Selvitimme vastaukset yleisimpiin vedessä liikkumista koskeviin kysymyksiin.

1. Miksi vesiliikunta sopii juuri ikääntyville ihmisille?

Vesielementti tarjoaa lempeän, mutta tehokkaan harjoitteluympäristön. Tasapainon hallinta on vedessä useimmiten helpompaa kuin kuivalla maalla, ja veden noste vähentää kehon kantavien osien kuormitusta. Liikkuminen tuntuu ylipäätään kevyemmältä.

Moni pitää veden kosketuksesta iholla: vesi tuntuu hierovan lihaksia, vähentävän kudosten turvotusta ja parantavan niiden nestekiertoa. Veden paineen vaikutuksesta hengitys tuntuu liikkujasta usein helpolta.

2. Mihin vesiliikunta tehoaa?

Keho joutuu vedessä kokonaisvaltaisesti töihin. Sekä lihakset että hengityselimistö saavat harjoitusta ja haastetta. Mitä tehokkaammin ja ripeämmin vedessä etenee, sen suuremmaksi veden vastus kasvaa.

Vedessä kulutamme energiaa enemmän kuin kuivalla maalla. Se johtuu siitä, että keho luovuttaa osan lämmöstään kehoa viileämpään veteen. 27-asteisessa uimahallivedessä lämpöenergian kulutuksemme on noin 40 prosenttia suurempaa kuin kuivalla maalla. Mitä kylmempää vesi on, sitä enemmän kaloreita palaa.

Jos vaikkapa vesijuokset, vesi vastustaa liikettäsi, ja silloin liike-energian kulutuksesi lisää lämpöenergian kulutuksen ohella kalorien polttoa.

3. Vesi on lempeä elementti nivelvaivaisille – miksi?

Veden noste vähentää nivelten kuormitusta, ja liikkuminen kevenee. Toisin sanoen keho ei tunnu vedessä niin raskaalta kuin vaikkapa lenkillä. Vedessä kantavat nivelet ottavat vastaan kehon painosta vain murto-osan. Vedessä välttyy myös niveliä tärisyttäviltä liikkeiltä.

Ihminen painaa vedessä käytännössä vain noin puolet oikeasta elopainostaan, jos veden pinta on lantion kohdalla. Rinnan korkeudelle ulottuva vesiraja vähentää elopainon vajaaseen kolmannekseen ja kaulan tasolla vajaaseen kymmenesosaan oikeasta painosta.

Katso kuvalliset ohjeet: 6 vesijumppaliikettä koko kropalle!

4. Onko vedessä liikkuminen yhtä tehokasta kuin liikkuminen maalla?

On toki. Minkä tahansa liikunnan teho riippuu kuitenkin siitä, miten tehokkaasti painat menemään. Hyvä vinkki myös vedessä liikkujalle on: Liiku niin, että hengästyt.

Vedessä sydämen syke hidastuu 8–10 lyöntiä minuuttia kohti maalla liikkumiseen verrattuna. Sen vuoksi vedessä on tehtävä hieman enemmän töitä kuin maalla.

5. Miten saan vesiliikunnasta tavallista vesijuoksua rankemman treenin?

Kokeile erilaisia ryhmäliikuntamuotoja, joissa harjoittelun apuna käytetään vesiliikuntavälineitä. Hyvä esimerkki rankasta ja kuntoa mainiosti kohottavasta lajista on hydrospinning, vesikuntopyöräily. Siinä kuntopyörä on veden alla ja polkemista tehostaa liikkeen lisäksi veden vastus.

Jos olet vesijuoksun ystävä, testaa itse, millaisilla tyyleillä ja juoksuaskelnopeuksilla veden vastus kasvaa. Voit vaikkapa edetä altaassa tikkaamalla nopein askelin tai harppomalla eteenpäin niin sanottuun puu-ukkotyyliin, kroppa tiukkana ja mahdollisimman suorin jaloin.

6. Miten vältän vesiliikunnan kiusalliset seuraukset, kuten suonenvedon ja veden menemisen nenään tai korviin?

Suonenvetoa voit ehkäistä juomalla runsaasti nestettä ennen altaaseen menoa. Voit myös kokeilla kivennäisaineita, kuten magnesiumkuuria. Venyttele ennen altaaseen menoa huolella, äläkä siirry kuumasta saunasta kylmään veteen vilvoittelematta.

Veden menon nenään voi estää opettelemalla puhaltamaan ilman jo vedessä nenän kautta ulos. Kannattaa myös kokeilla sieraimet sulkevaa nenäklipsua.

Jos vesi tuppaa menemään korviin ja tukkimaan korvakäytävän, paras konsti on käyttää korvatulppia.

Asiantuntijana liikunnanohjaaja Emmi Avela Mäkelänrinteen uintikeskuksesta Helsingistä.

Vierailija

Tehokas vesiliikunta on lempeä laji – näin vältät suonenvedonkin

Onneksi olkoon! On sinulla kova kunto jos yhtämittaa jaksat noin kauan juosta:) ja saunoa! Minäkin liikun paljon, mutta yhtä mittaa puolitoistatuntia on siinä rajalla jaksanko, vaikka kunto on erinomainen ikäisekseni. Helposti voi menettää líhaksiaan. Täytyy heti liikunnan loputtua vartin päästä tai viimeistään puolen tunnin sisään nauttia ravintoa, proteiinia ja sopivasti lisää nestettä. Teen salilla n. 45 min. - tunti ja jumppa saman ajan toisena päivänä. Ulkolenkit päälle 5 kertaa viikokossa...
Lue kommentti
Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Tehokas vesiliikunta on lempeä laji – näin vältät suonenvedonkin

Minä olen hurahtanut vesijuoksuun. Entisestä sohvaperunasta ja liikuntaa vieroksuvasta ihmisestä on tullut "urheiluhullu" Käyn uimahallilla viisi kertaa viikossa. Ensi sauna, sitten 1,5 tuntia vesijuoksua ja jälleen saunanlauteiden kautta kotiin. Vesijuoksua harrastan yksin, juostessa on mukava laittaa ajatuksia ja asioita järjestykseen. Rentouttavaa ja laihduttavaa liikuntaa.
Lue kommentti

Täytän kohta 65. Onko minusta enää mihinkään? Jos syntymäpäivät ahdistavat ja ikääntyminen huolestuttaa, ei hätää.

1. Kuinka yleinen on ikääntymisen kriisi?

Kriisi on sanana aika vahva, mutta kyllä monet ihmiset pyöreitä täyttäessään kuvaavat olevansa kriisissä. Tunne on tietysti kovin yksilöllinen. Toiset taas sanovat elävänsä elämänsä parasta aikaa juuri esimerkiksi kuusikymppisenä. ”Tässä iässä tietää, kuka on ja voi olla sinut itsensä ja elämänsä kanssa.”

2. Mikä on kuudenkympin kriisi?

Pohdintaa elämän suunnasta ja tiedostamista elämän rajallisuudesta. Monet pysähtyvät juuri kuusissakymmenissä miettimään ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia. Mitä tarkoittaa eläkkeelle jääminen? Pysynkö terveenä? Otetaanko minut yhä yksilönä huomioon? Kuusikymppisen elämää leimaa luopuminen menneestä ja suuntautuminen uuteen.

3. Mitä erityistä on ikäkriisissä?

Ihmisen elämässä on pieniä kehityskriisejä, jotka liittyvät elämänvaiheisiin ja arjen muutoksiin. Sitten on vähän suurempia elämänkriisejä, joissa käsiteltävänä on esimerkiksi ihmissuhteiden tai työpaikan muutokset. Suurimmat kriisit ovat traumaattisia elämäntapahtumia, kuten onnettomuuksia, sairastumisia tai kuolemaa. Tuohon kuudenkympin nurkille osuu usein näitä kaikkia kriisejä jollakin tavalla. Iso paketti.

4. Voivatko yleiset asenteet vaikeuttaa kriisiä?

Oman ikääntymisen ahdistavuuteen vaikuttaa jonkin verran se, mitä ikääntymisestä ja vanhuudesta yleisesti ajatellaan.
Suomalainen ilmapiiri ei ole ikääntyvälle kovin miellyttävä. Eläkeikäiset nähdään harmaana massana, joka pikkuhiljaa hiipuu syrjään yhteiskunnasta.

Kun puhutaan suomalaisesta vanhuudesta, ei juuri korosteta yksilöllisyyttä, vapautta tai rohkeutta. Kannattaisi miettiä, ajatellaanko ikääntymistä luopumisena vai nähdäänkö se elämään luontaisesti kuuluvana, mahdollisuuksia sisältävänä aikana.

5. Miten kuudenkympin kriisistä pääsee eroon?

Asenneharjoittelulla. Kysy itseltäsi: Mitä ajattelen ikääntymisestä ja miksi? Mitä muutoksia ikääntyminen elämääni tuo? Mistä asioista saan elämänsisältöä? Mitkä asiat vahvistavat tunnetta, että elämälläni on tarkoitus, ja antavat minulle voimaa? Listaa ajatuksiasi paperille.

6. Miten asenneharjoittelun voi aloittaa?

Valitse ensin ajattelun suunta ja asennoitumisen tapa: ajattelenko vuosien kuluvan vai kertyvän? Voin paremmin, kun ajattelen aktiivisesti vuosien aikana kertynyttä henkistä pääomaani ja elämänkokemuksen voimaa.

7. Miten löydän uuden suunnan elämälleni?

Kannattaa miettiä, mitä haluat elämältä. On olemassa yksinkertainen kysymyspatteristo, jonka avulla voit ohjata ajatteluasi: Mitkä ovat arvojani? Minkälaisia valintoja haluan tehdä ja miksi? Miten voin elää itseni näköistä elämää? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitä haaveistani voin itse toteuttaa?

8. Miten menneisyyteen tulee suhtautua?

Menneisyyttä, olipa se ollut millainen tahansa, voi katsoa oppimisen aikana. Menneisyydessä olevia asioita tai valintoja ei voi muuttaa, mutta suhtautumisensa voi: mennyttä ei voi muuttaa eikä tulevaisuutta voi tietää. Elämä itsessään on epävarmaa, joten kannattaa keskittyä juuri tähän hetkeen. Kun elää tätä päivää, ei tarvitse haikailla mennyttä eikä ajatella sitten kun -tyyliin.

9. Voivatko kriisit olla hyödyllisiä?

Oman henkisen kasvun kannalta kyllä. Pitäisikö ihmisen elämä olla vaivatonta, kriisitöntä ja helppoa, vai voidaanko ajatella, että kehittyäksemme tarvitsemme erilaisia elämänhaasteita ja kasvunpaikkoja? Väitän, että ilman kriisejä elämämme olisi aika ankeaa ja katsantokantamme lattea.

10. Voiko ikäkriisiä helpottaa piilottamalla ikääntymisen merkit?

Jos minäkuva rakentuu niin, että ulkonäköön liittyvät muutokset ovat ei-toivottuja, niin varmasti ikääntyminen on hankalaa. Kannattaa miettiä, miksi omat arvot perustuvat niin vahvasti ulkonäköön. Nuoruuden ihannointi tai nuoruuden tyyliin palaaminen ei auta. On tyylikästä, kun ihminen kantaa vuotensa ja ryppynsä ylpeänä ja eletty elämä näkyy. Elämänkokemus tuo perspektiiviä ja suhteuttamisen taitoa. On hienoa vanheta.

Asiantuntijana Ikäinstituutin psykologi Sirkka-Liisa Heimonen. Lähteinä ET-lehden lukijoilta kerätyt pohdinnat.
 

Vierailija

Onko sinulla ikäkriisi? Näillä ohjeilla selviät

Olen ollut mummu jo 17 v ja kestän tämän nimityksen .Samoilla lapsilla sitten toisilla on mummi joten jo heti erottavat kuka on kyseessä. Mummumksi tulemisessa ei ole ollut ongelmia. Päin vastoin vanhin mummuttettava syntyi pelastuksena elämäni jatkumisella . Olin vammauttavassa liikenne onnetomuudessa ja vammauduin täysin . Elämäni oli omasta puolestani lopussa ,mutta sitten syntyi etuajassa samaan hötäkkään poika,ensimmäinen lapsenlapsi. Siitä sain pontta elämälleni ja jaksoin rääkillä...
Lue kommentti
Vierailija

Onko sinulla ikäkriisi? Näillä ohjeilla selviät

Naisten korkeampaa elinikää on selitetty juuri mummojen tarpeellisuudella. Jo keräilykaudella heimon hyvinvoinnille ja säilymiselle vanhempien naisten panos oli merkityksellinen, kun nuoret naiset eivät malttaneet ja osanneet huolehtia ravinnon hankinnasta, ja pienten lasten äidit eivät päässeet lapsiltaan. Mutta isoäideillä oli aikaa ja osaamista keräillä kasveja ja pientä eläimistöä ravinnoksi ja rohdoiksi. Nytkin koen isoäitiyden (ja isovanhemmuuden) erittäin tarpeellisena ilmiönä lasten- ja...
Lue kommentti

Sinkkiä, magnesiumia, kromia… Mineraaliviidakossa on helppo eksyä. ET-lehti listasi kolme ydinhivenainetta, jotka ovat elintärkeitä ikääntyvälle.

1. Magnesium suojaa sydäntä

Miksi tärkeä: Magnesiumia suositellaan erityisesti 65+ naisille. Se lisää suorituskykyä ja kestävyyttä sekä antaa suojan sydämelle. Magnesiumlisä ehkäisee sydän- ja aivoinfarkteja – ja nopeuttaa niistä toipumista. Magnesiumilla uskotaan olevan myös stressiä lieventäviä sekä yleistä vastustuskykyä ja unen laatua parantavia ominaisuuksia.

Mistä sitä saa: Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kokojyvävilja, pähkinät, palkokasvit, parsa, pinaatti ja banaani. Myös soijasta, maidosta, lihasta ja kalasta saa magnesiumia. Magnesiumia pitäisi saada 280–350 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää magnesiumin hyödyistä täältä.

2. Sinkillä parempi vastustuskyky

Miksi tärkeä: Raskas työ, kova treenaaminen ja hikoilu syövät sinkkivaroja. Ikääntyvät saavat tutkitusti liian vähän sinkkiä ravinnostaan.
Sinkki tehostaa vastuskykyä ja tekee hyvää iholle ja hiuksille. Sinkkilisän uskotaan hieman lyhentävän flunssan kestoa. Se on verisuonille tärkeä antioksidantti.

Mistä sitä saa: Eläinperäinen sinkki imeytyy paremmin kuin kasviperäinen. Hyviä sinkin lähteitä ovat osterit, sisäelimet, poro ja siipikarja, vehnänleseet ja pähkinät. Sinkkiä pitäisi saada vähintään 15 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää sinkin hyödyistä täältä.

3. Kromi tasoittaa verensokeria

Miksi tärkeä: Iän karttuessa kromin määrä elimistössä vähenee. Kromi edistää aineenvaihduntaa ja veren sokeritasapainon säilymistä. Jos tasapaino heilahtelee rajusti, sillä on suora vaikutus näläntunteeseen ja hallitsemattomaan makeanhimoon. Sen puutos lisää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen.

Mistä sitä saa: Hyviä kromin lähteitä ovat äyriäiset ja maksaruuat, munankeltuainen, täysjyvävilja, peruna ja paprika. Kromia pitäisi saada 0,030 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää kromin hyödyistä täältä.

Kaupoissa on hyllymetreittäin maitoja, mutta miten ne eroavat toisistaan? Listasimme eri maitojen ravintoarvot ja selvitimme niiden erot. 

Tavallisessa ruokakaupassa myydään valtavasti erilaisia maitoja. Ruuanlaittoon, kahviin, lihasten kasvuun, palautumiseen. Maitoa, josta on poistettu jotakin tai johon on lisätty jotakin. 

Suurin osa maidoista on perusmaitoja, jotka eroavat toisistaan lähinnä rasvaprosentin suhteen. Tästä kattavasta listasta osaat valita itsellesi parhaiten sopivan maidon.

Raakamaidosta löydät lisää tietoa jutun lopusta. 

1. Rasvaton maito

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 140 – 143 kJ / 33 – 34 kcal
Rasva: 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit: 4,9 g
Proteiini: 3,3 – 3,5 g

2. Kevytmaito

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 190 – 197 kJ / 46 – 47 kcal
Rasva: 1,5 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,8 g 
Proteiini: 3,2 – 3,5 g

3. Ykkösmaito

(Valio, Arla)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 170/ 41 kcal
Rasva: 1 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,8 g 
Proteiini: 3,3 g

4. Täysmaito

(Valio, Arla, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 270 kJ / 64 kcal
Rasva: 3,5 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,8 g 
Proteiini: 3,2 – 3,5 g

5. Arkimaito

(Valio)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 134 kJ / 32 kcal
Rasva: 0 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,9 g 
Proteiini: 3 g

  • Arkimaidoissa proteiinin määrä on vakioitu 3 prosenttiin. Sopii etenkin runsaasti maitoa juoville.
  • Saatavana myös kevyenä, laktoosittomana kevyenä ja laktoosittomana rasvattomana. 

6. Laktoositon rasvaton maitojuoma

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 105 – 110 kJ / 21 – 26 kcal
Rasva 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit 2,7 – 3,1 g
Proteiini 3,3 – 3,5 g

  • Kun maidosta on poistettu laktoosi, myös hiilihydraatteja on vähemmän kuin vastaavissa perusmaidoissa.
  • Laktoositonta maitojuomaa on saatavana myös kevyenä, täysmaitona ja arkimaitona.

7. Kiehu maitojuoma

(Valio)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 188/ 45 kcal
Rasva 2,5 g
Hiilihydraatit /sokerit 3,1 g 
Proteiini 2,5 g

  • Kiehu-maidosta on poistettu heraproteiinia, joka on herkkä lämmölle ja palaa helposti kattilan pohjaan. Kiehu sopii ruoanlaittoon, kuumiin juomiin ja leivontaan.

8. Rasvaton proteiinimaito

(Valio Plus, Pirkka PRO, Satamaito Plussa)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 170 kJ / 40 kcal
Rasva 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,9 g
Proteiini 5 g

  • Sisältää enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia kuin tavallinen maito. Sopii ruoka-, välipala- ja palautumisjuomaksi liikkujille, ikääntyville ja laihduttajille.
  • Valio Plus -tuoteperheeseen kuuluu myös maitokaakaojuoma, jossa on hieman enemmän hiilihydraatteja ja rasvaa kuin perusversiossa.
  • Valion PROfeel voimamaitojuoma on laktoositon versio rasvattomasta proteiinimaidosta.

9. PROfeel proteiinijuoma kaakao, maitokahvi, toffee, vanilja ja minttukaakao

(Valio)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 309 kJ / 73 kcal
Rasva 1 g
Hiilihydraatit/ sokerit 8 g
Proteiini 8 g

  • Paksumpi, maustettu proteiinijuoma annospakkauksessa. 2,5 desilitran annoksesta saa 20 grammaa proteiinia, josta puolet on tuoreen maidon heraproteiinia. Sopii aktiiviliikkujille, painonhallitsijoille ja ikääntyville.
  • UHT-käsitelty eli iskukuumennettu: maito on kuumennettu kahden sekunnin ajaksi vähintään +135 asteeseen. Säilyy pitkään, avaamattomana myös huoneenlämmössä.
  • Vastaavankaltainen tuote esim. Pirkka PRO proteiinijuoma vanilja, toffee, suklaa ja mokka.

10. Luomu kevytmaito

(Valio, Pirkka, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 190 kJ / 46 kcal
Rasva 1,5 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,8 g
Proteiini 3,2 – 3,3 g

  • Luonnonmukaisesti tuotettuja pastöroituja maitoja. Maitoihin ei ole lisätty mitään, joten ne eivät sisällä D-vitamiinia. Luomumaitoa on saatavana myös rasvattomana, laktoosittomana ja täysmaitona.
  • Luomumaidot ovat usein homogenoimattomia. Jotkut luomumaidot homogenoidaan (esim. Pirkka-luomukevytmaito) eli maidon rasva pilkotaan niin, että se jakautuu tasaisesti maitoon.

11. Kahvimaito, laktoositon & UHT

(Valio, Arla)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 215 – 250 kJ / 50 – 60 kcal
Rasva 2 – 3 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,8 g
Proteiini 3,2 – 3,5 g

  • Tavallista maitoa täyteläisempi. Sopii kylmiin ja kuumiin juomiin, esim. cappuccinoon ja café latteen. Vaahtoutuu hyvin. Laktoositon ja iskukuumennettu, säilyy pitkään.

12. Rasvaton & vähälaktoosinen UHT-käsitelty maito

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 140 – 141 kJ / 33 – 34 kcal
Rasva 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,9 g
Proteiini 3,3 g

  • Vähälaktoosisen ja Hyla-maidon laktoosi on pilkottu helposti imeytyvään muotoon. Maito maistuu makeahkolta.
  • UHT-käsitelty maito on iskukuumennettu kahden sekunnin ajaksi vähintään +135 asteeseen. Se säilyy pitkään huoneenlämmössä.
  • UHT-käsiteltyjä vähälaktoosisia maitoja on saatavilla myös kevyt- ja täysmaitoina sekä laktoosittomina versioina.

13. Korkeapastöroitu kevytmaito

(Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g
Energia 190 kJ / 46 kcal
Rasva 1,5 g
Hiilihydraatit /sokerit 4,8 g 
Proteiini 3,3 g

  • Korkeammassa lämpötilassa pastöroitu maito säilyy avaamattomana normaalia maitoa pidempään, useita viikkoja. Myös korkeapastöroitu rasvaton, rasvaton Plussa ja täysmaito.
  • Korkeapastörointia käytetään muissakin tuotteissa. Esim. Valio Eila maitojuomat ja Valio PLUS proteiinimaidot ovat korkeapastöroituja, joten niiden säilyvyys on tavallisia pastöroituja maitoja pidempi.

Mikä raakamaito?

Raakamaito eli tilamaito on lehmänmaitoa, jota ei ole pastöroitu tai homogenoitu. Maito vain jäähdytetään. Raakamaitoa voi ostaa suoraan sitä myyviltä tiloilta.

Kaupan maidot on pastöroitu: maito kuumennetaan 72 asteeseen noin 15 sekunniksi. Lämpökäsittelyllä tuhotaan maidosta terveydelle haitalliset mikrobit. Useimmat kaupan maidot on myös homogenoitu, luomumaitoa lukuun ottamatta. Homogenoinnissa maidon rasvapalloset pilkotaan mekaanisesti pienemmäksi niin, että rasva jakautuu tasaisesti maitoon.

Raakamaitoon ei lisätä D-vitamiinia eikä mitään muutakaan eikä siitä poisteta mitään. Rasvan määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta on keskimäärin noin neljä prosenttia.

Koska raakamaitoa ei ole pastöroitu, siinä voi piillä taudinaiheuttajia. Lapsille, vanhuksille, raskaana oleville ja henkilöille joilla on vakava perussairaus, ei suositella raakamaitoa kuumentamattomana. Terveille työikäisille raakamaito aiheuttaa harvoin sairastumisia.

Lähteet: arla.fi, valio.fi, k-ruoka.fi, foodie.fi, juustoportti.fi, satamaito.fi

Juttuun on haastateltu laillistettu ravitsemusterapeutti Teija Penttilää sekä kategoriapäällikkö Mira Appelqvistiä Valiolta.

 

Lahtelainen Riitta Vilen elää Chronin taudin kanssa sisukkaasti. Suurin helpotus tuli heti, kun oudoille oireille saatiin nimi.

"Se alkoi yhtäkkiä. Hirveät vatsakivut ja ripuli.

Oli kesä, olimme Lapissa, lakka­suolla ja tunsin, että nyt tulee vellit housuun. Kipu tuntui kouristuksina, kuin joku olisi vääntänyt puukkoa mahassa. Kyykin suon laidassa kylmä hiki otsallani ja luulin, että olin saanut vatsataudin. Vesikään ei pysynyt sisälläni.

Kun tulimme kotiin, vointini oli jo niin huono, että lähdin lääkäriin. Lääkäri passitti sairaalaan. Siellä spesialistit levittelivät käsiään. Yksi epäili umpisuolta, toinen munasarjatulehdusta. Antibiootitkaan eivät auttaneet.

"Olin varma, että minulla on syöpä ja kuolen kohta."

Kivut olivat helvetilliset ja paino sen kun putosi. Lopulta painoin alle neljäkymmentä kiloa. Tuskaani lisäsi se, että henkilökunta ei päästänyt pientä tytärtäni tapaamaan minua isänsä kanssa osastolle.

Jouduin olemaan sairaalassa kaikkiaan kolme kuukautta. Pidin varmana, että minulla on syöpä ja kuolen kohta. Vihdoin eräs kirurgi päätti, että vatsani avataan. Leikkauksen jälkeen hän kertoi minulle nähneensä kaksi kertaa elämässään Crohnin tautitapauksen. Minä olin niistä toinen.

Ei mikään pikkuripuli

Oli suunnaton helpotus saada oireille nimi. Kun tauti löytyi, sitä alettiin lääkitä paremmin. Sain jättiannokset kortisonia sekä salatsopyriiniä. Lääkityksen myötä ripuli alkoi nopeasti helpottaa ja ruoka pysyä sisälläni. Pikkuhiljaa kivut muuttuivat siedettävämmiksi.

Kotiin pääsin lapseni kaksivuotissyntymäpäivänä. Muistan elävästi, miltä tuntui katsoa itseään peilistä ensi kertaa moneen kuukauteen. Näytin keskitysleirillä olleelta: lonkkaluut törröttivät ja lihakset olivat hävinneet.

Se masensi, mutta päätin että periksi en anna. Siinä peilin edessä, luurankomaista kehoani katsellessani tiesin, että koko elämä on opeteltava nyt uusiksi.

Taustaa: 10 x Crohnin tauti – selittämättömiä vatsavaivoja ja ripulia

Ensin remonttiin meni ruokavalio. Vältän edelleen runsaskuituisia ja huonosti sulavia ruokia ja kaikkea, missä on maitoa. Jouduin hyvästelemään lempiherkkuni ruisleivän. Aina, kun rukiiseen repsahdin, suoli tärähti vesiripulille. Sienet olivat pahasta, samoin punainen liha. Rakastan hedelmiä ja vihanneksia. Mutta kun suoleni oli ärtsynä, ne eivät sulaneet.

"Vuosien saatossa suolistoni on lyhentynyt yli metrillä."

Lääkityksestä ja elintapamuutoksista huolimatta tauti eteni. Sain useita vaikeita komplikaatioita, joista ensimmäisenä ilmaantuivat suolistoahtaumat. Muistan, kun oli käymässä sukulaisteni luona Kotkan saaristossa. Ruokana oli pyttipannua, ja paistinperunat tukkivat suoleni. Kivut olivat aivan järkyttävät. Kotkan keskussairaalassa suolitukos laukaistiin voimakkailla kipulääkkeillä ja nesteytyksellä.

Sillä ensimmäisellä kerralla selvisin pelkällä ”viemärin huuhtelulla” – jatkossa en ollut enää niin onnekas. Vuosien saatossa ja kymmenien sairaalareissujen seurauksena suolistoni on lyhentynyt vähintään metrillä. Aina, kun suoleni tukkeutui, kirurgi napsaisi siitä pienen palan pois.

Elämä yhtä vessareissua

Sairaalan ulkopuolista arkea määrittivät vessat ja niiden sijainnit. Jos lähdin kauppaan, laitoin siteen pöksyihini. Mutta minkäs teit, kun kassajonossa ruskea vana alkoi valua housujen lahkeesta kaupan lattialle.

Kotiin oli matkaa reilut viisi kilometriä. Välillä poikkesin matkalta bongaamani baarin vessaan, välillä kampaamon. Marssin röyhkeästi sisään ja maksoin käynnistä, kun tulin vessasta ulos.

Suolistosairas – joko sinulla on vessapassi?

Muutama vuosi sujui sitkutellessa. Pärjäsin ja kävin töissä. Sitten tauti toi mukanaan fistelit. Ne ovat suolistoon ilmaantuvia epänormaaleja kulkuväyliä, eräänlaisia onteloita. Minulla fisteli aukesi peräpään ja emättimen välille ja kehitti sinne kananmunan kokoisen märkäpesäkkeen. Ja taas sairaalaan: siellä fistelit kuivattiin kokoon.

Eräänä jouluaattona sairastuin pahasti. Märkäpesäke suolistossani oli puhjennut ja osa suolistoani oli mennyt kuolioon. Sairaalassa koko paksusuoli leikattiin pois ja sain väliaikaisen avanteen. Kun se muutaman kuukauden kuluttua suljettiin, alkoi uudenlainen helvetti: pyllyn iho meni rikki ja kudosnesteet tihkuivat läpi.

"Vertaistuki antoi voimaa."

Tuskista huolimatta päätin, ettei tämäkään takaisku minua hitto soikoon nujerra. Päijät-Hämeen keskussairaalasta oli tullut toinen kotini ja sen ihanasta henkilökunnasta tosiystäviä. Hoitajille tapasin sanoa, että antakaa minun rypeä yksi päivä itsesäälissä ja kaatakaa seuraavana päivänä sänky.

Läpi sairausvuosieni olen myös pitänyt huolta kunnostani, lenkkeillyt ja tavannut ystäviäni – vaikka sitten särkylääkenapin voimin. Vertaistukikin antoi voimaa. Menin 90-luvulla mukaan Crohn ja Colitis ry:n toimintaan ja tutustuin siellä muihin Crohn-potilaisiin. Vertaisporukassa ruskea, ronski huumori saa lentää. Tätä nykyä olen itse yhdistyksemme aktiiveja ja muun muassa sopeutumisvalmennuskurssiemme yksi vertaisohjaajista. Tuntuu hyvältä voida auttaa.

Pysyvä avanne pelasti

Seitsemän vuotta sitten oli sairauteni yhdenlaisen etapin päässä. Minulle oli puhjennut osteoporoosi, kortisoni oli syönyt niveleni ja voimani olivat kokonaan kateissa. En jaksanut enää peräpeilini kanssa, halusin avukseni pysyvän avanteen.

Avanneleikkaus pelasti minut; elämänlaatuni koheni mielettömästi. Saatoin kulkea, liikkua ja mennä miten tahdon ja jättää taakseni ”missä vessa?” -paniikkikohtaukset.

"Joskus on itkettänyt, mutta aina se on nauruksi kääntynyt."

Minulle ei ole mikään ongelma, etten itse enää pysty säätelemään ulostamistani. Kakka tulee lonkallani roikkuvaan pussiin omia aikojaan ja tyhjentelen pussia sitä mukaa, useamman kerran päivässä. Saan syödä vapaammin kuin koskaan, en kuitenkaan ihan mitä tahansa.

Parisuhteeni herra Crohniin on kestänyt melkein 40 vuotta. Joskus on itkettänyt, mutta aina se on nauruksi kääntynyt. Tappeluun ja kapinointiin ei ole enää tarvetta. Ja minä se kuitenkin olen määrännyt kaapin paikan.

Äitini tapasi sanoa aina, että ”turhat marinat pois – positiivisuus auttaa jaksamaan”. Oikeassa hän oli. Mitäpä tässä turhaan vouhkaamaan, kun näinkin on hyvä.”

Näin Riitan tauti eteni:

1976 Vaikeita suolisto-oireita. Taudille diagnoosi ja nimi.
1980 Pahenemisvaihe, paksusuoli poistetaan.
1989 Sairaalakierre. Sivusairauksia, kuten suoliahtaumia ja suoliston märkäpesäkkeitä.
1994 Vertaistukiryhmät löytyvät.
1999 Käänne parempaan: uusi biologinen lääke.
2008 Pysyvä ohutsuoliavanne. Elämänlaatu paranee.
2014 Oireet kurissa.

Artikkeli on julkaistu ET-lehdessä vuonna 2015.

  • Krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus, jonka syntysyytä ei tiedetä. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 400 henkilöä, joista osa on lapsia.
  • Oireita ovat muun muassa vatsakivut, ripuli tai ummetus, väsymys, laihtuminen ja kuumeilu.
  • Tauti kehittyy usein hiipien ja voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. Taudin luonteeseen kuuluu aaltoilevuus: välillä on pahempia vaiheita, välillä huonompia.
  • Diagnoosi varmistuu tavallisimmin paksusuolen ja ohutsuolen loppuosan tähystyksessä, jonka yhteydessä suolistosta otetaan näytepaloja.
  • Tautia ei pysty parantamaan, mutta sen voi pitää aisoissa. Tautia lääkitään muun muassa kortisonilla ja uusilla, biologisilla lääkkeillä.
  • Potilas saattaa sairastua myös liitännäissairauksiin. Niitä ovat esimerkiksi suolitukokset, suoliston märkäpesäkkeet eli absessit tai suolistosta ulospäin kasvavat ontelot eli fistelit. Usein potilaalla on vaikea anemia, jota korjataan raudalla tai B12-vitamiinipistoksilla. Runsaat kortisoniannokset altistavat osteoporoosille.
  • Moni potilas joutuu noudattamaan tiukkoja dieettejä, sillä suolisto ei kestä esimerkiksi kovin kuitupitoista ruokaa.
  • Yli puolet Crohn-potilaista joudutaan leikkaamaan esimerkiksi suolitukoksen, märkäpesäkkeen tai rajun suolistoverenvuodon takia. Leikkauksessa poistetaan se suolen osa, joka aiheuttaa ongelmia, ja potilaalle asennetaan joko väliaikainen tai pysyvä avanne.

Lähde: Crohn ja Colitis ry.