Suurin osa meistä hengittää juuri ja juuri henkensä pitimiksi. Tiedostamalla hengityksensä voi edistää mielen ja kehon hyvinvointia.

Keholla on kaksi omaa luontaista rytmiä. Sydämen sykkeeseen et voi vaikuttaa, mutta hengityksen rytmiin kyllä. Kun tiedostat hengityksesi, voit kehittää sitä.

– Hengitys liittyy kaikkiin elintoimintoihimme. Se on avain, joka yhdistää mielen ja kehon. Hengitys on aina läsnä. Se on ankkuri nykyhetkeen: ei ole eilistä tai huomista hengitystä, fysioterapeutti ja pilatesohjaaja Salla Salo kuvailee.

Hengityksen ensisijainen tehtävä on kuljettaa kehoon happea ja poistaa kuona-aineita. Hengityksensä tiedostamalla voi vaikuttaa merkittävästi omaan hyvinvointiinsa. Sairaudet voivat estää hyvää hengittämistä, mutta suuri merkitys on myös vartalon asennolla.

Perinteinen ajatus on, että ihminen painuu iän mukana kasaan. Silloin keuhkot joutuvat ahtaalle, ja hengitys muuttuu.

– Näin ei tarvitse tapahtua, jos tukilihaksista löytyy voimaa, Salla Salo vakuuttaa.

Muutama hengitysharjoitus säännöllisesti ja usein toistettuna auttaa kehoa pikkuhiljaa löytämään tasapainon.

– Kyseessä ei ole kurssi, vaan uudenlainen tapa olla kehossa.

Pingotus ei kannata

Ihmisen pystyasento on taistelua painovoimaa vastaan. "Olkapäät taakse ja lapaluut yhteen! Otas nyt oikein ryhdikäs asento!" kehotettiin aikoinaan.

Jumppatyttöasento tai armeijaryhti lukitsevat hengityksen ja voivat jopa aiheuttaa alaselkään kiputiloja.

– Toki ojennus on tärkeää, mutta kun asentoon löytyy oikea tasapaino, sitä ei tarvitse pingottaa eikä puskea väkisin. Ei auta väittää notkoselkää perinnölliseksi, sillä asento on tottumiskysymys. Kun on tietoinen kehostaan ja sen asennoista, niitä pystyy muokkaamaan, Salla Salo vakuuttaa.

Väsymys ja alavireisyys johtuvat usein siitä, että hengitys on liian pientä. 

Liu’uta rintakehän alareunassa olevia kylkikaaria aavistuksen alas ja sisäänpäin. Tuen aktivoituessa etupuolella aivoista tulee viesti selälle, että se voi antaa periksi ja rentoutua.

Kun mieli on virkeä ja iloinen, kehoa jaksaa kannatella. Väsymys, nuutunut olo ja alavireisyys johtuvat usein siitä, että hengitys on liian pientä, eikä keuhkoihin kulje happea.

Sisäänhengitys tukevoittaa, uloshengitys pehmentää. Hengityksen tehon suorituksessa voi kokea itse esimerkiksi nostaessaan taakkaa.

Jos olo on nuukahtanut, tee iso sisäänhengitys ja anna uloshengityksen virrata niin pitkään kuin ilmaa riittää. Se rauhoittaa ja tasapainottaa kehon tilan välittömästi.

Rauhallinen hengitys auttaa lihaksia rentoutumaan. Se on yksinkertainen tapa torjua painetta ja kiirettä, auttaa parempaan uneen, aktivoida ruuansulatusta ja jopa näyttää hoikemmalta, jos sellaista haluaa tavoitella.

Avainsana on keskiselkä

Tiedosta, mihin hengityksesi kulkee. Jääkö se pihisemään keuhkojen yläosaan vai hengitätkö liikuttelemalla alavatsaasi?

Istu rauhallisesti tuolilla ja kuuntele hengityksesi reittiä. Tarkkaile, mikä kohta kehossasi laajenee ja mikä supistuu. Kiinnitä huomiota erityisesti uloshengitykseen.

Hengityksen korjaaminen alkaa korjaamalla asento. Usein rintakehän asento on virheellinen, jolloin se lukitsee hengityksen.

– Pallealihaksen toiminta aloittaa aina sisäänhengityksen. Pallea on ohut, litteä lihas rinta- ja vatsaontelon välissä. Se kiinnittyy kylkiluihin, rintalastaan ja selkänikamiin, Salla Salo kuvailee.

Tärkeää on selkärangan tuki ja rintakehän oikean asennon löytäminen.

Pallea liikkuu hengityksen tahdissa. Sen liike ei näy ulospäin, mutta lihas liikkuu pitkän matkan navan ja rintakehän välisellä alueella. Kun pallea saa supistumiskäskyn, se lähtee painautumaan alaspäin ja levenee hieman. Usein seurauksena on vain mäntämäinen pumppaus ja vatsan pullistelu. Jos keskivartalon tukilihaksisto toimii, se toimii kuin tukisylinteri, jonka kattona pallea on.

Selkärangan tuki ja rintakehän oikean asennon löytäminen ovat tie hengityksen parantamiseen.

Suurin osa keuhkojen tilavuudesta sijaitsee selässä ja kyljissä, ja isoihin palkeisiin olisi saatava ilmaa.

Keskiselän alueelle, lapaluiden väliin kiinnittyy paljon lihaksia ja muun muassa pallean takaosan säikeet. Salla Salo kertoo, että hengityksen muuttuessa pinnalliseksi tai katkonaiseksi juuri tämä keskialue alkaa tyypillisesti kiristyä.

– Keho reagoi kaikkeen, mitä sen ympärillä tapahtuu, myös sellaisiin seikkoihin, joita ei itse tiedosta. Alkukantainen reaktio, suojaudu tai pakene, vaikuttaa hengitykseen. Kun kadulla kuuluu hälytysajoneuvon piipaa-ääni, keho jännittyy ja hengitys pysähtyy.

Keho ja hengitys reagoivat, jos ympäristössä on liikaa ärsykkeitä, ääniä, hälinää ja tapahtumia, ja jos päivittäistä touhua on liikaa. Kehoa alkaa kiristää, ja tunne lähtee liikkeelle usein juuri keskiselästä.

Kun keskiselkä kiristyy, rintakehä kallistuu taakse. Silloin on hankala hengittää taaksepäin. Silloin rintaranka tavallisesti ojentuu ja jäykistyy, ja sen luonnollinen, pyöreä pehmeys katoaa. Se aiheuttaa muutoksia ja kiputiloja hartialinjaan, kaulaan, niskaan ja päähän.

"Jos on ollut jäykkä kymmeniä vuosia, joustoa voi lähteä hakemaan pikkuhiljaa."

Vartalo paljastaa tyylin

Hengitys muokkaa tiedostamattomasti ulkomuotoamme.

"Pois tieltä! Tässä tulen minä! On pakko pärjätä, mutta tämä panssari kestää."

Miehellä voi olla tynnyrimäinen rintakehä, joka on jäykistynyt sisäänhengitysasentoon. Olemukseen liittyy kaikkivoipainen mielenmaisema. Silloin kehon tuntemuksia tiedostetaan huonosti, niitä ei osata kuunnella ja niitä pidetään toisarvoisina.

– Sydänparkakaan ei saa apua rintakehän liikkeistä, sillä rintakehän liikkuvuus avustaa sydämen toimintaa. Jos on ollut jäykkä kymmeniä vuosia, joustoa voi olla vaikea löytää, mutta sitä voi lähteä hakemaan pikkuhiljaa, Salla Salo muistuttaa.

"Tahdon olla näkymätön. Älkää nyt minun takiani…Eihän minusta ole mitään vaivaa?"

Toisessa äärilaidassa ovat naiset, joiden rintakehä on lukkiutunut uloshengitysasentoon. Silloin asento on supistunut ja vetäytynyt kasaan.

– Keskitie kulkee sisään- ja uloshengityksen vuoropuhelussa, jossa on sekä aktiivinen vaihe että palautumisvaihe. Rintakehän, lantion ja pään pitäisi olla samassa pystylinjassa, jolloin on mahdollista ohjata hengitystä keuhkoihin, sivulle ja taakse, eli sinne, missä on suurin hengityskapasiteetti.

Sisäänhengitys kannattaa tehdä nenän kautta, sillä ikääntyessä limakalvot haurastuvat.

Kylmä piinaa keuhkoja

Ikääntyneen keuhkot eivät tuuletu riittävästi. Sisäpuoli on siivottava, että pysyisi virkeämpänä.

Jos mahdollista, sisäänhengitys kannattaa tehdä nenän kautta, sillä ikääntyessä limakalvot kuivuvat ja haurastuvat. Suun kautta hengitettäessä limakalvot altistuvat kylmälle, ja keuhkoihin kulkeutuu pienhiukkasia ja bakteereita.

Jos kylmällä säällä haluaa liikkua ulkosalla, voi olla perusteltua käyttää hengityssuojaimia, jotka lämmittävät ilman. Kylmä ilma supistaa keuhkoputkia, jolloin hengitys jää pinnalliseksi.

Vaikka kuinka tykkäisi talvesta, keho ei siitä tykkää – poikkeuksena ovat kylmäpakkaukset kivun lievitykseen ja pistäytyminen avannossa. Paljaat kasvot ja kylmän ilman hengittäminen muovaavat ihmisen heti kokovartalokipsiin.

Jos hengityksessä rohisee lima ja hengitystiet tuntuvat tukkoisilta, kannattaa kokeilla perinteistä konstia, eli puhaltaa pilliä pitkin täysinäiseen vesipulloon. Vesi vastustaa uloshengitystä ja voi saada hengitystiet avautumaan. Konsti saattaa auttaa myös yskänärsytykseen.

Kun opettelee tiedostamaan hengityksensä, jopa astmakohtauksia voi hillitä paremmin.

Hengitystä harjoittelemalla on mahdollista lisätä hengityskapasiteettia. Ehkä hengitystieinfektiotkaan eivät tule niin helposti, kun hengitystiet pysyvät auki.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2014.

Löylyistä nauttiminen on tärkeä osa elävää kansakulttuuriamme. Saako täydellä vatsalla saunoa? Entä mikä on parasta saunajuomaa? Kysyimme saunamestarilta.

Kehon oma mielihyvähormoni, endorfiini, jyllää saunan lauteilla. Hikimajan lämpö, hämärä ja rauha hellivät ruumista ja sielua. Teet juhannuslöylyistä täydelliset painamalla mieleen seuraavat seikat:

1. Lämmitä sauna kuivilla ja laadukkailla haloilla. Älä laita pesään jäte- tai lakkakäsiteltyä puuta. Koivu on lämmitysarvoltaan parasta, mutta se myös nokeaa eniten. Suosi siis sekapuuta.

2. Tarkista sauna ennen lämmitystä. Varmista ainakin putkien, savupeltien ja kiukaan moitteeton kunto. Aloita lämmittäminen pienillä puilla. Lisää isompia halkoja, kun tuli on kunnolla syttynyt.

3. Siirrä tuohet, sanomalehdet ja risut pois luukun läheltä paloturvallisuuden takaamiseksi. Näin kipinät eivät pääse lentämään sytykkeisiin. Korjaa vaatteet pois saunasta ennen sen lämmitystä.

4. Anna puiden palaa hiillokselle ennen seuraavaa pesällistä. Turhan ahkera halkojen lisääminen voi nostaa saunan lämpötilaa liian nopeasti.

5. Ideaali saunomislämpötila on 80–100 celsiusastetta. Löylyjen kannattaa kuitenkin olla ainakin 70-asteiset, jotta mahdolliset bakteerit kuolevat.

Suomalaista mökkisaunaa ei saa niin kuumaksi, että lämpötila kohoaisi terveydelle haitalliseksi.

Hyviä ovat enintään 20 minuutin löylyttelypätkät. Pidä niiden jälkeen aina juoma- ja vilvoittelutauko.

Lähde saunasta pois heti, mikäli tunnet itsesi huonovointiseksi.

6. Huolehdi nesteytyksestä. Voit menettää pitkissä löylyissä jopa 1-2 litraa nestettä. Parasta saunajuomaa on vesi tai laimea mehu. Vissystä saat kivennäisiä poishikoiltujen tilalle.

7. Säästele alkoholissa. Vaikka yksi lauteilla nautittu olut ei vaaraksi olekaan, käytä alkoholia löylyissä kohtuudella. Vauhdikkaampi juhannusjuhlinta on parempi aloittaa vasta saunonnan jälkeen.

8. Saunaan muovimukeja. Rikkoutuneen lasipullon sirpaleita on vaarallista keräillä hämärän saunan lattialta. Juoma kannattaa siksi nauttia mieluummin esimerkiksi muovimukista.

9. Sulattele ruokaa. Täydellä mahalla saunominen voi tuntua epämiellyttävältä, vaikkei se vaarallista olekaan. Juuri syöneenä verenkierto keskittyy vatsaan, mikä saattaa alkaa nukuttaa tai kuvottaa löylyjen lämmössä.

10. Vilvoittele säännöllisesti. Viivy saunan terassilla löylyjen jälkeen 10-15 minuuttia tai suuntaa järveen. Keho ehtii jäähtyä tarpeeksi ennen pulahdusta, eikä yhtäkkinen lämpötilaero ole terveydelle haitallinen.

11. Vilkastuta verenkiertoa. Vastominen vilkastuttaa pintaverenkiertoa. Hehkeän punakka iho on tavoite lauteilla läiskytellessä. Vastominen ei kuitenkaan saa sattua. Jos haluat vastoa saunakaveria, muista aloittaa varovasti ja kuunnella toisen mieltymyksiä.

Koivuvastaan kannattaa lisätä rohkeasti jotain uutta, esimeriksi mintun oksia. Keski-Euroopassa suositaan tammesta tehtyä oksakimppua.

Vinkit antoi Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.

Tämä herkku on kehoa hoitava terveyspommi. Sen hyvät vaikutukset löytyvät myös apteekin hyllyltä.

1. Kevyt herkku

Makeakaan mansikka ei sisällä juuri lainkaan energiaa, mistä syystä se sopii mainiosti linjoistaan huolta pitävän herkkupalaksi. Ylikuormaa ei mansikoitakaan kannata syödä – ainakaan herkkävatsaisten.
Mansikassa on 47 kcal/100 g

Lue myös: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

2. Vitamiinia riittää

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinista on tullut suosittu lisäravinne, jonka uskotaan parantavan yleiskuntoa. C-vitamiinin nauttimisen flunssan aikana on havaittu lyhentävän flunssan kestoa – tosin tutkimuksissa määrät ovat olleet melko suuria.

Mansikassa on C:tä 60 mg/100 g, appelsiinissa 51 mg/100 g

Mikä amppelimansikoissani on vikana? 5 ongelmaa ja ratkaisua

3. Popsi janopalana

Juotko varmasti riittävästi vettä? Helteellä veden saaminen on entistä tärkeämpää. Miksi et tehostaisi nesteytystä mansikoilla? Yhdessä mansikassa on vettä 85 prosenttia.

4. Runsaasti kuitua

Kaksi desiä mansikoita sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää. Mansikan kuitu on veteen liukenevaa eli geeliytyvää kuitua. Liukenevat kuidut vaikuttavat positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

5. Makea kuin karkki

Mansikan makeuden tekee fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi nostaa verensokeria muita sokereita hitaammin, mutta maistuu esimerkiksi ruokosokeria makeammalle.

Fruktoosia eli hedelmäsokeria 3 g, sakkaroosia eli ruokosokeria 2,3 g ja glukoosia eli rypälesokeria 3,1 g/100 g

6. Vähentää turvotusta

Kun nestettä on kertynyt kehoon liikaa, se pöhöttää, vaikuttaa ulkonäköön ja väsyttää. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi.

7. Vatsan ystävä

Mansikassa on runsaasti foolihappoa, joka auttaa ruoansulatuskanavaa ja suolinukkaa voimaan hyvin. Erityisesti naiset kärsivät elämänsä eri vaiheissa folaatin eli foolihapon puutteesta.

Vierailija

Tiesitkö tämän mansikasta? 7 faktaa

En säilö ostomansikkaa ollenkaan pakastimeen,koska en niin hirveästi pidä mansikasta.Oman maan tuotosta olen yleensä vähän säilönyt.Nyt kyllä ei tarvi sitäkään säilöä kun mansikka"maa" on pienentynyt enkä uutta aio perustaa,myyrät, linnut ja etanat tykkää niistä liikaa,liian paljon työtä hyötyyn nähden.
Lue kommentti

Helsinkiläinen Merja Vuorisalo, 64, sai närästyksen ja ärtyneen suolen oireyhtymän kuriin välttämällä fodmap-hiilihydraatteja.

"Närästys- ja mahavaivani pahenivat noin vuosi sitten. Oli stressiä, elämänmuutosta ja jäin eläkkeelle. Vaivoja oli ollut aikaisemmin satunnaisesti, mutta sitten, kahden voimakkaasti chilillä maustetun aterian jälkeen tuli valtava närästys ja vatsan turvotus.

Ruokatorvea, rintaa ja selkää poltti. Turvotus ylävatsassa oli kova ja ruokatorveen nousi ruokaa. Parina yönä tuskat olivat niin kovat, että luulin saaneeni sydänkohtauksen.

Menin lääkäriin, kun mikään ei auttanut. Hän epäili heti ärtyneen suolen oireyhtymää. Sain Rennietä ja voimakkaampaa närästyslääkettä. Renniestä oli vähän apua, mutta toinen lääke vain pahensi oireita.

Lääkäri kehotti minua kokeilemaan kahden kuukauden ajan fodmap-hiilihydraatteja välttävää ruokavaliota.

Palkokasveille kiitos ei!

Fodmap-hiilihydraatteja on kasvikunnan tuotteissa. Ei niitä aivan täydellisesti voi eikä tarvitsekaan välttää, mutta sen olen huomannut, että vähentäminen lievittää ärtyvän suolen oireita. Olen yksinkertaisesti välttänyt palko- ja sipulikasveja, kaaleja, laktoosia sisältäviä maitotuotteita sekä makeisia ja muita tuotteita, joissa on ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia.

Myös ”vatsajogurtit” ja ”terveysjuomat”, jotka sisältävät lisättyjä kuituja ja inuliinia ovat vältettäviä. Lääkäri sanoi minulle, että ärtynyt suoli ei kestä niiden liukenematonta kuitua. Liukenevat kuidut, kuten pellavansiemenet, sen sijaan sopivat ärtyneelle suolelle.

Lue lisää aiheesta Etlehti.fissä:
Näin tunnistat ärtyneen suolen ja elät sen kanssa – 10 kysymystä

Kun tämä ei auttanut, tiukensin ruokavaliota. Fodmap-hiilihydraatteja on myös vehnässä, rukiissa ja ohrassa sekä ruskeasiemenisissä hedelmissä. Näitä ovat esimerkiksi omena, päärynä, kirsikka, luumu ja vesimeloni. 

Vältän myös punaista lihaa sekä raskaita, maustettuja ja rasvaisia ruokia. Tällä ruokavaliolla olen saanut sekä närästyksen että ärtyneen suolen pysymään kurissa.

Vatsaystävälliset hirssi ja tattari

Ruokavalioni on hyvin tavallinen. Aamupalana nautin puuroa. Lounaaksi syön usein sosekeittoa tai broileri-kasviskastiketta keitetyn hirssin tai tattarin kanssa. Myös tuore vihreä salaatti tekee  hyvää mahalle.

Voin syödä vain sitrushedelmiä, sillä melkein kaikissa muissa on tummia siemeniä. Välipalani on usein appelsiini. Iltaruoaksi nautin vaikka tattaripuuroa. Iltapalan kuittaan viilillä tai turkkilaisella jogurtilla, johon sekoitan kaakao­jauhetta. Sokeri aiheuttaa minulle närästystä, mutta steviaa voin käyttää.

Hyviä hiilihydraatteja vatsalleni ovat esimerkiksi peruna, banaani, riisi, tattari ja hirssi. Ruis ja ohra ovat minulle erityisen pahoja. Kauraa ja vehnää voin syödä joskus vähän.

Nyt kun vatsani on kunnossa, pystyn syömään vähän oikeastaan kaikkea. Lapsenlapsen kanssa olen tehnyt pizzaakin, sitä voin syödä palan. Silloin tällöin saatan ottaa vaikka kauraleipää tai spelttivehnäjauhoista leivotun leivonnaisen. Spelttivehnää pystyn nimittäin syömään.

Joskus kokeilen uutta, kuten voimaruuaksi kehuttuja goiji- ja mulperimarjoja jogurtin kanssa. Sain marjoista valtavat närästysoireet!

Ensiapuna närästykseen syön pari päivää mietoa sosekeittoa. Myös apteekissa myytävä Valmarin-sitraattiliuos on auttanut.

Jos oikein turvottaa ja närästää, lähden kävelylle. Liikunta laittaa aineenvaihdunnan toimimaan, närästys helpottaa ja ilmavaivat katoavat. Olen löytänyt uuden lajin, porrasjuoksun. Juosten portaat menevät kevyemmin kuin kävellen. Ja siinä tulee hyvä hiki.

Lääkärin mukaan myös hyvä vatsalihaskunto auttaa ärtyneeseen suolistoon, koska lihakset tukevat suolistoa.”

Mitä FODMAP-hiilihydraatit oikein ovat?

  • FODMAP-hiilihydraatit ovat suolis­tossa fermentoituvia lyhytketjuisia hiilihydraatteja, sokereita ja sokerialkoholeja.
  • FODMAP-nimi tulee englanninkielen sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Monosaccharides and Polyols.
  • Kuitumaiset FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät huonosti ohutsuolessa, joten ne päätyvät paksusuoleen. Paksu­suolen suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja.

Ominaisuus, ­ei sairaus

  • Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva, joka on yhdellä kymmenestä suomalaisesta. Naisilla se on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on kiusallinen, mutta ei vaarallinen.
  • Vatsa turpoaa ja eri puolilla mahaa tuntuu kipua. Joillakin on vuoropäivinä ummetusta ja ripulia. Toisilla on pää­asiassa jompaa kumpaa. Usein turvotus ja ilmavaivat pahenevat iltaa kohti.
  • Oireet voivat olla pitkään poissa­ ja joskus ne saattavat vaivata tiheästi.
  • Ärtyvä suoli on ominaisuus, ei sairaus. Ravinto ja psyykkiset tekijät vaikuttavat selvästi oireisiin. Hoidon ­kulmakivi on itselle sopivan ruoka­valion etsiminen.
Vierailija

Stressi kuriin Fodmap-ruokavaliolla – "lääkäri kehotti kokeilemaan"

Toistuva päivittäinen närästys oli tullut jo tavaksi iltaisin. Söinpä miten varoen tahansa. Sitten jätin kaiken viljan pois. Ennen olin syönyt mieluusti leipää. Lähinnä tummaa. Kokeeksi en syönyt mitään viljapitoista. Siis mitään ja missään muodossa. Kahvia punaisen maison kanssa join edelleen ja kasviksia söin. Melkein väklittömästi loppui polte ja närästys. Tätä leivättömyyttä ja jauhittomuutta meni kolme viikoa. Sitten teki mieli leipää ja olen sen palauttanut syömisiini, mutta lievää...
Lue kommentti

Mistä tietää, johtuuko äkillinen alaselän kipu pienestä kudosvauriosta eli noidannuolesta vai välilevytyrästä, jonka paraneminen saattaa kestää viikkokausia? ET:n omalääkäri Risto Laitila kertoo videolla. 

Katso myös aiemmat videosarjan osat:

Riston vastaanotolla: Iltainen jalkojen levottomuus johtuu tästä

Riston vastaanotolla: Polvessa on nivelrikko – mitä tehdä?

Riston vastaanotolla: Diabetes voi iskeä salakavalasti – pidä silmällä näitä oireita

Riston vastaanotolla: Voiko homeoireita testata?

Kaikki Riston vastaanotolla -videosarjan osat löydät täältä!