukasvien osat, joita ei syötetä eläimille. Hyönteisiä varten ei tarvitse kaataa sademetsiä tai kuljettaa ravintoa toiselta puolen maapalloa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ruokapöydässä on näytillä myös eläviä esimerkkejä.
Ruokapöydässä on näytillä myös eläviä esimerkkejä.

Toiseksi: hyönteiset ovat ravinteikkaita. Ne sisältävät paljon proteiinia, esimerkiksi sirkkajauheessa on proteiinia on peräti 68 prosenttia. Lisäksi hyönteisissä on hyviä rasvahappoja, kuitua, mineraaleja sekä vitamiineja – myös B12-vitamiinia, jota kasvikunnan proteiineista ei löydy.

Hyönteisten syönnin eettisyydestä ollaan montaa mieltä. Muihin tuotantoeläimiin verrattuna niiden syönti on taatusti eettisin valinta. Tämän hetkisten tutkimusten valossa hyönteiset eivät ole tiedostavia olentoja. Niiden vastuullinen tehotuotanto on helppoa, ja kasvatusolosuhteet ovat hyvin lähellä niiden luonnonvaraista kasvuympäristöä. Hyönteiset tapetaan pakastamalla, jolloin ne vaipuvat ennen kuolemaansa horrokseen.

Hyönteisten syönti on parhaimmillaan ilmaista.

Toisaalta hyönteiset ovat tietysti eläviä olentoja ja kärsivät siten jollain tasolla pakastuksesta.

Yksi hyönteisten syönnin etu on myös se, että niiden syönti on parhaimmillaan ilmaista. Ötököitä voi keräillä maasta vaikka mustikanpoimintareissun yhteydessä, toteaa Topi Kairenius.

– Villihyönteiskausi on pitkä. Esimerkiksi kovakuoriaisten ja perhosten toukat alkavat jo heräillä horroksestaan.