Sydänsähkökäyrä eli EKG kertoo sydämesi toiminnasta. Infarktitapauksessa EKG-laite on kullanarvoinen apu. Tämä juttu kuuluu ET:n Laboratoriossa-sarjaan. 

EKG eli elekt­ro­kar­diog­rammi tar­koittaa sydän­säh­kö­käyrää, jon­ka perus­teella lää­käri voi pää­tellä sy­dämen ryt­min. Se an­taa pal­jon tie­toa sy­dämen toimin­nasta ja on vaa­raton poti­laalle.

Lai­te kek­sittiin jo 1900-luvun alku­puo­lella, mut­ta kor­keasta iäs­tään huoli­matta se on edelleen yk­si ylei­sim­mistä tutki­muk­sista. EKG:tä kut­sutaan myös sydän­fil­miksi, vaik­ka tutki­musta ei ole kos­kaan rekis­te­röity fil­mille.

Mi­tä EKG ker­too?

Sy­dämen supis­tu­mista sääte­levät hei­kot sähköim­pulssit. Sähköim­pulssi al­kaa sy­dämen eteisen sei­nämän solmuk­keesta, jos­ta se le­viää sy­dämen eteisiin ja sit­ten kam­mioihin. EKG-laite mit­taa im­pulssit ja piir­tää havain­noi­densa perus­teella käy­riä. Niiden avulla lää­käri voi sel­vittää, syk­kiikö sy­dän liian no­peasti, liian hi­taasti tai epä­sään­nöl­li­sesti.

Käy­riä tutki­malla lää­käri voi myös pää­tellä, mis­sä koh­taa sy­däntä on­gelma si­jaitsee. EKG-laite ei kui­tenkaan yleensä pys­ty an­tamaan ai­van tark­kaa tau­din määri­tystä ja lää­käri mää­rää po­tilaan tarvit­taessa lisä­tut­ki­muksiin.

EKG-laitteen tär­kein tehtävä on sydä­nin­farktin totea­minen, kos­ka vas­tauksia tar­vitaan no­peasti. Lai­te ker­too, mis­sä sy­dämen osassa sydänlihaskuolio on uhkaa­massa ja kuin­ka laa­jasta vau­riosta on ky­se.

Ny­kyään EKG-laite las­kee myös oman tulkin­tansa tilan­teesta. Tä­tä tul­kintaa po­tilaan ei pi­dä säi­kähtää, sil­lä lait­teen käyt­tämät algo­ritmit on tarkoituksella ohjel­moitu hy­vin her­kiksi, jot­ta lää­kärin huo­mio kiinnit­tyisi mahdol­lisiin muu­toksiin. Diag­noosin teke­miseen tarvi­taankin ai­na lää­käriä.

Mi­ten EKG otetaan?

EKG otetaan ihon pääl­tä. Poti­laaseen kiinni­tetään elekt­rodit kum­paankin ran­teeseen ja nilk­kaan ja kuu­teen koh­taan rinta­ke­hällä. Yh­teensä elektrodeja on poti­laassa kiin­ni 12.

Mi­kä on ra­situs-EKG?

Ra­situs-EKG teh­dään yleensä sepel­val­ti­mo­taudin tutki­muk­sissa. Tau­din tyyp­pioire on rinta­kipu rasi­tuksen yhtey­dessä. Ki­pu joh­tuu sii­tä, et­tä po­tilaan sepel­val­timot ovat liian ah­taat ja sy­dän ei saa rasi­tuk­sessa tar­peeksi hap­pea.

Hen­kilön ol­lessa oi­reeton myös EKG näyt­tää normaa­lilta. Poti­laalle pi­tää siis ai­heuttaa oi­reita, et­tä näh­dään, mis­sä koh­taa vi­ka on. Tut­kimus tehdään lää­kärin valvon­nassa.

Ensim­mäi­senä iholle kiinni­tetään EKG-elekt­rodit. Sen jäl­keen poti­lasta aletaan ra­sittaa vähi­tellen, yleensä eri­tyis­va­rus­tei­sella kunto­pyö­rällä. Sydämen sy­ke py­ritään saa­maan 140–160 minuu­tissa.

Lää­käri seu­raa EKG:tä jatku­vasti mono­torin ruu­dulta. Myös veren­paine mi­tataan mi­nuutin vä­lein. Jos EKG:ssä ha­vaitaan sel­viä sydän­li­haksen hapen­puutteen merk­kejä tai vaaral­lisia rytmi­häi­riöitä koe keskey­tetään. Mi­käli rasi­tus­kokeen perus­teella epäilläänsepel­val­ti­mo­tautia, poti­laalle tehdään yleensä sepel­val­ti­moiden varjoai­ne­kuvaus.

Ra­situs-EKG voi­daan teh­dä myös joi­denkin rytmi­häi­riöiden käyttäy­ty­misen ja keuh­kojen toi­minnan tutki­mi­sessa. Kun ra­situs-EKG:n ohella teh­dään mui­takin mit­tauksia, koet­ta kut­sutaan klii­ni­seksi rasi­tus­ko­keeksi.

Läh­teet: Sy­dän.fi, Terveys­kir­jasto

Tarkas­tanut: Pek­ka Mänty­selkä, yleis­lää­ke­tieteen pro­fes­sori, Itä-Suomen ylio­pisto

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyy iän myötä. Erityistason seksuaaliterapeutti Sari Mäki uskoo, että sairaus vaikuttaa seksuaalisuuteen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on aika yleistä, ja sen esiintyvyys lisääntyy iän karttuessa. Sairaus voi aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita, yleisimpiä ovat väsymys, vetämättömyys, jopa masennus ja painonnousu. Erityistason seksuaaliterapeutti Sari Mäki lisää oireiden listaan myös seksuaalisen haluttomuuden.

- Sairauteen liittyvä väsymys voi myös omalta osaltaan vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Limakalvojen kuivuus sukuelinten alueella voi liittyä ikääntymisen aiheuttamaan hormonitoiminnan hidastumiseen, mutta kilpirauhasen vajaatoimintakin aiheuttaa sitäkin, Mäki huomauttaa.

Pyydä säännöllistä seurantaa

Sairauden näkökulmasta on tärkeää, että kilpirauhasarvoja seurataan säännöllisesti ja lääkärin kanssa keskustellaan lääkehoidosta. Lääkäriltä ja apteekista saa hyvän ohjauksen lääkehoitoon ja sen toteuttamiseen, ja siihen vaikuttaviin asioihin, kuten miten lääke otetaan ja miten muut lääkkeet vaikuttavat lääkehoidon onnistumiseen. Hyvällä hoitotasapainolla vaikutetaan sairauden tuomiin oireiin.

Lue lisää: Mihin aikaan päivästä pitäisi ottaa vitamiinit?

Lääkärille on myös hyvä kertoa jos olo on lääkehoidosta huolimatta kovin uupunut ja jopa masentunut, koska potilaan oireet laboratoriotulosten lisäksi ovat hänelle mittareita, jotka kertovat hoidon onnistumisesta ja lääkehoidon riittävyydestä.

- Lääkärin kanssa voi keskustella onko tarvetta tutkia vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä. Näissä voi olla myös joskus puutoksia kilpirauhasen vajaatoiminnankin yhteydessä, Mäki muistuttaa.

Hyvä yöuni voi lisätä halukkuutta

Sari Mäki kannustaa puhumaan. Kumppanin kanssa on hyvä jutella avoimesti haluttomuudesta, ja kertoa sairauden mahdollisesta vaikutuksesta haluun.

- Voitte myös yhdessä miettiä, mitä voitte yhdessä tehdä asian eteen. Kumppani, joka ymmärtää haluttomuuden syyn ja on valmis parisuhteen vaalimiseen muilla keinoilla kuin seksillä, on arvokas.

Seksuaaliterapeutilla on myös vinkkejä halukkuuden lisäämiseen.

- Kokeilkaa,  voiko seksin vaihtelevuudella vaikuttaa tilanteeseen, lisääkö yleinen lläheisyyden lisääminen seksuaalisia haluja, entä voiko sairastuneen jaksamista ja vireyttä tukea jotenkin muuten niin, että seksiinkin riittäisi intoa? Mäki luettelee.

- Yksi keino on kokeilla seksiä aamusta, kun olette saaneet hyvin levättyä.

Lääkärit pohtivat - hiipuuko seksi hormonien mukana

Rakastan sinua on terveyttä lisäävä lause

Parisuhteen hyvä hoitaminen yhteisellä ajalla, hellyydellä ja hyvällä vuorovaikutuksella on tärkeä rooli tilanteessa, jossa kumppanin halukuuteen vaikuttaa joko sairaus tai lääkitys.

- Miehen sanoilla ja rakkaudenosoituksilla voi olla suuri merkitys, silloin kun nainen kokee itsensä haluttomaksi, Mäki korostaa.

Mahdolliseen limakalvojen kuivuuteen on syytä käyttää seksissä liukuvoidetta, sillä kuivat limakalvot ja sen aiheuttama kivulias seksi voi lisätä naisen haluttomuutta entisestään seksiin.

- Liukuvoiteita löytyy ihan päivittäistavarakaupoista.

RFSUn liukuvoiteet voit katsoa sivuilta www.rfsu.fi
 

5 merkkiä siitä, että on syytä tarkistaa kilpirauhanen

"75-vuotias vaimoni kärsii huimauksesta. Mitä tarkoittaa hoitoseloste: fiksaatiot toimineet hyvin ja Dix-Hallpikessa ei löydyöksiä", kysyy nimimerkki Vaimostaan huolestunut. 

Yleislääkäri Risto Laitila vastaa:

Huimas on hankala oire, joka voi olla seurausta useastakin yhtäaikaisesta tasapainojärjestelmän häiriöstä. Huimaus saattaa siksi yhden ihmisen kohdalla tuntua eri aikoina erilaiselta.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on pään kääntöön ja kallistamiseen liittyvä kiertohuimaus. Se on seurausta sisäkorvan toimintahäiriöstä: tietty sakka tukkii tasapainoelimen kanavia. 

Kun tehdään Dix-Hallpiken koe, jossa potilas kallistetaan selälleen pää käännettynä sivulle, potilaan silmät alkavat pyörivästi nykiä. Sen perään tehdään liikesarjahoito, Epleyn manööveri. Se saa sakan vetäytymään pois.

Jos silmävärvettä ei synny, on kyse todennäköisesti muusta. "Fiksaatiot toimineet hyvin" kertoo, että niin sanotussa pään nykäisytestissä potilaan katse pysyy tiukasti tutkijassa, mikä sekin viittaa muuhun kuin korvaperäiseen huimaukseen.

Todennäköisesti kyse on ikähuimauksesta, monisyisestä tasapainovaikeudesta. Sen helpottamiseksi ja kaatumisen ehkäisemiseksi tarvitaan lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua. Harjoittelun pitää olla kullekin potilaalle räätälöityä ja tämän vahvuuksia tukevaa. Monesti harjoittelu onnistuu parhaiten hyvähenkisessä kohtalotovereiden porukassa, jota ammattitaitoinen kuntouttaja ohjaa. 

Laula, muistele, riko rutiinit... Muistikouluttaja, geriatrian professori sekä lausuntataiteilija kertovat, miten ikääntyvän muisti pysyy virkeänä. 

1. Laula

Tarjoa musiikkia aivoillesi. Lempikappaleen soittaminen tai laulaminen on hyödyksi työmuistille. Musiikki rauhoittaa, rentouttaa ja kohentaa mielialaa.

2. Ole läsnä

Anna aivoille yksi selkeä tehtävä kerrallaan. Vältä usean asian tekemistä yhtä aikaa. Näin vähennät aivojesi kuormitusta.

3. Ratko ja pelaa

Notkista ajatuksiasi. Sudokujen ja ristikoiden kanssa pähkäily on hyvää aivovoimistelua. Myös lastenlasten kanssa pelattu muistipeli virkistää mieltä.

4. Riko rutiini

Tee asiat nurinkurisesti. Arkirutiinien tekeminen toisin rasittaa aivoja hyvällä tavalla. Kokeile harjata hampaat väärällä kädellä tai peruuttaa kotiovesta sisään.

5. Muistele

Avaa albumit. Vanhojen valokuvien katselu tai nuoruusvuosien kirjeiden lukeminen terävöittää muistia. Ihaniin hetkiin on muutenkin mukavaa palata.

6. Kerro ääneen

Luova ilmaisu tekee hyvää. Puheen tai runon ulkoa opetteleminen ja ääneen lausuminen parantavat muistia mutta myös auttavat keskittymään. Harjaannuta muistiasi esimerkiksi näytelmäkerhossa.

7. Sano ei stressille

Hermoilu heikentää muistia. Eläinkokeet ovat todistaneet, että aivojen hippokampus pienenee stressaantuessa. Kyseinen osanen säätelee sitä, kuinka hyvin pystyt painamaan asioita mieleesi.

8. Hae seuraa

Ihmisten tapaaminen on hyvä virike muistille. Eristäytyminen ja yksinäisyys passivoivat aivoja.

9. Syö kalaa

Kalapitoinen ruokavalio on hyväksi verisuonille. Kalasta saat aivojen toimintaa edistävää B12-vitamiinia.

10. Pidä huolta

Nuku tarpeeksi ja ulkoile säännöllisesti. Jo puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki vähentää dementiariskiä huomattavasti.

 

Lähteet: Lausuntataiteilija ja lausunnan ohjaaja Eilakaija Sippo, lääketieteen lisensiaatti ja muistikouluttaja Martti Vannas sekä geriatrian professori Raimo Sulkava.

Uusien ystävien löytäminen aikuisena ei ole aina helppoa. Yksinäinen Salme Olmala, 82, jakaa hyviksi toteamansa vinkit siihen, miten ikäihminen voi löytää uusia ystäviä. 

1. Älä ujostele

Ainoa tepsivä lääke yksinäisyyteen on toinen ihminen. Tutustu ihmisiin pihalla ja parkkipaikalla, juttele kassajonossa ja odotushuoneissa.

2. Hanki harrastus

Kun työelämä loppuu, tipahdat äkkiä tyhjän päälle, jos sinulla ei ole muita ajanvietteitä.

3. Matkustele

Matkoilla tapaat väkisinkin uusia ihmisiä, usein jo kulkuvälineissä.

4. Lähesty järjestöä

Esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä ja HelsinkiMissiolla on auttaja- ja ystäväpalveluita. 

5. Kuntoile

Pidä yllä terveyttäsi, jotta jaksat. Kuntoilu pitää myös mielen virkeänä.

Lue myös: Vinkit antanut Salme Olmala kertoo yksinäisyydestään 

Ystäväpalveluita

Punainen Risti

SPR välittää ystäviä niitä kaipaaville. Ystävätoiminta voi olla kahdenvälisiä tapaamisia tai ryhmätoimintaa. Ystävykset päättävät keskenään, miten he tapaavat ja mitä milloinkin tekevät. Ryhmässä puolestaan jutellaan, leivotaan, tehdään vaikkapa käsitöitä tai jumpataan, keskustellaan elokuvista ja harrastetaan taidetta.

Jos kaipaat ystävää, ota yhteyttä oman asuinpaikkakuntasi Punaisen Ristin osastoon tai alueelliseen piiritoimistoon, josta välitetään sekä yksityisystäviä että ystäväryhmiä.

Helsinkiläisille senioreille

HelsinkiMissio luo yhteyksiä pääkaupunkiseudun yksinäisten välille. HelsinkiMissiolla on tarjolla lukuisia tapoja tavata ja päästä puheisiin toisen ihmisen kanssa. Etsi sinulle sopivin tapa.

ET-lehden ystävähaku

Ystävähaku avattiin etlehti.fi:ssä jo vuonna 2009. Voit hakea palvelusta seuraa moniin tarkoituksiin. Palvelu vaatii rekisteröitymisen, mutta sen jälkeen voit luoda itsellesi profiilin ja tarkastella ystävänhaku-ilmoituksia. Ystävähakuun pääset täältä