Puoli tuntia liikuntaa, yksi annos alkoholia, 500 grammaa hedelmiä ja vihanneksia... Elämässä riittää suosituksia. Miten sinä noudatat näitä?

0,5 h liikuntaa

Pelkästään puoli tuntia liikuntaa joka päivä lisää terveyttä ja elinvuosia. Laihduttajan pitäisi liikkua jopa tunti.

6 h istumista

Jos päivittäin istuu yli seitsemän tuntia, lisää se huomattavasti kuolemanriskiä. Suositusten mukainen liikuntakaan ei vähennä tätä riskiä. Alle kuusi tuntia istumista on suositeltava määrä, jonka kehosi vielä kestää melkein napisematta.

7,5 h unta

Unentarve on yksilöllinen: Riittävän yöunen määrä vaihtelee ihmisillä ja se on noin 6–9 tuntia.

Eikö uni tule? Ei monelle muullekaan. Asiantuntijatietoja ja vinkkejä unettomuudesta löydät lisää täältä.

500 g vihanneksia

Vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi nauttia joka päivä vähintään 500 grammaa. Se tarkoittaa noin 5–6 annosta. Siitä puolet pitäisi olla marjoja ja hedelmiä. Useiden tutkimusten mukaan runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua moniin sairauksiin.

Testaa tästä, syötkö suositusten mukaan.

1,5 l nesteitä

Nesteen tarve on yksilöllistä ja riippuu janon tunteesta.  Ruuan sisältämän nesteen lisäksi suomalaisille suositellaan 1–1,5 litraa muita juomia päivittäin. 

Mistä tiedän, saanko riittävästi vettä? Katso artikkeli tästä.

5 g suolaa

Suolansaantisuositus on korkeintaan 5 grammaa päivässä. Suuri osa suomalaisista saa päivittäin liikaa suolaa, mikä kohottaa verenpainetta.

Lue myös: Mistä suolaa voi vähentää helpoiten?

25 g ravintokuitua

Ravintokuitua saat runsaimmin täysjyväviljasta ja pieniä määriä myös hedelmistä, kasviksista, vihanneksista, pähkinöistä, manteleista ja siemenistä.

Näistä merkeistä tiedät, saatko sinä tarpeeksi kuituja.

1–2 alkoholiannosta

Alkoholin kohtuukäytön rajat riippuvat siitä, oletko mies vai nainen. Kohtuukäyttö on naisille enintään 1 ja miehelle enintään 2 ravintola-annosta päivässä, mutta ei joka päivä.

Säännöllisestä alkoholinkäytöstä on monenlaisia haittoja: lue niistä lisää ja testaa alkoholinkäyttösi tästä.

20 ug D-vitamiinia

Ikääntyneiden ja vähän ulkona oleskelevien ihmisten saantisuositus on 20 mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa. Muilla aikuisilla se on 10 mikrogrammaa. Puutos voi vaikuttaa elinikään lyhentävästi sekä aikaistaa kuolemia, jotka johtuvat sydän- ja verisuonitaudeista.

BMI 24,9

Painoindeksi (Body Mass Index) kertoo pituuden ja painon suhteesta. Jos painoindeksisi on alle 24,9, olet normaalipainoinen. Esimerkiksi 167 cm pitkä henkilö on normaalipainoinen vielä 69-kiloisena.  

Lähteet: ET-lehden arkisto, Ravitsemusneuvottelukunta, Sydänliitto, UKK-insituutti, Duodecim

Polven nivelrikko on ikävä vaiva, mutta kivussa omahoito on kaiken a ja o. Elintavoilla on iso merkitys, mutta lähde viimeistään yösäryissä lääkäriin.

1. Miten yleinen vaiva polven nivelrikko on eläkeikäisillä?

Jos poimisimme vastaantulevasta joukosta satunnaisesti ryhmän ikäihmisiä, yli 70-vuotiaista joka neljännellä ja 80-vuotiailla jo lähes joka toisella olisi polven nivelrikko, naisilla useammin kuin miehillä.

Tälle vaivalle siis altistavat ikä ja perimä, mutta myös ylipaino, kuormittava työ sekä aiemmin podetut nivelvammat.

2. Mikä nivelrikon aiheuttaa?

Nivelrikossa on kyse nivelruston vaurioitumisesta. Miksi rusto hajoaa, se on tutkijoillekin kummastus. Nivelrikko on rappeutumistauti. Jos nivelrikko pääsee käyntiin, se etenee, eikä parane. Onneksi taudin kulku on useimpien kohdalla hidasta.

Yleensä potilaat pärjäävät nivelrikon kanssa vuosia, ennen kuin ruston kuluminen etenee luuhun ja alkaa vaikeuttaa arkea.

Lue myös:  "40 000 euron nainen”: Näin valmistauduin polvileikkaukseen

3. Miten polven nivelrikko oireilee?

Alkava nivelrikko oireilee ensin kuormituskivuin eli silloin, kun polvi on liikkeessä ja se joutuu kannattelemaan kehon painoa. Hiljalleen kivusta tulee muutoinkin tuttu seuralainen. Tilanne alkaa olla vaikea, kun niveliä koskee myös yöllä. Yösäryn tullessa kannattaa viimeistään lähteä lääkäriin.

Silti kipu ja nivelrikon vaikeusaste eivät aina osu yksiin. Vaikeakin nivelrikko voi olla melko kivuton, toisaalta nivelrikko oireilee tavallisesti aaltomaisesti. On parempia päiviä ja huonompia päiviä. Kantavissa nivelissä, kuten lonkka- ja polvinivelissä, kipu on yleensä pahinta.

4. Mistä polven nesteilyssä on kyse?

Usein tämäkin vaiva liittyy polven nivelrikkoon, jonka taudinkuvaan kuuluvat myös tulehdusvaiheet. Kun tulehdusvaihe iskee, polven nivelonteloon kertyy nivelnestettä ja polveen voi tulla särkyä ja liikerajoituksia. Polvinivelen turpoaminen voi johtua myös polvivammasta tai reumatulehduksesta. Neste aiheuttaa polveen kiristystä ja polvi tuntuu jäykemmältä.

Nesteen kertymisen syy pitää aina selvittää lääkärissä.

5. Mitä nivelrikon edetessä tapahtuu?

Oireiden eteneminen vaihtelee yksilöllisesti. Tavallisesti rappujen kulkemisesta etenkin alaspäin tulee kivuliasta ja vaikkapa tuolista, sängystä tai autosta nouseminen hankaloituu. Myöhemmin polvi ei kenties enää taivu niin kuin ennen ja kävelystä tulee jäykkää. Pitkälle edennyt nivelrikko voi viedä polven virheasentoon.

6. Miten voisin hoitaa kipeää polveani kotioloissa?

Nivelrikon hoitopolku koostuu ”kuudesta ällästä”: liikunnasta, levosta, laihdutuksesta, liikehoidoista, lääkityksestä ja leikkauksesta. Liikunta on nivelrikkoiselle tärkeä juttu, sillä liikkuminen vahvistaa niveliä tukevia lihaksia ja vilkastuttaa nivelruston aineenvaihduntaa.

Hyviä lajeja nivelrikkoiselle ovat esimerkiksi kävely, uinti, hiihto, vesijumppa ja pyöräily. Sellaisia lajeja, joissa niveliin kohdistuu kovia iskuja, ei kannata harrastaa. Juoksu, hyppelyt ja monet pallopelit kannattaa jättää pois.

Polvien ojentelu ja nivelten liikuttelu vaikkapa telkkarin ääressä pitää polvivaivaisen liikeratoja yllä ja hidastaa nivelten jäykistymistä.

7. Onko kylmästä apua?

Kyllä vain. Kylmä hoitaa tulehtunutta niveltä ja vähentää kipuilua. Kylmäpussilla on hyvä hautoa kipeää niveltä kolme kertaa päivässä kymmenen minuutin ajan.

8. Missä vaiheessa tulee lääkkeiden vuoro?

Silloin, kun niveliä koskee – usein siis jo nivelrikon alkuvaiheessa. Kipua kannattaa lievittää ensiksi reseptittä apteekista saatavilla kipugeeleillä, joissa vaikuttavana aineena voi olla esimerkiksi diklofenaakkia, ketoprofeenia tai piroksikaamia. Geelit imeytyvät ihon läpi kudoksiin ja niitä kannattaa sivellä kipukohtaan neljästikin päivässä.

Suu kautta otettava kipulääkitys on syytä aloittaa vatsaystävällisestä parasetamolista. Se ei rasita suolistoa jatkuvassa käytössä niin paljon kuin varsinaiset tulehduskipulääkkeet, mutta tehoavat kipuun usein aivan yhtä hyvin.

9. Olen kuullut, että pistoksetkin auttavat – pitääkö paikkansa?

Voit pyytää lääkäriltäsi reseptin hyaluronaattipistoksiin. Hyaluronaatti on aine, jota kehossamme on luontaisestikin, ja lääkärit antavat sitä nivelensisäisesti pistossarjana. Pistosten teho on tosin vaihteleva, mutta monelle polvipotilaalle pistossarja lievittää kipua useiden kuukausien, jopa puolen vuoden ajaksi.

Hyaluronaatin haittapuoli on kallis hinta, sillä lääkkeellä ei ole Kela-korvattavuutta. Pistossarjan hinta on vajaat parisataa euroa.
Kortisonipistoksia annetaan lääkärin harkinnan mukaan kipeään ja nesteilevään polviniveleen. Kortisonipistoksen vaikutus kestää yleensä useita viikkoja.

10. Milloin nivelrikkoinen polveni leikataan?

Kun nivelkipu ei ole enää hallittavissa muilla keinoin ja arjesta tulee kovin hankalaa. Ja kun yösäryltä ei saa nukuttua kunnolla, potilaan on vaikea liikkua ja hänen toimintakykynsä on jo selvästi alentunut.

Leikkauksessa korvataan koko vaurioitunut nivelpinta tekonivelellä.

Asiantuntijana ylilääkäri Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxasta. Lähteenä käytetty myös: www.terveyskirjasto.fi

Ménièren tauti vei hämeenlinnalaiselta Anita Ojaselta työn ja toimintakyvyn, eikä sairaudesta pääse koskaan eroon. Miten Anita jaksaa taistella sitä vastaan?

"Oli jouluaatto, kun maailmani alkoi keinua ja pyöriä. Odotin, josko huimaus menisi ohitse. Koetin välillä nousta pystyyn ja asetella haarukoita joulupöytään. Turha toivo – vietin koko sen joulun sängyn pohjalla, kuin merisairaana.

Tapaninpäivänä huimaus helpottui sen verran, että pystyin maistamaan jouluruokia. Kun välipäivinä toivuin entiselleni, unohdin koko ilkeän jouluepisodin. Kunnes kaksi vuotta myöhemmin, eräänä arkiaamuna, oireet paukahtivat päälle. Korvissa alkoi soida. Meteli oli niin luja, että se sattui. Sitten tulivat kuvotus ja huimaus, aloin oksennella. En päässyt sohvalta ylös.

Työterveyslääkäri huomasi, että toinen silmäni eli omaa elämäänsä.

Korvalääkäriltä sain diagnoosin. Muistan vieläkin hänen sanansa: ’Tämä voi tulla nyt äkkiä, mutta sinulla on Ménièren tauti. Kaikki oireesi täsmäävät: huimaus, oksentelu, korvan paine ja kuulon alenema.’ Minua sen sijaan melkeinpä nauratti, sillä niin pahoillaan lääkäri näytti olevan. Helpottunutkin olin, sillä olin saanut oireilleni nimen.

Minulla Ménièren tauti on ollut vaikeaa laatua. Siinä, missä jollakulla toisella kohtaus saattaa iskeä kerran vuodessa, itselläni kohtauksia rupesi tulemaan joka toinen viikko.

Kun toipumiseen meni aina pari kolmekin päivää, oli selvää, ettei työnteostani tahtonut tulla mitään. Sitkeästi silti yritin ja päätin, että minähän pysyn pystyssä vaikka mikä olisi. Joskus piti kääntyä takaisin kesken työmatkan, toisen kerran kestin töissä tunnin ja sitten minua vietiinkin jo terveysasemalle.

Kohtaus vie puhekyvyn

Mieheni tietää aikaisemmin kuin minä, milloin kohtaus tulee. Kaikki toimintoni hidastuvat, ja kun hän sanoo minulle jotakin, se ei mene perille. Minusta taas tuntuu siltä, että tekisi mieleni työntää sukkapuikko korvaan.

Paine korvassa on niin paha, että sitä haluaisi helpottaa jotenkin. Pian sen jälkeen ilmaantuvat tasapainohäiriöt ja huimaus, sitten menee puhekyky. Vessaan pääsen kesken kohtauksen vain konttaamalla.

Kiertohuimaus on sellaista, että pää on kuin linkoavassa pesukoneessa. Kohtaus kieputtaa minua ympäri ja saa tuntemaan, kuin putoaisin – vaikka pitäisin kuinka sängyn laidoista kiinni. Vieressäni on oltava ämpäri, johon voin kumartua oksentamaan. Jälkikäteen seuraa aina hirveä, horkkamainen palelu. Kohtauksen jälkeen olen käsittämättömän uupunut, nukun vain.

Kovat äänet, häly ja vilkkuvat valot voivat laukaista kohtauksen. Muistan hyvin eräänkin Prisman-reissun, jolla olin anoppini kanssa. Minulle tuli hyllyjen välissä todella huono olo. Kassoilla olin jo sellaisessa kunnossa, etten kyennyt latomaan ostoksia hihnalle. Notkuin hädin tuskin jaloillani ja pitelin kiinni ostoskärryistä. Tunsin ihmisten katseet selässäni, kun he ihmettelivät, että mitä tuo tuossa vain huojuu. Mitä naapuritkin sanovat, jos näkevät minun ulkoiluttavan koiraa vaappuvin askelin. Epäilevät varmaan, että olen humalassa.

Eläketaistelu uuvutti

Kohtaukset toivat mukanaan korkeat verenpaineet ja sydämen rytmihäiriöt. Kun viimein päätin anoa pääsyä eläkkeelle, se ei onnistunut. Taistelin eläkelaitoksen kanssa kaikkiaan kolme vuotta, ja joka puolelta hoettiin, että Ménièren taudin perusteella on lähes mahdotonta saada eläkettä. Olin jonkun aikaa työkokeilussakin.

Valitin kielteisistä työkyvyttömyyspäätöksistä lopulta viimeisimpään oikeusasteeseen, jossa tapaustani käsiteltiin vuoden verran. Kun kirjekuori saapui, pelkäsin avata sitä. Onneksi siellä oli hyväksyvä päätös.

Kohtaukset poistavaa lääkettä ei ole. Kunnollista apua sain kaikkein radikaaleimmasta hoidosta, gentamysiiniruiskeesta. Siinä sisäkorvan tasapainosoluja tuhotaan puhkaisemalla tärykalvo ja ruiskuttamalla korvaan lääkeainetta. Hoidon tehoa piti odotella reilu viikko. Lääkkeen kuuluu aiheuttaa tuona aikana huimauskohtaus – ja sen se teki: pahoinvointi ja huimaus tulivat niin rajuna, että putosin polvilleni.

Hirveää oloa kesti kokonaisen viikon. Mieheni kävi ruokatunnilla keittämässä minulle kaurapuuroa ja tarjoili sen sänkyyn. Eipä ruoka kauaa pysynyt sisälläni. Kun nostin päätäni, alkoi huimata ja oksennuttaa. Painoni putosi viisi kiloa, ja kun viimein pääsin ylös sängystä, tasapaino piti opetella fysioterapeutin avulla uudestaan.

Tinnitus tuli jäädäkseen

Nyt kohtaukset ovat erilaisia kuin ennen. Pyörivä kiertohuimaus on ruiskutushoidon ansiosta muuttunut merikeinuntaa muistuttavaksi huimaukseksi, jota on huomattavasti helpompi sietää kuin sitä vanhaa.

Kuuloni on vuosien mittaan huonontunut ja isossa porukassa keskustelua on hankala seurata.

"Molemmat korvani soivat tauotta. Välillä piippaa, joskus vinkuu ja aika ajoin tööttää."

Välillä kuulen matalaa huminaa, kuin rekka kävisi tyhjäkäynnillä pihassa. Tinnitukselle eivät lääkäritkään voi mitään, sitä on vain opittava sietämään.

Kyllähän tämä tauti on ottanut usein koville. Niin kuin silloin, kun olin lähdössä valmiiksi maksetulle teatterimatkalle Tampereelle, kivassa porukassa ja suurin odotuksin – ja minun piti jäädä kotiin sairastamaan. Huonommuuden tunteeni pilkahtelee yhä joskus esiin, mutta ehkäpä se helpottuu, kun aloitin vuodenvaihteessa osa-aikatyön Suomen Ménièreliiton jäsenrekisterin hoitajana.

Toimin myös liiton hallituksessa ja vertaistukihenkilönä. Vapaaehtoistyöstä olen saanut samanlaista onnistumisen iloa kuin palkkatyöstä. On hirveän tärkeää auttaa ihmistä silloin, kun tämä on juuri sairastunut. Toisen, samaa sairautta potevan lohduttavat sanat helpottavat, kun niiden tietää olevan aitoja.

Terapiaa taiteesta

Minua on auttanut taide ja kulttuuri. Pahimpien sairausvuosieni keskellä suoritin kuvataiteen perusopinnot. Uskon opiskelun pelastaneen minut masennukselta. Maalaamisesta ja runonlausunnasta olen ammentanut mielekkyyttä elämääni.
Toinen tukipilari on ollut mieheni. Hän on auttanut kotitöissä ja kannustanut ja tukenut silloinkin, kun minun olisi tehnyt mieli jo luovuttaa.

Oivalluksistani isoin on ollut se, että tätä sairautta on ihan turha hävetä. Mitä sitten, jos saan kohtauksen – kyllä minut aina joku kotiin hoitaa! Harrastan, menen ja teen – vaikka sitten hoiperrellen ja katukiveyksellä päätäni pidellen.

Sillä Ménièrestä en pääse koskaan kokonaan eroon. Se on osa minua, halusinpa tai en. Mutta omassa vallassani päättää, minkä verran annan taudin minua viedä."

Pari puraisua punajuurta päivässä kannattaa, sillä helakan värisen juureksen on todettu vilkastuttavan aivojen verenkiertoa ja vähentävän väsymystä.

1. Alentaa verenpainetta

Punajuuren sisältämän nitraatin on tutkimuksissa todettu alentavan verenpainetta ja edistävän sydämen terveyttä.

2. Virkistää aivoja

Päivittäinen annos puna­juurimehua edistää ikääntyvien aivojen terveyttä, kertoo amerikkalais­tutkimus. Tutkittujen verenkierto parani erityisesti aivojen etulohkossa, jonka rappeutuminen yhdistetään dementiaan. Suositeltu päiväannos 2,5 dl tuoretta mehua.

3. Vähentää väsymystä

Punajuuren mehu saattaa parantaa kestävyyttä, sillä nitraatin vaikutuksesta hapen kuluminen vedestä voi vähentyä ja näin ­liikunta on vähemmän kuluttavaa kuin muuten.

4. Suojaa soluja

Punajuuri sisältää runsaasti folaattia, jonka niukka saanti on yhdistetty lisääntyneeseen syöpäriskiin. 100 g punajuurta sisältää folaattia 150 mg.

5. Luille ja lihaksille

Punajuuri sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: paljon kaliumia, kalsiumia, kuparia, magnesiumia, natriumia, ­rautaa ja sinkkiä.

6. Kohentaa mielialaa

Punajuuren violetin värin ja syykuvioiden on ajateltu piristävän mielialaa. Juureksen sisältämän tryptofaanin uskotaan tuovan mielihyvää vastaavasti kuin suklaa tai punaviini.

100 g punajuurta sisältää:

  • magnesiumia 20 mg
  • kalsiumia 14 mg
  • kaliumia 450 mg
     

– Olen saanut kuin 40 000 euron veronpalautuksen ja uuden elämän, kun molemmat polveni laitettiin kuntoon keinonivelillä. Kiitos julkinen terveydenhoito, suitsuttaa Tiina Rantanen.

Helsinkiläisen Tiina Rantasen, 52, molemmissa polvissa on ollut vaikea nivelrikko. Oikea polvikierukka vaihdettiin Lohjan sairaalassa titaaniseen neljä vuotta sitten ja vasemman vuoro oli neljä päivää sitten.

Tiina poimi ET:n lukijoille kymmenen ajatusta leikkaukseen valmistautumisesta ja siitä toipumisesta.

1. Varaa ruokaa ja juomaa kotiin

Jos asut yksin, osta kotiin jo etukäteen paljon ruokaa ja juomaa. Hankin muun muassa 24 litraa vissyvettä, jääkaapin täydeltä mehukeittoja, juustoja ja säilyviä leikkeleitä. Pakastimesta löytyy ainekset vaikka useamman viikon ruualle.

2. Narkoosi vai paikallispuudutus?

Viimeksi minut operoitiin täysnarkoosissa, mutta nyt suostuteltiin paikallispuudutukseen. Kivunhallinta on helpompaa siinä. Täysnarkoosin jälkeen yö on kivuliaampi, sillä aivot aistivat kivun eri tavoin.

Sain selkäydinpuudutuksen ja kevyen narkoosin, sillä en halunnut kuulla työskentelyääniä. Leikkaus kesti tunnin ja 20 minuuttia. Heräsin kevyestä narkoosista ja kuulin, kun viimeistä hakasta vasta kiinnitettiin. Kirurgi kehotti minua nostamaan jalan ylös. Se nousi kevyesti kuin cancan-tanssijalla 45 asteen kulmaan ja lääkäri totesi: – Jaahah, leikkaus on siis onnistunut.

3. Yllätys sairaalassa: oma huone

Sain yllättäen oman huoneen sairaalan kirurgisella osastolla. Se oli ylellisen ihanaa, sillä sain pitää ikkunaa auki yötä päivää ja elää omaa elämääni kivun säätelemässä rytmissä. En häirinnyt ketään vaikka nousin keskellä yötä katsomaan tabletilta Prinssi Harrylle morsian -ohjelmaa. En kaivannut seuraa, sillä tabletti ja Facebook riittivät.

4. Lohjan loistava menu

Lohjan sairaalassa on sairaalaruuaksi makoisaa sapuskaa, ja sopivin välein: aamiainen, lounas, päiväkahvi, illallinen ja iltapala. Täysihoito sängyn laidalle tarjottuna maksaa 38 euroa päivässä. Ruoka on maukasta mutta suolatonta. Gourmeehifistelijä voi ottaa oman sormisuolan mukaan!

5. Päivitetyt pyjamakuosit

Kaikille sairaalassa olleille ovat tuttuja vaaleansiniset ja -punaiset pyjamat. Niihin oli tullut sitten viime käynnin kauden kuosi: pilkullinen kangas.

Myös leikkaus oli päivitetty versio neljä vuotta sitten tapahtuneesta. Kehitys menee nivelkirurgiassa lujaa eteenpäin.

6. Evan kanssa kävelylle

Hydrauliikalla toimiva Eva on sairaalan ”luksusrollaattori”, jonka avulla minut nostettiin seisomaan jo leikkausta seuraavana päivänä. Laitoin kädet Evan pehmustetulle pöydälle ja kaasujousi nosti minut seisovaan asentoon.
Neljän tunnin kuluttua Evasta minut laitettiin kävelemään kyynärsauvojen kanssa viisi metriä ovelle ja takaisin. Aloin aika pian treenata käytävillä, sillä tiesin polven kestävän kävelyä. 

7. Mikä yllätti?

Se yllätti, että tämä leikkaus tuntui helpommalta kuin edellinen. Luulin toisin, sillä olen nyt paljon huonommassa kunnossa ja painoakin on enemmän. Mutta toisaalta uskallan yrittää enemmän ja puskea jalkaa kivun äärirajoille saakka. Tiedän, että se kestää.

Vatsalihakset ovat kipeimmät, koska kaikki treeni tehdään niillä.

Leikkaus myös pelotti enemmän, koska tiesin kuntoutuksen pitkäksi ja leikkausta seuraavan yön helvetin esikartanoksi – vaikka minua pidettiin hyvässä lääkepöllyssä sairaalassa.

8. Kiitollinen veronmaksaja

Leikkaus tulee maksamaan minulle alle 200 euroa. Yksityisesti operaatio maksaisi 15 000–20 000 euroa. Olen äärimmäisen kiitollinen veronmaksaja tulevaisuudessakin!

9. Kotona kylmäpussit ja kuntopyörä

Kotona heitin kyynärsauvat pois nurkkaan, sillä katsoin niistä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Jalalle saa  ja täytyy varata! Pystyn kulkemaan huonekaluista tukea ottaen.
Kuntopyörä on myös nostettu keskelle olohuonetta. Heti kun liikerata sallii, alan polkea kuntopyörää. Tavoitteena on tunnin treenit, sillä pyörivän liikkeen aikaansaaminen on nivelelle tärkeää. Kolmen kuukauden sairaslomalla tulee ajettua kilometri poikineen.

Otan kipulääkkeitä kolmesti päivässä, mutta paras ihmelääke turvonneelle ja kipeälle polvelle ja sen 30 sentin pituiselle haavalle on kylmäpussi. Minulla on monta apteekin termopakkausta ja myös Vacu Vin -viinipullon jäähdyttimet toimivat samalla lailla.

Harmittelen sitä, että viimeksi pystyin ajamaan heti autoa, koska autossani on automaattivaihteet ja kyseessä oli vasen polvi. Mitään ajokieltoja ei ole, mutta teen vielä kaasu-jarrutreeniä kotona. Myös kolmiolääkkeet estävät vielä ajamisen. 

10. Ihana tulevaisuus

Olen valtavan kiitollinen 15 terveestä työvuodesta, jotka uusilla polvillani sain. En ole kuuteen vuoteen ollut kävelylenkillä, koska en ole kivun takia nauttinut niistä. Mutta olen löytänyt muita lajeja, esimerkiksi vesijuoksun. Altaaseen menen jo parin viikon kuluttua.

Jos polveni olisivat olleet näin huonoina 30 vuotta sitten, istuisin varmaan jo pyörätuolissa, sillä tekonivelkirurgia on kehittynyt valtavasti noista ajoista.

Karkeasti arvioiden titaaninivelen käyttöikä on 15 vuotta ja se voidaan laittaa kahdesti samaan polveen.

Pari leikkausta päivässä

  • Suurin osa HUS:n tekonivelleikkauksista, noin 1 700 vuodessa, tehdään Peijaksessa ja loput noin 800 leikkausta Tammisaaressa, Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa.  
  • Leikkauksen kesto on ajan myötä lähes puolittunut. Peijaksessa tehdään nykyisin joka päivä 8–10 tekonivelleikkausta.
  • Päivän aikana kirurgi ehtii tehdä kaksi leikkausta. Yleensä salia kohden saadaan tehtyä päivän mittaan kolmaskin, pienempi toimenpide.