Jooga parantaa ryhtiä, lisää hapenottokykyä ja rentouttaa kiristyneen rintarangan. Erityisen hyvin tämä itämainen laji sopii ikänsä istumatyötä tehneelle tai sitä tekevälle.

 

Näissä joogavinkeissä asiantuntijana toimii joogaopettaja ja fysioterapeutti ­ Kylli Kukk.

1. Mitä jooga on?

Jooga on kehon ja mielen harjoitus. On monta tapaa suhtautua siihen: Yhdelle jooga on voimistelua, toiselle hengitysharjoituksia ja kolmannelle mielen rauhoittamista. Joillekin se edustaa henkisyyttä, kuten yhteyden kokemusta universumiin tai luojaan, mutta Suomessa jooga lähtee yleensä fyysisestä näkökulmasta. Alun perin sana jooga on tarkoittanut yhteyttä sielun ja luojan välillä.

Suomessa joogatunnit keskittyvät yleensä joogaliikkeisiin eli asanoihin, jotka tehdään hengityksen avustamina. Joogaamalla voi parantaa kokonaisvaltaisesti terveyttään: se muun muassa notkistaa, voitelee nivelet, hoitaa selkää, poistaa stressiä, helpottaa univaikeuksia ja parantaa ruuansulatusta.

Kävellessä, pyöräillessä tai kuntosalilla vartaloon ei tule taivutuksia eikä pyörityksiä, koska selkä pysyy suorana. Joogassa liikutellaan monipuolisesti selkärankaa, mikä heijastuu heti lihaksiin ja muuhun elimistöön. Koko keho saa liikettä monipuolisesti, minkä vuoksi jooga parantaa myös ketteryyttä ja tasapainoa.

2. Miksi hengitys on tärkeää joogassa?

Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että joogan erottaa tavallisesta jumpasta hengitys. Joogassa liikkeet tehdään siten, että samalla keskitytään hengittämään rauhallisesti nenän kautta.

Ihmiset hengittävät nykyään pinnallisesti ja kiihkeästi. Silloin hengityksen rytmi antaa aivoille ja hermostolle viestin, että ihminen on stressissä. Se puolestaan ruokkii stressiä. Myös kireät housut ja muut vaatteet estävät hengittämästä syvästi.

Pintahengitystilasta pääsee pois joogassa, jossa opetellaan hengittämään syvään ja rauhallisesti. Sisään ja uloshengityksen välissä on aina pieni tauko. Hengityksen laatu paranee ja syvenee, mikä rauhoittaa mieltä.

Jos mieli käy oikein ylikierroksilla, joogan hengitysrytmi voi aluksi tuntua vaikealta. Myös kireät lihakset voivat alussa haitata hengittämistä.

3. Kenelle jooga sopii?

Jooga sopii aivan kaikille. Ei haittaa, vaikka keho on kankea, jos mieli ja sydän ovat notkeita ja avoimia. Kankeus katoaa joogassa hiljalleen.

Joogan voi aloittaa missä iässä tahansa. Jos keho asettaa rajoituksia, opettaja antaa liikkeille vaihtoehtoja.

Jos ei esimerkiksi pysty istumaan lattialla, voi istua tuolilla tai käyttää tyynyjä hyväkseen.

Jooga on oiva laji myös kuntoutukseen, koska liike on lääkettä.

Erityisen hyvin jooga sopii stressaantuneille. Rauhallinen hengitys lievittää stressiä, ja joillakin tunneilla tehdään lisäksi rentouttavia mielikuvaharjoituksia, kuten visualisoidaan itsensä makaamaan lämpimälle rantakalliolle.

4. Mikä joogalaji sopii juuri minulle?

Joogassa on monia eri suuntauksia hyvin fyysisistä tunneista lempeisiin venyttelytunteihin. Helpoimmasta päästä ovat yleensä hatha- ja yin-jooga, ja monessa paikassa järjestetään seniorijoogaa.

Kannattaa tiedustella joogaohjaajalta tai -koululta, mikä tunti sopii aloittelijalle. On myös hyvä kokeilla rohkeasti eri vaihtoehtoja. Jos ei pidä tunnista, voi aivan hyvin lähteä kesken pois. Jokaiselle löytyy varmasti sopiva laji ja ohjaaja.

Suomen Joogaliitto kouluttaa lempeitä, nivel- ja selkäystävällisiä joogaohjaajia. Myös Joogayhdistys tarjoaa aloittelijoille ja senioreille sopivia tunteja ympäri Suomen.

5. Voiko selkävaivoista tai muista ­sairauksista kärsivä joogata?

Kyllä voi. On kuitenkin tärkeää kertoa ohjaajalle vaivoista, jotta tämä voi antaa vaihtoehtoisia liikkeitä. Esimerkiksi välilevyn pullistumasta kärsivälle eivät sovi tietyt selkäliikkeet, eikä verenpainetautisen ole hyvä olla pitkään pää alaspäin. Myös tekonivelestä on hyvä kertoa ohjaajalle.

Viime talvena julkaistun laajan tutkimuskatsauksen mukaan jooga vaikuttaa myönteisesti sydänsairauksien riskitekijöihin kuten ylipainoon, verenpaineeseen ja rasva-arvoihin. Joogaharrastuksesta hyötyvät myös sellaiset henkilöt, joilla on jo sydänsairaus ja siihen säännöllinen lääkitys.

Joogassa ei pakoteta kehoa mihinkään, vaan tunneilla edetään pikkuhiljaa ja lempeästi. Itseä ei myöskään vertailla toisiin.

6. Onko jooga uskonnollista?

On ja ei. Jooga ei oman määritelmänsä mukaan ole uskonto, mutta joogan juuret ovat muinaisintialaisissa filosofioissa. Suomessa suurin osa joogatunneista on voimistelua ja venyttelyä sekä hengitykseen keskittymistä ilman uskonnollista näkemystä.

Henkisempää harjoitusta voi kokeilla esimerkiksi sahaja-joogan parissa. Se on meditaatiotekniikka, jonka taustalla vaikuttava uskonto on hindulaisuus.

7. Mitä vaikutuksia joogalla on aineenvaihduntaan ja painoon?

Aineenvaihdunta kiihtyy, koska joogassa liikutellaan kehoa niin, että verenkierto, imunestekierto ja ruuansulatus tehostuvat. Joogasta on hyötyä myös painonhallinassa.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että säännöllinen joogaaminen helpottaa tavoitepainossa pysymistä ja hidastaa lihomista.

Hyvin pehmeilläkin joogalajeilla voi olla vaikutusta painoon. Niistä saa mielenrauhaa, joka parantaa elintapoja. Harvan tekee mieli esimerkiksi roskaruokaa joogatunnin jälkeen.

8. Riittääkö jooga ainoaksi liikuntalajiksi?

Osa joogalajeista on hyvin fyysisiä ja niissä tehdään monipuolisesti lihaksia rasittavia liikkeitä. Sellaisia ovat esimerkiksi kundaliini- ja astangajooga. Näiden lajien harrastajat eivät välttämättä tarvitse muuta liikuntaa.

Yksi rauhallinen joogatunti viikossa ei kuitenkaan riitä kunnon ylläpitäjäksi. Sen rinnalle seniorille sopivat esimerkiksi tanssi, lenkkeily ja kuntosali. Kotona voi tehdä myös voimaharjoituksia, kuten tuolilta nousuja. Monella ikäihmisellä on kuluneet nivelet, ja ne tarvitsevat ympärilleen vahvoja lihaksia.

 

Kalle Mäkelä, 59, kyllästyi pari vuotta sitten selkäkipuihin. Hän viritti pihalleen vaijerin ja opetteli pysymään sen päällä.

Vielä kaksi vuotta sitten Kalle Mäkelän aamut olivat tuskaisia. Selkä oli yön jäljiltä jäykkä ja kipeä. Käynti postilaatikolla taittui lähes kumarassa.

– Yrittäjänä tein pitkää päivää, söin huonosti ja liikuin hädin tuskin lainkaan. Painoakin oli kerääntynyt vatsan seutuville turhan paljon.

Mies päätti aloittaa kuntoremontin.

Tasapainoa etsimässä

Niin, mitä yleensä tulee mieleen lähes kuusikymppisen miehen kuntoremontista? Sauvakävely, kenties vesijuoksu? Kalle halusi jotain muuta. Hän päätti 45 vuoden tauon jälkeen kaivaa sukset esiin ja jatkaa lapsuuden mäkihyppyharrastusta.

– Ensin piti kuitenkin saada selkä kuntoon ja painoa tippumaan, ennen kuin saatoin ajatellakaan suksien kanssa hyppyriin kapuamista.

Mäkimiehet vinkkasivat Kallea kokeilemaan Lahden suurmäen alta löytyvää vaijeria. Siinä tasapainoilu kuuluu monen hyppääjän harjoitusohjelmaan.

– Ensin en pysynyt vaijerilla askeltakaan. Se oli todella hankalaa.

Kalle asensi kotipihaansa Orimattilaan vanhasta hissivaijerista vaijeriradan kahden puun väliin.

– Aloin heti harjoitella. Ensin otin tukea kävelysauvoista. Kun tasapaino alkoi löytyä, poistin toisen sauvan. Kun se onnistui, jätin molemmat sauvat pois.

Tavoitteet korkealla

Kalle on kävellyt vaijerilla säännöllisesti lähes kaksi vuotta. Selkäkivut ovat hävinneet matkan varrelle täysin.

– Kävely vahvistaa todella monipuolisesti keskivartalon syviä lihaksia. Se on hyvin kokonaisvaltaista harjoittelua.

Ja myös raskasta. 15 minuuttia kerrallaan kävelyä riittää hyvin, syke nousee ja lihakset tekevät työtä kuin pidemmällä lenkillä. 

– Tosin viikonloppuisin otan yleensä kolme 15 minuutin vaijerikävelykertaa päivässä. Tähän tulee oikeastaan vähän himo!

Kalle on koko ajan edennyt harjoittelussa. Muutaman kuukauden jälkeen hän pääsi vaijerin päästä päähän. Nyt hän kävelee jo silmät kiinni, takaperin ja tekee kyykkyjä.

– Kesällä otin yllytyshulluna haasteen vastaan ja kävelin meidän kylän kyläjuhlissa Myllykosken yli viritetyn vaijerin päästä päähän. Se oli vähän keljua, sillä vaikka olen rämäpää, en pidä vedestä.

Kalle uskaltaa suositella vaijerikävelyä kaikille. Rautakaupoista löytyvä vaijeri on edullista, eikä kävely ole vaarallista, kun vaijerin vain sitoo tarpeeksi matalalle. Kallella vaijerikävely kuuluu osana mäkihyppyharjoitteluun, sillä kun paino pari vuotta oli pudonnut parikymmentä kiloa ja keskivartalon lihakset vaijerikävelyllä vahvistuneet, mies alkoi todella hyppiä uudelleen

– Maaliskuussa, kun täytän 60, olisi tarkoitus ponnistaa alas Lahden suurmäestä. Vähän se hirvittää, mutta ilman tätä tasapainoharjoittelua, se ei olisi mahdollista. 

Rintarangan jäykkyys on istumatyö­vuosien mittaan salakavalasti hiipivä vaiva. Jos henkesi ei kulje kunnolla, niska on tönkkönä ja pää kipeä, on korkea aika toimia.

1. Missä rintaranka sijaitsee ja miten se toimii?

Sivulta katsottuna selkäranka on s-kirjaimen muotoinen. Rintarangan nikamat sijoittuvat rintakehän alueelle. Kaularangassa on seitsemän nikamaa, rintarangassa 12 ja lannerangassa viisi. Nikamiin kiinnittyvät kylkiluut rakentavat rinnan alueelle kehikon, joka suojaa keuhkoja ja sydäntä.

2. Miksi rintaranka jäykistyy ikääntyessä?

Kylkiluiden etuosa on kimmoisaa rustoa, jonka ansiosta kylkiluut liikkuvat hengitettäessä. Rintakehä laajenee sisäänhengityksen aikana ja supistuu uloshengitettäessä. Tämä ominaisuus heikkenee iän myötä, ja rintakehä muuttuu jäykemmäksi.

Lue myös: Vatsalihaksilla on vaikutusta moneen

3. Miten rintarangan voinnin voi selvittää?

Siihen on olemassa helppo testi: Mittaa rinnanympäryksesi: ensin sisään-, sitten uloshengityksen aikana. Rintakehän sisään- ja uloshengityksen laajuuden ero pitäisi olla noin viisi senttiä. Jos ero on alle kolme senttiä, niin rintakehä on jäykistynyt.

4. Mistä rintarangan vaivat johtuvat?

Tavallisimpia syitä ovat huono työasento ja istumatyö. Taustalla voi olla myös rakenteellinen ongelma tai sairaus, kuten sko­lioosi tai rangan nivelrikko, mutta enimmäkseen jäykkä rintaranka on elintapaongelma. Liika istuminen on rangalle pahasta.

Monta tuntia sinä istut päivässä? Tämän se kertoo kehostasi

5. Miksi istuminen vaurioittaa kehoa?

Istumme nykyisin pitkiä aikoja selkä pyöreänä, c-kirjaimen muotoisena. Asento jäykistää rintakehän ja muuttaa hengityksen pinnalliseksi, vain rintakehän yläosassa tapahtuvaksi.

Älä syyllistä itseäsi. Jäykkä rintaranka voi olla ammatinvalintakysymys. Työtehtävistä on tullut staattisia. Moni on istunut töissä vuosikymmenten ajan, eikä ergonomiasta ole ollut tarkkaa tietoa.

Aiemmin neuvottiin hyvään istuma-asentoon, mutta sellaista asentoa tai työtuolia ei olekaan, jossa voisi istua yhtä mittaa kahdeksan tuntia. Seisomapöytäkään ei ole takuuvarma ratkaisu, sillä kokopäiväinen seisominen ei kaikille sovi, vaan siitä voi seurata alaselän ongelmia tai ­suonikohjuja. 

6. Voiko jäykkyys olla merkki osteo­poroosista?

Osteoporoosi eli luuston haurastuminen saattaa muuttaa nikamia kiilamaisiksi ja aiheut­taa rintarangan kaareutumista taaksepäin. Se voi myös aiheuttaa nikamien painumisen kasaan kevyenkin kuormituksen seurauksena. Luuntiheysmittauksessa voit selvittää luustosi kunnon ja saada varmistuksen siitä, saatko jumpassa tehdä pyöristyksiä ja kiertoja.

7. Millaiset ovat jäykän rintarangan oireet?

Tyypillinen oire on särky ja jäykkyys. Kivun keskellä tekee mieli koko ajan hieroa niskaa ja rintaa. Rintaranka jäykistyy pikkuhiljaa. Yhtäkkiä alkanut kova rintakipu vaatii aina lääkärikäynnin, jolloin voidaan sulkea pois sydänperäiset vaivat tai muut vakavat sairaudet.

Jäykkä ranka saattaa aiheuttaa oireilua myös kaula- tai lannerankaan. Ellei liikettä tule riittävästi rintarangasta, keho ottaa liikkeen lanneselästä, mikä voi aiheuttaa selkäoireita. Samoin kaularanka voi joutua suuremmalle kuormitukselle.

Jäykkä rintaranka heikentää hengitystoimintaa. Kun ilma ei vaihdu keuhkoissa, keuhkotuuletus jää huonoksi ja keuhkoinfektioita tulee helpommin.

8. Näkyykö jäykkä rintaranka päällepäin?

Kyllä, ryhti muuttuu. Jäykkä rintaranka voi olla oiennut tai jopa köyryksi asti pyöristynyt eli kyfoosi. Silloin kävelyssä puuttuvat käsien myötäliikkeet eli rennot heilahtelut eteen ja taakse.

Hengitystoiminta heikkenee niin, että on vaikea hengittää rintakehän alaosaan. Pilatestunneilla harjoitellaan syvähengitystä, jolloin pyritään hengittämään kylkiin ja taakse selkään.

9. Voiko rintarankaa notkistaa ­iäkkäänäkin?

Kyllä toki. Mitä enemmän kumaralle asennolle antaa valtaa, sitä huonompaan suuntaan vaiva menee. Ellei ergonomiaan kiinnitä huomiota, vartalon syvät tukilihakset heikkenevät, ja lihakset eivät jaksa työskennellä painovoimaa vastaan.

Ryhtijumpan lisäksi kannattaa hakea kehon hyvää kannatusta ylöspäin.

Moni kävelee sauvojen kanssa ajatellen, että ne ovat hyvät tasapainon kannalta. Mutta välillä sauvat pitää heittää pois! Reipas kävely ja käsien myötä­liikkeet saavat rintarankaan liikettä.

Lue myös: Istutko lysyssä? Aloita ryhtiremontti

10. Milloin pitää hakea apua?

Fysioterapeutin luota voi hakea ohjeita selän liikkuvuuteen. Jumpissa tehdään usein selän pyöristyksiä, mutta köyristyneestä selästä kärsiville tärkeämpää olisi ojennusliike eli selän pidennys. Myös selkäpuolen lihaksia kannattaa aktivoida, jotta ne jaksavat pitää kehoa hyvässä ryhdissä.

Ryhdin lysähtäminen on terveysriski. Kun ryhti huononee, rinta- ja vatsaontelon elinten asento muuttuu. Paineinen tila heikentää kyseisten elinten verenkiertoa, ja sitä kautta ravintoaineiden ja hapen saantia. Selkärangan kipu, päänsärky, verenkierron häiriöt ja heikentynyt keuhkokapasiteetti ja jopa lantionpohjan toimintahäiriöt voivat johtua ryhtihäiriöistä.

Asiantuntijana fysioterapeutti, terveys­tieteiden maisteri Marianne Kyrklund Suomen Terveysliikunta­instituutista.

Parhaimmillaan siivous on arkiliikuntaa, joka vahvistaa koko selkää. Pahimmillaan virheelliset asennot vaurioittavat herkkiä rangan osia ja toipuminen saattaa kestää. Näillä nyrkkisäännöillä eivät välilevyt pullistu!

  1.  Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja silloin herkempiä vaurioitumaan. Jos siivoukseen on aikaa vain aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen siivouksen aloittamista.
  2.  Suunnittele ja jaa työt. Selän kannalta on parempi siivota pienissä erissä ja useampana päivänä kuin tehdä suursiivous kerralla. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken.
  3. Muista tauot. Istu välillä tai käy lattialle pitkäksesi ja nosta polvet ja lonkat 90 asteen kulmaan tuolin päälle.
  4.  Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, näin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana.
  5. Säädä imurin tanko riittävän pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa.
    Lue myös: Miten pääsen eroon notkoselästä? 9 kysymystä selkäalan ammattilaiselle
  6.  Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Näin vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla.
  7.  Siivoa molemmilla käsillä. Näin toinen käsi ja kehon puoli ei ylirasitu ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle.
  8. Opettele oikea nostotekniikka. Hyvässä nostotekniikassa koukistetaan polvia ja lonkkia, jolloin alaselkään jää luonnollinen notko.
  9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena.
  10. Laita turhat tavarat kiertoon. Tarpeettomista tavaroista karsittu koti lisää asumismukavuutta ja hyvinvointia, eikä aikaa kulu jatkuvaan järjestelyyn. Vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa.

Asiantuntija: selkäneuvonnan koordinaattori Linnéa von Hedenberg / selkäliitto

Kaiken voi saada, muttei samaan aikaan. Vieno Kekkonen vaihtoi kolmekymppisenä tähteyden koti­äitiyteen. Nyt hän on taas olla tähti.

Aina pitää voida aloittaa alusta. Se on Vieno Kekkosen motto.

Osaan hänen elämästään motto pätee, osaan ei.

Vieno on pysynyt valitsemallaan laulajan tiellä jo 60 vuotta. Myös avioliittoa Eero Saurin kanssa on jatkunut yli puoli vuosisataa.

Sen sijaan muotijumppa fustraa hän kokeilee ensimmäistä kertaa nyt 80-vuotiaana.

Tällaisia pieniä, uusia alkuja Vieno rakastaa. Hän on lukenut aikuisiällään ylioppilaaksi, opetellut haitarin soiton, hurahtanut moniin liikuntamuotoihin, perustanut yrityksen ja kokeillut rohkeasti kaikenlaista uutta.

Innokkuus ja ennakkoluulottomuus kulkevat suvussa. Vienon sukulainen Vilho Kekkonen kuoli hiljattain 105-vuotiaana. Viimeiseksi jääneen levynsä Vilho teki 99-vuotiaana.

– Vilho sanoi 100 vuotta täytettyään, että ”nyt piätin siirtyä kuuntelijoiden puolelle”.

Vieno ei siis välttämättä liioittele, kun hän laulaa vuonna 1956 levyttämäänsä La Strada -käännöstä: ”Tie mittaamaton / mun edessäin on / tie elämän halki vie”.

– Se on tosi laulu. Onnea sitä etsitään, vaikka kukaan ei oikein tiedä mitä se on. Ei vielä tässäkään iässä.

He olivat 1970-luvun kuumat nimet – tunnistatko kuvien henkilöt?

Huonot ja hyvät uutiset

Vieno Kekkonen tuntee eläneensä hyvän lapsuuden, vaikka isä kuoli sodassa Vienon ollessa kuusivuotias, ja yhden sisaruksista vei kurkkumätä kohta sodan päätyttyä. Toimeentulo Karttulassa oli tiukilla, joten tekemistä riitti lapsillekin. Isän kuoleman jälkeen Vienolle ehdoteltiin sotalapsikyytiä Ruotsiin, mutta äiti ei päästänyt.

– Olen siitä kiitollinen. En tullut revityksi juuriltani.

Yhden lapsuutensa tapahtuman Vieno muistaa erityisen hyvin. Hän käveli alle kouluikäisenä mummonsa kanssa kinttupolkua paljain varpain. Matkalla he tapasivat emännän, joka alkoi viäntää juttua mummon ja lapsen kanssa: kenenkäs tyttöjä tämä on ja mikä nimeltään.

Vieno mumisi pakolliset vastaukset ja potkiskeli kiviä ujoudenpuuskassaan.

– Sitten mummo sanoi, että Vienolla on niin kaanis lauluiäni, mutta mitenkäs se tiältä mihinkään kouluun lähtee. Muistan tapahtuman kuin eilisen päivän; minulla oli mummon mielestä jokin erityinen lahja.

Varhainen teeveestä tuttu

Lähtihän se Vieno lopulta, lapsenvahdiksi Kuopioon viisitoistakesäisenä. Kuopiossa hän  meni töiden ohessa teatterin avustajaksi. Kun teatterin johtaja Niilo Kuukka kuuli avustajan lauluääntä, hän kehotti Vienoa pyrkimään
teatterikouluun. Vieno totteli.

Vieno Kekkonen sängyllä, mutta kenen? Katso 55 vuotta vanha kuva

Spede Pasanen suositteli puolestaan Vienolle osallistumista Musiikki-Fazerin koelauluun. Kykyjenetsintätilaisuuden jälkeen Toivo Kärki ilmoitti savolaistytölle: ”Neiti Kekkonen, teidän kanssanne voisimme tehdä levytyssopimuksen.”

Ensilevy ilmestyi tasan 60 vuotta sitten. Laulamisen piti olla vain sivujuonne näyttelijän työn lomassa, mutta toisin kävi. Vienon kyvyille oli käyttöä juuri toimintansa aloittaneessa Suomen televisiossa ja sen ajan huippu­bändissä Jaakko Salon orkesterissa.

Pian Vieno oli ”tv:stä tuttu”. Lavat pullistelivat kiinnostunutta yleisöä, ja Vienoa vietiin.

Vieno on opetellut urallaan lähes kaiken kantapään kautta. Ammatit, joita hän alkoi harjoittaa, olivat upouusia: naisiskelmälaulaja, tv-esiintyjä, idoli.

Kotimaisia esikuvia ei juuri ollut.

Onneksi oli Jaakko Salo. Hän alkoi hioa nuoresta solististaan ammattilaista. Salo opasti kädestä pitäen, miten fraseerataan ja miten mitäkin musiikkia tulkitaan. Jokaisella tanssilavakeikan väliajalla Vieno sai palautteen, miten setti oli mennyt.

Kerran Vieno päätti ottaa Ella Fitzgeraldista mallia ja leikitellä Summertimen melodialla Kesäyö-käännöstä laulaessaan.

– Jaakko sanoi kohteliaasti: ”Vieno, Gershwin on kyllä säveltänyt sen jo.”

Ymmärsin pysyä sen jälkeen lestissäni iskelmälaulajana.

”En olekaan aivan tyhmä”

Viisikymmentäluku oli vielä perinteiden vuosikymmen. Rautalanka, pitkätukat ja kapinointi olivat vasta seuraavan sukupolven agendalla. Vieno ehti niiden alta pois, sillä hän meni vuonna 1964 naimisiin toimittaja Eero Saurin kanssa. He saivat kaksi lasta.

Vieno vetäytyi kotiäidiksi ja keikkaili enää harvakseltaan.

Jälkikäteen arvioiden valinta oli viisas, sillä kansa ei päästänyt suurimpia tähtiään helpolla.

– Olin Lailan (Kinnusen) hyvä ystävä. En oikein vieläkään ymmärrä, miksi Lailalle kävi niin kuin kävi.

Vienon elämässä marssijärjestys oli selvä: ensin perhe, sitten keikat. Lapsiperhevaiheessa ahkeran tanssilavakeikkailun korvasivat huolella työstetyt ravintolashow-kokonaisuudet.

Kun lapset tulivat teini-ikään, äiti aloitti iltaoppikoulun ja -lukion.

– Minulla ei ollut nuorena mahdollisuutta opiskella ja se oli jäänyt kaivelemaan. Olin ajautunut teatteriin ja laulamaan. Koulunkäynti ja valkolakki antoivat minulle itseluottamusta, etten ollutkaan aivan tyhmä.

Rikas, suunnittelematon elämä

Viisikymppisenä Vienon mieleen nousi myös ajatus, tässäkö tämä elämä nyt oli. Lapset olivat omillaan, mies uraputkessa ja yleisö halusi kuulla lauluja 30 vuoden takaa.

Vieno ei ehtinyt potea ikäkriisiään kovin pitkää, sillä tekemistä riitti. 1980-luvun lopulla keski-ikäinen yleisö löysi vanhat tähtensä uudelleen. Vieno, Brita Koivunen ja Pirkko Mannola alkoivat esiintyä nimellä Ikivihreät.

Musiikin oheen Vieno perusti yrityksen, jonka kautta hän möi lehtien ilmoitustilaa ja alkoi säästää eläkettä, jota laulu-uralta ja kotiäitivuosilta ei ollut juurikaan kertynyt.

Kuusikymppisenä lastenlasten myötä elämässä alkoi taas uusi vaihe, isovanhemmuus.

– Elämässäni mikään ei ole ollut kovin suunniteltua. Joku ovi on auennut ja olen mennyt siitä. Olen monesti miettinyt naisen elämää, miten vaiherikasta se on. Miehet menevät helpommin jonkinlaisessa putkessa; naisen elämä on paljon mielenkiintoisempaa.

Kun Eero Sauri vapautui työputkestaan, Vieno ja Eero alkoivat etsiä kakkos­asuntoa.

He olivat matkustelleet paljon Euroopassa ja yksi kohde oli ylitse muiden – Etelä-Ranska. Myös ranskanopinnot olivat hyvällä mallilla.

Lopulta Vieno ja Eero kävivät katsomassa Ranskassa myytäviä asuntoja.

– Kierroksen jälkeen sanoin miehelleni, että  ei me tänne tulla. Hän oli samaa mieltä.

Kun etelä tuli nähtyä, katse kääntyi pohjoiseen. Lopulta sopiva kakkoskoti löytyi Ruotsin puolelta Tornionjokilaaksoa, Pajalan keskustasta. Talokaupat syntyivät vuonna 2000.

– Olemme viihtyneet Pajalassa valtavan hyvin, kuten myös lapsemme ja lapsenlapsemme.

Kaiken takana on vastuu

Vieno Kekkonen määrittelee elämänfilosofiansa yhdellä sanalla: vastuu.

Vieno kokee olevansa vastuussa siitä, että menneiden sukupolvien muisto elää ja seuraavat saavat tilaisuuden pistää paremmaksi.

– Tästä elämänkatsomuksesta olemme mieheni kanssa yhtä mieltä, vaikka muuten näin pitkään liittoon mahtuu monenlaisia päiviä.

Myös omasta kunnosta huolehtimisessa on kysymys vastuusta ja vastuullisuudesta. Kannattaa tehdä parhaansa, jotta terveitä ja toimeliaita päiviä riittäisi.

Mitään takuuvarmaa vastuunkantamiseen ei tosin sisälly. Vieno on välttänyt vakavilta sairauksilta, mutta monet ystävät eivät ole. Viimeksi läheisistä työtovereista poistui Brita Koivunen.

– En oikein tiedä, mitä ajattelen kuolemasta. Luopuminen on vaikeata ja väistämätöntä.

Ikä ei näy askelissa

Fustra-tunnilla elämän suurimpia kysymyksiä ei ehdi miettiä, sillä ohjaaja Linda Laine pakottaa keskittymään yksityiskohtiin: miten hengitys kulkee, liike sujuu ja keho kaartuu.

– Liikkeitä kannattaa hioa Vienonkin iässä, sillä se vaikuttaa monella tapaa suorituskykyyn, Linda sanoo.

Vieno käy viikoittain jumpassa ja kuntosalilla, mutta hän kehuu Lindan yksityiskohtaisia ohjeita.

Fustra-ohjaaja tuntuu olevan samoilla linjoilla kuin mitä Jaakko Salo ja Vienon myöhempi laulunopettaja Ritva Eerola. He ovat painottaneet, että lauluäänen hienoudet ja vivahteet saa esiin vain harjoittelemalla ja tiedostamalla, miten mikin osa kehosta toimii ääntä muodostaessa.

Fustrassa samanlaista ajattelua sovelletaan ryhtiin ja liikkumiseen. On aivan eri asia seisoa kuin seisoa ryhdikkäästi. Asentovirheet oireilevat esimerkiksi selkäkipuina ja kankeutena – aivan samalla tavalla kuin laulutekniset virheet kuuluvat äänessä.

– Laulunopettajani Ritva muistaa aina sanoa, että ikä ei sinällään kuulu äänessä.

– Moni sanoo sitäkin, että tässä iässä askel lyhenee. Ei minun askeleeni ole lyhentynyt yhtään. Vuodet ovat tulleet niin yllättäen. Olen elänyt päivän kerrallaan, ja ykskaks olen 80!

Onko siis aika aloittaa taas kerran alusta ja opiskella fustraa?

– Sitäkin voisi harkita.

 

    Vieno Kekkonen-Sauri

    Syntynyt 1934 Karttulassa, asuu Helsingissä.

    Ammatti: Laulaja ja esiintyjä.

    Perhe: Mies Eero Sauri, kaksi aikuista lasta ja neljä lasten-lasta, joista vanhin on abiturientti.

    Viimeisin työ Supernaiset-kiertue Marjatta Leppäsen ja Pirkko Mannolan kanssa.