Jos isot rinnat häiritsevät arkea, se on vaiva, jota lääkäri kuuntelee. Rohkeasti vastaanotolle, kannustaa plastiikkakirurgian erikoislääkäri Hanna Ihalainen.

1. Milloin isot rinnat ovat ongelma?

Silloin kun nainen niin kokee. Sen, kannattaako niille tehdä mitään, arvioi lääkäri. Suomalaiset naiset ovat aika käytännöllisiä ja lähtevät lääkärin pakeille useimmiten fyysisen haitan takia. Suuret rinnat aiheuttavat myös häpeää; monet kokevat, että he ovat vain rinnat, eivät ihmisiä. Osa häpeää myös ongelmaansa: ”Onhan sitä pahempiakin sairauksia.”

2. Minkä ikäiset naiset kärsivät rinnoista eniten?

Suurin asiakasryhmä ovat noin 50-vuotiaat. He ovat kantaneet raskaiden rintojen taakkaa sen verran pitkään, että terveys pettää. Lapset on siinä iässä tehty, joten imetystäkään ei tarvitse ajatella. Tietoisuuden lisääntyminen on viime vuosina tuonut myös nuoria naisia vastaanotolle.

Koon lisäksi leikkauspäätökseen vaikuttavat niska- ja hartiaoireet ja painoindeksi.

3. Millä kriteereillä leikkaus tehdään?

Leikkauspäätös on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat rinnan koko, niska- ja hartiaoireet ja toimintakyvyn rajoittuminen. Niiden lisäksi katsotaan painoindeksiä – ylipainoisten leikkausriskit ovat niin suuret, että heitä ei välttämättä leikata, vaikka muut kriteerit täyttyisivätkin. Yksilöllisessä arviossa otetaan huomioon myös perussairaudet.

Rintojen kokoa mittaava kaulakuoppa-nännimitta on osittain harhaanjohtava. Naisella voi olla hyvinkin roikkuvat mutta silti eivät kovin raskaat rinnat, tai päinvastoin, rinnat voivat olla raskaat mutta ryhdikkäät.

Lue myös: Pääsisitkö rintojen pienennysleikkaukseen? Katso tästä tarkat kriteerit

4. Milloin leikkausta ei tehdä?

Tavallisesti siksi, etteivät rinnat ole riittävän kookkaat tai raskaat tai koska potilas tupakoi. Niska- ja hartiavaivat ovat yleisiä, eivätkä ne kaikki johdu rinnoista. Yksityiselläkin puolella tehdään paljon leikkauksia, mutta niissä kudosta poistetaan yleensä vähemmän, joten leikkaus voi olla pikemminkin rintojen kohotus kuin pienennys.

5. Miten leikkaus tehdään?

Yleensä nänni ja nännipiha irrotetaan kudoskielekkeen varassa, muu rinta poistetaan ihonalaisesti ja rinta kootaan uudestaan.

Jos rinnat ovat todella suuret, potilas toivoo usein mahdollisimman suurta pienennystä. Tuolloin myös esteettiset vaatimukset ovat vähäisempiä. Tarkkaa kuppikokoa harva toivoo, eikä sellaista voida luvatakaan.

Rintojen muotoutuminen kestää kolmesta kuukaudesta vuoteen.

6. Jääkö arpia, heikkeneekö tunto?

Leikkaustekniikka valitaan rinnan pienennys- ja kohotustarpeen mukaan. Yleensä arvet tulevat nännipihan ympärille, jonka alaosasta ne jatkuvat pystysuoraan kohti rinnanaluspoimua ja tekevät kaaren rinnan alla rintapoimussa – tätä leikkaustapaa kutsutaan ankkurimalliksi. Nännin alueen tunto voi heikentyä tai kadota kokonaan leikkaustavasta riippuen.

7. Ovatko rinnat "heti valmiit"?

Leikattu rinta on aina turvoksissa, ja pinkeys voi kestää 2–3 kuukautta. Erityisen voimakas turvotus on vaivata varsinkin naisia, joiden rinnat ovat turvonneet aina ennen kuukautisia.

Rintojen muotoutuminen kestää vähintään 3 kuukautta, jopa vuoden. Luontoäiti korjaa kirurgin kädenjälkeä. Yksilöllinen malli on mennyttä, leikatut rinnat ovat enemmän tai vähemmän samaa mallia.

8. Miten toipuminen sujuu?

Yleensä hyvin. Se kestää 3–6 viikkoa ja sairausloma on keskimäärin 4 viikkoa. Pienet komplikaatiot, kuten verenvuoto, tulehdus ja haavojen pienet aukileet ovat tavallisia. Ne hoituvat yleensä suun kautta otettavilla antibiooteilla. Uusintaleikkauksen vaativa runsas verenvuoto ilmenee yleensä ensimmäisen vuorokauden aikana.

Erittäin harvinainen komplikaatio on nännin kuolio, jossa nänni ja nännipiha joudutaan uudella leikkauksella poistamaan. Korjausleikkaus on mahdollinen, mutta siitä jää pysyvät arvet.

Tukevia liivejä on hyvä pitää kuukauden ajan yötä päivää.

9. Miten rintoja pitää hoitaa leikkauksen jälkeen?

Haava-alueita suihkutellaan ja niille annetaan lyhytaikaisia ilmakylpyjä. Arvet saattavat parantua hyvin mutta ne voivat alkaa punoittaa, kutista ja kipuilla kuukausien kuluttua leikkauksesta. Niitä voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavalla silikonihoitolevyllä.

Tukevia liivejä on hyvä pitää nelisen viikkoa yötä päivää. Valitse pehmeät urheiluliivit, paras liivimalli on edestä aukeava. Heti haavojen parannuttua kannattaa kokeilla pyöreää, kaarituellista liivimallia. Se auttaa rintoja muotoutumaan kauniin pyöreiksi ja estää niitä litistymästä rintakehää vasten.

Raskasta liikuntaa, joka sisältää hyppyjä ja voimakkaita ylävartalon liikkeitä, pitää välttää parin kuukauden ajan. Kahteen viikkoon ei saa uida eikä saunoa. 

Myös leikatut rinnat laskeutuvat vuosien kuluessa. Painonhallinta, terveet elämäntavat ja liikunta auttavat hoitotuloksen säilymisessä.

10. Mikä on suurin pienennysleikkauksesi?

Enimmillään olen poistanut yli 2,5 kiloa kudosta, mutta paljon suurempiakin on tehty, 4-5 kiloa ja jopa enemmän. Tämä on tyytyväisin potilasryhmä. Monet ovat aloittaneet liikuntaharrastuksen uudelleen, vaatteet istuvat ja seksielämä paranee.

11. Miten kannustaisit isorintaisia naisia leikkaukseen?

Reippaasti asia esiin terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai gynekologilla. Yleensä jo lääkärin antama arvio, että rinnat ovat todellakin kookkaat eikä huoli ole kuviteltua, auttaa naista eteenpäin. Monia auttaa myös tieto, että kun täyttää julkisen puolen kriteerit, on oikeutettu verorahoilla kustannettuun leikkaukseen.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 1/2017.

Mistä johtuu pahanhajuinen hengitys? 
Usein sitä ei itse huomaa, eivätkä lähellä olijatkaan tohdi siitä kertoa. Onneksi tympeää hengitystä voi raikastaa.

1. Ienverenvuoto ja parodontiitti 

Oireet: Verenvuoto ikenistä. Parodontiitissa hampaiden kiinnityskudokset ovat alkaneet vaurioitua ja ientaskut syventyä, kun suubakteerit ovat saaneet vallan. Siksi hengityskin alkaa haista.

Hoito: Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien jokailtaisella lankaamisella ienverenvuoto ja parodontiitti usein pysähtyvät. Ensiksi tarvitaan kuitenkin hammaslääkärin hoitoa.

2. Kuiva suu 

Oireet: Kuiva suu tuntuu kuin sen pinta olisi hiekkapaperia. Syöminen ja pureskelu hankaloituvat, puhe saattaa kuulostaa mongertelevalta, hengitys lemahtaa ja hampaat reikiintyvät.

Hoito: Jos käytössäsi on useita lääkkeitä, kysy lääkäriltä, voiko niitä vaihtaa suuta vähemmän kuivattaviin. Jauha ksylitolipurkkaa ja käytä hoitotuotteina suusuihkeita ja kuivan suun hammastahnaa. Juo riittävästi vettä.

3. Epäpuhdas kieli 

Oireet: Kielen pinnalle kertyy helposti bakteereita, jotka tuottavat pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Vaalea tai kellertävä peite kerää itseensä herkemmin myös haisevien ruokien, kuten valkosipulin hajua.

Hoito: Pese kieli iltaisin hammasharjalla veden ja hammastahnan kera. Vältät yökkäysrefleksin, kun vedät harjaa nielusta kohti kielenkärkeä. Apteekista saa myös erityisiä "kielenkaapimia".

4. Proput

Oireet: Nielurisoissa näkyvät vaaleat, pienet möykyt eli "proput" koostuvat nielun pintasoluista ja ruuantähteistä. Ne saattavat joskus irrota itsekseen ja ajautua suuhun. Proput haisevat ja maistuvat erittäin pahalta.

Hoito: Proppuja voi koettaa poistaa painamalla niitä varovasti kapealla lastalla. Jos se ei onnistu, lääkäri auttaa. Jos proppuja kertyy jatkuvasti, risat voi leikkauttaa.

5. Hoitamaton diabetes 

Oireet: Jos verensokeri on pitkään reilusti koholla, elimistöön kertyy ketoaineita. Ne estävät sokerin pääsyä solujen käyttöön ja joutuvat hakemaan energiaa kehon rasvavarastoista. Samalla hengitykseen kehittyy paha haju.

Hoito: Diabetes pitää saada hallintaan insuliinin avulla. Jos et saa tympeää hengitystä kotikonstein kuriin, lähde lääkäriin. Ketoaineita syntyy myös paaston aikana.

etlehti.fi/
hoidahampaat

Maastopyöräily on oivallinen kuntoilu- ja liikuntalaji, joka vie lähelle luontoa. Näillä ohjeilla pääset vauhtiin.

1.  Hanki maastopyörä ja varusteet, kuten kypärä suojalasit ja ajohanskat. Hyvän pyörän saa 900–1000 eurolla. Tutki pyöriä, joiden ulkonäöstä pidät. Maastopyöriä on vain vähän vuokrattavissa.

2. Kun valitset maastopyörää, käänny asiantuntijaliikkeen puoleen. Näin saat oikean kokoisen ja käyttötarkoitukseesi sopivan pelin. Jos on maastopyöriä tunteva ystävä, ota hänet mukaan. Pyydä saada tehdä kunnollinen koeajo.

3. Älä haksahda ostamaan alennus-, esittely- tai niin sanottua markettipyörää, ellet ole aivan varma, että se sopii käyttötarkoitukseesi. Huokeissa markettipyörissä on halvat osat, jotka eivät kestä maastossa.

Älä haksahda halpaan markettipyörään

5. Netistä ostettaessa kannattaa selvittää oikea koko. Myyjien sivuilla on eritasoisia laskureita koon selvittämiseksi. Kannattaa muista, että ulkomailta ostelulla pyörällä ei ole Suomessa välttämättä edustusta tai huoltoa.

6. Maastoon voi lähteä omin päin ja opetella ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Maastopyöräilyn perusteet kannattaa kutienkin ottaa haltuun alkeiskurssilla, joita järjestävät pyöräilyseurat ja Suomen Ladun paikallisyhdistykset kautta maan.

7. Pyöräilyseurat ja latuyhdistykset järjestävät myös eritasoisia porukkalenkkejä. Niihin voi osallistua kuulumatta seuraan tai yhdistykseen.

Vinkki! Suomen Ladun maastopyöräilykurssit järjestää aloittelijoille maastopyöräilykursseja 15 eri paikkakunnalla. Kurssit alkavat Helsingissä 3.5. ja päättyvät Kauhajoelle 25.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Suomen ladun paikallisyhdistyksistä. Lisätietoa myös Suomen Ladun Facebook-sivuilla.

 

 

 

Intohimo tuntuu olevan muotisana, mutta suomalainen puhuu mieluummin innostuksesta tai tekemisen palosta.

1. Mitä intohimo on?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sillä tarkoitetaan pysyvää, voimakasta halua. Sanaa voidaan käyttää monen erilaisen asian yhteydessä, esimerkiksi syöminen tai pelaaminen voivat olla intohimoja. Myös poliittisia intohimoja on olemassa. Intohimo on tunne siitä, että jokin vetää ihmistä voimakkaasti puoleensa. Arkikielessä intohimon synonyymeinä käytetään innostusta ja tekemisen paloa. Seksuaalinen intohimo puolestaan on voimakasta seksuaalista vetoa yleensä toista ihmistä kohtaan.

2. Monella työpaikalla hehkutetaan, että kaikkien pitäisi tuntea intohimoa työhönsä, ja monet kaipaavat tavalliseen arkielämäänkin intohimoa. Miksi intohimoa "pitää" kokea arjessakin?

Intohimo sanana on monille suomalaisille vähän vaikea, sillä suomalaisia pidetään tunneilmaisultaan varsin tasaisina moniin muihin kansakuntiin verrattuna. Intohimo kuulostaa korviimme "kohkaamiselta". Tarvitsisimme vähän maltillisemman termin kuvaamaan innostusta ja tekemisen paloa, jotka sinänsä ovat hyviä asioita. Olemme tutkijatovereiden kanssa pohtineet, mikä voisi olla parempi termi. Draivi? Työn imu? Sisäinen motivaatio? Innostus? Täydellistä termiä ei ole vielä löytynyt.

3. Onko intohimo tai tekemisen palo aina hyvä asia?

Kanadalainen professori Robert Vallerand puhuu harmonisesta ja pakkomielteisestä intohimosta. Innostus johonkin asiaan on harmonista silloin, kun se on tasapainossa muun elämän kanssa. Silloin se palvelee meitä ja hyvinvointiamme. Pakkomielteinen intohimo vie ihmisen huomiota ja aikaa niin paljon, että ihminen ei pysty enää kontrolloimaan sitä.

4. Tuntevatko kaikki ihmiset intohimoa?

Uteliaisuus sekä kyky innostua ja kiinnostua ovat ihmiselle lajityypillisiä ja synnynnäisiä ominaisuuksia. Kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat kuitenkin siihen, miten uteliaisuus pääsee esiin. Jos on kasvanut ankeassa ympäristössä, jossa synnynnäistä uteliaisuutta ei ole ruokittu, kyky innostua voi tukahtua. Jos kaikki voimat menevät siihen, että joutuu tekemään pakollisia asioita, voi olla vaikeaa innostua mistään.

5. Silmät palaen, kovaan ääneen harrastuksestaan tai työstään puhuva ihminen - sellainenko on intohimoinen ihminen?

Ihmisillä on luonnollisesti erilaisia temperamentteja. Jotkut ovat jatkuvasti innostuneita jostain ja antavat sen näkyä ja kuulua. Usein heillä innostuksen kohde vaihteleekin, tänään se on tätä ja huomenna jotain muuta. Osa ihmisistä on ulospäin hyvin tyyniä, mutta siitä huolimatta he voivat olla todella sitoutuneita ja uppoutuneita asiaansa. Sellainen tyyppi ehkä vierastaisi sanaa intohimo tai innostuskin, vaikka he kokisivat samanlaista syvää tekemisen poltetta kuin joku luonteeltaan voimakastemperamenttinen henkilö.

6. Mitä hyötyä intohimosta tai voimakkaasta innostuksesta on?

Se on ihan sellaisenaan hieno juttu, sillä innostuksen kokeminen on hyvä tunne. Elämä olisi harmaata, jos ei koskaan innostuisi.
Tutkimuksissa on myös todettu, että jos ihminen kokee työn imua ja tekemisen poltetta, hän on yleensä myös oma-aloitteisempi ja luovempi kuin sellainen, joka ei ole innostunut. Innostus houkuttelee meidät oppimaan uutta ja sen ansiosta saamme aikaan enemmän kuin tilanteessa, jossa tekeminen tuntuu tylsältä. Innostus voi siis lisätä myös tuottavuutta ja aikaansaavuutta.

7. Onko työn imu sama asia kuin flow, josta myös paljon puhutaan?

Flow on tila, jossa ihminen keskittyy tekemiseensä niin täydellisesti, että hän kadottaa ajan ja paikan tajunsa. Se edellyttää, että omat taidot ja työn antamat haasteet ovat sopivasti tasapainossa. Flow voi olla yksi tapa kokea työn ja tekemisen imua, mutta se ei ole ainao tapa. Jos koen flow'ta työssäni, niin todennäköisesti myös työn imu on vahva. Mutta voin kokea työni innostavaksi ja arvokkaaksi, vaikka en olisi flow-tilassa. Eli työn imu on flow'ta laajempi käsite.

8. Työhön liitettävä intohimon tunne tuntuu muoti-ilmiöltä. Onko se nyky-ajan ilmiö vai ovatko ihmiset tunteneet intohimoa tekemisiinsä myös 50 vuotta sitten?

Nykyään arkielämässä on vähemmän pakollisia tehtäviä kuin vaikkapa 50-luvulla. Iso osa rutiinityöstä on kadonnut ja koneellistumisen ansiosta esimerkiksi kotitöihin menee vähemmän aikaa. Ihmisten on mahdollista tietoisesti pohtia, mikä on heidän kiinnostuksen kohteensa ja mihin he haluavat laittaa aikaansa.

Mutta kyllä agraariyhteiskunnassakin on varmasti koettu innostusta. Esimerkiksi Kustaa Vilkunan kuvaukset 1800-luvun talkoista osoittavat, että meininki on ollut aika innostavaa. Töitä tehtiin tutussa porukassa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi sadonkorjuu oli konkreettinen työ, jonka tulokset näkyivät ja jonka ansiosta koko yhteisö selvisi talven yli seuraavaan satokauteen.

9. Mikä on varmin tapa tappaa innostus?

Tekemisen liika kontrollointi ja mikromanagerointi eli työhön liittyvien pienenpienten yksityiskohtien johtaminen. Jos joku jatkuvasti puuttuu innostuneen ihmisen tekemiseen, seurauksena on useimmiten innostuksen laantuminen: työntekijä kyllä tekee, mutta vain siksi, että hänen pitää tehdä.

10. Mitä jos ei tunnista itsessään innostusta? Voiko innostusta oppia?

Jos on joutunut elämään ilman oppia ja kokemusta innostumisesta, innostuksen houkutteleminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Vuosien ja vuosikymmenien aikana rakentuneiden psykologisten mekanismien purkamiseen menee pitkään. Se usein vaatii systemaattista työtä ja joskus myös terapeutin tai muun ammattiauttajan apua.

11. Miten itsessään piilevän intohimon voisi löytää?

Kysy itseltäsi, mitä tykkäät tehdä asian itsensä vuoksi. Jos mitään ei tule heti mieleen, kokeile jotain. Jos haet innostavaa harrastusta, mene kokkikurssille tai joogaryhmään, kokeile mahdollisimman erilaisia juttuja. Huomaat pian, mikä tuntuu omimmalta.

Olisi hyvä löytää sellaisia tekemisen muotoja, joissa tuntee toteuttavansa itseään. Moni meistä elää ulkoisten odotusten mukaan. Omia ajatuksia selventävä kysymys on myös: mitä tekisin, jos en joutuisi pelkäämään mitään? Tai mitä tekisin, jos en välittäisi tippaakaan siitä, mitä muut ajattelevat?

Asiantuntijana filosofi, kirjailija ja tutkija Frank Martela.

Monen keho käy ylikierroksilla koko ajan, mutta tilanteen korjaaminen ei ole oikeasti mitään tähtitiedettä. Näin vakuuttaa stressin anatomian hallitseva asiantuntija.

”Eihän tässä näin pitänyt käydä: Mihin elämästäni katosi 15 vuotta?”

Tämän lauseen stressinhallinnan ammattilainen, kouluttaja Mia Jokiniva kuulee usein.

– Paljon puhutaan ja pidetään yllä myyttiä työelämän stressaantuneista nuorista johtajista ja urakeskeisistä miehistä. Tyypillinen nykyajan stressaaja on kuitenkin 50-vuotias nainen.

Mia toimii päätyökseen retriitti- ja kokouskeskus Villa Mandalassa. Hän kouluttaa siellä muun muassa stressinhallintakursseilla – joissa käy asiakkaina nimenomaan paljon näitä stressaantuneita keski-ikäisiä naisia.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisnaisilla on aikaa itselleen vasta sitten, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja lentäneet pois pesästään.

Mielenkiintoista! Työstressi masentaa vielä eläkkeelläkin

Tuossa vaiheessa kiire ja stressaava arki ovat voineet saada kehossa aikaan ei-toivottujakin muutoksia. Vanhemmiten naishormonien tuotanto vähenee luonnostaan, eikä stressihormonien jatkuva erittyminen ainakaan auta vaihdevuosioireisiin, mainitsee Mia.

– Stressaantuneen vaihdevuodet voivat aikaistua, kun kortisoli on tapissa. Moni kamppailee tässä iässä elämänmuutoksen kanssa, hyvästelee kotoa muuttavia lapsia, suorittaa uraa tai laihduttaa jatkuvasti, jolloin keho ei ole koskaan palautumistilassa, Mia kertoo ET-lehdelle.

Laihduttajan ei kannata unohtaa liikuntaa, mutta tärkeintä olisi sitäkin ennen saada kortisolitasot alas. Mutta miten stressihormonia voi itse säädellä?

”Eläkeläisstressi iskee”

Jatkuva ylikierroksilla oleminen leimaa Mian mielestä tätä aikaa muutenkin. Moni elää kaikkea suorittaen ja rentoutuu keinoilla, jotka vain kiihdyttävät entisestään kehoa – kuten alkoholin tai liikunnan avulla.

Mian mukaan stressiä voi hoitaa myös luonnonmukaisesti. Tällä hän tarkoittaa säännöllisiä rentoutumisharjoituksia. Uuteen kirjaansa Stressin luomuhoito hän on koonnut monia harjoituksia ja tutkimustuloksia niiden toimivuudesta.

– Esimerkiksi eräästä Harvardin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta on saatu positiivisia tuloksia aloittelijankin näkökulmasta.  Kun tutkittava ryhmä teki keskittymisharjoituksia joka päivä kahdeksan viikon ajan, nähtiin paljon positiivisia muutoksia muun muassa aivojen rakenteessa. Kestoltaan harjoitukset olivat puoli tuntia, hän selvittää ja jatkaa:

– Täytyy muistaa, että on yksilöllistä, miten harjoitukset vaikuttavat. En väitä, että kaikki toimivat kaikilla. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun mieleen tulee, että jotain pitäisi tehdä stressaantuneelle ololleen, voi olla vaikeaa istua alas ja yrittää tehdä keskittymistä vaativia harjoituksia.

Mia suositteleekin ylikierroksilla käyville ja miksei iäkkäämmillekin kehollisten rentoutusharjoituksien aloittamista mielen tekniikoiden sijaan.

–  Eläkeläisstressi vaivaa yllättävän monia. Kun omat lapset ovat arjen puristuksissa ja sinkoilevat sinne tänne, isovanhemmat hyppäävät silloin usein avuksi. Tämä stressaa monia, vaikka eläkeajan pitäisi olla heille se ansaittu hengähtämisen aika.

Lue myös: Ahdistaako? Stressaako? Helpota oloasi kymmenessä minuutissa Mian ohjein

Tätä kaikkea stressi saa kehossasi aikaan

  • sydän lyö nopeammin ja pumppaa enemmän verta
  • verenpaine nousee
  • hengitys kiihtyy
  • hapenkulutus lisääntyy
  • stressihormonitasot nousevat
  • maksa vapauttaa sokeria ylimääräiseksi energiaksi
  • haima tuottaa vähemmän insuliinia
  • verensokeri nousee
  • ruoansulatuselimiin virtaa vähemmän verta, lihaksiin enemmän
  • hikoilu lisääntyy
  • lihakset jännittyvät
  • vastustuskyky heikkenee

Kysely

Ahdistaako?

Kyllä
Kyllä
77.0%
Ei
Ei
22.9%
Ääniä yhteensä: 87