Mieli on kesällä keveä, mutta vahinko saattaa silti tapahtua. Eläinkunnassamme ei montaa uhkaa ole, mutta muutama asia kannattaa pitää mielessä, kun luonnossa liikkuu.

1. Punkin purema

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Suomessa. Ne viihtyvät aluskasvillisuudessa. Punkin purema on yleensä vaaraton, mutta punkki levittää myös borrelioosia, joka on hoitamattomana vakava sairaus

Ensihoito: Poista punkki punkkipihdeillä, tavallisilla pihdeillä tai sormin kevyesti painalla ja yhteen suuntaan pyörittämällä. Punkki pitäisi saada kokonaisena pois.

Tarkkaile puremaa muutamia päiviä. Jos siihen nousee laajeneva rengasihottuma, on syytä mennä lääkäriin.

Taustaa: Pelottaako punkki? Näillä paikkakunnilla on suurin riski saada puutiaisaivokuume

2. Mehiläisen tai ampiaisen pisto

Yksittäinen ampiaisen tai mehiläisen pisto on yleensä vaaraton. Suussa, nielussa tai kaulan alueella turvotus voi uhata hengitysteitä. Vaaratilanne syntyy myös, jos saa useita pistoksia yhtä aikaa tai on allerginen ampiais-ja mehiläismyrkyille. Allergisen on hyvä pitää mukanaan adrenaliinisumutetta.

Lääkäriin pitää mennä, jos pistoksesta tulee pahoinvointia, hengenahdistusta tai turvotusta kasvojen ja kaulan alueelle tai jos potilas on pieni lapsi.

Ensihoito: Kipua helpottaa kylmä vesi tai jääpala. Pistokohdan voi desinfioida haavanpuhdistusaineella. Kutinaan auttaa antihistamiini (esimerkiksi Zyrtec tai mieto kortisonivoide).

3. Käärmeen purema

Ainoa myrkyllinen käärme Suomessa on kyykäärme. Puremakohtaan jää kaksi neulanpiston kaltaista jälkeä. Kyy puree myös vedessä ja vastasyntynyt kyynpoikanenkin kehittää jo myrkkyä.

Puremakohta tulee kipeäksi ja turpoaa parin tunnin kuluessa. Kyyn pistoskohta punoittaa, siihen voi myös nousta rakkuloita ja potilas on huonovointinen. Oireet voivat lisääntyä 2–3 vuorokauden aikana ja vaihdella riippuen myrkyn määrästä, potilaan iästä, painosta, muista sairauksista, puremakohdasta ja liikkumisesta pureman jälkeen.

Ensihoito: Rauhoita potilas ja aseta puremakohta täydelliseen lepoon. Pidä puremakohta paikoillaan ja ota ensiavuksi kyypakkauksen kortisonitabletteja tai antihistamiinitabletteja. Sitten lääkäriin!

Lue myös: Oikea matka-apteekki voi pelastaa hengen – kanna näitä mukanasi

4. Myrkytykset

Parhaita neuvoja myrkytysten hoitoon saa ympäri vuorokauden Myrkytystietokeskuksesta 09-471 977. Sairaalaan on lähdettävä heti, jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, kouristuksia tai hän on tajuton. Lääkepurkki tai tuotepakkaus mukaan.

Ensihoito: Jos potilas on niellyt myrkkyä, älä okseta, ennen kuin selvität, onko se tarpeen. Se voi olla myös haitallista.

Iholle ja silmiin mennyt myrkky huuhdellaan haalealla, juoksevalla vedellä muutaman minuutin ajan. Jos suihkua ei ole, kaada vettä lasista. Jos aine on syövyttävää, huuhtelua jatketaan 15 minuuttia. Hengitetyn myrkyn ensihoito on raitis ilma ja lepo.

5. Sinilevä

Sinilevä on myrkyllistä eikä leväistä vettä tule käyttää juoma- tai pesuvetenä. Saunavedessä sinilevä pääsee erityisen helposti hengitysteiden kautta elimistöön. Myrkyllisellä vedellä ei myöskään saa kastella syötäviä kasvin osia kasvimaalla.

Sinilevä voi aiheuttaa ihottumaa, kutinaa ja rakkuloita, pahoinvointia, vatsakipua ja ripulia. Ne menevät ohi itsekseen oireenmukaisella hoidolla. Mitä tahansa vakavampia oireita kannattaa käydä näyttämässä lääkärillä.

Sinilevää voi yrittää tunnistaa kotikonstein. Jos levämassaa nostaa tikulla ja se ei tartu kiinni vaan hajoaa hippusiksi veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Lasissa seisovassa vedessä levämassa nousee pintaan.

6. Lääkkeet

Suurin osa lasten myrkytyksistä aiheutuu lääkkeistä, jotka on jätetty pöydälle tai muualle ulottuville. Eli kun lapsenlapset tulevat kylään, lääkkeet lukkojen taakse!

Muista myös, että monet lääkkeet aiheuttavat auringon vaikutuksesta iholla punoitusta, kutinaa ja kirvelyä. Onko sinulla menossa tetrasykliini- tai doksisykliinikuuri? Käytätkö iholle annosteltavaa tulehduskipulääkettä? Silloin kannattaa suojautua erityisen hyvin auringolta, sillä nämä lääkeaineet voivat herkistää ihon auringon säteilylle ja iho saattaa palaa huomattavasti tavallista nopeammin.

Tarkista nämä, ennen kuin menet aurinkotuoliin!

7. Sienet ja kasvit

Älä poimi tai syö tuntematonta sientä! Jos epäilet sienimyrkytystä, yritä tunnistaa sieni ja arvioi nautittu määrä. Tarkista myrkytysvaara ja kysy hoito-ohjeet Myrkytystietokeskuksesta. Lääkehiiltä voi antaa.
Kasvimyrkytykseen voi kotihoitona antaa lääkehiiltä lapselle 1–2 g/painokiloa kohti kerta-annoksena ja aikuisille kerta-annoksena 50–100 g.

Osa kasveista reagoi iholla voimakkaasti auringonvalon kanssa. Ihottumaa, palovammoja ja rakkuloita aiheuttavat mm. karhunputki, koiranputki, mooseksenpalavapensas ja ukonputki, muun muassa jättiputki. Helleasussa ei pidä mennä ojanpenkan perkaukseen.

Viileällä vedellä valelu helpottaa polttelua. Rakkuloita ei saa puhkoa. Laaja-alaista rakkulaihottumaa on parasta näyttää terveyskeskuksessa.

8. Palovammat

Isot palovammat vaativat aina lääkärin hoitoa, kuten myös yli kämmenen kokoiset lievemmätkin.

Ensihoito: Jäähdytä vammaa kylmällä vedellä. Peitä steriilillä rasvasiteellä ja suojasiteellä. Rasvaisia voiteita ei suositella. Älä puhkaise rakkuloita. Tulehduskipulääkkeet helpottavat kipua.

9. Auringonpistos

Lämpösairauksien ehkäisyssä on tärkeintä huolehtiä riittävästä juomisesta ja suolan saannista. Auringonpistoksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja huimaus. Parasta hoitoa on runsas juominen ja lepo viileässä auringolta suojassa.

Lämpöhalvaus on huomattavasti vaarallisempi tila ja vaatii aina sairaalahoitoa. Sen oireita ovat sekavuus, pahoinvointi ja tajuttomuus.

Muista: Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta

10. Suonenveto

Suonenveto on yleensä jalkojen vaiva ja vaarallinen, jos se sattuu uidessa. Kannattaa aina uida rannan suuntaisesti. Hoidoksi käy veden juominen, magnesium ja rauhallinen kävely. Hankalaan kramppiin voi ottaa tulehduskipulääkettä.

Lähteet: Etlehti.fi, Apteekin itsehoito-opas, www.ensiapuopas.com, Myrkytystietokeskus, Kandidaattikustannus Oy. Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja, WSOY. Kodin ensiapukirja ja Toimi oikein hätätilanteessa, Valitut Palat.

Maastopyöräily on oivallinen kuntoilu- ja liikuntalaji, joka vie lähelle luontoa. Näillä ohjeilla pääset vauhtiin.

1.  Hanki maastopyörä ja varusteet, kuten kypärä suojalasit ja ajohanskat. Hyvän pyörän saa 900–1000 eurolla. Tutki pyöriä, joiden ulkonäöstä pidät. Maastopyöriä on vain vähän vuokrattavissa.

2. Kun valitset maastopyörää, käänny asiantuntijaliikkeen puoleen. Näin saat oikean kokoisen ja käyttötarkoitukseesi sopivan pelin. Jos on maastopyöriä tunteva ystävä, ota hänet mukaan. Pyydä saada tehdä kunnollinen koeajo.

3. Älä haksahda ostamaan alennus-, esittely- tai niin sanottua markettipyörää, ellet ole aivan varma, että se sopii käyttötarkoitukseesi. Huokeissa markettipyörissä on halvat osat, jotka eivät kestä maastossa.

Älä haksahda halpaan markettipyörään

5. Netistä ostettaessa kannattaa selvittää oikea koko. Myyjien sivuilla on eritasoisia laskureita koon selvittämiseksi. Kannattaa muista, että ulkomailta ostelulla pyörällä ei ole Suomessa välttämättä edustusta tai huoltoa.

6. Maastoon voi lähteä omin päin ja opetella ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Maastopyöräilyn perusteet kannattaa kutienkin ottaa haltuun alkeiskurssilla, joita järjestävät pyöräilyseurat ja Suomen Ladun paikallisyhdistykset kautta maan.

7. Pyöräilyseurat ja latuyhdistykset järjestävät myös eritasoisia porukkalenkkejä. Niihin voi osallistua kuulumatta seuraan tai yhdistykseen.

Vinkki! Suomen Ladun maastopyöräilykurssit järjestää aloittelijoille maastopyöräilykursseja 15 eri paikkakunnalla. Kurssit alkavat Helsingissä 3.5. ja päättyvät Kauhajoelle 25.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Suomen ladun paikallisyhdistyksistä. Lisätietoa myös Suomen Ladun Facebook-sivuilla.

 

 

 

Intohimo tuntuu olevan muotisana, mutta suomalainen puhuu mieluummin innostuksesta tai tekemisen palosta.

1. Mitä intohimo on?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sillä tarkoitetaan pysyvää, voimakasta halua. Sanaa voidaan käyttää monen erilaisen asian yhteydessä, esimerkiksi syöminen tai pelaaminen voivat olla intohimoja. Myös poliittisia intohimoja on olemassa. Intohimo on tunne siitä, että jokin vetää ihmistä voimakkaasti puoleensa. Arkikielessä intohimon synonyymeinä käytetään innostusta ja tekemisen paloa. Seksuaalinen intohimo puolestaan on voimakasta seksuaalista vetoa yleensä toista ihmistä kohtaan.

2. Monella työpaikalla hehkutetaan, että kaikkien pitäisi tuntea intohimoa työhönsä, ja monet kaipaavat tavalliseen arkielämäänkin intohimoa. Miksi intohimoa "pitää" kokea arjessakin?

Intohimo sanana on monille suomalaisille vähän vaikea, sillä suomalaisia pidetään tunneilmaisultaan varsin tasaisina moniin muihin kansakuntiin verrattuna. Intohimo kuulostaa korviimme "kohkaamiselta". Tarvitsisimme vähän maltillisemman termin kuvaamaan innostusta ja tekemisen paloa, jotka sinänsä ovat hyviä asioita. Olemme tutkijatovereiden kanssa pohtineet, mikä voisi olla parempi termi. Draivi? Työn imu? Sisäinen motivaatio? Innostus? Täydellistä termiä ei ole vielä löytynyt.

3. Onko intohimo tai tekemisen palo aina hyvä asia?

Kanadalainen professori Robert Vallerand puhuu harmonisesta ja pakkomielteisestä intohimosta. Innostus johonkin asiaan on harmonista silloin, kun se on tasapainossa muun elämän kanssa. Silloin se palvelee meitä ja hyvinvointiamme. Pakkomielteinen intohimo vie ihmisen huomiota ja aikaa niin paljon, että ihminen ei pysty enää kontrolloimaan sitä.

4. Tuntevatko kaikki ihmiset intohimoa?

Uteliaisuus sekä kyky innostua ja kiinnostua ovat ihmiselle lajityypillisiä ja synnynnäisiä ominaisuuksia. Kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat kuitenkin siihen, miten uteliaisuus pääsee esiin. Jos on kasvanut ankeassa ympäristössä, jossa synnynnäistä uteliaisuutta ei ole ruokittu, kyky innostua voi tukahtua. Jos kaikki voimat menevät siihen, että joutuu tekemään pakollisia asioita, voi olla vaikeaa innostua mistään.

5. Silmät palaen, kovaan ääneen harrastuksestaan tai työstään puhuva ihminen - sellainenko on intohimoinen ihminen?

Ihmisillä on luonnollisesti erilaisia temperamentteja. Jotkut ovat jatkuvasti innostuneita jostain ja antavat sen näkyä ja kuulua. Usein heillä innostuksen kohde vaihteleekin, tänään se on tätä ja huomenna jotain muuta. Osa ihmisistä on ulospäin hyvin tyyniä, mutta siitä huolimatta he voivat olla todella sitoutuneita ja uppoutuneita asiaansa. Sellainen tyyppi ehkä vierastaisi sanaa intohimo tai innostuskin, vaikka he kokisivat samanlaista syvää tekemisen poltetta kuin joku luonteeltaan voimakastemperamenttinen henkilö.

6. Mitä hyötyä intohimosta tai voimakkaasta innostuksesta on?

Se on ihan sellaisenaan hieno juttu, sillä innostuksen kokeminen on hyvä tunne. Elämä olisi harmaata, jos ei koskaan innostuisi.
Tutkimuksissa on myös todettu, että jos ihminen kokee työn imua ja tekemisen poltetta, hän on yleensä myös oma-aloitteisempi ja luovempi kuin sellainen, joka ei ole innostunut. Innostus houkuttelee meidät oppimaan uutta ja sen ansiosta saamme aikaan enemmän kuin tilanteessa, jossa tekeminen tuntuu tylsältä. Innostus voi siis lisätä myös tuottavuutta ja aikaansaavuutta.

7. Onko työn imu sama asia kuin flow, josta myös paljon puhutaan?

Flow on tila, jossa ihminen keskittyy tekemiseensä niin täydellisesti, että hän kadottaa ajan ja paikan tajunsa. Se edellyttää, että omat taidot ja työn antamat haasteet ovat sopivasti tasapainossa. Flow voi olla yksi tapa kokea työn ja tekemisen imua, mutta se ei ole ainao tapa. Jos koen flow'ta työssäni, niin todennäköisesti myös työn imu on vahva. Mutta voin kokea työni innostavaksi ja arvokkaaksi, vaikka en olisi flow-tilassa. Eli työn imu on flow'ta laajempi käsite.

8. Työhön liitettävä intohimon tunne tuntuu muoti-ilmiöltä. Onko se nyky-ajan ilmiö vai ovatko ihmiset tunteneet intohimoa tekemisiinsä myös 50 vuotta sitten?

Nykyään arkielämässä on vähemmän pakollisia tehtäviä kuin vaikkapa 50-luvulla. Iso osa rutiinityöstä on kadonnut ja koneellistumisen ansiosta esimerkiksi kotitöihin menee vähemmän aikaa. Ihmisten on mahdollista tietoisesti pohtia, mikä on heidän kiinnostuksen kohteensa ja mihin he haluavat laittaa aikaansa.

Mutta kyllä agraariyhteiskunnassakin on varmasti koettu innostusta. Esimerkiksi Kustaa Vilkunan kuvaukset 1800-luvun talkoista osoittavat, että meininki on ollut aika innostavaa. Töitä tehtiin tutussa porukassa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi sadonkorjuu oli konkreettinen työ, jonka tulokset näkyivät ja jonka ansiosta koko yhteisö selvisi talven yli seuraavaan satokauteen.

9. Mikä on varmin tapa tappaa innostus?

Tekemisen liika kontrollointi ja mikromanagerointi eli työhön liittyvien pienenpienten yksityiskohtien johtaminen. Jos joku jatkuvasti puuttuu innostuneen ihmisen tekemiseen, seurauksena on useimmiten innostuksen laantuminen: työntekijä kyllä tekee, mutta vain siksi, että hänen pitää tehdä.

10. Mitä jos ei tunnista itsessään innostusta? Voiko innostusta oppia?

Jos on joutunut elämään ilman oppia ja kokemusta innostumisesta, innostuksen houkutteleminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Vuosien ja vuosikymmenien aikana rakentuneiden psykologisten mekanismien purkamiseen menee pitkään. Se usein vaatii systemaattista työtä ja joskus myös terapeutin tai muun ammattiauttajan apua.

11. Miten itsessään piilevän intohimon voisi löytää?

Kysy itseltäsi, mitä tykkäät tehdä asian itsensä vuoksi. Jos mitään ei tule heti mieleen, kokeile jotain. Jos haet innostavaa harrastusta, mene kokkikurssille tai joogaryhmään, kokeile mahdollisimman erilaisia juttuja. Huomaat pian, mikä tuntuu omimmalta.

Olisi hyvä löytää sellaisia tekemisen muotoja, joissa tuntee toteuttavansa itseään. Moni meistä elää ulkoisten odotusten mukaan. Omia ajatuksia selventävä kysymys on myös: mitä tekisin, jos en joutuisi pelkäämään mitään? Tai mitä tekisin, jos en välittäisi tippaakaan siitä, mitä muut ajattelevat?

Asiantuntijana filosofi, kirjailija ja tutkija Frank Martela.

Monen keho käy ylikierroksilla koko ajan, mutta tilanteen korjaaminen ei ole oikeasti mitään tähtitiedettä. Näin vakuuttaa stressin anatomian hallitseva asiantuntija.

”Eihän tässä näin pitänyt käydä: Mihin elämästäni katosi 15 vuotta?”

Tämän lauseen stressinhallinnan ammattilainen, kouluttaja Mia Jokiniva kuulee usein.

– Paljon puhutaan ja pidetään yllä myyttiä työelämän stressaantuneista nuorista johtajista ja urakeskeisistä miehistä. Tyypillinen nykyajan stressaaja on kuitenkin 50-vuotias nainen.

Mia toimii päätyökseen retriitti- ja kokouskeskus Villa Mandalassa. Hän kouluttaa siellä muun muassa stressinhallintakursseilla – joissa käy asiakkaina nimenomaan paljon näitä stressaantuneita keski-ikäisiä naisia.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisnaisilla on aikaa itselleen vasta sitten, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja lentäneet pois pesästään.

Mielenkiintoista! Työstressi masentaa vielä eläkkeelläkin

Tuossa vaiheessa kiire ja stressaava arki ovat voineet saada kehossa aikaan ei-toivottujakin muutoksia. Vanhemmiten naishormonien tuotanto vähenee luonnostaan, eikä stressihormonien jatkuva erittyminen ainakaan auta vaihdevuosioireisiin, mainitsee Mia.

– Stressaantuneen vaihdevuodet voivat aikaistua, kun kortisoli on tapissa. Moni kamppailee tässä iässä elämänmuutoksen kanssa, hyvästelee kotoa muuttavia lapsia, suorittaa uraa tai laihduttaa jatkuvasti, jolloin keho ei ole koskaan palautumistilassa, Mia kertoo ET-lehdelle.

Laihduttajan ei kannata unohtaa liikuntaa, mutta tärkeintä olisi sitäkin ennen saada kortisolitasot alas. Mutta miten stressihormonia voi itse säädellä?

”Eläkeläisstressi iskee”

Jatkuva ylikierroksilla oleminen leimaa Mian mielestä tätä aikaa muutenkin. Moni elää kaikkea suorittaen ja rentoutuu keinoilla, jotka vain kiihdyttävät entisestään kehoa – kuten alkoholin tai liikunnan avulla.

Mian mukaan stressiä voi hoitaa myös luonnonmukaisesti. Tällä hän tarkoittaa säännöllisiä rentoutumisharjoituksia. Uuteen kirjaansa Stressin luomuhoito hän on koonnut monia harjoituksia ja tutkimustuloksia niiden toimivuudesta.

– Esimerkiksi eräästä Harvardin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta on saatu positiivisia tuloksia aloittelijankin näkökulmasta.  Kun tutkittava ryhmä teki keskittymisharjoituksia joka päivä kahdeksan viikon ajan, nähtiin paljon positiivisia muutoksia muun muassa aivojen rakenteessa. Kestoltaan harjoitukset olivat puoli tuntia, hän selvittää ja jatkaa:

– Täytyy muistaa, että on yksilöllistä, miten harjoitukset vaikuttavat. En väitä, että kaikki toimivat kaikilla. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun mieleen tulee, että jotain pitäisi tehdä stressaantuneelle ololleen, voi olla vaikeaa istua alas ja yrittää tehdä keskittymistä vaativia harjoituksia.

Mia suositteleekin ylikierroksilla käyville ja miksei iäkkäämmillekin kehollisten rentoutusharjoituksien aloittamista mielen tekniikoiden sijaan.

–  Eläkeläisstressi vaivaa yllättävän monia. Kun omat lapset ovat arjen puristuksissa ja sinkoilevat sinne tänne, isovanhemmat hyppäävät silloin usein avuksi. Tämä stressaa monia, vaikka eläkeajan pitäisi olla heille se ansaittu hengähtämisen aika.

Lue myös: Ahdistaako? Stressaako? Helpota oloasi kymmenessä minuutissa Mian ohjein

Tätä kaikkea stressi saa kehossasi aikaan

  • sydän lyö nopeammin ja pumppaa enemmän verta
  • verenpaine nousee
  • hengitys kiihtyy
  • hapenkulutus lisääntyy
  • stressihormonitasot nousevat
  • maksa vapauttaa sokeria ylimääräiseksi energiaksi
  • haima tuottaa vähemmän insuliinia
  • verensokeri nousee
  • ruoansulatuselimiin virtaa vähemmän verta, lihaksiin enemmän
  • hikoilu lisääntyy
  • lihakset jännittyvät
  • vastustuskyky heikkenee

Kysely

Ahdistaako?

Kyllä
Kyllä
77.0%
Ei
Ei
22.9%
Ääniä yhteensä: 87

Punaisen Ristin ensiapusovellus voi pelastaa sinun tai läheisesi hengen. Video näyttää, miten lataat sovelluksen puhelimeesi.

Punainen Risti -sovellus on hyvä lisä jokaiseen puhelimeen. Ilmaisen mobiilisovelluksen avulla ensiapuohjeet ja verenluovutustiedot kulkevat aina mukanasi. Sovelluksen käyttö ei vaadi verkkoyhteyttä, joten se toimii aina.

Sovellus on saatavilla maksutta iPhone-, Android- ja Windows-puhelimiin sekä tabletteihin. Katso yllä olevalta videolta, miten lataat sovelluksen.

Mobiilisovelluksesta löydät ensiapuohjeet onnettomuuksien, tapaturmin ja sairauskohtausten varalle. Tutustu niihin rauhassa. 

Sovellus ei korvaa ensiapukurssia, mutta se kannattaa ladata puhelimeen opiksi ja muistin tueksi. Sovelluksesta löydät myös tiedot tulossa olevista Punaisen Ristin ensiapukursseista.

Sovellus palvelee myös verenluovuttajia. Palvelussa voit merkitä puhelimen muistiin omat luovutustietosi ja tialta muistutuksen seuraavasta mahdollisesta luovutuspäivästä. Voit myös tarkistaa ajantasaisen veriryhmäkohtaisen veritilanteen sekä tarkistaa testin avulla, voitko luovuttaa verta. Lisäksi palvelu näyttää kartoilla lähimmät veripalvelutoimistot ja verenluovutustilaisuudet.

Löydät puhelimesta myös Hätätilanteet-kohdan. Se näyttää osoitteesi ja koordinaattisi, kunhan puhelimesi paikannus on päällä (saat sen päälle asetuksista). Voit myös soittaa sovelluksen avulla 112-hätänumeroon. 

Sovelluksen kautta voit myös tehdä lahjoituksia SPR:n keräyskohteisiin.