Puristaako huoli rintaa? Heräätkö aamuyöstä levottomana? Rentous löytyy parhaiten, kun puutut stressin syihin, mutta myös värityskirjasta voi olla apua.

1. Miksi me stressaamme?

Stressin tarkoitus on virittää ihminen valmiustilaan, jossa hän saa kaikki voimavarat käyttöönsä. Stressaavassa tilanteessa sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihakset jännittyvät.

Esi-isillämme stressireaktio oli elintärkeä: peto­eläimen kohdatessa piti päättää, taistellako vastaan vai lähteä pakoon, ja elimistön valmistautuminen palveli henkiinjäämistä.

Nykyisinkin sopiva määrä stressiä auttaa meitä selviytymään paremmin erilaisista tilanteista, esimerkiksi tarkkuutta vaativa työstä. Stressin pitäisi kuitenkin mennä ohi, kun tehtävä on suoritettu.

2. Onko meillä enemmän paineita kuin isovanhemmillamme oli?

Ehkä meillä on enemmän ainakin työhön liittyvää psykososiaalista stressiä. Ennen suuri osa töistä oli fyysisiä, ja ruumiillisen rasituksen jälkeen lepo tulee kuin itsestään. Silloin väsymys nukutaan pois.

Nykyisin valtaosa ihmisistä tekee tietotyötä, jossa rasittuu pää, ja siitä paineesta on vaikeampi päästä. Tutkimusten mukaan ihmisten kokema stressi ei ole kuitenkaan lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, vaan se on pysynyt aika samanlaisena. Elämäntilanteisiin liittyvää stressiä ihmisillä on ollut kaikkina aikoina.

3. Milloin stressi muuttuu haitalliseksi?

Se voi olla vaikea huomata, sillä stressaantunut ihminen on aluksi touhukas ja saa paljon aikaan, mikä voi tuntua hyvältä. Mutta kierroksia voi salakavalasti olla liikaa.

Ensimmäinen selvä merkki kuormittumisesta on unen katkeileminen.

Stressihormoni kortisolin eritys on suurimmillaan aamulla. Stressaantuneella taso on erityisen korkea, mikä lyhentää herkästi yöunta ja tekee nukkumisen katkonaiseksi. Onkin tyypillistä, että silloin herää neljän viiden aikaan aamuyöstä , eikä saa heti unen päästä kiinni. Muita oireita ovat ärtyneisyys, uupumus, tympääntymisen tunne ja mielialan vaihtelut.

"Ensimmäinen selvä merkki kuormittumisesta on unen katkeileminen."

4. Miten siitä pääsee eroon?

On pohdittava, mistä stressi aiheutuu. Onko syy työasioissa vai kotona, vaikkapa omaisen sairauden aiheuttamissa paineissa, vai onko stressaantunut kenties liian vaativa it­seään kohtaan. Seuraavaksi katsotaan, mihin asioihin voi itse vaikuttaa, ja monia niistä voi ainakin jollain lailla muuttaa.

Työtaakkaa on vähennettävä tai työjärjestelyjä on pyrittävä muuttamaan työpaikalla, usein yhdessä kollegoiden tai esimiehen kanssa. Jos tilanne kotona aiheuttaa ahdistusta, siihen on pyrittävä hakemaan tukea tai ulkopuolista apua.

5. Miten stressin aiheet muuttuvat iän myötä?

Nykyinen työelämä stressaa kaikenikäisiä, mutta vanhemmiten paineita aiheuttaa se, miten selvitä alati muuttuvassa ja uutta oppimista vaativassa työympäristössä.

Moni ikääntyvä joutuu myös miettimään terveydentilaansa ehkä ensimmäistä kertaa elämässään, jos sairaus sattuu omalle tai läheisen kohdalle. Vanhusikäisten vanhempien tilanne saattaa ahdistaa: välimatka voi olla pitkä ja heidän pärjäämisensä epävarmaa. Ongelmat parisuhteessa aiheuttavat stressiä kaikenikäisille. Huoli lapsista ja heidän pärjäämisestään ei lopu, vaikka nämä olisivat jo aikuisia, ja huoli ulottuu myös lapsenlapsiin, jos heitä jo on.

6. Miten sitä huolta voisi keventää?

On kai aika vaikeaa olla murehtimatta lasten ja lastenlasten elämää, jos siellä on esimerkiksi avioeroja. Olisi kuitenkin tär­keää yrittää pitää huoli kohtuullisena.

Monet ikäihmiset ovat huomanneet, ettei lasten elämään kannata puuttua. Ei kai sitä olisi itsekään toivonut omilta vanhemmiltaan. Jokainen sukupolvi hoitaa omat ratkaisunsa. Taustatukena voi tietenkin olla, mutta se riittää. Ylenmääräisestä huolehtimisesta vain kärsii itse, asioita ei voi sillä tavalla muuttaa.

7. Mitä rentoutumiskeinoja voi kokeilla?

Paineita voi purkaa oikeastaan missä tahansa puuhassa, johon keskittyy niin intensiivisesti, että arjen pulmat unohtuvat. Se voi olla sanaristikon tekemistä, käsityötä, lukemista tai lenkkeilyä koiran kanssa.

Liikunnan merkitys on noussut rentoutumista koskevissa tutkimuksissa yhä vahvemmaksi.

Liikunta vähentää stressihormoni kortisolin pitoisuutta veressä ja suurentaa mielihyvähormoni endorfiinin pitoisuutta. Liikunta lisää myös niin sanottujen monoamiinien määrää veressä. Ne ovat hermoston välittäjäaineita, joiden toiminnassa tapahtuvat häiriöt liittyvät depression syntyyn. Jos liikkuu ryhmässä, saa samalla sosiaalista tukea, ja liikkuessa usein unohtaa ikävät asiat.

8. Miten hyvä laji jooga on rentoutumisen kannalta?

Stressaantunut ihminen hengittää usein pinnallisesti, joten jooga voi olla hyväksi, sillä siinä opetellaan hengittämään syvään ja oikeilla lihaksilla.

Viime vuonna julkaistussa suuressa tutkimuskatsauksessa todettiin, että joogaajilla oli merkitsevästi pienemmät sydäntautiriskit kuin henkilöillä, jotka eivät jooganneet. Epäselväksi jäi, miksi joogalla oli tällainen vaikutus. Arvellaan kuitenkin, että joogan aikaansaama rentoutuminen ja stressitason aleneminen vaikuttaisivat sydänterveyteen edullisesti.

9. Monet kokevat ASMR:n eli tietynlaiset aistielämykset rentouttavina. Mihin se perustuu?

ASMR:llä (Autonomous Sensory Meridian Response) tarkoitetaan miellyttävää kihelmöivää tunnetta, joka lähtee pään takaosasta ja jonka saa aikaan esimerkiksi kuiskaavien äänien kuunteleminen. Samalta voi tuntua myös silloin, kun joku toinen harjaa hiuksiasi.

Osa ihmisistä kokee näitä aivo-orgasmeiksikin sanottuja tuntemuksia, osa taas ei. Ilmiön olemassaoloa ei ole tieteellisesti todettu. Kasvava määrä ihmisiä katselee ja kuuntelee You­tubessa ASMR-videoita ja kokee ne rentouttavina. Niistä haetaan helpotusta unettomuuteen, masennukseen tai ahdistavaan oloon.

"Osa ihmisistä kokee aivo-orgasmeiksikin sanottuja tuntemuksia."

10. Aiheuttavatko netti ja puhelimella viestittely stressiä vai ovatko ne rentoutumiskeinoja?

Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Siitä tulee helposti riippuvaiseksi, niin nuoret kuin vanhemmatkin ihmiset. Ei myöskään ole vielä oikein tietoa siitä, miten meihin vaikuttaa se, että olemme jatkuvasti yhteydessä muihin.

Työssä käyvien pitäisi muistaa, että työ­asioista on vaikea irrottautua, jos kone on kotona auki ja siellä on yhteys työpaikalle. Meillä ei ole mitään velvollisuutta olla yhteydessä työpaikkaan työajan jälkeen.

 

Asiantuntijat tutkimusprofessori Marianna Virtanen, TTL, sekä psykiatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Pirjo Juhela.
Lähteinä lisäksi kaypahoito.fi/liikunta, sydan.fi, asmr.fi, guardian.com.

Mistä johtuu pahanhajuinen hengitys? 
Usein sitä ei itse huomaa, eivätkä lähellä olijatkaan tohdi siitä kertoa. Onneksi tympeää hengitystä voi raikastaa.

1. Ienverenvuoto ja parodontiitti 

Oireet: Verenvuoto ikenistä. Parodontiitissa hampaiden kiinnityskudokset ovat alkaneet vaurioitua ja ientaskut syventyä, kun suubakteerit ovat saaneet vallan. Siksi hengityskin alkaa haista.

Hoito: Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien jokailtaisella lankaamisella ienverenvuoto ja parodontiitti usein pysähtyvät. Ensiksi tarvitaan kuitenkin hammaslääkärin hoitoa.

2. Kuiva suu 

Oireet: Kuiva suu tuntuu kuin sen pinta olisi hiekkapaperia. Syöminen ja pureskelu hankaloituvat, puhe saattaa kuulostaa mongertelevalta, hengitys lemahtaa ja hampaat reikiintyvät.

Hoito: Jos käytössäsi on useita lääkkeitä, kysy lääkäriltä, voiko niitä vaihtaa suuta vähemmän kuivattaviin. Jauha ksylitolipurkkaa ja käytä hoitotuotteina suusuihkeita ja kuivan suun hammastahnaa. Juo riittävästi vettä.

3. Epäpuhdas kieli 

Oireet: Kielen pinnalle kertyy helposti bakteereita, jotka tuottavat pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Vaalea tai kellertävä peite kerää itseensä herkemmin myös haisevien ruokien, kuten valkosipulin hajua.

Hoito: Pese kieli iltaisin hammasharjalla veden ja hammastahnan kera. Vältät yökkäysrefleksin, kun vedät harjaa nielusta kohti kielenkärkeä. Apteekista saa myös erityisiä "kielenkaapimia".

4. Proput

Oireet: Nielurisoissa näkyvät vaaleat, pienet möykyt eli "proput" koostuvat nielun pintasoluista ja ruuantähteistä. Ne saattavat joskus irrota itsekseen ja ajautua suuhun. Proput haisevat ja maistuvat erittäin pahalta.

Hoito: Proppuja voi koettaa poistaa painamalla niitä varovasti kapealla lastalla. Jos se ei onnistu, lääkäri auttaa. Jos proppuja kertyy jatkuvasti, risat voi leikkauttaa.

5. Hoitamaton diabetes 

Oireet: Jos verensokeri on pitkään reilusti koholla, elimistöön kertyy ketoaineita. Ne estävät sokerin pääsyä solujen käyttöön ja joutuvat hakemaan energiaa kehon rasvavarastoista. Samalla hengitykseen kehittyy paha haju.

Hoito: Diabetes pitää saada hallintaan insuliinin avulla. Jos et saa tympeää hengitystä kotikonstein kuriin, lähde lääkäriin. Ketoaineita syntyy myös paaston aikana.

etlehti.fi/
hoidahampaat

Maastopyöräily on oivallinen kuntoilu- ja liikuntalaji, joka vie lähelle luontoa. Näillä ohjeilla pääset vauhtiin.

1.  Hanki maastopyörä ja varusteet, kuten kypärä suojalasit ja ajohanskat. Hyvän pyörän saa 900–1000 eurolla. Tutki pyöriä, joiden ulkonäöstä pidät. Maastopyöriä on vain vähän vuokrattavissa.

2. Kun valitset maastopyörää, käänny asiantuntijaliikkeen puoleen. Näin saat oikean kokoisen ja käyttötarkoitukseesi sopivan pelin. Jos on maastopyöriä tunteva ystävä, ota hänet mukaan. Pyydä saada tehdä kunnollinen koeajo.

3. Älä haksahda ostamaan alennus-, esittely- tai niin sanottua markettipyörää, ellet ole aivan varma, että se sopii käyttötarkoitukseesi. Huokeissa markettipyörissä on halvat osat, jotka eivät kestä maastossa.

Älä haksahda halpaan markettipyörään

5. Netistä ostettaessa kannattaa selvittää oikea koko. Myyjien sivuilla on eritasoisia laskureita koon selvittämiseksi. Kannattaa muista, että ulkomailta ostelulla pyörällä ei ole Suomessa välttämättä edustusta tai huoltoa.

6. Maastoon voi lähteä omin päin ja opetella ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Maastopyöräilyn perusteet kannattaa kutienkin ottaa haltuun alkeiskurssilla, joita järjestävät pyöräilyseurat ja Suomen Ladun paikallisyhdistykset kautta maan.

7. Pyöräilyseurat ja latuyhdistykset järjestävät myös eritasoisia porukkalenkkejä. Niihin voi osallistua kuulumatta seuraan tai yhdistykseen.

Vinkki! Suomen Ladun maastopyöräilykurssit järjestää aloittelijoille maastopyöräilykursseja 15 eri paikkakunnalla. Kurssit alkavat Helsingissä 3.5. ja päättyvät Kauhajoelle 25.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Suomen ladun paikallisyhdistyksistä. Lisätietoa myös Suomen Ladun Facebook-sivuilla.

 

 

 

Intohimo tuntuu olevan muotisana, mutta suomalainen puhuu mieluummin innostuksesta tai tekemisen palosta.

1. Mitä intohimo on?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sillä tarkoitetaan pysyvää, voimakasta halua. Sanaa voidaan käyttää monen erilaisen asian yhteydessä, esimerkiksi syöminen tai pelaaminen voivat olla intohimoja. Myös poliittisia intohimoja on olemassa. Intohimo on tunne siitä, että jokin vetää ihmistä voimakkaasti puoleensa. Arkikielessä intohimon synonyymeinä käytetään innostusta ja tekemisen paloa. Seksuaalinen intohimo puolestaan on voimakasta seksuaalista vetoa yleensä toista ihmistä kohtaan.

2. Monella työpaikalla hehkutetaan, että kaikkien pitäisi tuntea intohimoa työhönsä, ja monet kaipaavat tavalliseen arkielämäänkin intohimoa. Miksi intohimoa "pitää" kokea arjessakin?

Intohimo sanana on monille suomalaisille vähän vaikea, sillä suomalaisia pidetään tunneilmaisultaan varsin tasaisina moniin muihin kansakuntiin verrattuna. Intohimo kuulostaa korviimme "kohkaamiselta". Tarvitsisimme vähän maltillisemman termin kuvaamaan innostusta ja tekemisen paloa, jotka sinänsä ovat hyviä asioita. Olemme tutkijatovereiden kanssa pohtineet, mikä voisi olla parempi termi. Draivi? Työn imu? Sisäinen motivaatio? Innostus? Täydellistä termiä ei ole vielä löytynyt.

3. Onko intohimo tai tekemisen palo aina hyvä asia?

Kanadalainen professori Robert Vallerand puhuu harmonisesta ja pakkomielteisestä intohimosta. Innostus johonkin asiaan on harmonista silloin, kun se on tasapainossa muun elämän kanssa. Silloin se palvelee meitä ja hyvinvointiamme. Pakkomielteinen intohimo vie ihmisen huomiota ja aikaa niin paljon, että ihminen ei pysty enää kontrolloimaan sitä.

4. Tuntevatko kaikki ihmiset intohimoa?

Uteliaisuus sekä kyky innostua ja kiinnostua ovat ihmiselle lajityypillisiä ja synnynnäisiä ominaisuuksia. Kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat kuitenkin siihen, miten uteliaisuus pääsee esiin. Jos on kasvanut ankeassa ympäristössä, jossa synnynnäistä uteliaisuutta ei ole ruokittu, kyky innostua voi tukahtua. Jos kaikki voimat menevät siihen, että joutuu tekemään pakollisia asioita, voi olla vaikeaa innostua mistään.

5. Silmät palaen, kovaan ääneen harrastuksestaan tai työstään puhuva ihminen - sellainenko on intohimoinen ihminen?

Ihmisillä on luonnollisesti erilaisia temperamentteja. Jotkut ovat jatkuvasti innostuneita jostain ja antavat sen näkyä ja kuulua. Usein heillä innostuksen kohde vaihteleekin, tänään se on tätä ja huomenna jotain muuta. Osa ihmisistä on ulospäin hyvin tyyniä, mutta siitä huolimatta he voivat olla todella sitoutuneita ja uppoutuneita asiaansa. Sellainen tyyppi ehkä vierastaisi sanaa intohimo tai innostuskin, vaikka he kokisivat samanlaista syvää tekemisen poltetta kuin joku luonteeltaan voimakastemperamenttinen henkilö.

6. Mitä hyötyä intohimosta tai voimakkaasta innostuksesta on?

Se on ihan sellaisenaan hieno juttu, sillä innostuksen kokeminen on hyvä tunne. Elämä olisi harmaata, jos ei koskaan innostuisi.
Tutkimuksissa on myös todettu, että jos ihminen kokee työn imua ja tekemisen poltetta, hän on yleensä myös oma-aloitteisempi ja luovempi kuin sellainen, joka ei ole innostunut. Innostus houkuttelee meidät oppimaan uutta ja sen ansiosta saamme aikaan enemmän kuin tilanteessa, jossa tekeminen tuntuu tylsältä. Innostus voi siis lisätä myös tuottavuutta ja aikaansaavuutta.

7. Onko työn imu sama asia kuin flow, josta myös paljon puhutaan?

Flow on tila, jossa ihminen keskittyy tekemiseensä niin täydellisesti, että hän kadottaa ajan ja paikan tajunsa. Se edellyttää, että omat taidot ja työn antamat haasteet ovat sopivasti tasapainossa. Flow voi olla yksi tapa kokea työn ja tekemisen imua, mutta se ei ole ainao tapa. Jos koen flow'ta työssäni, niin todennäköisesti myös työn imu on vahva. Mutta voin kokea työni innostavaksi ja arvokkaaksi, vaikka en olisi flow-tilassa. Eli työn imu on flow'ta laajempi käsite.

8. Työhön liitettävä intohimon tunne tuntuu muoti-ilmiöltä. Onko se nyky-ajan ilmiö vai ovatko ihmiset tunteneet intohimoa tekemisiinsä myös 50 vuotta sitten?

Nykyään arkielämässä on vähemmän pakollisia tehtäviä kuin vaikkapa 50-luvulla. Iso osa rutiinityöstä on kadonnut ja koneellistumisen ansiosta esimerkiksi kotitöihin menee vähemmän aikaa. Ihmisten on mahdollista tietoisesti pohtia, mikä on heidän kiinnostuksen kohteensa ja mihin he haluavat laittaa aikaansa.

Mutta kyllä agraariyhteiskunnassakin on varmasti koettu innostusta. Esimerkiksi Kustaa Vilkunan kuvaukset 1800-luvun talkoista osoittavat, että meininki on ollut aika innostavaa. Töitä tehtiin tutussa porukassa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi sadonkorjuu oli konkreettinen työ, jonka tulokset näkyivät ja jonka ansiosta koko yhteisö selvisi talven yli seuraavaan satokauteen.

9. Mikä on varmin tapa tappaa innostus?

Tekemisen liika kontrollointi ja mikromanagerointi eli työhön liittyvien pienenpienten yksityiskohtien johtaminen. Jos joku jatkuvasti puuttuu innostuneen ihmisen tekemiseen, seurauksena on useimmiten innostuksen laantuminen: työntekijä kyllä tekee, mutta vain siksi, että hänen pitää tehdä.

10. Mitä jos ei tunnista itsessään innostusta? Voiko innostusta oppia?

Jos on joutunut elämään ilman oppia ja kokemusta innostumisesta, innostuksen houkutteleminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Vuosien ja vuosikymmenien aikana rakentuneiden psykologisten mekanismien purkamiseen menee pitkään. Se usein vaatii systemaattista työtä ja joskus myös terapeutin tai muun ammattiauttajan apua.

11. Miten itsessään piilevän intohimon voisi löytää?

Kysy itseltäsi, mitä tykkäät tehdä asian itsensä vuoksi. Jos mitään ei tule heti mieleen, kokeile jotain. Jos haet innostavaa harrastusta, mene kokkikurssille tai joogaryhmään, kokeile mahdollisimman erilaisia juttuja. Huomaat pian, mikä tuntuu omimmalta.

Olisi hyvä löytää sellaisia tekemisen muotoja, joissa tuntee toteuttavansa itseään. Moni meistä elää ulkoisten odotusten mukaan. Omia ajatuksia selventävä kysymys on myös: mitä tekisin, jos en joutuisi pelkäämään mitään? Tai mitä tekisin, jos en välittäisi tippaakaan siitä, mitä muut ajattelevat?

Asiantuntijana filosofi, kirjailija ja tutkija Frank Martela.

Monen keho käy ylikierroksilla koko ajan, mutta tilanteen korjaaminen ei ole oikeasti mitään tähtitiedettä. Näin vakuuttaa stressin anatomian hallitseva asiantuntija.

”Eihän tässä näin pitänyt käydä: Mihin elämästäni katosi 15 vuotta?”

Tämän lauseen stressinhallinnan ammattilainen, kouluttaja Mia Jokiniva kuulee usein.

– Paljon puhutaan ja pidetään yllä myyttiä työelämän stressaantuneista nuorista johtajista ja urakeskeisistä miehistä. Tyypillinen nykyajan stressaaja on kuitenkin 50-vuotias nainen.

Mia toimii päätyökseen retriitti- ja kokouskeskus Villa Mandalassa. Hän kouluttaa siellä muun muassa stressinhallintakursseilla – joissa käy asiakkaina nimenomaan paljon näitä stressaantuneita keski-ikäisiä naisia.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisnaisilla on aikaa itselleen vasta sitten, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja lentäneet pois pesästään.

Mielenkiintoista! Työstressi masentaa vielä eläkkeelläkin

Tuossa vaiheessa kiire ja stressaava arki ovat voineet saada kehossa aikaan ei-toivottujakin muutoksia. Vanhemmiten naishormonien tuotanto vähenee luonnostaan, eikä stressihormonien jatkuva erittyminen ainakaan auta vaihdevuosioireisiin, mainitsee Mia.

– Stressaantuneen vaihdevuodet voivat aikaistua, kun kortisoli on tapissa. Moni kamppailee tässä iässä elämänmuutoksen kanssa, hyvästelee kotoa muuttavia lapsia, suorittaa uraa tai laihduttaa jatkuvasti, jolloin keho ei ole koskaan palautumistilassa, Mia kertoo ET-lehdelle.

Laihduttajan ei kannata unohtaa liikuntaa, mutta tärkeintä olisi sitäkin ennen saada kortisolitasot alas. Mutta miten stressihormonia voi itse säädellä?

”Eläkeläisstressi iskee”

Jatkuva ylikierroksilla oleminen leimaa Mian mielestä tätä aikaa muutenkin. Moni elää kaikkea suorittaen ja rentoutuu keinoilla, jotka vain kiihdyttävät entisestään kehoa – kuten alkoholin tai liikunnan avulla.

Mian mukaan stressiä voi hoitaa myös luonnonmukaisesti. Tällä hän tarkoittaa säännöllisiä rentoutumisharjoituksia. Uuteen kirjaansa Stressin luomuhoito hän on koonnut monia harjoituksia ja tutkimustuloksia niiden toimivuudesta.

– Esimerkiksi eräästä Harvardin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta on saatu positiivisia tuloksia aloittelijankin näkökulmasta.  Kun tutkittava ryhmä teki keskittymisharjoituksia joka päivä kahdeksan viikon ajan, nähtiin paljon positiivisia muutoksia muun muassa aivojen rakenteessa. Kestoltaan harjoitukset olivat puoli tuntia, hän selvittää ja jatkaa:

– Täytyy muistaa, että on yksilöllistä, miten harjoitukset vaikuttavat. En väitä, että kaikki toimivat kaikilla. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun mieleen tulee, että jotain pitäisi tehdä stressaantuneelle ololleen, voi olla vaikeaa istua alas ja yrittää tehdä keskittymistä vaativia harjoituksia.

Mia suositteleekin ylikierroksilla käyville ja miksei iäkkäämmillekin kehollisten rentoutusharjoituksien aloittamista mielen tekniikoiden sijaan.

–  Eläkeläisstressi vaivaa yllättävän monia. Kun omat lapset ovat arjen puristuksissa ja sinkoilevat sinne tänne, isovanhemmat hyppäävät silloin usein avuksi. Tämä stressaa monia, vaikka eläkeajan pitäisi olla heille se ansaittu hengähtämisen aika.

Lue myös: Ahdistaako? Stressaako? Helpota oloasi kymmenessä minuutissa Mian ohjein

Tätä kaikkea stressi saa kehossasi aikaan

  • sydän lyö nopeammin ja pumppaa enemmän verta
  • verenpaine nousee
  • hengitys kiihtyy
  • hapenkulutus lisääntyy
  • stressihormonitasot nousevat
  • maksa vapauttaa sokeria ylimääräiseksi energiaksi
  • haima tuottaa vähemmän insuliinia
  • verensokeri nousee
  • ruoansulatuselimiin virtaa vähemmän verta, lihaksiin enemmän
  • hikoilu lisääntyy
  • lihakset jännittyvät
  • vastustuskyky heikkenee

Kysely

Ahdistaako?

Kyllä
Kyllä
77.0%
Ei
Ei
22.9%
Ääniä yhteensä: 87