Halvaus, infarkti, kaatuminen, hapenpuute, synnytys. Kun hätä on suuri, apua on saatava minuuteissa. ET-lehti seurasi ambulanssin viikonloppua Laukaassa. 

TV-sarjoissa ambulanssit ajavat aina pillit soiden onnettomuuspaikalta toiselle. Todellisuudessa ambulanssityö on paljolti valmiudessa olemista. Näin myös Keski-Suomessa Laukaassa, jossa ensihoitajat Susanna Jauhiainen, 31, ja Joni Lehtonen, 28, tekevät 24 tunnin työvuorossa paljon muutakin, esimerkiksi tarkistavat lääkereput, pesevät ambulanssin ja opiskelevat. 

– Yleisin keikka on vanhuksen luo, jonka yleiskunto on äkillisesti heikentynyt, Joni toteaa. 

Tänään päivän ensimmäinen potilas on viety kotoaan Laukaan terveyskeskukseen. Leikattu polvi oli äitynyt valtavan kipeäksi eikä potilas voinut istua edes autossa kipujen takia. 

Nyt kahvi porisee ja alamme jutustella asemalla, joka on oikein kotoisa kulmasohvineen. Kaksi makuuhuonettakin on tarjolla lepohetkiä varten. 

Piip piip. Piip pii. Kutsu käy ja kahvit jäävät!

Kiireellisten tehtävien yleisimmät syyt ovat esimerkiksi elvytys, kolarit, sydäninfarkti ja aivohalvaus.

Viranomaisverkossa toimivaan Virve-puhelimeen tulee hätäkeskuksen välittämä tehtävä. Polvipotilas täytyy siirtää terveyskeskuksesta Jyväskylään keskussairaalaan.  

Autossa Joni kertoo, että hätäkeskus jakaa tehtävät kiireellisyysluokkiin ennen ambulanssille välittämistä.  A eli Aatami ja B eli Bertta ovat kiireellisiä. C eli Celsius on keskikiireellinen ja D eli Dave kiireetön. 

– A-tehtäviä on noin viisi prosenttia. Yleisimmät syyt ovat elvytys, kolarit, putoamiset korkealta, akuutit rintakivut, sydäninfarkti ja aivohalvaus. 

Laukaan nuoret ensihoitajat ottavat työnsä tyynesti. Iso osa ensihoitajien työpäivästä on valmiudessa olemista.
Laukaan nuoret ensihoitajat ottavat työnsä tyynesti. Iso osa ensihoitajien työpäivästä on valmiudessa olemista.

Kun hälytys saapuu, auto lähtee liikkeelle.
Kun hälytys saapuu, auto lähtee liikkeelle.

Potilaskohteen koordinaatit tulevat hätäkeskuksesta suoraan ambulanssin navigaattoriin. 

– Jos on vieras osoite ja Aatami-tehtävä, tarkistan vielä seinältä kunnan kartasta paikan. AB-tehtävissä auton on lähdettävä 90 sekunnin kuluessa. Hätäkeskus ja ensihoidon kenttäjohtajat seuraavat aikoja, mutta sairaanhoitopiirin herrasmiessopimus on, että lautasen saa syödä tyhjäksi, kun tulee kiireetön D-tehtävä, Joni hymyilee.

Polvilumpio paikoilleen

Kaisa Luukkanen, 77, noudetaan terveyskeskuksesta, jossa hän on saanut kipulääkettä suoneen ja lähetteen keskussairaalaan. 

– Polvea särki aivan valtavasti, en voinut edes istua, kävelemisestä puhumattakaan. Siihen laitettiin tekonivel pari vuotta sitten, mutta mitään tämmöistä ei ole ennen tapahtunut. Tilasin ensimmäistä kertaa elämässäni ambulanssin, Luukkanen kertoo.

Matkalla Virve-puhelin kertoo, että Laukaassa on liikenneonnettomuus. Sinne lähetetään auto lähempää Tikkakoskelta, koska Laukaan ”lanssi” on nyt 30 km päässä Jyväskylässä. 

Kun potilas on jätetty sairaalaan lisätutkimuksiin, alkaa Joni kertoa edellisen työvuoron tapahtumista. Käyntejä oli seitsemän. 

– Yksi oli akuutti aivohalvaustehtävä. Normaalisti omatoimisen miehen toimintakyky oli yhtäkkiä laskenut, hän ei pystynyt puhumaan, päätä särki ja toisen käden puristusvoima oli heikompi. Veimme hänet näillä löydöksillä suoraan keskussairaalaan.

Joni ja Susanna veivät Kaisa Luukkasen kovan polvikivun takia ensin Laukaan terveyskeskukseen ja myöhemmin keskussairaalaan.
Joni ja Susanna veivät Kaisa Luukkasen kovan polvikivun takia ensin Laukaan terveyskeskukseen ja myöhemmin keskussairaalaan.

Seuraava potilas oli sählynpelaaja, joka oli saanut iskun polveensa ja lumpio oli mennyt pois paikoiltaan. 

– Polvi oli tosi kipeä, ja nukutimme pelaajan hetkeksi lääkkeillä ja asetimme polvilumpion paikoilleen. Annoimme kipulääkettä ja kuljetimme potilaan sairaalapäivystykseen tarkempiin tutkimuksiin. 

Hoitotason ambulanssin henkilökunta pystyy tekemään paljon potilaan hyväksi. 

– Ohitusleikatun naisen aamuyöstä alkanut rintakipu oli pahentunut päivän mittaan. Se ei mennyt nitrosuihkeella ohi. Hoidimme häntä paljon kotona, aloitimme muun muassa nitroinfuusion suoraan suoneen ja otimme sydänfilmin. Se lähetettiin lääkärille, joka kehotti toimittamaan potilaan keskussairaalaan jatkohoitoon. 

"On hyvä, että nykyisin ollaan joustavia eikä katsota tiukasti kuntarajoja."

Vuoroon osui toinenkin aivoperäinen tehtävä. Mies tuupertui kotonaan olohuoneeseen, löi päänsä ja korvasta tuli verta. 

– Hän oli sekava eikä tiennyt missä oli, mutta tavallisimpia aivohalvausoireita ei ollut. Yleensä niissä raajojen voima on heikentynyt eikä potilas pysty tuottaman selkeää puhetta. Otimme sydänfilmin, laitoimme tipan, lääkitsimme ja kiidätimme hänet suoraan keskussairaalaan. Siellä kävi ilmi, että hänellä oli pieni aivoverenvuoto ja kallonmurtuma.

Navigaattori auttaa oikean reitin löytymisessä. Samalla voi ennakoida perille pääsyn ajan.
Navigaattori auttaa oikean reitin löytymisessä. Samalla voi ennakoida perille pääsyn ajan.
Joni ja Susanna työssään.
Joni ja Susanna työssään.

Kuin pieni sairaala

Taas on aikaa keittää uudet kahvit asemalla ja jutella. Joni on työskennellyt ambulanssissa seitsemän vuotta, ja sinä aika moni asia on muuttunut. 

– On hyvä, että nykyisin ollaan joustavia eikä katsota tiukasti kuntarajoja. Kun potilas soittaa hätäkeskukseen, se lähettää aina lähimmän auton. 

Hoitotason ambulanssi on kuin pieni teho-osasto. Vakavassa tilanteessa hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa jo kohteessa.

Ambulanssien hoitovalmiudet ovat nousseet paljon. Hoitotason ambulanssi on parhaimmillaan kuin pieni teho-osasto. Kaikille tehdään perustutkimukset eli mitataan verenpaine, syketaajuus, verensokeri, lämpö, alkoholipitoisuus ja seurataan hengitystä ja hapetusta. Tilanteen ollessa vakava voidaan aloittaa monenlaisia vaativia hoitotoimenpiteitä jo kohteessa. 

– Jos on tarpeen voidaan ottaa sydänfilmi ja lähettää se ensihoitolääkärille katsottavaksi. Voimme kääntää sydämen rytmin, hoitaa potilaan verenkiertoa ja verenpainetta. Lääkkeitä on joka lähtöön nesteenä ja tablettina. Akuuttiin sydäninfarktiin voimme aloittaa liuotushoidon.   

– Hoitotason ambulanssissa saamme antaa lääkettä ilman lääkärikonsultaatiota, tiettyjen ohjeiden mukaan. Sairaalassa hoitaja ei saa määrätä edes Panadolia ilman lääkäriä. Ennen hoitotason yksiköitä oli Keski-Suomessa vain yksi, nyt niitä on 18. On hyvä, että potilaita voidaan hoitaa jo kohteessa. 

Joni on ollut neljässä synnytyksessäkin mukana. Kaikki olivat monisynnyttäjiä ja tehtiin päätös synnyttää kotona. Se on autoa rauhallisempi paikka. 

Pullonkorkki kiinni

Juttutuokio Jonin kanssa keskeytyy hetkessä, kun kello 22.05 tulee lähtökäsky Berttana eli lähdetään pillit soiden. 22 kilometriä mutkaista tietä taittuu 20 minuutissa, sillä välillä ajetaan jopa 160 km tunnissa. 

– Hätäkeskus kertoi, että 64-vuotias isäntä oli kaatunut mahalleen löylyhuoneen lattialle. Emäntä ei saa kiuasta pois päältä. Varaudumme aina lähtiessämme pahimpaan, se on helpompaa niin päin, Joni suunnittelee. 

Sydänfilmin voi ottaa vaikka kodin pesuhuoneessa. Tarvittaessa Joni ja Susanna konsultoivat tuloksesta lääkäriä.
Sydänfilmin voi ottaa vaikka kodin pesuhuoneessa. Tarvittaessa Joni ja Susanna konsultoivat tuloksesta lääkäriä.
Susanna ottaa verikokeen Matti Lönniltä.
Susanna ottaa verikokeen Matti Lönniltä.

Perillä huomataan, että apuun hälytetty sukulainen naapurista on saanut emännän kanssa isännän löylystä pesuhuoneen lattialle. Verta on aika paljon. Joni alkaa jututtaa potilasta, joka vastailee selkeästi. 

– Jalat eivät pitäneet yhtään, osuin kiukaaseen ja taisi tulla palovamma jalkaan. Olutta on otettu vain kaksi pulloa, Matti Lönn toteaa. 

Susanna ja Joni tekevät perusrutiinit. Tarkistetaan tajunta, hengitys ja verenkierto. Sydänfilmi otetaan pesuhuoneen lattialla. Rintakipuja tai hengenahdistusta ei ole, rytmi sydämessä on oikeanlainen, verensokeri on ok. Alkoa 1,35 promillea. 

Kissakin tulee tarkistamaan tilanteen.

– Mirri, 17, huolehtii niin iskästä. Nukkuukin hänen vieressään, Pirjo-rouva kertoo. 

Joni pyytää Mattia nousemaan jaloilleen ja siirtymään tuvan puolelle. 

– Onko tämä tuoli isännän vai kissan paikka? Joni vitsailee ja ohjaa potilaan istumaan. 

Potilaan hengitys on raskasta ja kävely hidasta, mutta se on rouvan mukaan sitä tavallisestikin. Tilanne näytti pahemmalta kuin se olikaan, sillä kasvoilla oleva veri tulee nenän vieressä olevan luomen reunasta. 

– Mitäs me Matti nyt tehdään? Pitäisikö jäädä kotia, kun jalkakin kantaa? Mitäs mieltä emäntä on? Nyt pitää vaan sekä saunan ovi että olutpullon korkki sulkea ja mennä nukkumaan. Käykää näyttämässä arkena palovammaa terveydenhoitajalle, Joni toteaa.

Puhelimessa konsultoitu lääkäri on samaa mieltä.  

– Potilas liikkui omatoimisesti, vaihtoi vaatteita ja vitsiäkin väänsi. Seuraan aika tarkasti tämmöisiä, että miten toimii. Luottavaisin mielin pystyin jättämään kotiin. 

Ambulanssiin kyydissä on aina iso liuta lääkkeitä ja muita ensihoidon tarpeita.
Ambulanssiin kyydissä on aina iso liuta lääkkeitä ja muita ensihoidon tarpeita.

Aina ei tarvita ambulanssia

Tehtävät, joissa ei tarvita minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä, ovat lisääntyneet Jonin mukaan paljon. Kansalaiset soittavat Hätäkeskukseen ja ”tilaavat” ambulanssin mitä erikoisempien syiden takia. Joku saattaaa soittaa pitkän päihteiden käytön jälkeen aamuyöllä ja pyytää päästä kuntoutukseen. 

– Aina menemme ja teemme perustutkimuksen, vaikka olisi samojen tyyppien luona käyty jo kymmeniä kertoja. Usein saamme vielä haistattelut päälle. Silti ammattitaitoinen asenne ja käyttäytyminen pitää säilyttää aina.

Ihmiset eivät aina tiedä, mistä apua voisi hakea. Moni soittaa paniikissa hätäkeskukseen ja tilaa ambulanssin. Esimerkiksi keskussairaalaan voi soittaa päivystävälle hoitajalle yötä päivää. 

"Usein ei ole tarvetta hakeutua aamuyöllä päivystykseen. Haavankin voimme ommella kotona."

– Ensihoidon tarkoitus on hoidon tarpeen arviointi. Pystymme tutkimaan hyvin ja konsultoimaan lääkäriä, joka näkee potilaan tiedot koneelta. Usein toteamme, ettei ole päivystyksellistä tarvetta hakeutua aamuyöllä mihinkään. Haavankin voimme ommella kotona. 

Sekä Joni että Susanna kiittävät työrytmiään hyväksi. 

– Työviikossa on kaksi pitkää päivää ja sitten kuusi vapaata.  

Kellon lähestyessä puolta yötä toimittaja ja kuvaaja lähtevät, mutta Joni ja Susanna jäävät töihin. 

PS. Jonin ja Susannan loppuvuoroon kuului seuraavia tehtäviä:

Huimauksesta ja oksentelusta kärsivä potilas joka kuljetettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle odottamaan päivystyksen alkua. 

Liikaa alkoholia nauttineen veronmaksajan vointi tarkistettiin, ja hän lähti poliisin mukaan.

Akuutti aivohalvauspotilas kuljetettiin Keski-Suomen keskussairaalaan.

Artikkeli on julkaistu aiemmin ET Terveys -lehden numerossa 1/2015.

Näin hoitotehtävän kiireellisyys arvioidaan:

A-luokka

Jos on syytä epäillä, että potilaan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna. Hoitoa paikalla 8 minuutissa. 

Esimerkiksi:
- Tajuttomuus ja elvytyksen tarve
- Veden varaan joutuminen, jos uhri on edelleen veden alla
- Kova, sydänkohtaukseen viittaava rintakipu
- Hätäsynnytys

B-luokka

Jos tilanteen vakavuudesta ei ole varmuutta, mutta riski arvioidaan korkeaksi. Hoitoa paikalla 8 minuutissa. 

Esimerkiksi:
- Hukuksiin joutuminen, jos potilas on jo saatu virkoamaan ja vedestä pois
- Tajuttomuus, jos potilas hengittää ja reagoi käsittelyyn
- Myrkytys, jos potilas reagoi käsittelyyn

C-luokka

Jos peruselintoimintojen tila on vakaa tai niiden häiriintyminen lievää, mutta potilas tarvitsee nopeaa arviointia. Hoitoa paikalla 30 minuutissa. 

Esimerkiksi:

- Hengitysvaikeudet, jos potilas pystyy puhumaan
- Lievät palovammat aikuisella
- Alilämpöisyys, jos potilaan yleistila on hyvä
- Kovat vatsakivut, jotka eivät ole jatkuvia

D-luokka

Jos potilaan tila on vakaa, mutta ensihoidon tarve tulee arvioida. Hoitoa paikalla 2 tunnissa. 

Esimerkiksi:

- Lievät haavat, jos potilas ei pysty itse hakeutumaan hoitoon
- Vähitellen pahentuneet kivut
- Ripulin tai oksentelun vuoksi hitaasti heikentynyt yleistila

Lähteet: Hätäkeskuslaitos, STM:n asetus ensihoitopalvelusta, Kuntaliitto, Iltasanomat.fi. 

Vanhemmiten lääkityksiltä ei voi välttyä, ja tiettyjen lääkkeiden sivuvaikutuksena voi olla haluttomuutta tai erektiohäiriöitä.

Monet niin fyysisten kuin psyykkisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet aiheuttavat tai vahvistavat seksuaalisia toimintahäiriöitä.

– Tavallisimmin lääkkeet aiheuttavat seksuaalisen halun, kiihottumisen ja orgasmin häiriöitä sekä miesten erektiohäiriöitä. Miesten erektiohäiriöistä noin yksi kymmenestä johtuu yleensä lääkkeistä. Toki pitää muistaa se, että lääkitys voi myös tuoda helpotusta seksuaaliongelmiin, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti RFSU Sari Mäki.

Betasalpaajat ja haluttomuus

Psyykenlääkkeiden tavallisimpia haittavaikutuksia on seksuaalinen haluttomuus. Masennus itsessäänkin myös vähentää seksuaalista halukkuutta, ja lääkitys voi tuoda helpotustakin tilanteeseen.

Muita ongelmia voivat olla seksuaalisen kiihottumisen ja laukeamisen ongelmat. Verenpainelääkkeistä beetasalpaajat ja osa nesteenpoistolääkkeistä voivat aiheuttaa haluttomuutta ja erektiovaikeuksia.

Mikä sitten neuvoksi, jos lääkkeitä on kuitenkin syötävä?

– Hyvä hoitotasapaino ja omatoiminen terveydestä huolehtiminen voi tuoda helpotusta lääkityksiin ja terveyteen, jolloin myös seksuaaliongelmat helpottuvat. Terveelliset elämäntavat eli painonhallinta, liikunta, terveellinen ravitsemus, kovien eläinrasvojen välttäminen ja suolan vähentäminen parantavat myös seksuaaliterveyttä, Sari Mäki korostaa.

Erektio-ongelmaan on lääkkeitä

Lääkityksiä ei pidä itsenäisesti vähentää tai lopettaa. Lääkärin kanssa on hyvä puhua seksuaaliongelmista, niin voidaan miettiä, onko lääkitystä mahdollista muuttaa. Jos lääkitys aiheuttaa erektio-ongelmia, siihen on hyviä lääkkeellisiä hoitoja.

Hyvä parisuhde ja avoin keskustelu kumppanin kanssa ovat myös avain parempaan seksuaaliterveyteen. Asiasta kannattaa siis puhua asiasta kumppanin kanssa.

Onko jossain outo kyhmy? Onko paino pudonnut ilman syytä? Moni miettii, voivatko oireet merkitä syöpää. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila kertoo, mitkä ovat sellaisia merkkejä, joiden ilmaannuttua on syytä käydä lääkärillä. 

Helsinkiläisnainen Raili Wallenius, 76, pääsi eroon diabeteksesta ruokavaliota muuttamalla ja sauvakävelemällä.

”Pistin ruokavalioni kokonaan uusiksi viisi vuotta sitten, kun sain kuulla sairastavani diabetesta. En halunnut syödä lääkkeitä, joten ryhdyin sauvakävelemään ja syömään terveellisesti.

Aiemmin olin syönyt ihan mitä vain. Kun lapset olivat pieniä, söin heiltä yli jääneet ruoat. Tykkäsin myös kahvileivistä, kuten pullasta ja berliininmunkeista. Miehen kuoleman jälkeen 15 vuotta sitten söin kahvileipää suruuni entistä enemmän.

Omakotitalon pihalla tuli myös usein grillattua makkaraa. Kun tein ruokavaliomuutoksen, juuri makkarahyllyn ohi käveleminen teki tiukkaa. Nykyään menen liukkaasti ohi enkä ajattele koko makkaraa.

Makkaran lisäksi jätin pois kahvileivät, perunan ja riisin. Leipää syön nykyään vähän, ja sekin vähä on ruista.

Syön paljon kaalia, bataattia, porkkanoita, lanttua ja varsiselleriä sekä kalaa. Keitän myös raparperi-puolukkasoppaa.

En käytä levitteitä ollenkaan, mutta syön oliivi- ja rypsiöljyä. Juustoa syön aamuisin leivän päällä taatakseni kalsiumin saannin.

Sokerin ja suolan käytön olen lopettanut melkein kokonaan. Joskus saatan syödä korvapuustin iltapäiväkahvin kanssa.

Itsepäisyys auttaa

Aluksi otin ruokalautaseksi anopin vanhan kahvikupin asetin. Nykyään syön lasten lautaselta enkä ikinä santsaa. Minulla oli tosi iso vatsalaukku aikoinaan, mutta nyt se on kutistunut niin, etten tarvitse paljoa ruokaa.

Saatan syödä vain 2–3 kertaa päivässä, mikä on nykyisiä ruokailuohjeita vastaan. Voin tosi hyvin, joten tämä rytmi sopii minulle.

Minulta lähti toistakymmentä kiloa melkein heti, kun muutin ruokavaliotani. Vuoden päästä oli lähtenyt 20 kiloa.

Aluksi mittasin verensokeriani jopa neljä kertaa päivässä. Se oli syömisen jälkeen korkea ja liikunnan jälkeen matala. Meni pari vuotta ennen kuin arvot rupesivat pysymään tasaisena. Nykyään käyn kerran kuukaudessa apteekissa mittauttamassa verensokerini, ja se on yleensä vähän alle viiden.

Tämä on ollut elämänmuutos eikä mikään laihdutuskuuri.

"Itsepäisyyteni on auttanut minua pysymään terveellisessä ruokavaliossa."

Olen päättänyt, että minähän en lipsu, enkä ole lipsunut.

Jos lipsuisin, sokeriarvoni nousisivat heti. En minä sitä halua, koska ihmisen on helpompi olla terve kuin sairas.

Helpon ja terveellisen ruoan saa, kun heittää wokkipannulle vähän öljyä, lehtikaalia, kirsikkatomaattia, paprikaa ja sipulia. Sitten lisätään mausteita ja rikottuja ohrasuurimoita, jotka imevät nesteen itseensä.

Elämänmuutokseeni kuului myös liikunnan aloittaminen. Ryhdyin sauvakävelemään. Ensin en jaksanut kulkea kuin muutama sata metriä, mutta nykyään kävelen joka aamu neljä–viisi tuntia.

Olen laihtunut yhteensä 52 kiloa. Nyt ei enää väsytä eikä ole hengenahdistusta. Mielikin on tosi virkeä.”

Teepä pikatesti: saatko syötyä kuivan pikkuleivän hörppäämättä välillä juotavaa? Jos et, sinulla on kuiva suu. Onneksi apu löytyy helposti.

1. Suuta kuivaa niin, että kieli tarttuu kitalakeen. Miksi?

Sylkeä ei erity tarpeeksi. Jos näin käy, kieli muuttuu tahmeaksi, puhe kuulostaa kömpelöltä, nieleminen vaikeutuu, makuaisti katoaa ja hengitys alkaa haista happamalta. Kuivan suun limakalvot ovat usein arat, kieltä kirvelee ja suussa maistuu metalli.

2. Mitkä lääkkeet kuivattavat suuta?

Mitä useampi lääke on käytössä, sitä herkemmin suu kuivuu. Jotkut lääkkeet ovat omiaan kuivattamaan suuta yksinäänkin. Tällaisia ovat eräät verenpainelääkkeet, tietyt diabetes-, sydän- ja reumalääkkeet, matkapahoinvointilääkkeet sekä monet vanhan polven masennuslääkkeet.

3. Mihin suu tarvitsee sylkeä?

Sylki huuhtoo suusta ruuantähteitä ja suun terveyttä murentavia mikrobeja. Nielemme syljen mukana päivittäin 2–4 grammaa haitallisia bakteereita ja viruksia, jotka tuhoutuvat ruuansulatuskanavassamme. Ellei sylkeä ole suussa riittävästi, hampaat, suun limakalvot ja ikenet sairastuvat, ja vaaralliset taudinaiheuttajat pääsevät edemmäs elimistöön.

Syljen ansiosta voimme nauttia lempiruuistamme. Syljen entsyymit pilkkovat pureskelemamme ruuan ja liuottavat ravintoaineista makuja, jotka kielen makunystyrät aistivat.

4. Ehkäiseekö sylki hampaiden reikiintymistä?

Syljellä on tärkeä tehtävä hampaiden reikiintymisen estämisessä. Sylki estää suussa jylläävien happojen ja sokerista käymisaineensa saavien kariesbakteereiden haittavaikutuksia.

5. Onko ienverenvuodolla jotakin tekemistä kuivan suun kanssa?

Joskus on. Liian vähäinen syljeneritys heikentää suun bakteeritasapainoa ja seurauksena voi olla ientulehdus. Tulehtuneet ikenet alkavat vuotaa verta.

On vaarallista, jos ientulehdus pääsee kehittymään hampaiden kiinnityskudossairaudeksi nimeltä parodontiitti. Se on salakavala tauti, sillä se ei oireile ienverenvuotoa lukuun ottamatta juuri mitenkään. Jos tauti saa edetä rauhassa, tulehdustila tuhoaa hammasta ympäröiviä kudoksia ja jopa leukaluuta. Hampaat alkavat heilua ja lopulta irrota.  

Tulehdusta aiheuttavat bakteerit pääsevät syventyneestä ientaskusta verenkiertoon ja tulehduttavat esimerkiksi sepelvaltimoja. Suubakteerit voivat näin altistaa sydän- ja aivohalvauksille. 

6. Onko kuivalla suulla ja sammaksella yhteyttä?

Kyllä. Suun sieni eli sammas on useimmiten proteesinkäyttäjän vaiva. Kuiva suu ja proteesit altistavat yhdessä sieni-infektiolle, sillä sylki ei pääse huuhtelemaan proteesin alla olevaa kudosta. Jos suulakea vasten oleva proteesin pinta on karhea tai epätasainen, siihen voi tarttua sientä.

Sienen tunnistaa siitä, että suulakeen, proteesin alle tai kielen pinnalle, ilmaantuu valkoista katetta tai suulaki punertaa. Sieni aiheuttaa suun kirvelyä tai pahaa makua suussa, mutta se voi myös olla oireeton.

Sienen saat kuriin, kun puhdistat proteesin yhtä säntillisesti kuin hampaasi ja hammasvälisi, ja huolehdit suun kostutuksesta. Proteesi kannattaa ottaa yöksi pois suusta, harjata hyvin, kuivata ja asettaa puhtaaseen rasiaan. Älä säilytä proteesiasi vesilasissa.

Myös henkeen vedettävät, kortisonipitoiset astmalääkkeet altistavat suun sienelle. Kurluta jokaisen lääkeannoksen jälkeen suu huolellisesti vedellä.

7. Miten hoidan kuivaa suuta?

Apteekeissa on tarjolla kuivan suun tuotteita. Hanki ainakin vaahtoamatonta hammastahnaa, kokeile päivällä suuhun suihkaistavaa keinosylkeä ja levitä yöksi suun limakalvoille kuivuutta lievittävää kuivan suun geeliä.

Kuivasuinen tarvitsee lisäfluoria, joka kovettaa hampaiden kiillettä ja ehkäisee kuivan suun bakteeriepätasapainon synnyttämiä vaurioita.Juothan riittävästi vettä ja annat hampaillesi reipasta pureskelua vaativaa ruokaa. Vältä alkoholia ja runsasta kahvin ja teen juontia. Ota täysksylitolipurkumi tai -pastillit päivittäiseen käyttöösi aina syötyäsi. Huljuttele tarvittaessa oliivi- tai rypsiöljyä suussasi limakalvojen öljyämiseksi.

Kysy lääkäriltä, olisiko lääkkeissäsi suuta vähemmän kuivattavia vaihtoehtoja.

Tärkeää on, että puhdistat hampaasi huolellisesti aamuin illoin ja lankaat hammasvälit.

8. Milloin kuivasuisen pitää lähteä hammaslääkäriin?

Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat kuivasuiselle a ja o. Kuiva suu on siitä kurja juttu, että hampaat voivat reikiintyä tavallista nopeammin. Kuivasuista vaanii tavallisen karieksen lisäksi tauti nimeltä juurikaries, jossa hampaiden juurenpinta vaurioituu. Juurikariesta potevalla on usein edessään loputon paikkauskierre.

Lähde hammaslääkäriin, jos hampaisiin ilmaantuu reikäkipua tai ikenet vuotavat hampaita harjatessasi toistuvasti verta. Hankaava tai huonosti istuva proteesi sekä pitkään jatkunut paha maku suussa ovat aina hyviä syitä varata vastaanottoaika hammaslääkärille tai suuhygienistille.
 

Asiantuntijana dosentti, erikoishammaslääkäri Susanna Paju Helsingin yliopistosta.

Miksi sylki valuu?

  • Sylkirauhaset tuottavat tavallisesti 0,5–1,5 litraa sylkeä päivässä. Nielemme syljen huomaamattamme, ja siksi liialliselta tuntuva syljeneritys johtuu useimmiten siitä, että nieleminen on vaikeutunut.
  • Nielemisvaikeudet ovat tavallisimmin neurologisten sairauksien perua. Silloin suun normaalit toiminnot ovat heikentyneet. Esimerkiksi aivoinfarktin seurauksena suupieli voi roikkua ja siitä valuu herkästi sylkeä ulos.
  • Lisääntyneen syljenerityksen syitä voivat olla huonosti istuva proteesi, refluksitauti, suun infektio tai jotkut lääkkeet, kuten psyykenlääke klotsapiini tai Parkinson-lääke karbidopa-levodopa. Hoitamalla hyvin alkuperäistä sairautta tai vaivaa saa liiallisen syljenerityksen kuriin.
    Lähteet: www.terveyskirjasto.fi ja www.estiga.com.