Sydänsähkökäyrä eli EKG kertoo sydämesi toiminnasta. Infarktitapauksessa EKG-laite on kullanarvoinen apu. Tämä juttu kuuluu ET:n Laboratoriossa-sarjaan. 

EKG eli elekt­ro­kar­diog­rammi tar­koittaa sydän­säh­kö­käyrää, jon­ka perus­teella lää­käri voi pää­tellä sy­dämen ryt­min. Se an­taa pal­jon tie­toa sy­dämen toimin­nasta ja on vaa­raton poti­laalle.

Lai­te kek­sittiin jo 1900-luvun alku­puo­lella, mut­ta kor­keasta iäs­tään huoli­matta se on edelleen yk­si ylei­sim­mistä tutki­muk­sista. EKG:tä kut­sutaan myös sydän­fil­miksi, vaik­ka tutki­musta ei ole kos­kaan rekis­te­röity fil­mille.

Mi­tä EKG ker­too?

Sy­dämen supis­tu­mista sääte­levät hei­kot sähköim­pulssit. Sähköim­pulssi al­kaa sy­dämen eteisen sei­nämän solmuk­keesta, jos­ta se le­viää sy­dämen eteisiin ja sit­ten kam­mioihin. EKG-laite mit­taa im­pulssit ja piir­tää havain­noi­densa perus­teella käy­riä. Niiden avulla lää­käri voi sel­vittää, syk­kiikö sy­dän liian no­peasti, liian hi­taasti tai epä­sään­nöl­li­sesti.

Käy­riä tutki­malla lää­käri voi myös pää­tellä, mis­sä koh­taa sy­däntä on­gelma si­jaitsee. EKG-laite ei kui­tenkaan yleensä pys­ty an­tamaan ai­van tark­kaa tau­din määri­tystä ja lää­käri mää­rää po­tilaan tarvit­taessa lisä­tut­ki­muksiin.

EKG-laitteen tär­kein tehtävä on sydä­nin­farktin totea­minen, kos­ka vas­tauksia tar­vitaan no­peasti. Lai­te ker­too, mis­sä sy­dämen osassa sydänlihaskuolio on uhkaa­massa ja kuin­ka laa­jasta vau­riosta on ky­se.

Ny­kyään EKG-laite las­kee myös oman tulkin­tansa tilan­teesta. Tä­tä tul­kintaa po­tilaan ei pi­dä säi­kähtää, sil­lä lait­teen käyt­tämät algo­ritmit on tarkoituksella ohjel­moitu hy­vin her­kiksi, jot­ta lää­kärin huo­mio kiinnit­tyisi mahdol­lisiin muu­toksiin. Diag­noosin teke­miseen tarvi­taankin ai­na lää­käriä.

Mi­ten EKG otetaan?

EKG otetaan ihon pääl­tä. Poti­laaseen kiinni­tetään elekt­rodit kum­paankin ran­teeseen ja nilk­kaan ja kuu­teen koh­taan rinta­ke­hällä. Yh­teensä elektrodeja on poti­laassa kiin­ni 12.

Mi­kä on ra­situs-EKG?

Ra­situs-EKG teh­dään yleensä sepel­val­ti­mo­taudin tutki­muk­sissa. Tau­din tyyp­pioire on rinta­kipu rasi­tuksen yhtey­dessä. Ki­pu joh­tuu sii­tä, et­tä po­tilaan sepel­val­timot ovat liian ah­taat ja sy­dän ei saa rasi­tuk­sessa tar­peeksi hap­pea.

Hen­kilön ol­lessa oi­reeton myös EKG näyt­tää normaa­lilta. Poti­laalle pi­tää siis ai­heuttaa oi­reita, et­tä näh­dään, mis­sä koh­taa vi­ka on. Tut­kimus tehdään lää­kärin valvon­nassa.

Ensim­mäi­senä iholle kiinni­tetään EKG-elekt­rodit. Sen jäl­keen poti­lasta aletaan ra­sittaa vähi­tellen, yleensä eri­tyis­va­rus­tei­sella kunto­pyö­rällä. Sydämen sy­ke py­ritään saa­maan 140–160 minuu­tissa.

Lää­käri seu­raa EKG:tä jatku­vasti mono­torin ruu­dulta. Myös veren­paine mi­tataan mi­nuutin vä­lein. Jos EKG:ssä ha­vaitaan sel­viä sydän­li­haksen hapen­puutteen merk­kejä tai vaaral­lisia rytmi­häi­riöitä koe keskey­tetään. Mi­käli rasi­tus­kokeen perus­teella epäilläänsepel­val­ti­mo­tautia, poti­laalle tehdään yleensä sepel­val­ti­moiden varjoai­ne­kuvaus.

Ra­situs-EKG voi­daan teh­dä myös joi­denkin rytmi­häi­riöiden käyttäy­ty­misen ja keuh­kojen toi­minnan tutki­mi­sessa. Kun ra­situs-EKG:n ohella teh­dään mui­takin mit­tauksia, koet­ta kut­sutaan klii­ni­seksi rasi­tus­ko­keeksi.

Läh­teet: Sy­dän.fi, Terveys­kir­jasto

Tarkas­tanut: Pek­ka Mänty­selkä, yleis­lää­ke­tieteen pro­fes­sori, Itä-Suomen ylio­pisto

Tämä on Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.

Munuainen on kuin elimistön supersankari, jolla monia tärkeitä tehtäviä. Se poistaa kehosta nestettä ja säätelee verenpainetta, mutta silläkin on rajansa.

1. Ylipaino

Haitallisinta on keskivartaloon kertynyt ylipaino eli vyötärölihavuus. Siinä ylimääräinen rasva kertyy sisäelinten ympärille, mikä vaurioittaa sisäelimiä ja verisuonia. Ahtautuneet verisuonet nostavat verenpainetta ja vaurioittavat puolestaan munuaisia.

Lue myös: Keskivartalolihavuus – 6 vaikeaa kysymystä

2. Korkea verenpaine

Vain joka viidennen suomalaisen verenpaine on ihanteellisella tasolla. Korkean verenpaineen voi havaita vain mittaamalla, sillä se ei aina aiheuta oireita. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80. Jos suvussa on todettu munuaissairauksia, verenpaine kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti.

Verenpaine koholla? Kaikki sydänvaivoista täältä.

3. Suola

Liika suolan käyttö on haitallista terveydelle. Se kuormittaa munuaisia, sydäntä ja verisuonia. Runsas suolankäyttö nostaa myös verenpainetta.
Tunnista terveellisin suola

4. Diabetes

Diabeteksen hyvä hoito suojaa munuaisia. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on merkittävä riski saada myös munuaissairaus.

Hirvittävä visio: Miljoona diabetespotilasta Suomessa

5. Huonot elintavat

Huonoilla elintavoilla tarkoitetaan tässä tupakointia ja runsasta alkoholin käyttöä, jotka aiheuttavat verisuonten muutoksia, nostavat verenpainetta ja vaurioittavat munuaiskudosta heikentäen munuaisen toimintaa.

Katso, onko alkoholin käyttösi jo vaarallista

+ Perinnölliset munuaissairaudet

Polykystinen munuaissairaus eli rakkulamunuaistauti on yleisin perinnöllinen munuaissairaus. Se havaitaan yleensä 30 ikävuoteen mennessä.
Munuaisten vajaatoimintaa kehittyy harvoin nuoruusiässä, mutta siihen voi liittyä jo varhaisessa vaiheessa verenpaineen nousua.

Kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa kuona- ja muiden aineiden poistuminen elimistöstä hidastuu. Ilman hoitoa munuaiset lakkaavat lopulta toimimasta ja potilas menehtyy. Yleisiä aiheuttajia ovat muun muassa diabetes, verenpainetauti, perinnöllinen munuaissairaus ja ylipaino.

Lähteet: Munuais- ja maksaliitto sekä etlehti.fi

Vierailija

Älä tee tätä munuaisellesi – 5 pahinta kuormittajaa

Terveyden eteen tehdään vaikka mitä , kuten terveystalot jotka rosvoavat suomalaisten veroeurot verottomiksi.(katso MOT-ohjelma) Se on suorastaan maan petos käyttää yksityisiä terveysasemia. Näin ollen siellä toimivia lääkäreitä/ hoitajia voi hyvällä syyllä pitää suomen pettureina ja niitä käyttäviä maan pettureina. Päättäjät jotka ovat tämän sallineet saisivat hävetä. Huolestunut kunnallisten palvelujen käyttäjä.
Lue kommentti

Muuttuvatko seksihalut iän myötä? Miksi vaimo kavahtaa kosketustani, kyselee yli 60-vuotias mies.

Olen 62-vuotias, pitkässä avioliitossa elävä mies.
Miten naisen seksuaalisuus muuttuu vanhemmiten?

Vieläkö 62-vuotias tykkää samoista asioista kuin 32-vuotias? Olen huomannut, että vaimoni kavahtaa usein kosketustani.
Nimimerkki Seppo

Jokainen meistä on yksilö. Ajatukset parisuhteesta tai seksistä voivat pysyä samoina tai yhtä hyvin muuttua elämänkaaren aikana.

Naisen seksuaalisuuteen voivat vaikuttaa vaihdevuodet ja hormonitoiminnan muutokset. Kuukautisten päättyminen ja ehkäisytarpeen loppuminen voivat lisätä naisen seksuaalista halua. Joillakin naisilla taas vaikeat vaihdevuosioireet vähentävät seksuaalista halukkuutta.

Tavallisin vaihdevuosioire on limakalvojen kuivuus ja hauraus. On ehdottoman tärkeää käyttää seksissä liukuvoidetta, sillä kuivat limakalvot aiheuttavat kipua ja lisäävät tulehdusten riskiä.

Jos seksi tuntuu kivuliaalle, käy helposti niin, että sitä vältellään. Se voi myös vaikuttaa siihenkin, miten suhtautuu kumppanin kosketukseen. Kosketusta voidaan pelätä siksi, että ajattelee toisen haluavan seksiä ja tästä seuraa läheisyyden välttelyä.

Kaiken ikäiset naiset kaipaavat mieheltä posi­tiivista palautetta naiseudestaan. On tärkeää myös kokea olevansa rakastettu ja haluttu. Tähän asiaan sinä voit miehenä vaikuttaa. Huomioi vaimoasi, kerro hänelle rakkaudesta. Osoita tunteita ja pidä lähellä.

Voit yrittää keskustella aiheesta vaimosi kanssa ja kysyä, mitä hän toivoo nykyään parisuhteelta ja seksiltä.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä ja lakiasioista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Löylyistä nauttiminen on tärkeä osa elävää kansakulttuuriamme. Saako täydellä vatsalla saunoa? Entä mikä on parasta saunajuomaa? Kysyimme saunamestarilta.

Kehon oma mielihyvähormoni, endorfiini, jyllää saunan lauteilla. Hikimajan lämpö, hämärä ja rauha hellivät ruumista ja sielua. Teet juhannuslöylyistä täydelliset painamalla mieleen seuraavat seikat:

1. Lämmitä sauna kuivilla ja laadukkailla haloilla. Älä laita pesään jäte- tai lakkakäsiteltyä puuta. Koivu on lämmitysarvoltaan parasta, mutta se myös nokeaa eniten. Suosi siis sekapuuta.

2. Tarkista sauna ennen lämmitystä. Varmista ainakin putkien, savupeltien ja kiukaan moitteeton kunto. Aloita lämmittäminen pienillä puilla. Lisää isompia halkoja, kun tuli on kunnolla syttynyt.

3. Siirrä tuohet, sanomalehdet ja risut pois luukun läheltä paloturvallisuuden takaamiseksi. Näin kipinät eivät pääse lentämään sytykkeisiin. Korjaa vaatteet pois saunasta ennen sen lämmitystä.

4. Anna puiden palaa hiillokselle ennen seuraavaa pesällistä. Turhan ahkera halkojen lisääminen voi nostaa saunan lämpötilaa liian nopeasti.

5. Ideaali saunomislämpötila on 80–100 celsiusastetta. Löylyjen kannattaa kuitenkin olla ainakin 70-asteiset, jotta mahdolliset bakteerit kuolevat.

Suomalaista mökkisaunaa ei saa niin kuumaksi, että lämpötila kohoaisi terveydelle haitalliseksi.

Hyviä ovat enintään 20 minuutin löylyttelypätkät. Pidä niiden jälkeen aina juoma- ja vilvoittelutauko.

Lähde saunasta pois heti, mikäli tunnet itsesi huonovointiseksi.

6. Huolehdi nesteytyksestä. Voit menettää pitkissä löylyissä jopa 1-2 litraa nestettä. Parasta saunajuomaa on vesi tai laimea mehu. Vissystä saat kivennäisiä poishikoiltujen tilalle.

7. Säästele alkoholissa. Vaikka yksi lauteilla nautittu olut ei vaaraksi olekaan, käytä alkoholia löylyissä kohtuudella. Vauhdikkaampi juhannusjuhlinta on parempi aloittaa vasta saunonnan jälkeen.

8. Saunaan muovimukeja. Rikkoutuneen lasipullon sirpaleita on vaarallista keräillä hämärän saunan lattialta. Juoma kannattaa siksi nauttia mieluummin esimerkiksi muovimukista.

9. Sulattele ruokaa. Täydellä mahalla saunominen voi tuntua epämiellyttävältä, vaikkei se vaarallista olekaan. Juuri syöneenä verenkierto keskittyy vatsaan, mikä saattaa alkaa nukuttaa tai kuvottaa löylyjen lämmössä.

10. Vilvoittele säännöllisesti. Viivy saunan terassilla löylyjen jälkeen 10-15 minuuttia tai suuntaa järveen. Keho ehtii jäähtyä tarpeeksi ennen pulahdusta, eikä yhtäkkinen lämpötilaero ole terveydelle haitallinen.

11. Vilkastuta verenkiertoa. Vastominen vilkastuttaa pintaverenkiertoa. Hehkeän punakka iho on tavoite lauteilla läiskytellessä. Vastominen ei kuitenkaan saa sattua. Jos haluat vastoa saunakaveria, muista aloittaa varovasti ja kuunnella toisen mieltymyksiä.

Koivuvastaan kannattaa lisätä rohkeasti jotain uutta, esimeriksi mintun oksia. Keski-Euroopassa suositaan tammesta tehtyä oksakimppua.

Vinkit antoi Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.

Tämä herkku on kehoa hoitava terveyspommi. Sen hyvät vaikutukset löytyvät myös apteekin hyllyltä.

1. Kevyt herkku

Makeakaan mansikka ei sisällä juuri lainkaan energiaa, mistä syystä se sopii mainiosti linjoistaan huolta pitävän herkkupalaksi. Ylikuormaa ei mansikoitakaan kannata syödä – ainakaan herkkävatsaisten.
Mansikassa on 47 kcal/100 g

Lue myös: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

2. Vitamiinia riittää

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinista on tullut suosittu lisäravinne, jonka uskotaan parantavan yleiskuntoa. C-vitamiinin nauttimisen flunssan aikana on havaittu lyhentävän flunssan kestoa – tosin tutkimuksissa määrät ovat olleet melko suuria.

Mansikassa on C:tä 60 mg/100 g, appelsiinissa 51 mg/100 g

Mikä amppelimansikoissani on vikana? 5 ongelmaa ja ratkaisua

3. Popsi janopalana

Juotko varmasti riittävästi vettä? Helteellä veden saaminen on entistä tärkeämpää. Miksi et tehostaisi nesteytystä mansikoilla? Yhdessä mansikassa on vettä 85 prosenttia.

4. Runsaasti kuitua

Kaksi desiä mansikoita sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää. Mansikan kuitu on veteen liukenevaa eli geeliytyvää kuitua. Liukenevat kuidut vaikuttavat positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

5. Makea kuin karkki

Mansikan makeuden tekee fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi nostaa verensokeria muita sokereita hitaammin, mutta maistuu esimerkiksi ruokosokeria makeammalle.

Fruktoosia eli hedelmäsokeria 3 g, sakkaroosia eli ruokosokeria 2,3 g ja glukoosia eli rypälesokeria 3,1 g/100 g

6. Vähentää turvotusta

Kun nestettä on kertynyt kehoon liikaa, se pöhöttää, vaikuttaa ulkonäköön ja väsyttää. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi.

7. Vatsan ystävä

Mansikassa on runsaasti foolihappoa, joka auttaa ruoansulatuskanavaa ja suolinukkaa voimaan hyvin. Erityisesti naiset kärsivät elämänsä eri vaiheissa folaatin eli foolihapon puutteesta.

Vierailija

Tiesitkö tämän mansikasta? 7 faktaa

En säilö ostomansikkaa ollenkaan pakastimeen,koska en niin hirveästi pidä mansikasta.Oman maan tuotosta olen yleensä vähän säilönyt.Nyt kyllä ei tarvi sitäkään säilöä kun mansikka"maa" on pienentynyt enkä uutta aio perustaa,myyrät, linnut ja etanat tykkää niistä liikaa,liian paljon työtä hyötyyn nähden.
Lue kommentti