Keski-ikäisten ylipaino ja verenpainesairaudet ovat yhteydessä dementian aivomuutoksiin.

Kohonnut verenpaine ja ylipaino keski-iässä liittyvät dementiaan ja Alzheimerin tautiin liittyviin aivomuutoksiin myöhemmällä iällä. Tämä ilmenee lääketieteen liesensiaatti Miika Vuorisen väitöskirjatutkimuksessa.

Keski-iän kohonnut verenpaine tehosti aivojen kuorikerroksen ohentumista.  Samalla se vaikutti valkean aineen muutosten todennäköisyyteen 20–30 vuoden seurannassa.

Lihavuus ja ylipaino yhdistettiin vain valkean aineen muutoksiin, Vuorinen toteaa tutkimuksessaan. 

Kuorikerroksen ohentuminen näkyi varsinkin niillä alueilla, jotka on liitetty tyypillisesti muistisairauksiin, kertoo Lääkärilehti.

Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden määrän on ennustettu jopa kolminkertaistuvan maailmanlaajuisesti vuoteen 2040 mennessä.

Vuorisen tutkimuksessa korostui erityisesti kohonneen verenpaineen haitallinen vaikutus aivoille, Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa sanotaan.

Aivojen kuorikerroksen todettiin magneettikuvissa olevan ohuempi niillä iäkkäillä henkilöillä, joilla mitattiin kohonneita verenpainearvoja 30 vuotta aiemmin keski-iässä.

Äidin ja tyttären välinen suhde on usein jännitteinen. Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä panee välit todenteolla koetukselle.

Miksi äidin ja tyttären suhde on vaikea?

Äidin ja tyttären suhteessa ongelmat syntyvät yleensä kommunikaatiossa: kuinka saada oma viesti perille loukkaamatta toista?

Suoruuden ja sydämettömyyden välillä on veteen piirretty viiva. Miten voi puhua suoraan niin, ettei kuulosta sydämettömältä? Etenkin äidit ja tyttäret horjuvat tällä hyvin hauraalla ja vaikeasti määriteltävällä viivalla koko elämänsä ajan.

Äidin ja tyttären suhdetta vaikeuttaa myös, että he ovat usein niin samanlaisia. Samankaltaisuus aiheuttaa skismaa.

Milloin äiti-tytärsuhde nousee erityisesti esiin?

Kun tyttärestä itsestään on tulossa äiti, hänellä on edessään identiteetin muutos ja hän saattaa hakeutua terapiaan. Tuleva tehtäväkenttä mietityttää, ja tytär myös pohtii, minkälaista hänellä itsellään on ollut vauvana. Tämä prosessi yleensä käynnistää keskustelun äidin ja tyttären välillä.

Iäkkäämmät naiset hakevat apua usein silloin, kun heistä on tullut isoäitejä. Monet ovat huolissaan lapsesta ja lapsenlapsista. He kuitenkin kokevat, etteivät voi sanoa mitään, koska sitä pidetään riidanhaastamisena tai arvosteluna.

Miksi lapsenlapsen syntymä on tärkeä kohta?

Kun tytär saa lapsen, tyttären ja äidin välinen suhde muotoutuu uudelleen. Siinä tilanteessa on kaksi äitiä ja yksi lapsi, jota molemmat rakastavat.

Kun rakastetaan, syntyy jännitteitä, kyräilyä ja varovaisuutta. Eräskin mummi sanoi, että tuntuu kuin lasinsirpaleilla kävelisi.

Kun sukuun odotetaan uutta vauvaa, asiassa on mukana suuri joukko aikuisia. Heistä jokainen on luonut päässään kuvitelman siitä, minkälaista elämä vauvan kanssa on. Kun nämä kuvitelmat eivät toteudu, syntyy pettymyksiä.

Ensin puhkeavat tuoreen äidin kuplat. Äiti esimerkiksi huomaa, ettei hän istuskelekaan leppoisasti vauvan kanssa kahviloissa. Isovanhemmat hoksaavat, kuinka väsynyt nuori perhe on, ja tarjoavat apua omalla tavallaan. Myös anopit omine toiveineen ja odotuksineen ovat mukana kuvioissa, ja heistä puhutaankin paljon vastaanotolla.

Miten varautua mummin tehtävään?

Tuleva lapsi on niin arvokas, että tyttären tai miniän kanssa on tärkeää pysyä väleissä. Kannattaa etukäteen pohtia, millainen mummi haluaa olla ja miten säilyä yhteistyökykyisenä.

Mielestäni vauvan äidin tahti on se oikea tahti, koska hän suorittaa elämänsä suurinta tehtävää. On hyvä kuunnella nuoren äidin tarpeita ja reagoida niihin mieluummin kuin tyrkyttää omia neuvojaan. Ja jos haluaa neuvoa, kannattaa muotoilla asia lempeästi.

Aina voi myös kysyä, mitä toiveita ja odotuksia tuoreella äidillä on. Vastaus täytyy kuunnella loukkaantumatta. Täytyy myös muistaa, että nuoret ovat pöyhkeitä ja röyhkeitä. Se kuuluu asiaan.

Miten saada äidin ääni hiljenemään sisältään?

Kaikenikäiset naiset kertovat kuulevansa vielä äitinsä arvostelevan äänen päässään.

”Kun meillä on aina näin tehty!” saattaa äiti huudella vielä haudasta.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa käytetään mielikuvia apuna. Kriitikkoäidistä voi luoda hahmon, joka ei ole tyttären sisällä vaan ulkopuolella. Äiti voi olla leikkisästi vaikkapa olkapäällä istuva papukaija, joka huutelee neuvojaan. Papukaijalle voi sanoa, että olen kiitollinen kaikista neuvoistasi, mutta en tarvitse niitä enää. Sitten lintu nepataan pois olkapäältä, jolloin se lentelee omia menojaan.

Kannattaako vanhaa äitiä panna tilille menneistä?

Ikääntyvää ihmistä on hyvä kohdella arvostavasti ja hänen ikäänsä kunnioittaen. Mielen tehtävä on pitää ihminen toimintakykykyisenä, ja siksi se rakentaa puolustusmekanismeja eli defenssejä. Kannattaako lähteä purkamaan iäkkään ihmisen defenssejä väkivaltaisesti? Sen sijaan voi miettiä, tarvitseeko äidin anteeksipyyntöä vai voisiko antaa anteeksi, vaikkei äiti ole koskaan osannut sitä pyytää.

Miten päästä eroon katkeruudesta?

Pienillä asioilla ja kiitollisuudella pääsee pitkälle. Kannattaa etsiä hyviä muistoja eikä keskittyä pahaan. Yksikin hyvä muisto kantaa pitkälle.

Lisäksi on hyvä muistaa, että koskaan ei tule valmista, kun on kyse elämänkaaren tärkeimmistä ihmissuhteista.

Asiantuntijana ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Silva Hatakka.

Miten äiti-tytär -suhde toimii teillä? Osallistu keskusteluun alla olevalla lomakkella.

Tieto

Äiti, piinaako syyllisyys?

-Koeta antaa itsellesi armoa. Muistele itseäsi nuorena äitinä. Millainen olit, mitä koit? Anna nuorelle itsellesi anteeksi.

-Kysy lapsiltasi, minkälaisia muistoja heille on jäänyt. Kuuntele kärsivällisesti myös ne kohtuuttomilta kuulostavat moitteet.

- Ulkopuolelta asioita tarkasteleva ammattilainen ei ole tunteella mukana tarinassa. Sellaiseen apuun on hyvä turvautua.

- Tärkeintä on muistaa, että äidit eivät ole täydellisiä!

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.

Puhutko sinäkin ääneen asioita itseksesi? Hyvä niin – jos puheesi pysyy tietyn sävyisenä, sanoo NLP-kouluttaja Anu Vihonen. Itselleen puhumisesta voi nimittäin tulla myös ongelma.

1. Mikä saa ihmisen puhumaan itsekseen?

"Itsekseen puhuminen on ikään kuin ajattelua ääneen ja se auttaa meitä selventämään mielessä pyöriviä ajatuksia.

Meillä on lukemattomia ajatuksia yhtä aikaa ja ääneen puhumalla voimme ottaa niistä tarkempaan käsittelyyn tietyn asian. Voimme vaikkapa ääneen kysyä itseltämme kysymyksen, jolloin mieli löytää meille vastauksen helpommin ja nopeammin kuin jos ajattelisimme hiljaa mielessämme.

On myös sanottu, että ääneen puhuminen vahvistaa luovuutta. Siitä syystä moni taiteilija saattaa puhua ääneen."

2. Millaiset ihmiset yleensä höpöttävät itsekseen?

"Osa meistä hahmottaa maailmaa eniten auditiivisesti (kuulo), osa visuaalisesti (näkö) ja osa kinesteettisesti (tunto, haju, maku).

Erityisesti kuulon kautta luontaisimmin maailmaa havainnoivat henkilöt höpöttävät usein itsekseen. Näin he löytävät nopeammin vastaukset mieltä askarruttaviin asioihin kuin jos pohtisivat niitä hiljaa mielessään.

Yhtenä esimerkkinä on mieheni Pertti, joka on 30 vuotta kestäneen avioliittomme aikana esittänyt jatkuvasti muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: 'Laitanko jalkaan farkut vai samettihousut?' 'Keittäisinkö riisiä vai perunoita?'

Luulin lähes 15 vuotta, että minun piti vastata hänen kysymyksiinsä – ja toki vastasinkin. Kerran hän sitten lempeästi sanoi minulle, että kysymykset ovat hänen ajatteluaan, jonka hän vain sanoo ääneen. Hän kertoi vastaavansa kysymyksiin mielessään itse, eikä odota minulta niihin vastauksia. Tämä oli suuri helpotus yhteisen arkemme sujumiseen. Olisipa hän kertonut tuon saman 15 vuotta aiemmin!

Ääneen puhumalla ajatukset selkiytyvät, kadotetut silmälasit löytyvät kotona entistä useammin ja ostoslistan mukaiset tavarat kaupasta helpommin. Uusien asioiden oppiminen helpottuu ja luovuus lisääntyy. Kehotankin kaiken ikäisiä puhumaan kannustavasti, rakastavasti ja lempeästi itselleen ääneen."

3. Miksi ääneen puhuja saa niin helposti negatiivisen leiman?

"Ääneen puhumista erityisesti muiden joukossa saatetaan pitää kontrolloimattomana käytöksenä. Ja jos kaikki ajatukset sanotaan ääneen, niin sitä se mielestäni onkin.

Haitallista ääneen puhuminen voi olla esimerkiksi töissä tai muissa vastaavissa tilanteissa, joissa toimitaan ihmisten kanssa. Jos joku puhuu koko ajan ääneen omaa sisäistä ajatteluaan, saattaa se häiritä muiden keskittymistä."

Lue myös: Mitä Suomessa saa sanoa – ja miten?

4. Milloin ääneen puhumisesta tulee ongelma?

"Mikäli ihminen puhuu ääneen lähes kaikki ajatuksensa, voi siitä tulla ongelma erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Lapsille tämä sallitaan, vaan aikuisen saattaa olla hyvä pitää vaikkapa jotkut kommentit tai mielipiteet vain omassa mielessään sisäisenä puheena."

"Jos ääneen lausutut asiat ovat lannistavia, lisääntyvät sellaiset ajatukset entisestään."

5. Miten häiritsevää ääneen puhumista voi hillitä?

"Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä puhuu. Jos ääneen lausutut asiat ovat itseä tai muita lannistavia, lisääntyvät tämänkaltaiset ajatukset entisestään.

Mikäli sanot jatkuvasti itsellesi vaikkapa “olenpa taas tyhmä”, saatat tarpeeksi monta kertaa asiaa toistettuasi alkaa itsekin uskoa niin.

Negatiivinen puhe on kuitenkin mahdollista kääntää positiiviseksi ja mieltä vahvistavaksi. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on huomata oma negatiivinen puheensa ja muuttaa lannistavat sanat kannustaviksi."

6. Missä tilanteissa ääneen puhuminen itsekseen on hyödyksi?

"Tutkijat ovat huomanneet yksinpuhelun auttavan aikuisia, kun he yrittävät esimerkiksi löytää jonkin kadoksissa olevan tavaran. Ääneen puhuminen aktivoi aivojen visuaalista puolta, jolloin kuva etsittävästä tavarasta tulee mieleen. Kun kuva on mielessä, löytävät silmät kadonneen tavaran usein nopeammin.

Itsekseen puhuminen voi olla hyväksi myös oppimiselle. Esimerkiksi vieraan kielen opiskelussa moni kokee oppivansa helpommin, kun lausuu sanoja ja lauseita ääneen.

Itse koen, että ääneen puhumisesta on eniten hyötyä silloin, kun olen yksin ja haluan jäsentää ajatuksiani. Saatan olla vaikkapa matkalla kouluttamaan ja ajaessani autolla puhun ääneen asioita, jotka ovat kyseisen päivän ohjelmassa. Ajomatkan aikana koulutuksen yksityiskohdat ja rakenne muotoutuvat kokonaisuudeksi aivan kuin itsestään.

Tutkimusten mukaan ääneen puhuminen itsekseen muun muassa parantaa ajattelukykyä ja lisää keskittymiskykyä. Kannustavalla ja rauhoittavalla ääneen puhumisella voi saada vaikkapa huolia lievenemään itseltään."

Asiantuntijahaastattelussa Anu Vihonen, henkilöstövalmentaja, NLP Trainer

Mikä on NLP?

Neuro-linguistic Programming eli neurokielellinen ohjelmointi

  1. Neuro viittaa aisteihin ja neurologisiin prosesseihin eli tiedon käsittelyyn.
  2. Linguistic tarkoittaa puhuttua ja kehon kieltä, jotka molemmat vaikuttavat ajatteluumme ja käyttäytymiseemme.
  3. Programming viittaa rakenteisiin ajattelussamme ja siihen, miten voimme vaikuttaa niihin.

Lähde: Anu Vihonen / True Hearts

Kysely

Puhutko sinä ääneen, kun olet yksin?

Kyllä
Kyllä
88.9%
En
En
11.0%
Ääniä yhteensä: 181

Usko mustaan magiaan ei jyllää vain syrjäkylissä. Noidan palveluksiin turvautuvat myös poliitikot, bisnesmiehet ja viranomaiset, kertoo tietokirjailija Eija Pulkkinen.

Eija Pulkkinen asui ja työskenteli yli kaksikymmentä vuotta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa yhdessä puolisonsa, suurlähettiläs Kimmo Pulkkisen kanssa. Samalla hän kirjasi ylös monenlaisia riittejä ja uskomuksia, joista hän kertoo keväällä ilmestyneessä teoksessaan Syntymän ja kuoleman kirja.

 Esimerkiksi Filippiineillä Eija pääsi todistamaan salaisessa seremoniassa miehen ristiinnaulitsemista.

– Mies oli luvannut jumalille, että hänet saa ristiinnaulita 12 kertaa, jos hänen vaimonsa paranee. Olin katsomassa kuudetta kertaa, ja ainakin tuolloin mies kannettiin pyörtyneenä pois paikalta.

Eijakin myöntää hämmentyneensä naulojen suuruudesta.

Silpomisessa liikkuvat suuret rahat.

Monesti ollaan valmiimpia uhraamaan jonkun muun keho kuin oma. Esimerkiksi Tansaniassa tapetaan ja vainotaan albiinoja, koska heidän raajojensa uskotaan olevan voimallisia taikakaluja. Julmassa touhussa liikkuvat niin suuret rahat, että siihen on sotkeutunut myös varakkainta väkeä.

Meksikon vuorilla asuvat maineikkaat juoksijat, Tarahumara-intiaanit, tyytyvät taikoja tehdessään ”luonnollisiin” tuotteisiin.

Jos istukka haudataan synnytyksen jälkeen lieden ääreen, tyttövauvasta varttuu hyvä emäntä. Jos pojasta toivotaan etevää metsästäjää, istukka viskataan puun oksaan.

– En minä olisi tuollaista asiaa älynnyt kysyä, mutta maaseudulla liikkuessa minulla oli tapana jäädä istumaan naisten kanssa. Hetken minua arvioituaan, he yleensä alkoivat kertoa.

Eija Pulkkinen.
Eija Pulkkinen.

Apua murhan ratkaisuun

Latinalaisessa Amerikassa noidat ovat erottamaton osa arkea ja juhlaa. Vuosikausia jatkunut taloudellinen ahdinko ja alati kasvava väkivalta ovat lisänneet noitiin turvautuvien määrää, joten noidan perinteiset työpäivät – tiistai ja perjantai – eivät riitä, vaan asiakkaita on otettava vastaan joka päivä.

– Ammatistaan ylpeät noidat koristelevat kotinsa seinät asiakkaiden kuvilla, ja mitä tärkeämpi asiakas, sitä suurempi kuva.

Meksikossa arvostetuimpia ovat Vera Cruzin rannikon noidat. Juuri heiltä vallassa olijat ja valtaa janoavat hakevat voimaa amulettiinsa, jota he pitävät kaulassa, taskussa tai takin liepeeseen ommeltuna.

– Apua ei haeta vain itselle tai perheelle. Meksikon entinen oikeusministeri pyysi noidan apua jopa visaisen murhan ratkaisemiseksi.

Presidentin viimeinen kylpy

Bolivian pitkäaikainen ulkoministeri David Choquehuanca Cespedes on saanut koulutuksensa Euroopassa. Silti hän on myöntänyt tutkivansa enemmän kokapensaan lehtiä kuin lukevansa kirjoja.

Huomattavin noitiin turvautunut valtionpäämies on Perun entinen presidentti Alberto Fujimori, joka kerran vuodessa kävi noitansa kanssa  kylpemässä  Guaringas-laguunissa, 4000 metrin korkeudessa.

– Yhtenä vuonna vesi oli niin kylmää ja sateista, että kylpemisestä ei tullut mitään. Silloin kansa tiesi, että myös Fujimorin päivät presidenttinä ovat pian ohi.

Eija Pulkkinen kertoo laajemmin kansainvälisestä elämästään ET-lehdessä 14/2014.

 

Sattuma, perintötekijät ja elämäntavat vaikuttavat siihen, mitä aivosairauksia sinulle ikääntymisen myötä mahdollisesti tulee. Voit myös itse tehdä paljon aivojesi hyväksi, kaikissa elämänvaiheissa.

Ohessa lista keinoista, joista tutkitusti on apua. Valitse näistä, sellaiset, jota tuntuvat luontevilta ja mukavilta. Yksikin muutos parempaan koituu aivojesi hyödyksi!

1. Nuku hyvin

Riittävä ja rauhallinen yöuni on henkisen vireyden lähtökohta. Jos olet nukkunut liian vähän tai huonosti, aivosi vain toimivat huonommin. Poikkeavan väsymyksen tai unettomuuden syyt pitää aina selvittää.

Tavallisia syitä ovat esimerkiksi levottomat jalat ja uniapnea. Riittävä määrä unta on yksilöllistä, mutta alle 65-vuotiailla aikuisilla se on keskimäärin 7–9 tuntia ja 65 ikävuoden jälkeen tunnin verran vähemmän. Tätä lyhyempi uni voi johtaa ongelmiin ja pidempi puolestaan voi olla merkki sairaudesta.

2. Liiku päivittäin

Reipas kävely tai mikä tahansa liikkuminen puoli tuntia päivässä pienentää selvästi muistisairauden riskiä. Liikunta vähentää ja ehkäisee masennusoireita, ahdistuneisuutta, jännitysoireita ja parantaa unta, mikä taas kohentaa aivojen kykyä käsitellä tietoa. Liikunta tuottaa myös hyvänolon tunnetta ja positiivista asennetta.

Liikunta edistää terveyttäsi erityisen hyvin silloin, kun se lisää lihasvoimaa ja hapenottokykyä, kehittää tasapainoa ja parantaa nivelten liikkuvuutta.

Liikunta saa kernaasti olla  kohtuullisen kuormittavaa, joten hengästyä saa. Keski-ikäisellä ihmisellä jo reipas kävely vastaa kohtuullista kuormitusta.

Mitä enemmän ikää kertyy, sitä tärkeämpää on liikkua säännöllisesti, vaikak keventäisikin liikunnan tehoa ja lyhentäisi aikaa. 

3. Herkuttele kalalla

Tutkimusten mukaan kalaa syövillä on pienempi riski sairastua muistisairauksiin kuin niillä, jotka eivät kalaa syö. Kalapitoinen ruokavalio sisältää paljon verisuonia helliviä omega-3-rasvahappoja, ja verisuonten terveenä pysyminen heijastuu myös aivojen hyvinvointiin.
Kala-aterioita pitäisi olla ainakin kaksi viikossa. 

Tieteellisesti ei ole vielä todistettu, että ravintolisänä nautituista kalaöljykapseleista tai kalanmaksaöljystä olisi ihmisen terveydelle sama hyöty kuin kalan syömisestä. Koe-eläimillä hyöty on kuitenkin jo osoitettu. Jos kalaa tulee syötyä liian vähän, kalaöljyvalmisteita voi käyttää.

Saathan ruuasta tarpeeksi proteiinia ja energiaa? Jos paino alkaa yli 75-vuotiaana laskea, ravitsemuksessa on usein puutteita. Esimerkiksi jo lievä B12-vitamiinin puutos voi heikentää aivojen toimintaa.

4. Tapaa ihmisiä

Ihmisten tapaaminen on aivoille mitä parhain virike, etenkin jos seurustelet muidenkin kuin lähisukulaisten kanssa. Puolituttujen tai vieraiden seurassa joutuu ponnistelemaan ollakseen terävä ja näyttääkseen parhaita  puolia itsestään. Pieni pinnistely piristää aivojen toimintaa.

Yksinäisyys ja leskeytyminen voivat erityisesti miehillä johtaa masennukseen. Itsestä ei ehkä tule pidettyä huolta. Ruuanlaitto ei kiinnosta eikä ystävien seuraan ei jaksa lähteä. Lohtua haetaan alkoholista. Aivotoiminnalle arvokkaat virikeket jäävät  vähiiin. 

5. Opiskele, ole utelias

Lukeminen, ristikoiden tekeminen tai sudokut ovat hyvää aivovoimistelua, mutta kaikkein tehokkaimmin aivoja aktivoi ryhmätoiminta, vaikkapa liittyminen johonkin itseä kiinnostavaan harrastekerhoon.

Opiskelun ja uuden opettelemisen myötä syntyy ”aivovarastoa”. Jos dementia tulee, se nakertaa ensin tätä varastoa, ja alkaa näkyä ja tuntua vasta kun varasto on huvennut.

Muistathan, että aivojen pitää saada myös levätä.

6. Ei tippa tapa – päinvastoin!

Runsas alkoholinkäyttö heikentää aivojen toimintaa ja altistaa aivosairauksille. Alkoholia ei varsinaisesti voi suositella raittiille ihmisille, mutta kohtuukäyttö saattaa edistää terveyttä. Suositus on enintään yksi ravintola-annos päivässä naisille ja kaksi miehille.

Yli 85-vuotiailla ruokalusikallinen konjakkia päivässä näyttää ehkäisevän dementiaa ja jopa vähentävän Alzheimerin taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa.

Tiedetään myös, että kahvin ja teen juominen, 2–4 kuppia päivässä, on hyväksi aivoille.

7. Vältä jatkuvaa murehtimista

Jatkuvalla murehtimisella tai esimerkiksi puolison kuolemalla on vaikutusta dementiaoireiden puhkeamisessa. Onko mieltä painavilla asioilla, kiireellä, stressillä ja univajeella suoranaisesti dementiaa edistävä vaikutus, sitä ei ihan varmasti tiedetä.

Hiirikokeissa on kuitenkin todistettu, että hippokampus eli se aivojen osa, jonka avulla asioita painetaan mieleen, kutistuu, jos eläin on stressaantunut. Kannattaa siis panostaa asioihin, jotka tuovat elämään iloa ja hyvää mieltä.

8. Laula, soita tai kuuntele musiikkia

Lempimusiikin kuunteleminen sekä soittaminen ja laulaminen varsinkin ryhmässä edistävät aivojen kunnossa pysymistä.

Jo muistisairaisiin on kokeiltu myös laulamalla hoitamista, ja tästä on hyviä kokemuksia. Musiikki rauhoittaa ja tyynnyttää. Dementiaa sairastava saattaa itsekin alkaa laulaa nuorena opittua laulua täysin oikein, vaikka muisti muutoin pätkisi pahasti.

9. Hoida itseäsi

Monet yleissairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Jo lievä anemia heikentää aivojen kykyä käsitellä tietoa.

Selvä ylipaino (painoindeksi 30) tai alipaino (painoindeksi 19 tai alle) suurentavat dementiaan sairastumisen riskiä.

Kun yleissairaudet hoidetaan hyvin, niiden haitalliset vaikutukset aivoihin voidaan poistaa tai ainakin niitä pystytään huomattavasti vähentämään.

10. Nauti hyvistä asioista

Terveet elämäntavat myöhentävät muistisairauksiin sairastumista keskimäärin jopa viidellä vuodella. Tavallisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, puhkeaa yleensä noin 80 vuoden iässä.Tässä elämänvaiheessa on suuri ero, jos siihen sairastuukin vasta 85-vuotiaana.

Tehokkaimmatkaan ponnistelut aivojen hyväksi eivät silti aina auta, koska perimä tai sattuma voi astua peliin ja muuttaa suunnitelmat. Siksi kannattaa panostaa siihen, minkä kokee elämässään tärkeäksi.

Alzheimerin tautiin tai muihin muistisairauksiin sairastuminen ei ole hyvän elämän loppu. Sairaudesta huolimatta voi keskittyä siihen mikä vielä sujuu.

Loistava tiedollinen suoriutumiskyky ei ole tae onnellisuudesta. Vaatimattomampikin aivotoiminta voi riittää laadukkaaseen elämään.

Asiantuntijana geriatrian professori Raimo Sulkava.

Vierailija

10 keinoa estää dementia

Vierailija 25.12.2014 klo 08:41 Turha murehtiminen taitaa olla ykkönen kaikkien sairauksien aiheuttajana. Mutta syiden listaaminen ei terveyttä edistä jos ihmisellä ei ole mitään hyvää oloa tuottamassa. Puuttuu työpaikka, ihmiskontaktit, raha terveelliseen ruokaan ja lääkkeisiin ym ym. Luku- ja kirjoitustaidottoman vierastyövoiman tuominen työttömyyttä lisäämään on onneksi otettu Ruotsissa ja Englannissa julkisuuteen, toivottavasti kohta meilläkin. Omaisia ei saa missään nimessä ottaa...
Lue kommentti
Vierailija

10 keinoa estää dementia

Mitä tekemistä vierastyövoimalla on dementian tai muiden sairauksien taikka toisen ihmisen hyvinvoinnin kanssa? - Negatiivista ja itsekästä ajattelua tuollainen. Hyvinvointi kuuluu kyllä myös köyhien maiden ihmisille. Ei ole mikään pakko vastakkainasetella. Toki olisi parasta, että hyvinvointia ja rauha saataisiin myös noihin köyhiin maihin, jotta ihmisten ei olisi pakko muuttaa pois kotiseuduiltaan. Meillä on Suomessa kuitenkin perusturva, paljon on kiinni kansalaisen omasta positiivisesta...
Lue kommentti