Yksinkertainen silakkavuoka maistuu parhaalta keitettyjen perunoiden ja tillin kera. Tässä juttusarjassa ET:n toimitus testaa uutuusruokakirjojen reseptejä. 

Ensinäkemältä komea, kovakantinen ja yhteen raaka-aineeseen keskittyvä keittokirja herätti minussa uteliaisuudella höystettyä epäilystä.

Pekka Laineen Silakkakirja paljastui kuitenkin nopeasti vähintään yhtä paljon tieto- kuin ruokakirjaksi. Sen sivumäärästä selkeä enemmistö käsittelee silakan historiaa, biologiaa, levinneisyyttä ja asemaa ruokaperinteessä eri aikoina. Runsas taustatieto on tarjoiltu sopivina sivun tai kahden suupaloina, minkä ansiosta kirjaa on helppo selailla vaikka keittiössä. 

Kun tarkastelen teosta keittokirjana, kiinnitän huomiota äärimmäisen karsittuun ulkoasuun. Kirjassa ei oikeastaan ole ainuttakaan kuvaa itse raaka-aineesta tai valmiista ruuista. Kuvaköyhyys ja reseptien sekava otsikointitapa jättävät visuaalisesti epätasaisen jälkimaun. Onkohan tässä nyt säästetty väärässä paikassa?

Kaikki reseptit ovat korostetun yksinkertaisia ja luottavat hyvien raaka-aineiden tuoreuden voimaan. Tätä henkeä kunnioitten (ja oman harjaantuneisuuteni huomioiden) valitsin helpoista helpoimman reseptin eli uunisilakat. Tarkemmin sanottuna kyseessä on Hotelli Palacessa aikanaan tarjoiltu Silakkavuoka kenraaliluutnantti Leonard Grandellin mukaan.

Maustoin, taittelin takaisin kalanmuotoon ja ladoin voilla voideltuun vuokaan reilut 600 g silakkafileitä. Jälkikäteen huomasin poikenneeni ohjeesta, sillä sirottelin tilliä myös fileiden sisälle enkä vain voinokareiden kera niiden pinnalle. Päätin antaa asian olla – uskon että myös kenraaliluutnantti Grandell olisi antanut virheen anteeksi. 

Miten onnistui?

Kun silakat olivat olleet 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia, ne näyttivät ja tuoksuivat juuri siltä, miltä toivoinkin niiden tekevän. Pinnalta kalat olivat sopivan rapeita ja pohjalta meheviä.

Hyvältä maistuivat! Keitettyjen perunoiden, tillin, leipäpalan sekä pienen snapsin kera ne katosivat lautasilta nopeasti. Aion tehdä ruokaa toistekin ja kokemusta kerättyäni saatan rohkaistua kokeilemaan jotain kirjan monimutkaisempaa reseptiä, kuten silakkavuokaa Ragnarin tapaan.

Silakkavuoka Leonard

600 g silakkafileitä
suolaa
valkopippuria
voita
hienonnettua tilliä
 

Tee näin:

Silakkafileet maustetaan suolalla ja pippurilla.
Ne taitetaan kalan muotoon ja asetetaan voideltuun uunivuokaan.
Päälle ripotellaan runsaasti voinokareita ja hienonnettua tilliä.
Haudutetaan 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Tarjoilu: Tarjotaan keitettyjen perunoiden kanssa.

Vihje! Anna-Maija Tantun mainiossa Silakkakeittokirjassa (Otava 1994) kerrotaan, että Palacessa oli myös vuorineuvos Ragnar Enbergin mukaan nimetty silakkaruoka. Silakkavuoka Ragnarin tapaan valmistettiin täsmälleen samoin kuin Silakkavuoka Leonard, mutta joka kolmannen silakan väliin laitettiin anjovisfilee.

ET:n toimitus testaa uusia keittokirjoja kokeilemalla niiden reseptejä.

Mummoilusta on tullut lähes muotia. Lestinjärveläinen Susanna Kuorikoski, 30, sisustaa, säilöö, neuloo ja elää mummosukupolvien tapaan. Pienestä pitäjästä on löytynyt muitakin samanhenkisiä, ja käsityöiltamia vietetään keskiviikkoisin. Kahvit juodaan oikeista kupeista ja pöydässä on mamman marjapiirasta. Reseptin löydät jutun lopusta!

Mummoiluksi kutsuttu elämätapa lähti aluksi nousuun mummosukupolven estetiikan, astioiden ja kankaiden, arvostuksesta sisustuksessa. Pääkaupunkilaiseen ilmiöön leivottiin vielä elämän hidastaminen, itse tekemisen arvostaminen ja ripaus luomuruokaa. Sitten ollaankin jo perinteisen mummoilun ytimessä: kotikeskeistä elämää, ruoanlaittoa, säilömistä, käsitöitä ja kukkien hoitoa.

–  Maalla tämä ei ole välttämättä koskaan mennyt pois ”muodista”, toteaa lestijärveläinen Susanna Kuorikoski.

Susanna kritisoi sitä, että usein sanotaan jonkun ”jämähtäneen” kotipaikkakunnalleen maaseudulle.

– Voiko helsinkiläisen todeta jämähtäneen Helsinkiin? Törmään ilmaisuun usein ja aina se suututtaa.  On ihan oma valintani asettua tänne. Kuka vain voi muuttaa kaupunkiin vuokralle, enemmän vaatii rohkeutta jäädä paikkaan, jonka tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Mutta minulla on täällä kaikki mitä tarvitsen. Viihdyn hyvin itsekseni, eikä minulla ole koskaan tylsää. Jos saisin lottovoiton, en kävisi töissä vaan yksinäisten mummujen luona turisemassa ja kutomassa sukkia. 

"Jos saisin lottovoiton, en kävisi töissä vaan yksinäisten mummujen luona."

Susannan mielestä mummoilu yksinkertaista elämää, jossa yritetään elää luontoa ja toisia kunnioittaen, pitää vanhoja perinteitä, tapoja ja taitoja elossa. Nämä tavalliset asiat ovat joiltain unohtuneet parissa sukupolvessa! Hyvänolontunne tulee tekemisestä ja onnistumisesta, ei kuluttamisesta.

Susanna kertoo, että hänen Hilkka-mummullaan oli aina mustikoista tehtyä mammanmarjapiirakkaa. Kun viimeinen pala loppui, meni uusi piirakka jo uuniin.

– Minäkin leivon sitä usein. On paljon palkitsevampaa tehdä omenahillo itse kuin ostaa purkki kaupasta. Meillä syödään itse tehtyä ruokaa. En lakkaa ihmettelemästä, kuinka syömisestä on tullut niin vaikeaa nykyihmiselle. Olen perinyt mummun marjastushimon voimakkaampana, sillä rauhoitun vasta, kun pakastin on ääriään myöten täynnä. Mummu arvosti luontoa, ja minäkin lähden aina metsään, kun tympii. Siellä olo parenee.

Mamman marjapiiras

Pohja:

  • 150g margariinia
  • 1dl sokeria
  • 1 muna
  • reilu 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta

Päälle:

  • 1 prk kermaviiliä
  • 1/2 dl sokeria
  • 4 tl vaniljasokeria
  • 1 muna 
  • mustikoita
  1. Vatkataan rasva ja sokeri, sekaan kananmuna ja lopuksi kuivat aineet.
  2. Levitetään voideltuun piirakkavuokaan. Mustikat ripotellaan päälle.
  3. Sekoitetaan muut päällisen aineet ja lusikoidaan mustikoiden päälle.
  4. Paistetaan noin 30 minuuttia 200-asteisessa uunissa.
     

Lue lisää mummoilusta ET-lehdestä 20/2015. Voit tilata lehden täältä.

Mustikkapannareita ja vienosti anikselta maistuvaa mustikkaista siirappia. Oi ihana heinäkuu!

  • 3 munaa
  • 1 prk (200 g) maitorahkaa
  • 2 dl tavallista tai kivennäisvettä
  • 2 dl spelttijauhoja
  • 1 dl täysjyvävehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2 rkl tavallista tai hedelmäsokeria
  • ripaus suolaa
  • 3–4 dl mustikoita(2 rkl hillosokeria)
  • 1 sitruunan raastettu kuori

Vaahdota munat. Sekoita rahka ja vesi vaahtoon. Lisää jauhot pinnalle, tee keskelle kuoppa ja mittaa leivinjauhe siihen. Sekoita se ensin jauhoihin, sitten jauhot nesteeseen.

Mausta mustikat halutessasi sokerilla ja sitruunankuorella. Kumoa taikinaan, nostele vain muutama kerta.

Sipaise pannuun rasvaa ja paista pannukakut miedolla lämmöllä.

Tarjoa kuumina mustikoiden ja/tai mustikkasiirapin kanssa, ohje alla.

Mustikkasiirappi

  • 2 dl hedelmäsokeria
  • 5 dl mustikoita
  • 2 dl vettä
  • 2 tähtianista

Mittaa aineet kattilaan.

Keitä hiljalleen, välillä kattilaa ravistaen, kunnes liemi on siirappimaista. Aikaa kuluu puolisen tuntia.

Kaada siirappi kulhoon siivilän läpi. Poista tähtianikset. Pullota siirappi erikoisherkuksi  ja tarjoa  esimerkiksi  jäätelön tai lettujen kastikkeena.

Katso myös nämä ihanat mustikkaherkut:

Maukkaan savujuusto-kukkakaaligratiinin resepti on mitoitettu 1–2 hengelle.

300 g kukkakaalia
75 g savujuustoa
25 g voita
3-4 dl maitoa
1 rkl vehnäjauhoja
3 rkl silputtua persiljaa
½ tl valkopippuria myllystä
½ tl suolaa
1 rkl pinjansiemeniä

  1. Irrota kukkakaali pieniksi nupuiksi. Keitä nuppuja noin 5 minuuttia, kunnes ne ovat napakan kypsiä. Valuta kukkakaali ja kumoa uunin kestävään annosvuokaan.
  2. Leikkaa savujuusto pieniksi paloiksi.
  3. Sulata voinokare kattilassa. Sekoita joukkoon jauhot ja lorauta sekaan maitoa vähitellen samalla sekoittaen. Lisää juusto. Hauduta kastiketta 15 minuuttia, sekoittele välillä.
  4. Lisää silputtu persilja, pippuri ja suola. Kaada kastike kukkakaalin päälle ja ripottele pinnalle pinjansiemeniä.
  5. Gratinoi 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Mansikoista syntyy ihanan raikas kesäjuoma, johon lisätään maun mukaan joko ginger alea tai kivennäisvettä.

Mansikkajuoma

4-6 lasillista

1 dl laimentamatonta mansikkamehua
7 dl kivennäisvettä tai ginger alea
2 dl mansikoita
2 dl jääpaloja

  1. Laimenna mansikkamehu kivennäisvedellä tai inkiväärijuomalla.
  2. Lisää joukkoon lohkottuja mansikoita jajääpaloja.