Yhteis­kunta, jol­la ei mu­ka ole va­raa arvos­tavaan ja yksi­löl­liseen vanhus­ten­hoitoon, on se­kä epäon­nis­tunut et­tä valheel­linen, kir­joittaa yliopistonlehtori Jo­hannes En­roth.

Suu­resti arvos­ta­mani, moni­puo­linen ja san­gen kor­keaan ikään eh­tinyt kulttuu­ri­hen­kilö kir­joitti kulu­neena ke­sänä suu­reen päivä­lehteen ko­lumnin otsikolla "Mitä hyö­tyä mi­nusta enää on?". Vaka­vasti sairas­tellut kirjoit­taja kä­vi lä­pi koke­muksiaan ja pohdis­keli, on­ko hä­nen pal­jon ra­haa ja mui­ta resurs­seja vaa­tinut hen­gissä pitä­mi­sensä ol­lut yhteis­kun­nalta jär­kevää toi­mintaa.

Ko­lumni pysäh­dytti ja vä­hän järkyt­tikin; mi­tä teke­mistä hyö­dyllä tai järke­vyy­dellä on ihmiselämän ar­von kans­sa? Saman­laisia tunte­muksia he­rätti vuosi­kym­meniä sit­ten hauta­ki­vessä näke­mäni muisto­ki­rouksen ta­painen: "He li­ved a li­fe of going to do, and he died with not­hing done". Mil­lä mittarilla si­nun elä­mäsi tai mi­nun elä­mäni arvo­tetaan, ja ku­ka tai mi­kä kat­soo olevansa oikeu­tettu sen te­kemään? Pitäi­sikö van­halla ihmi­sellä ol­la huo­no oma­tunto sii­tä, et­tä on vie­läkin hen­gissä ja enemmän tai vä­hemmän mui­den ar­moilla, pelk­kä ku­luerä budje­teissa?

"Kun olemme aikanaan yhteiskunnan näkökulmasta antaneet itsestämme kaiken hyödyn, meistä ja vaivoistamme on vain haittaa."

Yhteis­kunta sy­leilee ja ku­ristaa mei­tä kaik­kia sa­malla ta­valla. Lap­sina ja nuo­rina meis­tä on lähinnä "haittaa", kos­ka mei­tä täy­tyy kal­liisti kou­luttaa, jotta meis­tä edes muu­taman vuosikymmenen ajan olisi jo­tain "hyötyä".

Sit­ten oppi­vel­vol­li­suu­temme vaih­tuu hyöty­vel­vol­li­suu­deksi. Kun olemme aikanaan yhteis­kunnan näkö­kul­masta an­taneet kai­ken hyö­dyn, min­kä meis­tä ir­ti saa, meis­tä ja kai­kista vaivois­tamme on eh­kä pa­rin tai huo­nossa tapauk­sessa kol­men vuosi­kym­menen ajan vain hait­taa. Mut­ta täy­tyyhän meil­lä kaik­kien velvol­li­suuksien jäl­keen ol­la "hait­taoikeus" en­nen kuin kuolemme pois. Eh­kä kyynis-anar­kis­ti­sesti sa­nottu, mut­ta kyl­lä jo­kaista ih­mistä täy­tyy lop­puun as­ti puo­lustaa yhä tylym­mäksi käy­vää yhteis­kuntaa vas­taan.

"Elämä on niin suuri asia, että se ei saa olla jatkuvaa tekemistä.  Missä välissä ehtii vain olla, itseään varten?"

Me teem­me monen­laisia asioita, jois­ta on hyö­tyä yhteis­kun­nalle. Ai­van var­masti jo­ku muu te­kisi ne yh­tä hy­vin tai pa­remmin; ku­kaan meis­tä ei yhteiskunnan näkö­kul­masta ole korvaa­maton. Mut­ta si­tä muu­ta ih­mistä, jo­ka te­kisi ne sa­mat asiat, ei ole ei­kä tu­le. Yhteis­kunnan näkö­kulma tai vaati­mukset ei­vät saa ol­la ar­vomme mit­ta. Kaik­ki yhteis­kun­ta­ko­keilut, jois­sa ihmi­sellä on vain yhteis­kun­nal­linen ar­vo ja elämä nou­dattaa haitta-hyö­ty-haitta -kaavaa, ovat epäon­nis­tuneet, koska ihmi­sille ei voi teh­dä sel­laista.

Ei rii­tä, et­tä on jon­kun yhteis­hyö­dyl­lisen ko­neiston osa, ei al­kuunkaan. Elämä on niin suu­ri asia, et­tä se ei saa ol­la jat­kuvaa teke­mistä, tule­mista ja mene­mistä. Mis­sä vä­lissä eh­tii vain ol­la, vain it­seään var­ten?

Op­piarvot, tit­telit, yhteis­kun­nal­liset asemat, kaik­ki mi­nun saavu­tuk­seni. On surul­lista, et­tä mo­net ih­miset hau­taavat it­sensä tuol­laisen roi­nan al­le. Kun kat­son pei­liin, en näe op­piarvoa, ammattinimi­kettä tai julkai­su­luet­teloa. Jos pei­li vas­taa kysy­mykseen mi­kä ei­kä kysy­mykseen kuka, vi­ka ei ole peilissä. Te muut pys­tytte ker­tomaan mi­nulle mi­kä mi­nä olen, mut­ta mi­nun on ymmär­ret­tävä ja osat­tava vas­tata kysy­mykseen ku­ka mi­nä olen. Voi olla, et­tä tar­vitsen sii­hen pei­lini apua silloin täl­löin.

"Pidetään huolta toisistamme. Jos emme pysty siihen, emme pysty mihinkään."

Päivä­lehden ko­lumni päät­tyy saman­kal­taiseen johto­pää­tökseen: "Olen päät­tänyt ui­da vastavirtaan ja to­deta, et­tä niin kauan kuin he­rään ute­liaana ja ihmet­telen huo­mista, voin sa­noa päättä­jille, et­tä huolen­pito mi­nusta ja muis­ta vanhe­ne­vista eh­kä kui­tenkin kan­nattaa."

Kor­vataan sa­nat "eh­kä kui­tenkin kan­nattaa" sa­noilla "on tei­dän velvol­li­suu­tenne" ja eletään itsellemme. Pi­detään huol­ta toisis­tamme, kos­ka me kerran sa­tumme elämään täl­lä pla­nee­talla samaan ai­kaan. Jos em­me pys­ty sii­hen, em­me pys­ty mi­hinkään.

Yhteis­kunta, jol­la ei ole va­raa arvos­tavaan ja yksi­löl­liseen vanhus­ten­hoitoon, on epäon­nis­tunut. Yhteis­kunta, jol­la ei mu­ka ole va­raa arvos­tavaan ja yksi­löl­liseen vanhus­ten­hoitoon, on se­kä epäon­nis­tunut et­tä valheel­linen. Pel­käänpä, et­tä elämme sellai­sessa yhteis­kun­nassa.

 

Kirjoit­taja on Hel­singin ylio­pis­tossa työsken­te­levä kasvi­bio­logian ylio­pis­ton­leh­tori ja paran­tu­maton nostal­gikko, jo­ka on kiinnos­tunut esimerkiksi evoluu­tiosta.

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

 

Pilkettä silmiin, rusotusta poskille ja pikkuisen muutakin, niin olet valmis kauniina juhlaan

1. Keskity tärkeimpiin

Keskity ihon tasoittamiseen, kasvojen muotoiluun, hehkeyttämiseen, luomiväriin ja huulten huolelliseen meikkaamiseen.

2. Iho kauniiksi

Huolehdi ensin ihon hyvästä pohjustuksesta. Levitä ihotyypillesi sopiva kosteusvoide ja anna sen imeytyä ennen kuin levität meikin.

Jos tiedossa on koko päivän kestävä juhla, meikkivoiteen alle voi levittää meikinpohjustusvoiteen. Se tasoittaa ihoa, tuo hehkeyttä ja pitää muun meikin paikoillaan pidempään. Jos ihosi on rasvoittuva, valitse pohjustustuote, joka pitää ihon mattapintaisena. Kuivaihoisen kannattaa valita valoa heijastava, kuultoa kasvoille tuova pohjustusvoide.

Valitse meikkivoide, joka sisältää maltillisesti valoa heijastavia pigmenttejä. Ne saavat ihon värin ja pinnan näyttämään tasaisemmalta ja hehkeältä.

Levitä meikkivoide kasvojen keskeltä reunoille päin. Laita voidetta silmänalusille toinen kerros, jos ne ovat kovin tummat. Silmänalusten häivyttämiseen voit käyttää myös peitevoidetta.

Jos tarpeen, kiinnitä meikki irtopuuterilla. Käytä puuteria vain aavistus, jottei se korosta ryppyjä. Toinen vaihtoehto on meikinkiinnityssuihke, joita löytyy nykyisin monelta merkiltä.

3. Väriä kasvoille

Muotoile kasvoja aurinkopuuterilla, jos ne kaipaavat kaventamista ja kaksoisleuan häivyttämistä. Sipaise aurinkopuuteria pullealla siveltimellä poskiluun ja leuan alle sekä hiusrajaan.

Terveen näköisen rusotuksen loihdit kasvoille roosan tai aprikoosin värisellä poskipunalla. Jos kasvot punoittavat helposti, voit jättää poskipunan pois.

4. Pilkettä silmiin

Etenkin rasvoittuvat luomet on hyvä pohjustaa ennen luomivärin levittämistä. Suoraan iholle levitetty luomiväri karkaa helposti luomivakoon päivän kuluessa. Luomet voi pohjustaa silmämeikinpohjustusvoiteella tai juoksevalla peitevoiteella. Puuteroi luomet pohjustuksen jälkeen irtopuuterilla tai ihosi sävyisellä luomivärillä – se kiinnittää pohjustustuotteen ja tekee luomivärin häivytyksestä helpompaa.

Pilkettä silmiin saat kätevästi usean luomivärin sisältävästä luomiväripaletista, sillä niiden värisävyt on mietitty toisiinsa sopiviksi. Paletista löytyy yleensä tummempi väri luomivaon varjostukseen, vaaleampi häivytykseen ja kirkkaampi muotiväri antamaan pilkettä joko liikkuvalle luomelle tai keventämään tummaa rajausta.

Ripsiväri antaa syvyyttä katseeseen.

Muista meikata myös kulmat! Se tuo ryhtiä koko kasvoille. Valitse kulmakynä, sopivan sävyinen luomiväri tai kulmavaha.

5. Punaa huulet

Viimeistele meikki huolellisesti punatuilla huulilla. Taputtele huulille ja niiden ympärille ensin huultenpohjustusainetta ja rajaa huulet. Näin puna pysyy huulilla, eikä lähde leviämään huulijuonteisiin. Levitä huulipuna huolellisesti siveltimellä. Pitkäkestoinen, satiininhohtoinen puna on hyvä valinta aikuiselle juhlijalle.

Terveydenhoitaja, erityistason seksuaaliterapeutti Sari Mäki listaa kuusi syytä harrastaa seksiä, tuota terveyttä vahvistavaa puuhaa.

Seksi vaikuttaa positiivisesti sydänterveyteen, varsinkin miesten, seksologi Sari Mäki kertoo. Säännöllisesti koetut orgasmit vahvistavat sydäntä.

– Miesten kuolleisuusriski pienenee, jos he saavat viikoittain kaksi orgasmia.

Sari Mäki on ET:stäkin tuttu asiantuntija, joka puhuu mielellään myös nautinnosta ilman yhdyntää.

Yhdyntä ei nimittäin riitä aina nautinnon antajaksi. Esimerkiksi naisen sukuelimistä klitoris on herkin, ja suurin osa naisista saa orgasmin juuri sen hyväilyn kautta. 

– Orgasmin voimaa ei pidä kiistää, vaikka seksi on kivaa ilmankin.  Tärkeää on olla kokeilunhaluinen.

Enemmän orgasmeja, vähemmän kuolleita:
Näin seksi vaikuttaa terveyteen

  1. Miesten kuolleisuusriski vähenee, jos he saavat kaksi orgasmia viikossa.
  2. Seksuaalinen pidättyvyys lisää naisten sydäntautiriskiä.
  3. Orgasmit lievittävät kuukautiskipuja.
  4. Orgasmi lieventää stressiä.
  5. Seksi pienentää syöpäriskiä.
  6. Seksi helpottaa naisten vaihdevuosioireita. 

Lähde: Seksologi Sari Mäki

Sitruunan raikas tuoksu virkistää mieltä ja kehoa. Nämä ihanat sitrustuotteet löydät myymälöiden kosmetiikkahyllyiltä.

Korres Basil Lemon EdC, 100 ml

Vihreä ja raikas tuoksu. Yhdistelmä tuoretta greippiä, sitruunaa, omenaa ja appelsiinia.

Hinta: 34 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann, www.korres.fi/korresjalleenmyyjat

Christian Dior Escale à Portofino EdT, 75 ml

Tämä kuljettaa sinut Italiaan Välimeren rannoille. Tuoksussa sitruunaa, bergamottia, mantelia, appelsiinin kukkaa ja sypressia. Bellisima!

Hinta: 98 e
Myynnissä: Stockmann, Sokos, kosmetiikkamyymälät
 

Weleda Citrus 24h Roll-on deodorantti, 50 ml

Luonnollinen ja raikas sitruksen tuoksuinen deodorantti. Sopii kaikenikäisille naisille ja miehille, jotka haluavat luonnollisen deodorantin.  Alumiiniton tuote.

Hinta: 11 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann, apteekit

Kivvi Sitruuna-huulimarmeladi, 15 ml

Huulimarmeladi sisältää huulten herkkää ihoa hoitavia öljyjä ja uutteita, kuten karitevoita, arganöljyä, kookosöljyä ja karpalouutetta. Se kosteuttaa, suojaa ja ravitsee huulia. Tuote on vegaaninen. Kivvillä on myös ihanan tuoksuinen sitruksinen vartalovoide.

Hinta: 5 e
Myynnissä: www.waku-organics.fi, puh. 0503426216

 

Rento Sitrus pesugeeli, 350 ml

Biohajoava, mieto ja pehmeästi vaahtoava pesugeeli. Sopii koko perheelle. Virkistävä ja raikas sitrushedelmien tuoksu. Mieleen tulee sitruunamehu. Sarjaan kuuluu myös pesugeeli ja ihana löylytuoksu.

Hinta:  5 e
Myynnissä: Tavaratalot

 

Lemon Juice & Glycerine kevyt käsivoide, 75 ml

Nopeasti imeytyvä ja koskeututtava voide käsille ja kynsille. Sisältää ravitsevia A- ja E-vitamiineja sekä kynsiä vahvistavaa keratiinia. Sarjaan kuuluu myös jalkavoide.

Hinta: 3 e
Myynnissä: Tavaratalot

L´Occitane Citrus Verbana Fresh Body Milk, 250 ml

Ihana sitruksinen vartalovoide, jonka tuoksu viekistää kehoa ja mieltä. Verbana-linjaan kuuluu myös mm. suihkugeeli, suolakuorinta, käsivoide ja edt tuoksu.

Hinta: 26 e
Myynnissä; L´Occitane -myymälät, Sokos, Stockmann

I love cosmetics Lemon sorbet -kylpy ja suihkusaippua, 500 ml

Täyteläinen ja todella makea sitruunan tuoksu. Mieleen tulee enemmän sitruunakakku kuin sorbetti. Myös vartalovoide ja -kuorinta saatavilla.

Hinta:  6 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann

Il Frutteto sitruuna ja bergamotti -saippua, 250 g

Raikas, energisoiva ja luonnonmukainen palasaippua. Valmistettu korkealuokkaisista ainesosista. Saippua ei sisällä mineraaliöljyjä, parabeeneja tai eläinperäisiä ainesosia.

Hinta: 7 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann

 

Muita sitruunan tuoksuisia hajuvesiä ja tuotteita:

  • Dolce & Cabbana Light Blue -tuoksu
  • Ô de Lancôme -tuoksu
  • Chanel Change -tuoksu
  • Versace Versense -tuoksu
  • Biotherm Eau Vitaminée sarjat: suihkugeeli, vartalovoide, eau de toilette
  • Biotherm L'Eau sarja: suihkugeeli, vartalotuoksu
  • Biotherm Lait de Douche -suihkumaito

 

Vinkki 1: Sitruuna on erittäin terveellinen hedelmä. Sitä kannattaa nauttia sisäisestikin, vaikka juomalla päivittäin veteen puristettua sitruunaa.

Vinkki 2: Hyttyset eivät pidä sitruunan tuoksusta!

Mitkä ovat paaston mahdollisia hyötyjä ja haittoja? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta, jotka tarkastelevat paastoa eri näkökulmista.

Moni sanoo paaston virkistävän ja lisäävän itsehallintaa, mutta onko paastosta todella hyötyä vai kenties haittaa?

Kysyimme asiaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmilta ja luontaisalalla toimivan Suomen Terveysopiston rehtori, ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiaiselta

1. Mitä paastossa tapahtuu?

Mikael Fogelholm: Muutaman päivän paastossa menetetään eniten nestettä, jonkin verran lihaksia ja vähiten rasvaa. Hiilihydraattien poisjäämisellä on suurin vaikutus. Aivot tarvitsevat energiaa, joten keho alkaa pilkkoa lihaksien proteiinista sokeria.

Kolmen-neljän paastopäivän kuluttua aivot alkavat käyttää myös ketoaineita, jotka ovat rasva-aineenvaihdunnan lopputulos. Tällöin proteiinien käyttö energiaksi hieman pienenee. Stressihormoneja erittyy ja suolaa menetetään. Verenpaine alenee, koska veren nestetilavuus pienenee.

Myös rasva-aineenvaihdunta muuttuu parempaan suuntaan. Vaikutukset ovat lyhyet, sillä paaston loputtua aineenvaihdunta palaa ennalleen. Noin viikon mittaisen paaston aikana ei tarvitse pelätä lihaksien menetystä.

Jouko Pursiainen: Paaston alussa poistuu runsaasti nestettä. Saksalaisen satavuotisen paastotietämyksen mukaan tuoremehupaaston aikana vallitsee valikoiva kulutus, jolloin keho luovuttaa energiaksi ensisijassa toisarvoista kudosmateriaalia, kuten rasvaa ja ”jätevalkuaista”. Lihasvalkuaisen kulutus alkaa lisääntyä vasta useamman viikon paaston jälkeen.

2. Puhdistaako paasto? Onko siitä terveydelle hyötyä?

Mikael Fogelholm: Paastosta ei ole osoitettu olevan mitään fysiologista hyötyä terveydelle, joskaan ei haittaakaan. Tärkeää on muistaa, millaisia odotuksia paastoon liittyy. Jos ihminen odottaa saavansa paastosta hyvää oloa, näin usein käy. Jos joutuu olemaan väkisin ilman ruokaa, tulos on toinen. Myönteiset vaikutukset ovat henkisellä puolella: paasto on eräänlainen selviytymisriitti ja mietiskelyaika.

Jouko Pursiainen: Paasto puhdistaa kehoa, muun muassa veren korkeat virtsahappo-, kolesteroli- ja kokonaisrasvapitoisuudet laskevat. Lyhytkestoisuuden vuoksi paastolla ei kuitenkaan voi kompensoida elämän aikana tehtyjä laiminlyöntejä.

Paaston yksi tärkeä hyöty voi olla se, että se lisää itsehallinnan tunnetta ja auttaa parantamaan elämäntapoja. Paaston virkistävät vaikutukset huomaa vasta paaston jälkeen. Olen tuntenut itseni virkeämmäksi, töihin tarttuminen on ollut helpompaa ja yöunen tarve on vähentynyt. Samaa sanovat sadat muut tuntemani paastoajat.

3. Pitääkö paaston aikana tehdä suolihuuhteluita?

Mikael Fogelholm: Ei tarvitse. Jos ajatellaan, että sillä saataisiin huonoja bakteereita pois, niin eikö samalla mene hyviäkin? Bakteerikantaa pidetään paremmin kunnossa syömällä riittävästi kuituja.

Jouko Pursiainen: Suosittelen niitä. Paastoajan tilanne helpottuu, kun suoli lakkaa toimimasta. Asia hoituu kätevästi apteekista tai luontaistuotekaupasta saatavilla kertakäyttöpusseilla. Paksusuolen bakteerikanta palautuu normaaliksi muutamassa päivässä paaston jälkeen.

4. Mistä aiheutuvat paaston alkupäivien oireet: väsymys, päänsärky ja huono olo?

Mikael Fogelholm: Ne tulevat ennen kaikkea siitä, että aivot eivät saa hiilihydraatteja. Lihasten energiavarastot ovat myös tyhjät, jolloin liikkuminen koetaan kuormittavaksi.

Jouko Pursiainen: Kahvinjuojilla ne ovat usein kahvin vieroitusoireita. Toisilla myös verensokeri voi heilahdella. Jos ihminen kärsii sellaisesta yleensä, paaston aikana se voi korostua. Oireet menevät ohi tavallisesti parin kolmen päivän kuluessa paaston alusta.

5. Auttaako paasto painonhallinnassa?

Mikael Fogelholm: Paaston aikana paino pienenee, mutta suurin osa siitä johtuu nesteen menetyksestä, joka tulee paaston loputtua nopeasti takaisin. Paasto ei ole järkevä laihdutuskeino, vaikka joku voi käyttää sitä laihdutuksen käynnistäjänä.

Jouko Pursiainen: On mahdollista, että syntyy niin sanottu jojo-ilmiö: ihminen laihtuu jopa kilon päivässä, mutta paaston jälkeen paino nousee nopeasti takaisin ja jopa entisen yli, jos ei hallitse syömistään. Paasto ei ole laihdutuskeino, vaan elimistön lepo- ja huoltotauko.

6. Entä jos paastoaa yhden päivän viikossa?

Mikael Fogelholm: Voihan se laihduttaa, ellei sitä korvaa seuraavana päivänä syömällä tavallista enemmän. Jos on yhden päivän syömättä, paino putoaa noin 300 grammaa viikossa. En kyllä näe tätä järkevänä ratkaisuna, vaan mieluummin pitäisi opetella elämään terveellisesti.

Jouko Pursiainen: Tämä on intialaisesta joogafilosofiasta tullut ajatus. Se sotkee elimistön verensokerin säätelyä, joten sitä ei voi suositella. Päivän huilauksen voi sen sijaan tehdä satunnaisesti kerran kuussa tai parissa kuussa, jos niin haluaa.

7. Tarvitaanko paaston aikana lisävitamiineja?

Mikael Fogelholm: Ei tarvita. Vitamiinien ja hivenaineiden puutosten ilmenemiseen menee tavallista ruokaa syövillä useita viikkoja, joten yksi viikko ei vaikuta mitenkään.

Jouko Pursiainen: Paaston aikana vitamiinitäydennyksiä ei tarvitse ottaa, sillä niitä saa tuoremehuista riittävästi.

8. Lähtevätkö hiukset paaston jälkeen herkemmin?

Mikael Fogelholm: Näin voi käydä, mutta ei tiedetä, mistä se johtuu. Samanlaisia kokemuksia on saatu tilanteista, joissa ihmiset ovat olleet pitkään erittäin niukkaenergisillä dieeteillä.

Jouko Pursiainen: Hiustenlähtö paaston aikana ei ole mikään yleinen ilmiö. Sitä ei mainita lainkaan saksalaisten paastoklinikoiden kokemuksissa. Hiustenlähtö voi selittyä mineraalipuutoksella, joka on ollut jo ennen paastoa.

9. Voiko paastota, jos on jokin lääkitys?

Mikael Fogelholm: Pitkäaikaislääkitystä tarvitsevan kannattaa keskustella asiasta lääkärinsä kanssa.

Jouko Pursiainen: Lääkitys ei aina estä paastoamista, mutta asia on syytä varmistaa lääkäriltä. Omin päin lääkkeitä ei saa jättää pois paaston ajaksi.

Näin paastoat

Ennen paastoa kannattaa etsiä tietoa ja tarvittaessa kysyä oman lääkärin mielipidettä asiasta, neuvoo kokenut paastoaja ja paastokurssien ohjaaja Jouko Pursiainen.

– Paasto ei ole terveydelle vaarallista, mutta jokaisen pitää ottaa oma elämäntilanteensa huomioon. Eniten paastosta saa irti, kun ryhtyy siihen mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa, esimerkiksi lomallaan.

Jouko Pursiainen suosittelee nykyisin paaston ”kevytmallia”, jonka aikana nautitaan tuoremehujen lisäksi painonhallinnan tueksi kehittyjä, veteen sekoitettavia aterian korvikejauheita päivittäin noin 400 kcal:n edestä. Näin saattaa välttyä paaston alkupäivinä tulevilta ikäviltä oireilta.

Paaston pituudeksi hän suosittelee neljästä päivästä viikkoon kerran tai korkeintaan pari kertaa vuodessa. Paastota voi mihin vuodenaikaan tahansa, mutta se onnistuu parhaiten lämpimänä aikana, keväästä syksyyn.

Paaston kulku

  • Vähennä muutamaa päivää aikaisemmin ruoka-annoksien määrää ja suosi tuoreravintoa, kuten hedelmiä ja marjoja. Lopeta myös kahvinjuonti asteittain kokonaan.

  • Juo paaston aikana nesteitä päivittäin 2–3 litraa. Tästä määrästä tuoremehun osuus on 0,75–1,5 litraa. Muita hyviä juomia ovat vesi, yrttiteet ja mieluiten itse tehdyt kasvisten keitinliemet. Suolaisia ja rasvaisia kasvisliemiä ei suositella. Juo tasaisesti, noin tunnin välein. Luontaistuotekaupoista voi ostaa paastopaketteja.

  • Liiku ulkona kevyesti, mutta vältä liian rankkaa treenaamista. Lepää paljon ja rauhoitu. Myös kevyt saunominen on hyväksi.

  • Lopeta paasto samalla tavalla kuin aloitit. Syö ensimmäisten päivien aikana pieniä määriä kiinteää ravintoa, kuten hedelmiä, marjoja ja hapanmaitotuotteita annoksia vähitellen suurentaen.

Paasto ei sovi:

  • raskaana oleville
  • imettäville
  • henkilöille, joilla on tai on ollut syömishäiriöitä
  • yli 70-vuotiaille
  • hyvin alhaisen verenpaineen omaaville
  • ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia sekä vaikeaa sairautta kuten diabetesta
  • syöpää tai sydäntautia sairastaville