Yli viisikymppiset miehet pitävät hyvää seksielämää tärkeänä, mutta harva hakeutuu hoitoon selvittämään erektio-oireidensa syitä.

Poikuus on mitä on, mutta miehuus on pystymistä, suorittamista, osaamista ja selviytymistä. Seksissä miehen rooli on usein tämän mukainen: haluta, jaksaa ja suorittaa.

Erektiohäiriö iskee kipeään kohtaan, mieskuvan ja -kunnon perustuksiin. Itsetunto horjuu ja synkät ajatukset ottavat vallan. Pahinta asiassa on se, että yli puolet miehistä vaikenee ongelmistaan.

Harva miehistä tietää, että lähes joka toinen yli 50-vuotias mies kärsii erektiohäiriöstä. Myös erektiohäiriön taustalla olevat sairaudet tunnetaan huonosti.

Ikääntyvä suomalaismies kuvittelee edelleen, että muilla seisoo ja hän on poikkeuksellinen luuseri. Osa erektio-ongelmasta on korvien välissä ja puhumattomuuden kulttuurissa.

Mies ei ole kone

Miehen seksuaalisuus ei ole niin koneellista kuin usein ajatellaan. Mieskunto reagoi herkästi psyyken, kehon ja parisuhteen tilaan.

Erektio-ongelmia ilmenee yhtä lailla uuden suhteen jännitteissä kuin vakiintuneen parisuhteen auvossa. Satunnainen erektio-ongelma selittyy usein arkisilla asioilla.

Jos kesken jäänyt yhdyntä tai väsähtänyt erektio leimataan suoraa päätä erektiohäiriöksi, se nostaa suorituspaineita entisestään.

Erektiohäiriö on laajempi ongelma: pysyvää kyvyttömyyttä saavuttaa tai ylläpitää seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävää erektiota.

Rentous kiihottaa

Erektiohäiriön taustalta on vaikea löytää yhtä kaiken kattavaa syytä. Häiriössä on sekä fyysinen että psyykkinen ulottuvuus, joista toinen toimii usein altistavana ja toinen laukaisevana tekijänä.

Elämäntavoilla on suuri vaikutus erektioon. Tupakoiva, runsaasti alkoholia käyttävä, vähän liikkuva ja ylipainoinen mies on syrjäytymisvaarassa myös seksuaalisuudessa.

Erektiota heikentävät myös monet sairaudet kuten diabetes, kohonnut kolesteroli sekä verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Myös lääkeaineet saattavat häiritä erektiota.

Psyyken puolella laukaisijoita on monia: ahdistus, masennus, stressi, uupuminen, paniikkihäiriö, itsesyytökset, huolet, pelot ja murheet. Psyykkisiin syihin lukeutuvat myös parisuhteen ongelmat kuten puhumattomuus, seksuaalisen mielenkiinnon hiipuminen sekä läheisyyden ja luottamuksen puute.

Erektio kaipaa tuekseen varmuutta, rentoutta ja heittäytymistä. Tilannetta kontrolloiva ja tarkkaileva mieli vie rakastelusta spontaaniuden ja rentouden, mikä on omiaan tuhoamaan halun, ilon ja seisokin.

Erektiohäiriöt synnyttävät helposti kierteen, jossa epävarmuus ruokkii pelkoa ja pelko paineita.

Myös lääkäri häpeilee

Erektio-ongelman alkamis- ja esiintymistilanteet antavat usein tärkeää tietoa ongelman luonteesta. Myös yölliset erektiot ja erektion pysyvyys masturboidessa kertovat, missä mennään.

Erektio-ongelmat eivät viesti automaattisesti haluttomuudesta ja kiihottuneisuuden puutteesta. Mies voi olla seksuaalisesti kiihottunut, vaikka hänellä ei seiso.

Toisaalta mies voi olla myös haluton, jolloin keho ikään kuin väistää erektio-ongelmalla velvollisuudentuntoisen tai vastentahtoisen rakastelun.

Ne, jotka hakeutuvat lopulta erektio-ongelmansa takia hoitoon, keräävät rohkeutta ja epäonnistumisia turhan pitkään.

Osasyyllisiä ovat lääkärit. Harva heistä ottaa seksuaalisuutta ja erektio-ongelmia puheeksi esimerkiksi ikäkausitarkastuksissa.

Lääkkeitä vai mielenmuutos

Lääkkeillä ja hoidoilla voidaan vaikuttaa erektiokykyyn, mutta niillä ei hoideta parisuhteen ja vuorovaikutuksen ongelmia.

Seksuaali- ja parisuhdeneuvojat saattavat tietää lääkäreitä enemmän erektion henkisestä kulmasta. Ongelma on niin yleinen, että rohkeasti puhumalla löytää myös vertaistukea.

Seksuaaliterapeutti Maaret Kallio antaa hoitoon seuraavat suositukset:

  • Säilytä kosketus ja yhteys kumppaniisi jakamalla ajatuksiasi, toiveitasi ja tunteitasi.
  • Kerro kumppanillesi mahdollisista erektiovaikeuksista heti äläkä peittele ongelmaa muiden syiden taakse.
  • Laajenna rakastelun maailmaasi, sillä yhdyntäkeskeisyys luo erektiolle suuret paineet.

Listaan tekee mieli lisätä se toivomus, että miehet alkaisivat puhua keskenään seksuaalisuuden ongelmista. Rehvastelun aika on ohi – viimeistään viisikymppisenä.  

Vierailija

Jos ei seiso, mies vaikenee

Kyllä se puhumattomuus on paha juttu. Ja turha itsensä tai kumppanin syyttely. Asiallisen tiedon etsintä, lääkärin apu, hellyys jne ovat tärkeitä. Minun mieheni menetti kykynsä alle 50 vuotiaana. Aluksi hän yritti peitellä asiaa. Sitten tuli minun syyllistäminen. Hänen sanojensa mukaan olin tuhonnut hänen parhaan miehuutensa ja vienyt hänen kykynsä. Pitkien anelujen jälkeen hän viimein meni lääkäriin. En ollut minä syyllinen, vaan sydänvika ja lääkitys. Hän ei suostunut pelkkiin...
Lue kommentti

Voimaharjoittelun suotuisat muutokset havaittiin tutkimuksessa yli 50-vuotiailla potilailla, joilla oli jo esiintynyt dementian ensioireita. 

Lihasten vahvistaminen voimaharjoittelulla voi parantaa muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja. Asia selvisi tuoreessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of American Geriatrics Society -lehdessä.

Voimaharjoittelu vaikutti positiivisesti niiden potilaiden muistiin, jotka tekivät suhteellisen raskaita punttitreenejä kahdesti viikossa puolen vuoden ajan. Heidän mielentoimintonsa parantuivat selvästi enemmän kuin verrokkien, jotka osallistuivat lumeryhmiin.

Lue myös: Treenaa tehokkaasti vuosi – hyödyt siitä vielä viiden vuoden kuluttua!

Lihasharjoittelun positiivinen vaikutus näkyi potilaille tehdyissä muistitesteissä, mutta myös rakenteellisina muutoksina heidän aivoissaan.

Tulokset ovat merkittäviä, sillä suotuisat muutokset havaittiin yli 50-vuotiailla potilailla, joilla oli jo todettu kognitiivisten mielentoimintojen lievä heikentymä, joka usein etenee dementiaksi.

Kun tutkijat tarkastelivat potilaiden aivoja magneettikuvauksella, he havaitsivat rakenteellisia muutoksia potilailla, joiden kognitiiviset testitulokset parantuivat lihasharjoittelun myötä.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi lihasten vahvistaminen parantaa muistia. Liikunnalla on kuitenkin lukuisia terveellisiä vaikutuksia, jotka saattavat selittää ilmiön. 

Muistia voi parantaa monin muinkin keinoin! Aloita näistä ET-lehden artikkeleista:

Virkistä muistia kotikonstein – ota apuun kahvi ja konjakki

Helppoja vinkkejä arkeen: Näin treenaat aivot virkeiksi

Laulaminen parantaa muistiasi

10 helppoa keinoa virkistää muistia

 

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

Valkosipuli auttaa torjumaan muun muassa jalkasilsaa ja useaa eri syöpää. Se pitää myös kolesterolin kurissa. Katso, miten valkosipuli on parasta nauttia – ja miten pääset hajusta eroon. 

1. Satoja hyviä ainesosia

Valkosipulista on löydetty satoja aineosia, joista noin kolmellakymmenellä on havaittu olevan terveysvaikutuksia. Tärkein vaikuttava aine on allisiini. Allisiini estää bakteereiden, hiivojen, sienten ja virusten lisääntymistä.

2. Hiivasienen torjuntaan

Valkosipuli auttaa torjumaan hiivasientä ja helikobakteeria. Rohtokasvia voi käyttää myös ulkoisesti esimerkiksi jalkasilsan hoitoon.

Valkosipuli voi sellaisenaan ärsyttää ihoa. Laimenna se veteen tai öljyyn.

3. Parasta raakana

Valkosipuli tuhoaa taudin aiheuttajia tehokkaimmin raakana ja murskattuna. Mitä pienemmäksi kynsi murskataan, sitä enemmän allisiinia vapautuu.

Kuumentaminen vähentää valkosipulin terveystehoa.

4. Syöpää vastaan

Valkosipulin syöminen voi auttaa ehkäisemään ruokatorven, mahalaukun ja paksusuolen syöpiä. Parhaat terveysvaikutukset saa säännöllisellä käytöllä.

Syö puolikas tai kokonainen kynsi päivässä.

5. Kolesteroli kuriin

Säännöllinen käyttö voi auttaa alentamaan myös kokonaiskolesterolia ja haitallista LDL-kolesterolia – kuten kasvisten syöminen yleensäkin.

6. Heikentää Marevanin tehoa

Valkosipuli ja sitä sisältävät ravintolisät saattavat voimistaa lääkeaineita hajottavien entsyymien toimintaa. Runsas valkosipulin käyttö voi heikentää esimerkiksi veren ohentamiseen käytettävän Marevanin tehoa.

7. Persilja peittää hajut

Valkosipulin aiheuttama pahanhajuinen hengitys johtuu rikkipitoisista yhdisteistä. Hajuhaittoja voi vähentää pureskelemalla klorofyllipitoisia kasveja, esimerkiksi persiljaa.

Lue lisää valkosipulin terveyshyödyistä täältä

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2016.

Lähihoitaja Onerva Stengård, 58, toivottaa miehet tervetulleiksi alalle. Hänen mielestään hoitajien työkulttuurissa kaivataan uusia näkökulmia.

Onerva Stengård työskentelee lähihoitajana vaativan tason palveluasuntolassa. Asukkaat sairastavat yleensä Alzheimerin tautia, eivätkä pysty asumaan enää yksin. Stengårdin työpaikalla on parinkymmenen naistyöntekijän lisäksi kaksi miestä.

– Asukkaat ovat usein suorastaan hurmaantuneita miehistä. Miehet puhuttelevat mieshoitajia ”johtajiksi” ja naiset ovat selkeästi tyytyväisiä hoitajajoukon miesvoimasta.

Stengård arvelee, että kysymyksessä voi olla sukupolvikokemus. Asiakkaat ovat enimmäkseen iältään 80–90-vuotiaita ihmisiä, joiden käsitys sukupuolirooleista on erilainen kuin nuoremmilla. Monille nuoret miehet tuovat varmuutta ja turvaa, he ovat eräänlainen yhteisön tukipuu.

Stengård arvelee, että miehet saavat vanhukset iloisiksi sen takia, että miesten läsnäolo tekee asuinympäristöstä normaalimman, onhan maailmassa myös nuoria miehiä.

– Monet dementoituneista vanhuksista tuntevat hoitajansa paremmin kuin omaisensa, näemmehän me toisiamme päivittäin. Hoitokoteja mainostetaan yleensä kodin vertaisiksi paikoiksi, mutta voiko niin sanoa, jos siellä työskentelee vain naisia, Onerva Stengård pohtii.

Arvostus on kasvanut

Lähihoitajan palkka on huono, mutta töitä saa heti. Mieshoitajista harva jää lähihoitajaksi; mieluummin miehet jatkavat urallaan esimerkiksi ensiapu- tai mielenterveystyöhön.

– Voi olla, että miesten urapolkuun vaikuttaa ajatus miehestä perheen elättäjänä. Jos vanhusten hoito olisi arvostetumpaa ja palkka parempi, varmasti miehet hakisivat myös tälle alalle, Onerva Stengård arvelee.

Moni asia on kuitenkin jo muuttunut. Kukaan tuskin enää pilkkaa mieshoitajia siitä, että he pyyhkivät mummojen takapuolia. Vanhustyötä ja vanhuksia arvostetaan enemmän.

– Lähihoitajana työskenteleminen on psyykkisesti ja fyysisesti raskasta. Miehillä on työssä etua fyysisestä vahvuudestaan. Uskon että miehillä on samanlainen hoivavietti kuin naisilla, se vain ilmenee eri tavoilla.

Myös sosiaalisuus on tärkeä osa lähihoitajan työtä.

– Vanhusta on osattava arvostaa, ja siinäkin mielessä miehiltä vaaditaan tässä työssä ”pehmeitä” ominaisuuksia. Ambulanssityön hurjat käänteet vaativat erilaisia taitoja kuin päivittäinen vanhusten hoitaminen, Onerva Stengård sanoo.

Ruotsissa ollaan edellä

Onerva Stengård toimi 70–80-luvulla Ruotsissa lähihoitajana, ja siellä miehiä ja naisia oli töissä yhtä paljon.

– Mieshoitajien läsnäolo ei herättänyt edes keskustelua. Oli luonnollista, että heitäkin oli hoitamassa vanhuksia. Siskoni toimii tällä hetkellä erikoissairaanhoitajana Ruotsissa, ja miehiä on siellä edelleen paljon enemmän hoitotyössä kuin meillä Suomessa.

Lähihoitajan työ on hyvin intiimiä, ja rajojen kanssa on oltava tarkkana. Osa hoitotoimenpiteistä on sellaisia, että asiakkaat saavat valita, haluavatko he mies- vai naishoitajan.

– En ole urani aikana tavannut kuin yhden naisen, joka vaati itselleen erityisesti naishoitajaa. Toimenpiteissä tärkeintä on luottamuksen tuntu, ei niinkään sukupuoli. Jos olen joskus itse pitkäaikaispotilaana, haluaisin sekä mies- että naishoitajia ympärilleni, Onerva Stengård sanoo.

Pääseekö mies helpommalla?

Onerva Stengård arvelee, etteivät kaikki naiset välttämättä halua miehiä työyhteisöönsä lainkaan. Joku saattaa ajatella, että nämä pääsevät työssään helpommalla kuin naishoitajat. Lisäksi miehet saavat usein vielä erityshuomiota asiakkailta.

– Itse toivottaisin miehet lämpimästi tervetulleiksi, koska mielestäni työkulttuurimme kaipaa miehiä. Uskon, että naisvaltaiselle alalle töihin hakeutuvat miehet ovat sinut oman mieheytensä kanssa. Miehen ei kuitenkaan ole helppo seistä yksin kukkona tunkiolla naisvaltaisessa työyhteisössä. Miesten näkökulmat jäävät helposti naisten puheiden alle.

Onerva Stengårdin mielestä miesnäkökulma tuo rikkautta työyhteisöön.

– On arvokasta ja tervettä, että tekemisen tapoja uskalletaan myös ravistella. Hoitoalalle tarvitaan näkökulmia enemmän, kotkotuksia vähemmän.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2016.

Mielenterveysala houkuttelee miehiä

Syksyllä 2015 lähihoitajan koulutuksen aloittaneista opiskelijoista 17 prosenttia oli miehiä.

Lähde: Tehy

Vuonna 2013 sairaanhoitajista miehiä oli 7,9 prosenttia. Kätilöistä miehiä oli 0,3 prosenttia. Röntgenhoitajista miehiä oli peräti 12,3 prosenttia. Lähihoitajista miesten osuus oli 9,6 prosenttia ja mielenterveyshoitajista 34,5 prosenttia.

Lähde: Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2015

Lopeta lakanoissa pyöriskely ja laita stoppi valvomiselle. Kokeile näitä kahdeksaa helppoa keinoa.

1. Ajatusmallit uusiksi

Vaihda haitalliset ajatusmallit positiivisiksi. Jos ajattelet, että ei nukuta ja pitäisi nukkua, ahdistut. Ajattele mieluummin: moni kärsii unettomuudesta, en ole siis yksin.

2. Lepää

Jos ei nukuta, ei nukuta. Hyvää tekee kuitenkin myös huilaaminen, lepääminen ja hengittely. Pääasia, että hetken rentoudut.

3. Siivoa huolet sängystä

Päätä, että sängyssä ei murehdita. Jos päähän pulpahtaa huolia ja ajatuksia, nouse sängystä ja mieti murheet muualla. Huolien kirjaaminen vihkoon voi myös auttaa.

4. Tuuleta ja raikasta peti

Puhtaat lakanat ja viileä makuuhuone tuovat unen paremmin kuin tunkkainen ja pölyinen kamari tai reikäiset ja hikiset lakanat.

5. Sisusta mukavasti

Hae makuuhuoneen sisustukseen mukavia mielikuvia. Älä sijoita sinne tauluja tai valokuvia, jotka koet voimakkaasti. Anna makuuhuoneen olla tunnelmaltaan rauhoittava ja lempeä.

6. Lisää liikuntaa

Urheile, jumppaa, käytä energiaasi. Kun keho väsyy, usein myös mieli väsyy ja uneen on mukava vajota. 

7. Unta purkista?

Unilääkkeet ovat aina reseptilääkkeitä. Luontaistuotekaupoista saatava, rohtovirmajuuresta valmistettu valeriaana tai reseptivapaa melatoniini voi kuitenkin auttaa lievemmissä univaikeuksissa.

8. Sano ei iltakahville ja alkoholille

Molemmat heikentävät tutkitusti unen laatua. Mitä jos joisitkin iltauutisten aikaan lasin lämmintä maitoa?

 

Artikkeli on alun perin julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2015.