Suurin osa meistä hengittää juuri ja juuri henkensä pitimiksi. Tiedostamalla hengityksensä voi edistää mielen ja kehon hyvinvointia.

Keholla on kaksi omaa luontaista rytmiä. Sydämen sykkeeseen et voi vaikuttaa, mutta hengityksen rytmiin kyllä. Kun tiedostat hengityksesi, voit kehittää sitä.

– Hengitys liittyy kaikkiin elintoimintoihimme. Se on avain, joka yhdistää mielen ja kehon. Hengitys on aina läsnä. Se on ankkuri nykyhetkeen: ei ole eilistä tai huomista hengitystä, fysioterapeutti ja pilatesohjaaja Salla Salo kuvailee.

Hengityksen ensisijainen tehtävä on kuljettaa kehoon happea ja poistaa kuona-aineita. Hengityksensä tiedostamalla voi vaikuttaa merkittävästi omaan hyvinvointiinsa. Sairaudet voivat estää hyvää hengittämistä, mutta suuri merkitys on myös vartalon asennolla.

Perinteinen ajatus on, että ihminen painuu iän mukana kasaan. Silloin keuhkot joutuvat ahtaalle, ja hengitys muuttuu.

– Näin ei tarvitse tapahtua, jos tukilihaksista löytyy voimaa, Salla Salo vakuuttaa.

Muutama hengitysharjoitus säännöllisesti ja usein toistettuna auttaa kehoa pikkuhiljaa löytämään tasapainon.

– Kyseessä ei ole kurssi, vaan uudenlainen tapa olla kehossa.

Pingotus ei kannata

Ihmisen pystyasento on taistelua painovoimaa vastaan. "Olkapäät taakse ja lapaluut yhteen! Otas nyt oikein ryhdikäs asento!" kehotettiin aikoinaan.

Jumppatyttöasento tai armeijaryhti lukitsevat hengityksen ja voivat jopa aiheuttaa alaselkään kiputiloja.

– Toki ojennus on tärkeää, mutta kun asentoon löytyy oikea tasapaino, sitä ei tarvitse pingottaa eikä puskea väkisin. Ei auta väittää notkoselkää perinnölliseksi, sillä asento on tottumiskysymys. Kun on tietoinen kehostaan ja sen asennoista, niitä pystyy muokkaamaan, Salla Salo vakuuttaa.

Väsymys ja alavireisyys johtuvat usein siitä, että hengitys on liian pientä. 

Liu’uta rintakehän alareunassa olevia kylkikaaria aavistuksen alas ja sisäänpäin. Tuen aktivoituessa etupuolella aivoista tulee viesti selälle, että se voi antaa periksi ja rentoutua.

Kun mieli on virkeä ja iloinen, kehoa jaksaa kannatella. Väsymys, nuutunut olo ja alavireisyys johtuvat usein siitä, että hengitys on liian pientä, eikä keuhkoihin kulje happea.

Sisäänhengitys tukevoittaa, uloshengitys pehmentää. Hengityksen tehon suorituksessa voi kokea itse esimerkiksi nostaessaan taakkaa.

Jos olo on nuukahtanut, tee iso sisäänhengitys ja anna uloshengityksen virrata niin pitkään kuin ilmaa riittää. Se rauhoittaa ja tasapainottaa kehon tilan välittömästi.

Rauhallinen hengitys auttaa lihaksia rentoutumaan. Se on yksinkertainen tapa torjua painetta ja kiirettä, auttaa parempaan uneen, aktivoida ruuansulatusta ja jopa näyttää hoikemmalta, jos sellaista haluaa tavoitella.

Avainsana on keskiselkä

Tiedosta, mihin hengityksesi kulkee. Jääkö se pihisemään keuhkojen yläosaan vai hengitätkö liikuttelemalla alavatsaasi?

Istu rauhallisesti tuolilla ja kuuntele hengityksesi reittiä. Tarkkaile, mikä kohta kehossasi laajenee ja mikä supistuu. Kiinnitä huomiota erityisesti uloshengitykseen.

Hengityksen korjaaminen alkaa korjaamalla asento. Usein rintakehän asento on virheellinen, jolloin se lukitsee hengityksen.

– Pallealihaksen toiminta aloittaa aina sisäänhengityksen. Pallea on ohut, litteä lihas rinta- ja vatsaontelon välissä. Se kiinnittyy kylkiluihin, rintalastaan ja selkänikamiin, Salla Salo kuvailee.

Tärkeää on selkärangan tuki ja rintakehän oikean asennon löytäminen.

Pallea liikkuu hengityksen tahdissa. Sen liike ei näy ulospäin, mutta lihas liikkuu pitkän matkan navan ja rintakehän välisellä alueella. Kun pallea saa supistumiskäskyn, se lähtee painautumaan alaspäin ja levenee hieman. Usein seurauksena on vain mäntämäinen pumppaus ja vatsan pullistelu. Jos keskivartalon tukilihaksisto toimii, se toimii kuin tukisylinteri, jonka kattona pallea on.

Selkärangan tuki ja rintakehän oikean asennon löytäminen ovat tie hengityksen parantamiseen.

Suurin osa keuhkojen tilavuudesta sijaitsee selässä ja kyljissä, ja isoihin palkeisiin olisi saatava ilmaa.

Keskiselän alueelle, lapaluiden väliin kiinnittyy paljon lihaksia ja muun muassa pallean takaosan säikeet. Salla Salo kertoo, että hengityksen muuttuessa pinnalliseksi tai katkonaiseksi juuri tämä keskialue alkaa tyypillisesti kiristyä.

– Keho reagoi kaikkeen, mitä sen ympärillä tapahtuu, myös sellaisiin seikkoihin, joita ei itse tiedosta. Alkukantainen reaktio, suojaudu tai pakene, vaikuttaa hengitykseen. Kun kadulla kuuluu hälytysajoneuvon piipaa-ääni, keho jännittyy ja hengitys pysähtyy.

Keho ja hengitys reagoivat, jos ympäristössä on liikaa ärsykkeitä, ääniä, hälinää ja tapahtumia, ja jos päivittäistä touhua on liikaa. Kehoa alkaa kiristää, ja tunne lähtee liikkeelle usein juuri keskiselästä.

Kun keskiselkä kiristyy, rintakehä kallistuu taakse. Silloin on hankala hengittää taaksepäin. Silloin rintaranka tavallisesti ojentuu ja jäykistyy, ja sen luonnollinen, pyöreä pehmeys katoaa. Se aiheuttaa muutoksia ja kiputiloja hartialinjaan, kaulaan, niskaan ja päähän.

"Jos on ollut jäykkä kymmeniä vuosia, joustoa voi lähteä hakemaan pikkuhiljaa."

Vartalo paljastaa tyylin

Hengitys muokkaa tiedostamattomasti ulkomuotoamme.

"Pois tieltä! Tässä tulen minä! On pakko pärjätä, mutta tämä panssari kestää."

Miehellä voi olla tynnyrimäinen rintakehä, joka on jäykistynyt sisäänhengitysasentoon. Olemukseen liittyy kaikkivoipainen mielenmaisema. Silloin kehon tuntemuksia tiedostetaan huonosti, niitä ei osata kuunnella ja niitä pidetään toisarvoisina.

– Sydänparkakaan ei saa apua rintakehän liikkeistä, sillä rintakehän liikkuvuus avustaa sydämen toimintaa. Jos on ollut jäykkä kymmeniä vuosia, joustoa voi olla vaikea löytää, mutta sitä voi lähteä hakemaan pikkuhiljaa, Salla Salo muistuttaa.

"Tahdon olla näkymätön. Älkää nyt minun takiani…Eihän minusta ole mitään vaivaa?"

Toisessa äärilaidassa ovat naiset, joiden rintakehä on lukkiutunut uloshengitysasentoon. Silloin asento on supistunut ja vetäytynyt kasaan.

– Keskitie kulkee sisään- ja uloshengityksen vuoropuhelussa, jossa on sekä aktiivinen vaihe että palautumisvaihe. Rintakehän, lantion ja pään pitäisi olla samassa pystylinjassa, jolloin on mahdollista ohjata hengitystä keuhkoihin, sivulle ja taakse, eli sinne, missä on suurin hengityskapasiteetti.

Sisäänhengitys kannattaa tehdä nenän kautta, sillä ikääntyessä limakalvot haurastuvat.

Kylmä piinaa keuhkoja

Ikääntyneen keuhkot eivät tuuletu riittävästi. Sisäpuoli on siivottava, että pysyisi virkeämpänä.

Jos mahdollista, sisäänhengitys kannattaa tehdä nenän kautta, sillä ikääntyessä limakalvot kuivuvat ja haurastuvat. Suun kautta hengitettäessä limakalvot altistuvat kylmälle, ja keuhkoihin kulkeutuu pienhiukkasia ja bakteereita.

Jos kylmällä säällä haluaa liikkua ulkosalla, voi olla perusteltua käyttää hengityssuojaimia, jotka lämmittävät ilman. Kylmä ilma supistaa keuhkoputkia, jolloin hengitys jää pinnalliseksi.

Vaikka kuinka tykkäisi talvesta, keho ei siitä tykkää – poikkeuksena ovat kylmäpakkaukset kivun lievitykseen ja pistäytyminen avannossa. Paljaat kasvot ja kylmän ilman hengittäminen muovaavat ihmisen heti kokovartalokipsiin.

Jos hengityksessä rohisee lima ja hengitystiet tuntuvat tukkoisilta, kannattaa kokeilla perinteistä konstia, eli puhaltaa pilliä pitkin täysinäiseen vesipulloon. Vesi vastustaa uloshengitystä ja voi saada hengitystiet avautumaan. Konsti saattaa auttaa myös yskänärsytykseen.

Kun opettelee tiedostamaan hengityksensä, jopa astmakohtauksia voi hillitä paremmin.

Hengitystä harjoittelemalla on mahdollista lisätä hengityskapasiteettia. Ehkä hengitystieinfektiotkaan eivät tule niin helposti, kun hengitystiet pysyvät auki.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2014.

Maastopyöräily on oivallinen kuntoilu- ja liikuntalaji, joka vie lähelle luontoa. Näillä ohjeilla pääset vauhtiin.

1.  Hanki maastopyörä ja varusteet, kuten kypärä suojalasit ja ajohanskat. Hyvän pyörän saa 900–1000 eurolla. Tutki pyöriä, joiden ulkonäöstä pidät. Maastopyöriä on vain vähän vuokrattavissa.

2. Kun valitset maastopyörää, käänny asiantuntijaliikkeen puoleen. Näin saat oikean kokoisen ja käyttötarkoitukseesi sopivan pelin. Jos on maastopyöriä tunteva ystävä, ota hänet mukaan. Pyydä saada tehdä kunnollinen koeajo.

3. Älä haksahda ostamaan alennus-, esittely- tai niin sanottua markettipyörää, ellet ole aivan varma, että se sopii käyttötarkoitukseesi. Huokeissa markettipyörissä on halvat osat, jotka eivät kestä maastossa.

Älä haksahda halpaan markettipyörään

5. Netistä ostettaessa kannattaa selvittää oikea koko. Myyjien sivuilla on eritasoisia laskureita koon selvittämiseksi. Kannattaa muista, että ulkomailta ostelulla pyörällä ei ole Suomessa välttämättä edustusta tai huoltoa.

6. Maastoon voi lähteä omin päin ja opetella ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Maastopyöräilyn perusteet kannattaa kutienkin ottaa haltuun alkeiskurssilla, joita järjestävät pyöräilyseurat ja Suomen Ladun paikallisyhdistykset kautta maan.

7. Pyöräilyseurat ja latuyhdistykset järjestävät myös eritasoisia porukkalenkkejä. Niihin voi osallistua kuulumatta seuraan tai yhdistykseen.

Vinkki! Suomen Ladun maastopyöräilykurssit järjestää aloittelijoille maastopyöräilykursseja 15 eri paikkakunnalla. Kurssit alkavat Helsingissä 3.5. ja päättyvät Kauhajoelle 25.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Suomen ladun paikallisyhdistyksistä. Lisätietoa myös Suomen Ladun Facebook-sivuilla.

 

 

 

Intohimo tuntuu olevan muotisana, mutta suomalainen puhuu mieluummin innostuksesta tai tekemisen palosta.

1. Mitä intohimo on?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sillä tarkoitetaan pysyvää, voimakasta halua. Sanaa voidaan käyttää monen erilaisen asian yhteydessä, esimerkiksi syöminen tai pelaaminen voivat olla intohimoja. Myös poliittisia intohimoja on olemassa. Intohimo on tunne siitä, että jokin vetää ihmistä voimakkaasti puoleensa. Arkikielessä intohimon synonyymeinä käytetään innostusta ja tekemisen paloa. Seksuaalinen intohimo puolestaan on voimakasta seksuaalista vetoa yleensä toista ihmistä kohtaan.

2. Monella työpaikalla hehkutetaan, että kaikkien pitäisi tuntea intohimoa työhönsä, ja monet kaipaavat tavalliseen arkielämäänkin intohimoa. Miksi intohimoa "pitää" kokea arjessakin?

Intohimo sanana on monille suomalaisille vähän vaikea, sillä suomalaisia pidetään tunneilmaisultaan varsin tasaisina moniin muihin kansakuntiin verrattuna. Intohimo kuulostaa korviimme "kohkaamiselta". Tarvitsisimme vähän maltillisemman termin kuvaamaan innostusta ja tekemisen paloa, jotka sinänsä ovat hyviä asioita. Olemme tutkijatovereiden kanssa pohtineet, mikä voisi olla parempi termi. Draivi? Työn imu? Sisäinen motivaatio? Innostus? Täydellistä termiä ei ole vielä löytynyt.

3. Onko intohimo tai tekemisen palo aina hyvä asia?

Kanadalainen professori Robert Vallerand puhuu harmonisesta ja pakkomielteisestä intohimosta. Innostus johonkin asiaan on harmonista silloin, kun se on tasapainossa muun elämän kanssa. Silloin se palvelee meitä ja hyvinvointiamme. Pakkomielteinen intohimo vie ihmisen huomiota ja aikaa niin paljon, että ihminen ei pysty enää kontrolloimaan sitä.

4. Tuntevatko kaikki ihmiset intohimoa?

Uteliaisuus sekä kyky innostua ja kiinnostua ovat ihmiselle lajityypillisiä ja synnynnäisiä ominaisuuksia. Kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat kuitenkin siihen, miten uteliaisuus pääsee esiin. Jos on kasvanut ankeassa ympäristössä, jossa synnynnäistä uteliaisuutta ei ole ruokittu, kyky innostua voi tukahtua. Jos kaikki voimat menevät siihen, että joutuu tekemään pakollisia asioita, voi olla vaikeaa innostua mistään.

5. Silmät palaen, kovaan ääneen harrastuksestaan tai työstään puhuva ihminen - sellainenko on intohimoinen ihminen?

Ihmisillä on luonnollisesti erilaisia temperamentteja. Jotkut ovat jatkuvasti innostuneita jostain ja antavat sen näkyä ja kuulua. Usein heillä innostuksen kohde vaihteleekin, tänään se on tätä ja huomenna jotain muuta. Osa ihmisistä on ulospäin hyvin tyyniä, mutta siitä huolimatta he voivat olla todella sitoutuneita ja uppoutuneita asiaansa. Sellainen tyyppi ehkä vierastaisi sanaa intohimo tai innostuskin, vaikka he kokisivat samanlaista syvää tekemisen poltetta kuin joku luonteeltaan voimakastemperamenttinen henkilö.

6. Mitä hyötyä intohimosta tai voimakkaasta innostuksesta on?

Se on ihan sellaisenaan hieno juttu, sillä innostuksen kokeminen on hyvä tunne. Elämä olisi harmaata, jos ei koskaan innostuisi.
Tutkimuksissa on myös todettu, että jos ihminen kokee työn imua ja tekemisen poltetta, hän on yleensä myös oma-aloitteisempi ja luovempi kuin sellainen, joka ei ole innostunut. Innostus houkuttelee meidät oppimaan uutta ja sen ansiosta saamme aikaan enemmän kuin tilanteessa, jossa tekeminen tuntuu tylsältä. Innostus voi siis lisätä myös tuottavuutta ja aikaansaavuutta.

7. Onko työn imu sama asia kuin flow, josta myös paljon puhutaan?

Flow on tila, jossa ihminen keskittyy tekemiseensä niin täydellisesti, että hän kadottaa ajan ja paikan tajunsa. Se edellyttää, että omat taidot ja työn antamat haasteet ovat sopivasti tasapainossa. Flow voi olla yksi tapa kokea työn ja tekemisen imua, mutta se ei ole ainao tapa. Jos koen flow'ta työssäni, niin todennäköisesti myös työn imu on vahva. Mutta voin kokea työni innostavaksi ja arvokkaaksi, vaikka en olisi flow-tilassa. Eli työn imu on flow'ta laajempi käsite.

8. Työhön liitettävä intohimon tunne tuntuu muoti-ilmiöltä. Onko se nyky-ajan ilmiö vai ovatko ihmiset tunteneet intohimoa tekemisiinsä myös 50 vuotta sitten?

Nykyään arkielämässä on vähemmän pakollisia tehtäviä kuin vaikkapa 50-luvulla. Iso osa rutiinityöstä on kadonnut ja koneellistumisen ansiosta esimerkiksi kotitöihin menee vähemmän aikaa. Ihmisten on mahdollista tietoisesti pohtia, mikä on heidän kiinnostuksen kohteensa ja mihin he haluavat laittaa aikaansa.

Mutta kyllä agraariyhteiskunnassakin on varmasti koettu innostusta. Esimerkiksi Kustaa Vilkunan kuvaukset 1800-luvun talkoista osoittavat, että meininki on ollut aika innostavaa. Töitä tehtiin tutussa porukassa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi sadonkorjuu oli konkreettinen työ, jonka tulokset näkyivät ja jonka ansiosta koko yhteisö selvisi talven yli seuraavaan satokauteen.

9. Mikä on varmin tapa tappaa innostus?

Tekemisen liika kontrollointi ja mikromanagerointi eli työhön liittyvien pienenpienten yksityiskohtien johtaminen. Jos joku jatkuvasti puuttuu innostuneen ihmisen tekemiseen, seurauksena on useimmiten innostuksen laantuminen: työntekijä kyllä tekee, mutta vain siksi, että hänen pitää tehdä.

10. Mitä jos ei tunnista itsessään innostusta? Voiko innostusta oppia?

Jos on joutunut elämään ilman oppia ja kokemusta innostumisesta, innostuksen houkutteleminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Vuosien ja vuosikymmenien aikana rakentuneiden psykologisten mekanismien purkamiseen menee pitkään. Se usein vaatii systemaattista työtä ja joskus myös terapeutin tai muun ammattiauttajan apua.

11. Miten itsessään piilevän intohimon voisi löytää?

Kysy itseltäsi, mitä tykkäät tehdä asian itsensä vuoksi. Jos mitään ei tule heti mieleen, kokeile jotain. Jos haet innostavaa harrastusta, mene kokkikurssille tai joogaryhmään, kokeile mahdollisimman erilaisia juttuja. Huomaat pian, mikä tuntuu omimmalta.

Olisi hyvä löytää sellaisia tekemisen muotoja, joissa tuntee toteuttavansa itseään. Moni meistä elää ulkoisten odotusten mukaan. Omia ajatuksia selventävä kysymys on myös: mitä tekisin, jos en joutuisi pelkäämään mitään? Tai mitä tekisin, jos en välittäisi tippaakaan siitä, mitä muut ajattelevat?

Asiantuntijana filosofi, kirjailija ja tutkija Frank Martela.

Monen keho käy ylikierroksilla koko ajan, mutta tilanteen korjaaminen ei ole oikeasti mitään tähtitiedettä. Näin vakuuttaa stressin anatomian hallitseva asiantuntija.

”Eihän tässä näin pitänyt käydä: Mihin elämästäni katosi 15 vuotta?”

Tämän lauseen stressinhallinnan ammattilainen, kouluttaja Mia Jokiniva kuulee usein.

– Paljon puhutaan ja pidetään yllä myyttiä työelämän stressaantuneista nuorista johtajista ja urakeskeisistä miehistä. Tyypillinen nykyajan stressaaja on kuitenkin 50-vuotias nainen.

Mia toimii päätyökseen retriitti- ja kokouskeskus Villa Mandalassa. Hän kouluttaa siellä muun muassa stressinhallintakursseilla – joissa käy asiakkaina nimenomaan paljon näitä stressaantuneita keski-ikäisiä naisia.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisnaisilla on aikaa itselleen vasta sitten, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja lentäneet pois pesästään.

Mielenkiintoista! Työstressi masentaa vielä eläkkeelläkin

Tuossa vaiheessa kiire ja stressaava arki ovat voineet saada kehossa aikaan ei-toivottujakin muutoksia. Vanhemmiten naishormonien tuotanto vähenee luonnostaan, eikä stressihormonien jatkuva erittyminen ainakaan auta vaihdevuosioireisiin, mainitsee Mia.

– Stressaantuneen vaihdevuodet voivat aikaistua, kun kortisoli on tapissa. Moni kamppailee tässä iässä elämänmuutoksen kanssa, hyvästelee kotoa muuttavia lapsia, suorittaa uraa tai laihduttaa jatkuvasti, jolloin keho ei ole koskaan palautumistilassa, Mia kertoo ET-lehdelle.

Laihduttajan ei kannata unohtaa liikuntaa, mutta tärkeintä olisi sitäkin ennen saada kortisolitasot alas. Mutta miten stressihormonia voi itse säädellä?

”Eläkeläisstressi iskee”

Jatkuva ylikierroksilla oleminen leimaa Mian mielestä tätä aikaa muutenkin. Moni elää kaikkea suorittaen ja rentoutuu keinoilla, jotka vain kiihdyttävät entisestään kehoa – kuten alkoholin tai liikunnan avulla.

Mian mukaan stressiä voi hoitaa myös luonnonmukaisesti. Tällä hän tarkoittaa säännöllisiä rentoutumisharjoituksia. Uuteen kirjaansa Stressin luomuhoito hän on koonnut monia harjoituksia ja tutkimustuloksia niiden toimivuudesta.

– Esimerkiksi eräästä Harvardin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta on saatu positiivisia tuloksia aloittelijankin näkökulmasta.  Kun tutkittava ryhmä teki keskittymisharjoituksia joka päivä kahdeksan viikon ajan, nähtiin paljon positiivisia muutoksia muun muassa aivojen rakenteessa. Kestoltaan harjoitukset olivat puoli tuntia, hän selvittää ja jatkaa:

– Täytyy muistaa, että on yksilöllistä, miten harjoitukset vaikuttavat. En väitä, että kaikki toimivat kaikilla. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun mieleen tulee, että jotain pitäisi tehdä stressaantuneelle ololleen, voi olla vaikeaa istua alas ja yrittää tehdä keskittymistä vaativia harjoituksia.

Mia suositteleekin ylikierroksilla käyville ja miksei iäkkäämmillekin kehollisten rentoutusharjoituksien aloittamista mielen tekniikoiden sijaan.

–  Eläkeläisstressi vaivaa yllättävän monia. Kun omat lapset ovat arjen puristuksissa ja sinkoilevat sinne tänne, isovanhemmat hyppäävät silloin usein avuksi. Tämä stressaa monia, vaikka eläkeajan pitäisi olla heille se ansaittu hengähtämisen aika.

Lue myös: Ahdistaako? Stressaako? Helpota oloasi kymmenessä minuutissa Mian ohjein

Tätä kaikkea stressi saa kehossasi aikaan

  • sydän lyö nopeammin ja pumppaa enemmän verta
  • verenpaine nousee
  • hengitys kiihtyy
  • hapenkulutus lisääntyy
  • stressihormonitasot nousevat
  • maksa vapauttaa sokeria ylimääräiseksi energiaksi
  • haima tuottaa vähemmän insuliinia
  • verensokeri nousee
  • ruoansulatuselimiin virtaa vähemmän verta, lihaksiin enemmän
  • hikoilu lisääntyy
  • lihakset jännittyvät
  • vastustuskyky heikkenee

Kysely

Ahdistaako?

Kyllä
Kyllä
77.0%
Ei
Ei
22.9%
Ääniä yhteensä: 87

Punaisen Ristin ensiapusovellus voi pelastaa sinun tai läheisesi hengen. Video näyttää, miten lataat sovelluksen puhelimeesi.

Punainen Risti -sovellus on hyvä lisä jokaiseen puhelimeen. Ilmaisen mobiilisovelluksen avulla ensiapuohjeet ja verenluovutustiedot kulkevat aina mukanasi. Sovelluksen käyttö ei vaadi verkkoyhteyttä, joten se toimii aina.

Sovellus on saatavilla maksutta iPhone-, Android- ja Windows-puhelimiin sekä tabletteihin. Katso yllä olevalta videolta, miten lataat sovelluksen.

Mobiilisovelluksesta löydät ensiapuohjeet onnettomuuksien, tapaturmin ja sairauskohtausten varalle. Tutustu niihin rauhassa. 

Sovellus ei korvaa ensiapukurssia, mutta se kannattaa ladata puhelimeen opiksi ja muistin tueksi. Sovelluksesta löydät myös tiedot tulossa olevista Punaisen Ristin ensiapukursseista.

Sovellus palvelee myös verenluovuttajia. Palvelussa voit merkitä puhelimen muistiin omat luovutustietosi ja tialta muistutuksen seuraavasta mahdollisesta luovutuspäivästä. Voit myös tarkistaa ajantasaisen veriryhmäkohtaisen veritilanteen sekä tarkistaa testin avulla, voitko luovuttaa verta. Lisäksi palvelu näyttää kartoilla lähimmät veripalvelutoimistot ja verenluovutustilaisuudet.

Löydät puhelimesta myös Hätätilanteet-kohdan. Se näyttää osoitteesi ja koordinaattisi, kunhan puhelimesi paikannus on päällä (saat sen päälle asetuksista). Voit myös soittaa sovelluksen avulla 112-hätänumeroon. 

Sovelluksen kautta voit myös tehdä lahjoituksia SPR:n keräyskohteisiin.