Naturistit tietävät, että ilkosillaan olo paitsi hellii ihoa, tekee hyvää myös päänupille. Mitä muuta naturismi on? Lue asiantuntijoiden vastaukset.

Mitä naturismi on?

Naturismi on tapa elää ilman vaatteita, alastomuudesta nauttien. Naturismia harrastavaa henkilöä sanotaan naturistiksi.

Suomessa alastomuudesta nauttivia ihmisiä kutsuttiin pitkään nudisteiksi. Nykyään naturisti on yleisempi termi. Sanoilla on myös ideologinen ero. Naturismiin kuuluu yhteisöllisyys, kun taas nudismi nähdään ennemmin henkilökohtaisena haluna olla alasti.

Suomessa alastomuus on monia muita maita luonnollisempaa. Tutkimusten mukaan moni liikkuu ainakin ajoittain mökillä kelteisillään asiaa sen kummemmin ajattelematta. Toisaalta asiaan vaikuttaa harva asutuksemme, joka mahdollistaa alasti olon ilman vieraiden silmäparien läsnäoloa. Perinteinen saunakulttuurimme taas on totuttanut olemaan alasti toisten nähden.

Missä saa olla alasti?

Nykyinen järjestyslaki sallii alastomuuden kaikkialla, kunhan siihen ei liity häiritsevää tai loukkaavaa käytöstä. Hyvillä käytöstavoilla selviää pitkälle. Alaston ihminen keskellä tavallista uimarantaa voi hämmentää, mutta jo parisataa metriä sivummalta voi löytyä sopivan rauhallinen kohta, jossa voi olla alasti ketään häiritsemättä. Useimmiten naturistit ovat kuitenkin alasti kotona tai mökillä.

Miksi naturistit haluavat olla alasti?

Hyvä olo syntyy erilaisista asioista. Joku tykkää lontustella villasukat jalassa, toinen nakkaa vaatteet pois aina kun se on mahdollista.

Alaston on vapaa vaatteiden vankeudesta, näin ajattelevat useimmat naturistit. Osa naturisteista kokee vaatteet ahdistavina, osalle taas tärkeämpää on ilmavirran hyväily iholla ja vaatteettomuudesta syntyvä keveyden tunne.

Missä naturisti voi toteuttaa luontoaan?

Yleisin mielikuva naturisteista liittyy nakurantoihin, mutta ne ovat vain pieni osa harrastusta, eivätkä kaikki naturistit suinkaan rannoilla käy.

Suomessa on kaksi naturistiyhdistystä. Ne järjestävät erilaista toimintaa, kuten leirejä ja tapaamisia. Suosittuja ovat myös naturistivaellukset, joilla patikoidaan luonnossa alasti.

Talvisin yhdistykset järjestävät naturistitapaamisia uimahalleissa. Suomessa on naturismin kannalta valitettavan lyhyt lämmin kausi. Monet naturistit suuntaavatkin talvisin lomalle lämpimämpiin maihin.

Onko alastomuudella terveyshyötyjä?

Joka toisella keski-ikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä on herkkä iho. Sen tehokasta itsehoitoa on auringossa olo, koska ultraviolettisäteily heikentää ihon ärtyvyyttä.

Kuivasta ihosta kärsivillekin aurinko tekee hyvää, sillä se lisää ihon kosteana pitävien keramidien muodostumista. Atooppisesta ihosta kärsivistä 90 prosentilla auringonvalo rauhoittaa ihottumaa. Alaston ihminen saa auringonvalosta täyden hyödyn.

Naturistit itse painottavat henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Osin siihen vaikuttaa alastomuuden tuoma vapauden tunne. Kiristävien vaatteiden riisuminen ja ihoa hyväilevä ilma tuovat hyvän olon tunteen. Myös naturistiyhteisö koetaan tärkeäksi henkiseksi voimavaraksi. Lähes jokainen kiittelee mukaan tulemisen helppoutta ja on onnellinen toimivan ystäväpiirin saamisesta.

Moni arkailee alasti olemista kokiessaan vartalonsa epätäydelliseksi tai jopa rumaksi. Muiden alastomien ihmisten joukossa on helppo huomata, että harva on kreikkalaista jumalaa muistuttava lihaskimppu tai valokuvamallin mitoissa. Oman vartalon hyväksyminen ja sen ainutlaatuisen kauneuden ymmärtäminen parantavat itsetuntoa.

Voiko alastomuudesta olla haittaa terveydelle?

Auringon UV-säteily on ihosyövän pahin aiheuttaja. Sen takia ihon palamista tulisi aina välttää. Auringonvalo saattaa aiheuttaa muitakin vaivoja, kuten aurinkoihottumaa. Lisäksi on sairauksia, joiden oireita UV-säteily voi pahentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi huuliherpes ja punahukka.

Miten iho kannattaa suojata, jos on auringossa alasti?

Naturisteille sopivat samat ohjeet kuin muillekin, suojattavaa ihoa on vain enemmän näkyvissä. Kesäkelillä ei kannata oleilla suorassa auringonpaisteessa pitkiä aikoja ainakaan puolenpäivän ja alkuiltapäivän aikana. Paras suoja voimakkaalta auringonvalolta ovat vaatteet. Naturistit jäävät vaille tätä suojaa.

Aurinkorasvaa ei sovi unohtaa. Sen tarkoitus ei ole lisätä auringossa vietettyä aikaa, vaan tarjota suojaa altistuksen aikana. Kannattaa käyttää rasvaa, jossa on mahdollisimman suuri suojakerroin.

Haittaavatko kylmä ja kuuma enemmän, kun kulkee alasti?

Alaston ihminen on luonnollisesti alttiimpi tuntemaan lämpötilanvaihtelut kuin vaatetettu.

Kuumalla säällä alastomuus on vain eduksi, mutta viileällä kelillä asia on toisin. Kylmänsieto on osin tottumiskysymys, mutta loputtomiin ei karaistunutkaan naturisti vilakkaa kestä.

Talvella on monessa asunnossa sisälläkin sen verran viileää, ettei alasti voi olla pitkiä aikoja paikoillaan. Pienikin puuhastelu riittää pitämään olon lämpöisenä. Imurointi, tiskikoneen tyhjentäminen ja pölyjen pyyhkiminen pistävät veren kiertämään. Naturistit kertovat leikillään, että talvisin heillä on kotona paljon siistimpää kuin kesäisin.

Liittyykö naturismiin seksuaalisia ajatuksia?

Naturismissa ajatellaan, että kyse on samanlaisesta yhdessäolosta ihmisten välillä kuin vaatteet päälläkin. Alastomuudella ei tavoitella seksiä. Naturismiin ei myöskään kuulu tuijottelu tai itsensä esittely.

Meidän suomalaisten voisi kuvitella olevan tottuneita luonnollisen alastomuuteen saunakulttuurimme kautta. Alastomuus on luonnollinen osa saunakulttuuria, eikä senkään pitäisi aiheuttaa meissä seksuaalisia ajatuksia.

Miten suhtautua kumppanin haluun kulkea ilkosillaan, jos se ei itseä kiinnosta?

Jos suhteessa toinen osapuoli on kiinnostunut naturismista ja toinen ei, ei auta muu kuin keskustella aiheesta yhdessä avoimesti.

Eriävien mielipiteiden kanssa tarvitaan molemminpuolista ymmärrystä. Naturistikaan ei ole joka paikassa alasti, eli varmasti hyvässä suhteessa voidaan sopia alastomuuteen sääntöjä ihan niin kuin parisuhteen kaikissa muissakin asioissa.

Vastaajina seksuaaliterapeutti Sari Mäki, erityistason seksuaaliterapeutti, RFSU ja Osmo Heinonen, Luonnonmukaiset ry.

Artikkeli on julkaistu ET-lehdessä 13/2016.

Vanhemmiten lääkityksiltä ei voi välttyä, ja tiettyjen lääkkeiden sivuvaikutuksena voi olla haluttomuutta tai erektiohäiriöitä.

Monet niin fyysisten kuin psyykkisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet aiheuttavat tai vahvistavat seksuaalisia toimintahäiriöitä.

– Tavallisimmin lääkkeet aiheuttavat seksuaalisen halun, kiihottumisen ja orgasmin häiriöitä sekä miesten erektiohäiriöitä. Miesten erektiohäiriöistä noin yksi kymmenestä johtuu yleensä lääkkeistä. Toki pitää muistaa se, että lääkitys voi myös tuoda helpotusta seksuaaliongelmiin, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti RFSU Sari Mäki.

Betasalpaajat ja haluttomuus

Psyykenlääkkeiden tavallisimpia haittavaikutuksia on seksuaalinen haluttomuus. Masennus itsessäänkin myös vähentää seksuaalista halukkuutta, ja lääkitys voi tuoda helpotustakin tilanteeseen.

Muita ongelmia voivat olla seksuaalisen kiihottumisen ja laukeamisen ongelmat. Verenpainelääkkeistä beetasalpaajat ja osa nesteenpoistolääkkeistä voivat aiheuttaa haluttomuutta ja erektiovaikeuksia.

Mikä sitten neuvoksi, jos lääkkeitä on kuitenkin syötävä?

– Hyvä hoitotasapaino ja omatoiminen terveydestä huolehtiminen voi tuoda helpotusta lääkityksiin ja terveyteen, jolloin myös seksuaaliongelmat helpottuvat. Terveelliset elämäntavat eli painonhallinta, liikunta, terveellinen ravitsemus, kovien eläinrasvojen välttäminen ja suolan vähentäminen parantavat myös seksuaaliterveyttä, Sari Mäki korostaa.

Erektio-ongelmaan on lääkkeitä

Lääkityksiä ei pidä itsenäisesti vähentää tai lopettaa. Lääkärin kanssa on hyvä puhua seksuaaliongelmista, niin voidaan miettiä, onko lääkitystä mahdollista muuttaa. Jos lääkitys aiheuttaa erektio-ongelmia, siihen on hyviä lääkkeellisiä hoitoja.

Hyvä parisuhde ja avoin keskustelu kumppanin kanssa ovat myös avain parempaan seksuaaliterveyteen. Asiasta kannattaa siis puhua asiasta kumppanin kanssa.

Onko jossain outo kyhmy? Onko paino pudonnut ilman syytä? Moni miettii, voivatko oireet merkitä syöpää. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila kertoo, mitkä ovat sellaisia merkkejä, joiden ilmaannuttua on syytä käydä lääkärillä. 

Helsinkiläisnainen Raili Wallenius, 76, pääsi eroon diabeteksesta ruokavaliota muuttamalla ja sauvakävelemällä.

”Pistin ruokavalioni kokonaan uusiksi viisi vuotta sitten, kun sain kuulla sairastavani diabetesta. En halunnut syödä lääkkeitä, joten ryhdyin sauvakävelemään ja syömään terveellisesti.

Aiemmin olin syönyt ihan mitä vain. Kun lapset olivat pieniä, söin heiltä yli jääneet ruoat. Tykkäsin myös kahvileivistä, kuten pullasta ja berliininmunkeista. Miehen kuoleman jälkeen 15 vuotta sitten söin kahvileipää suruuni entistä enemmän.

Omakotitalon pihalla tuli myös usein grillattua makkaraa. Kun tein ruokavaliomuutoksen, juuri makkarahyllyn ohi käveleminen teki tiukkaa. Nykyään menen liukkaasti ohi enkä ajattele koko makkaraa.

Makkaran lisäksi jätin pois kahvileivät, perunan ja riisin. Leipää syön nykyään vähän, ja sekin vähä on ruista.

Syön paljon kaalia, bataattia, porkkanoita, lanttua ja varsiselleriä sekä kalaa. Keitän myös raparperi-puolukkasoppaa.

En käytä levitteitä ollenkaan, mutta syön oliivi- ja rypsiöljyä. Juustoa syön aamuisin leivän päällä taatakseni kalsiumin saannin.

Sokerin ja suolan käytön olen lopettanut melkein kokonaan. Joskus saatan syödä korvapuustin iltapäiväkahvin kanssa.

Itsepäisyys auttaa

Aluksi otin ruokalautaseksi anopin vanhan kahvikupin asetin. Nykyään syön lasten lautaselta enkä ikinä santsaa. Minulla oli tosi iso vatsalaukku aikoinaan, mutta nyt se on kutistunut niin, etten tarvitse paljoa ruokaa.

Saatan syödä vain 2–3 kertaa päivässä, mikä on nykyisiä ruokailuohjeita vastaan. Voin tosi hyvin, joten tämä rytmi sopii minulle.

Minulta lähti toistakymmentä kiloa melkein heti, kun muutin ruokavaliotani. Vuoden päästä oli lähtenyt 20 kiloa.

Aluksi mittasin verensokeriani jopa neljä kertaa päivässä. Se oli syömisen jälkeen korkea ja liikunnan jälkeen matala. Meni pari vuotta ennen kuin arvot rupesivat pysymään tasaisena. Nykyään käyn kerran kuukaudessa apteekissa mittauttamassa verensokerini, ja se on yleensä vähän alle viiden.

Tämä on ollut elämänmuutos eikä mikään laihdutuskuuri.

"Itsepäisyyteni on auttanut minua pysymään terveellisessä ruokavaliossa."

Olen päättänyt, että minähän en lipsu, enkä ole lipsunut.

Jos lipsuisin, sokeriarvoni nousisivat heti. En minä sitä halua, koska ihmisen on helpompi olla terve kuin sairas.

Helpon ja terveellisen ruoan saa, kun heittää wokkipannulle vähän öljyä, lehtikaalia, kirsikkatomaattia, paprikaa ja sipulia. Sitten lisätään mausteita ja rikottuja ohrasuurimoita, jotka imevät nesteen itseensä.

Elämänmuutokseeni kuului myös liikunnan aloittaminen. Ryhdyin sauvakävelemään. Ensin en jaksanut kulkea kuin muutama sata metriä, mutta nykyään kävelen joka aamu neljä–viisi tuntia.

Olen laihtunut yhteensä 52 kiloa. Nyt ei enää väsytä eikä ole hengenahdistusta. Mielikin on tosi virkeä.”

Teepä pikatesti: saatko syötyä kuivan pikkuleivän hörppäämättä välillä juotavaa? Jos et, sinulla on kuiva suu. Onneksi apu löytyy helposti.

1. Suuta kuivaa niin, että kieli tarttuu kitalakeen. Miksi?

Sylkeä ei erity tarpeeksi. Jos näin käy, kieli muuttuu tahmeaksi, puhe kuulostaa kömpelöltä, nieleminen vaikeutuu, makuaisti katoaa ja hengitys alkaa haista happamalta. Kuivan suun limakalvot ovat usein arat, kieltä kirvelee ja suussa maistuu metalli.

2. Mitkä lääkkeet kuivattavat suuta?

Mitä useampi lääke on käytössä, sitä herkemmin suu kuivuu. Jotkut lääkkeet ovat omiaan kuivattamaan suuta yksinäänkin. Tällaisia ovat eräät verenpainelääkkeet, tietyt diabetes-, sydän- ja reumalääkkeet, matkapahoinvointilääkkeet sekä monet vanhan polven masennuslääkkeet.

3. Mihin suu tarvitsee sylkeä?

Sylki huuhtoo suusta ruuantähteitä ja suun terveyttä murentavia mikrobeja. Nielemme syljen mukana päivittäin 2–4 grammaa haitallisia bakteereita ja viruksia, jotka tuhoutuvat ruuansulatuskanavassamme. Ellei sylkeä ole suussa riittävästi, hampaat, suun limakalvot ja ikenet sairastuvat, ja vaaralliset taudinaiheuttajat pääsevät edemmäs elimistöön.

Syljen ansiosta voimme nauttia lempiruuistamme. Syljen entsyymit pilkkovat pureskelemamme ruuan ja liuottavat ravintoaineista makuja, jotka kielen makunystyrät aistivat.

4. Ehkäiseekö sylki hampaiden reikiintymistä?

Syljellä on tärkeä tehtävä hampaiden reikiintymisen estämisessä. Sylki estää suussa jylläävien happojen ja sokerista käymisaineensa saavien kariesbakteereiden haittavaikutuksia.

5. Onko ienverenvuodolla jotakin tekemistä kuivan suun kanssa?

Joskus on. Liian vähäinen syljeneritys heikentää suun bakteeritasapainoa ja seurauksena voi olla ientulehdus. Tulehtuneet ikenet alkavat vuotaa verta.

On vaarallista, jos ientulehdus pääsee kehittymään hampaiden kiinnityskudossairaudeksi nimeltä parodontiitti. Se on salakavala tauti, sillä se ei oireile ienverenvuotoa lukuun ottamatta juuri mitenkään. Jos tauti saa edetä rauhassa, tulehdustila tuhoaa hammasta ympäröiviä kudoksia ja jopa leukaluuta. Hampaat alkavat heilua ja lopulta irrota.  

Tulehdusta aiheuttavat bakteerit pääsevät syventyneestä ientaskusta verenkiertoon ja tulehduttavat esimerkiksi sepelvaltimoja. Suubakteerit voivat näin altistaa sydän- ja aivohalvauksille. 

6. Onko kuivalla suulla ja sammaksella yhteyttä?

Kyllä. Suun sieni eli sammas on useimmiten proteesinkäyttäjän vaiva. Kuiva suu ja proteesit altistavat yhdessä sieni-infektiolle, sillä sylki ei pääse huuhtelemaan proteesin alla olevaa kudosta. Jos suulakea vasten oleva proteesin pinta on karhea tai epätasainen, siihen voi tarttua sientä.

Sienen tunnistaa siitä, että suulakeen, proteesin alle tai kielen pinnalle, ilmaantuu valkoista katetta tai suulaki punertaa. Sieni aiheuttaa suun kirvelyä tai pahaa makua suussa, mutta se voi myös olla oireeton.

Sienen saat kuriin, kun puhdistat proteesin yhtä säntillisesti kuin hampaasi ja hammasvälisi, ja huolehdit suun kostutuksesta. Proteesi kannattaa ottaa yöksi pois suusta, harjata hyvin, kuivata ja asettaa puhtaaseen rasiaan. Älä säilytä proteesiasi vesilasissa.

Myös henkeen vedettävät, kortisonipitoiset astmalääkkeet altistavat suun sienelle. Kurluta jokaisen lääkeannoksen jälkeen suu huolellisesti vedellä.

7. Miten hoidan kuivaa suuta?

Apteekeissa on tarjolla kuivan suun tuotteita. Hanki ainakin vaahtoamatonta hammastahnaa, kokeile päivällä suuhun suihkaistavaa keinosylkeä ja levitä yöksi suun limakalvoille kuivuutta lievittävää kuivan suun geeliä.

Kuivasuinen tarvitsee lisäfluoria, joka kovettaa hampaiden kiillettä ja ehkäisee kuivan suun bakteeriepätasapainon synnyttämiä vaurioita.Juothan riittävästi vettä ja annat hampaillesi reipasta pureskelua vaativaa ruokaa. Vältä alkoholia ja runsasta kahvin ja teen juontia. Ota täysksylitolipurkumi tai -pastillit päivittäiseen käyttöösi aina syötyäsi. Huljuttele tarvittaessa oliivi- tai rypsiöljyä suussasi limakalvojen öljyämiseksi.

Kysy lääkäriltä, olisiko lääkkeissäsi suuta vähemmän kuivattavia vaihtoehtoja.

Tärkeää on, että puhdistat hampaasi huolellisesti aamuin illoin ja lankaat hammasvälit.

8. Milloin kuivasuisen pitää lähteä hammaslääkäriin?

Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat kuivasuiselle a ja o. Kuiva suu on siitä kurja juttu, että hampaat voivat reikiintyä tavallista nopeammin. Kuivasuista vaanii tavallisen karieksen lisäksi tauti nimeltä juurikaries, jossa hampaiden juurenpinta vaurioituu. Juurikariesta potevalla on usein edessään loputon paikkauskierre.

Lähde hammaslääkäriin, jos hampaisiin ilmaantuu reikäkipua tai ikenet vuotavat hampaita harjatessasi toistuvasti verta. Hankaava tai huonosti istuva proteesi sekä pitkään jatkunut paha maku suussa ovat aina hyviä syitä varata vastaanottoaika hammaslääkärille tai suuhygienistille.
 

Asiantuntijana dosentti, erikoishammaslääkäri Susanna Paju Helsingin yliopistosta.

Miksi sylki valuu?

  • Sylkirauhaset tuottavat tavallisesti 0,5–1,5 litraa sylkeä päivässä. Nielemme syljen huomaamattamme, ja siksi liialliselta tuntuva syljeneritys johtuu useimmiten siitä, että nieleminen on vaikeutunut.
  • Nielemisvaikeudet ovat tavallisimmin neurologisten sairauksien perua. Silloin suun normaalit toiminnot ovat heikentyneet. Esimerkiksi aivoinfarktin seurauksena suupieli voi roikkua ja siitä valuu herkästi sylkeä ulos.
  • Lisääntyneen syljenerityksen syitä voivat olla huonosti istuva proteesi, refluksitauti, suun infektio tai jotkut lääkkeet, kuten psyykenlääke klotsapiini tai Parkinson-lääke karbidopa-levodopa. Hoitamalla hyvin alkuperäistä sairautta tai vaivaa saa liiallisen syljenerityksen kuriin.
    Lähteet: www.terveyskirjasto.fi ja www.estiga.com.