Kaurasta ja palkokasveista valmistettu nyhtökaura päihittää proteiinipitoisuudellaan melkein minkä tahansa ruoka-aineen.

1. Enemmän proteiinia kuin lihassa

Nyhtökaura haastaa proteiinipitoisuudellaan jopa lihan ja kalan, sillä niissä on paljon vettä.

100 grammassa nyhtökauraa on proteiinia 27–31 g. Jauhelihassa proteiinia on 23 g, broilerissa 25 g ja lohessa 20 g sataa grammaa kohti.

2. Reilusti kuitua

Suuri osa nyhtökauran kuidusta on liukoista kuitua, beetaglukaania. Kuitu parantaa suoliston toimintaa ja auttaa alentamaan veren kolesterolitasoa sekä ehkäisemään tyypin 2 diabetesta ja suolistosyöpiä.

3. Tärkeitä aminohappoja

Nyhtökaura sisältää kaikki yhdeksän ihmiselle välttämätöntä aminohappoa.

Rasvan laadussakaan ei ole moittimista: se on pääosin pehmeää ja sydänystävällistä.

4. B12-vitamiini puuttuu

Vaikka nyhtökaura sopii lihankorvikkeeksi, B12-vitamiinia siinä ei ole. Kasvisruokavaliota noudattavan kannattaa turvautua ravintolisään.

B12-vitamiinia saa lihasta, kalasta, kananmunasta ja maitovalmisteista.

5. Käytä kuin jauhelihaa

Ruoanlaitossa nyhtökauran voi lämmittää pannulla öljyssä, työntää uuniin tai pyöräyttää mikrossa.

Muistuttaa koostumukseltaan nyhtöpossua, hajoavan mureaa possun kassleria.

6. Voi aiheuttaa ilmavaivoja

Osa ihmisistä on herkkiä papujen ja herneiden kuiduille. Nyhtökaura saattaa aiheuttaa joillekin ilmavaivoja tai muita suolisto-oireita.

Kypsentäminen voi parantaa jonkin verran nyhtökauran sulavuutta.

Asiantuntija: ravitsemustieteen dosentti Anne-Maria Pajari.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila rakastaa liikkumista, sillä se ei ole ollut hänelle aina itsestäänselvyys. Vaikka liike on hänelle lääke, se ei silti aina riitä. Siksi terveyspuheissakin pitää Hämeen-Anttilan mielestä muistaa kohtuus.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila rakastaa liikkumista. Ehkä eniten siksi, että se ei ole ollut hänelle aina itsestäänselvyys. Lapsuuden selkäkipu lamaannutti liikkumishalut moniksi vuosiksi.

– Vielä varhaislapsuudessa olin liikunnallinen ja ketterä, kiipeilin puissa ja juoksin. Mutta kun kivut murrosiän kynnyksellä valtasivat ruumiini, luovuin liikunnasta.

Kasvuiän jälkeen Virpi Hämeen-Anttilan selkäkivut helpottivat ja hän teki elämäntaparemontin: laihdutti ja ryhtyi kävelemään, uimaan ja pyöräilemään. Silti kivut ovat palanneet elämään aikuisenakin aina silloin tällöin.

Punainen pallo helpottaa

Virpi rakastaa kävelemistä. Se on loistavaa vastapainoa kirjailijan istumatyölle ja ajatus saa laukata kävellessä vapaana.

– Talvisin kävelen, kesäisin uin, mutta minullakin on ollut kausia, etten ole päässyt edes sängystä ylös.

Liike on ollut Virpille lääke, ihan konkreettisesti. Silti Virpin mielestä kaikessa terveyspuheessa pitäisi muistaa myös kohtuus, niin asiantuntijoiden kuin median.

– Harva parantaa oloaan vain makaamalla, on hyvä tehdä itsensä eteen asioita, että pystyy elämään mahdollisimman hyvää elämää. Aina se ei ole mahdollista. Siksi kehotus, että tee itsellesi jotain, voi olla kivun kanssa kamppailevalle musertava.

Virpille selkäkipu on enää nykyään vain satunnainen vieras. Jos kipu yllättää, hän yrittää hoitaa sitä nykyisin kipulääkkeitä mieluummin psyykkisillä menetelmillä.

– Olen saanut kipuihini sen verran paljon lääkkeitä, joten tiedän, että ne eivät ole minun juttuni. Siksi nykyään jätän lääkkeet pois heti kun se vain on mahdollista. Usein olen saanut meditoinnista apua. Kuvittelen kivun kohdalle lämpimän punaisen pallon, joka lämmittää aurinkona. Tämä mielikuva taittaa pahimmalta kivulta kärkeä.

Kipeä oikeus apuun

Virpi on vuosien varrella etsinyt tietoa selkävaivoistaan niin paljon selvää kuin mahdollista. Myös muualta kuin kulloiseltakin lääkäriltä.

– En tietenkään ryhdy neuvomaan lääkäreitä enkä liiaksi googlettele sairauksia tai diagnosoi itseäni. Tietotulvan avullahan ihminen pystyy tekemään itsensä hyvinkin sairaaksi.

Silti Virpin mielestä terveydenhuollossa usein unohdetaan, että potilas on enemmän kuin yhden vaivan, taudin tai oireen summa.

– Itse tulin tarkemmaksi ja kriittisemmäksi, kun äitini kuoli haimasyöpään. Hänelle kun ei sappileikkauksen jälkeen annettu kunnon ruokavalioohjeita, josta seurasi ensin haimatulehdus ja lopulta haimasyöpä.

Omista oikeuksista on pidettävä huolta, sairaanakin. Se on kilteille ihmisille Virpin mielestä todella vaikeaa.

– Olen usein itsekin yrittänyt kestää kipua tuskan hien vallassa hiljaa. Silloin kenenkään ulkopuolisen on vaikea huomata, miten vakava toisen tila on. Olen yrittänyt lapsillenikin opettaa, että jos teihin sattuu, huutakaa kovaa, se on perusoikeus.

Lue lisää Virpi Hämeen-Anttilasta ET Terveys -lehden numerosta 2/2017. Pääset tutustumaan digilehteen täällä. 

Virpi Hämeen-Anttila

  • Syntynyt 1958.
  • Asuu Vantaalla. Aviomies ja kaksi aikuista lasta.
  • Ammatiltaan kirjailija ja tutkija. Kirjoittanut useita kymmeniä kauno- ja tietokirjoja. Viimeisin, romaani Villa Speranza (Otava), ilmestyi talvella 2017.
  • Harrastaa kieliä, musiikkia, piirtämistä, kirjallisuutta ja liikuntaa. Uusimpana lajina pilates.

Mitä kivulle voi tehdä ja mitä sen piinaamana pysyy tekemään? Asiantuntijalääkäri neuvoo, miten selviät kivun kynsistä.

1. Mihin kipua tarvitaan?

Kivun tehtävänä on varoittaa uhkaavasta tai jo tapahtuneesta kudosvauriosta. Kipu on siis elintärkeä tuntemus, jota ilman emme ymmärtäisi hellittää hetkeksi.

Kivun tunne syntyy aivoissa, jonne kehon hermoradat välittävät sähköisen viestin esimerkiksi silloin, kun lihaksesi on venähtänyt. Kipuimpulssin tehtävänä on hälyttää, että ota rauhallisemmin, lepää ja hoida itseäsi.

2. Miksi kivut joskus kroonistuvat?

Kun kipu kroonistuu eli jää pysyväksi, aivot oppivat jo ennalta tulkitsemaan vaikkapa jotkut kipua tuottavat liikkeet satuttavina. Kipu on aina henkilökohtainen tuntemus, jonka voimakkuus riippuu kokijastaan. Juuri tämän vuoksi kivun kanssa voi oppia elämään, sillä voimme kesyttää kipua siedättämällä itseämme.

Kroonisia kipuja poteva voi opetella olemaan antamatta kivulle valtaa. Kivusta on mahdollista valmentaa seuralainen, joka kulkee mukana osana elämää. Konsteja on monia, kuten mielialaharjoitteet, rentoutusterapia ja eri liikuntalajit. Lihas- ja peruskuntoa sekä tasapainoa ylläpitävät lajit ovat hyvää kipukoulutusta.

3. Miten kipua lääkitään?

Ennen lääkkeiden määräämistä pitää selvittää, mistä kipu johtuu. Lääkkeet valitaan kivun aiheuttajan mukaan. Kudosvauriokipuun ja tavallisiin särkyihin sopivat vatsaystävällinen parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Kipugeeleissä taas vaikuttavana lääkeaineena on muun muassa diklofenaakkia tai piroksikaamia.

Näitä lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Jos ne eivät tehoa, vaihtoehtona ovat reseptilliset kipu- ja tulehduskipulääkkeet. Vahvimpia niistä ovat opioidit, jotka ovat kuitenkin tunnettuja riippuvuutta aiheuttavista ominaisuuksistaan sekä haitallisista yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa. Siksi opioideja saa vain lääkärin määräyksestä, usein pienen annoksen kerrallaan.

4. Kivuilleni ei ole löytynyt kunnon syytä. Voivatko kipuni olla kuviteltuja?

Kipusi ovat todellisia, vaikkei niille olisi löytynyt syytä. Tilanteesi on kuitenkin raskas, jos kipujasi vähätellään. Pitkään jatkuva kipu on kenties saanut sinut turhautuneeksi, ärtyneeksi ja jopa vihaiseksi. Jatka sinnikkäästi sellaisten keinojen etsimistä, joilla jaksat paremmin ja jotka katkaisevat kivultasi ainakin sen terävimmän kärjen.

5. Voiko kivuliaana liikkua?

Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Aluksi on tärkeää tunnistaa, millainen liikunta aiheuttaa kipuja. Harjoittelumäärä on liian suuri, jos nivelkipu jatkuu yli kaksi tuntia liikuntarupeaman jälkeen. Liiasta harjoittelusta kielivät myös paheneva lihasheikkous, heikentynyt nivelten liikkuvuus ja nivelturvotus.

Kokeile uintia, hiihtoa tai tanssia - toisin sanoen liikuntaa, jossa koko kehosi on mukana ja josta nautit.

6 Voiko kivun kahleista päästä psyykkisesti irti?

Kyllä, sillä kipua on mahdollista kouluttaa. Aseta itsellesi vaikkapa tällainen tavoite: "Kun koskee, en vetäydy, vaan ponnistaudun liikkeelle. Haluan voida paremmin, joten tarvitsen mielenhallintaharjoitusta." Etene sitten näin. Kun huomaat mielessäsi asettavasi jonkin aikeesi eteen sanan 'mutta' tai 'koska', kysy itseltäsi, onko sinulla oikeasti syytä estää itseäsi. Esimerkiksi ajatuksesi voi olla: "Lähtisin lenkille, mutten voi, koska olen kivulias ja väsynyt." Sen sijaan sano itsellesi: "Lähden lenkille, vaikka olen kivulias ja uupunut. Hyväksyn kipuni, mutta siitä huolimatta pidän hyvinvoinnistani kiinni."

Mitä hyötyä uudesta ajattelutavasta on? Opit pikkuhiljaa, että olet suurempi kuin kipujesi summa. Voit itse päättää, teetkö jotakin vai annatko valtaa kivulle. Jos vain odotat, että kiputilasi muuttuu, voit joutua odottamaan kauankin. Silloin olisit kipujesi vanki, vaikka niin ei tarvitse olla.

7. Onko luontaistuotteista tutkittua näyttöä polven nivelrikkokivun hoidossa?

Glukosamiini ja kondroitiini ovat ravintolisiä, joiden tehosta on nivelrikon hoidossa ristiriitaista tietoa. Jotkut kokevat kuitenkin saavansa niistä apua. Glukosamiini ja kondroitiini ovat nivelruston proteoglykaanien rakenneosasia. Ne parantavat nivelruston kimmoisuutta. Voit siis toki kokeilla niitä polvioireisiisi.

Yksi vaihtoehto ovat lääkärin antamat nivelensisäiset hyaluronaattiruiskeet lievän tai keskivaikean polvinivelrikon kivun hoidossa. Hyaluronaatin tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta aineen vaikutus perustunee tulehdusta ja kipua lieventäviin ominaisuuksiin. Ruiskeen parantava vaikutus polven kipuun ja toimintakykyyn saattaa alkaa hitaasti, mutta sen teho on pitkäkestoisempi kuin perinteisen, tulehdusta lievittävän kortisonipistoksen. Molemmat ruiskeet annetaan tavallisesti kerran puolessa vuodessa tai viikon välein kolmesti. Hyaluronaatista, toisin kuin kortisonipistoksesta, puuttuu kuitenkin luotettava näyttö.

Luontaistuotteita käyttävän potilaan on syytä lähteä lääkäriin viimeistään, kun polviniveliä särkee jatkuvasti levossakin. Tulehtunut nivel rauhoitetaan kortisonipistoksella.

8. Entä jos lääkkeet eivät auta kipuun?

Lääkäri voi suunnitella jokaiselle oman kivunhoitopolun. Lääkkeettömiä hoitoja ovat esimerkiksi kylmä, lämpö, sähkö tai akupunktio.
Esimerkiksi kylmä jarruttaa kiputuntemuksen kulkeutumista selkäytimeen ja vähentää kipeän kudoksen tulehdusreaktiota. Kodin pakastimesta napattu kylmäpakkaus tarjoaa sekä ensihoitoa moniin äkillisiin kipuihin että tukihoitoa kroonisiin kipuihin, kuten kulumavikakipuihin.

Lämpö voi helpottaa etenkin lihasperäisissä kiputiloissa. Akupunktio puolestaan lievittää usein muun muassa sitkeää jännityspäänsärkyä sekä niska- ja hartiaseudun kiputiloja.

Lääkärien ja fysioterapeuttien lisäksi kivunhoidon ammattilaisia ovat koulutetut osteopaatit, kiropraktikot ja naprapaatit. Jokainen on oman kipunsa paras asiantuntija. Jos kipu talttuu yhdestä konstista mutta toisesta ei, luota tuntemukseesi.

9. Millaista on hermovauriokipu?

Hermovauriokivun syy on kipua välittävässä hermoradassa. Tällainen kipu voi syntyä esimerkiksi diabeteksen tai hermovamman seurauksena, leikkauksen haittana tai vyöruusuinfektion jälkitilana. Kipu voi olla pistelyä, kuuman tai kylmän tunnetta, polttelua, puristusta tai sähköiskumaisen tuikkaavaa.

Reseptilääkkeet hermovauriokipuun etsitään kokeilemalla epilepsia- tai mielialalääkkeistä. Tavalliset särky- ja tulehduskipulääkkeet eivät tepsi.
 

Asiantuntijana kivunhoitolääketieteen erityispätevyyden omaava fysiatrian erikoislääkäri Jari Arokoski, Itä-Suomen yliopisto ja KYS.

Artikkeli on julkaistu ET -lehdessä 8/2016.
 

 

ET-lehden omalääkäri Risto Laitila opettaa videolla koko kansan itsepuolustustaidon eli eteisvärinän tunnistamisen. Miten eteisvärinän erottaa tavallisista lisälyönneistä? Entä miten eteisvärinää hoidetaan? 

Kysy Risto Laitilalta mitä tahansa terveydestä!

Kirjoita kysymyksesi alla olevaan kenttään tai lähetä se sähköpostitse osoitteeseen et.kysy@sanoma.com. Kysymyksiin saatetaan vastata myöhemmin ET-lehdessä tai etlehti.fi:ssä. 

Voit kysyä ET-lehdeltä mitä tahansa myös ravitsemuksesta, seksistä ja lakiasioista. Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

 

Katso myös muut Riston vastaanotolla -videot:

Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?

Voivatko oireeni johtua kilpirauhasen liikatoiminnasta?

Outo oire – voiko se olla syöpää?

Näin eroon turvotuksesta ja vatsakivusta

Tästä johtuu olkapääkipu

Polvessa on nivelrikko – mitä tehdä?

Kolme tapaa tunnistaa aivoverenkiertohäiriö

Uskaltaako statiineja syödä sivuvaikutuksista huolimatta?

Milloin rintakipu on sydänifarktin oire?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Noin 60 prosenttia suomalaisista on käyttänyt jotakin ravintolisää vuoden aikana, ja 30 prosenttia käyttää ravintolisiä kuukausittain.

Ravintolisiä myydään Suomessa yli 300 miljoonan euron arvosta vuodessa. Kun mukaan lasketaan myös muut luontaistuotteet, kokonaismarkkinat kasvavat 500 miljoonaan euroon.

Ahkerimmin ravintolisäpurkkeja availevat koulutetut, liikuntaa harrastavat ja terveellisesti syövät yli 50-vuotiaat naiset.

Ravintolisiä käytetään tavallisimmin täydentämään ruokavaliota, ehkäisemään tai hoitamaan flunssaa, torjumaan väsymystä tai kohentamaan mielialaa.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton tekemän jäsenkyselyn mukaan kaupaksi käyvät nyt etenkin:

  • Vatsan ja suoliston hyvinvointiin liittyvät valmisteet, kuten probiootit, entsyymit ja kuidut
  • Nivelten, luuston ja lihasten hyvinvointiin tarkoitetut tuotteet, kuten kollageeni, magnesium ja orgaaninen rikkiyhdiste MSM
  • D-vitamiini
  • B12- ja K2-vitamiinit sekä vitamiinien kaltainen yhdiste koentsyymi Q10
  • Rasvahappovalmisteet, kuten omega-3-rasvahapot, kookosöljy ja MCT-öljy, joka valmistetaan useimmiten pelkästä kookosöljystä, joskus myös palmuöljystä
  • Kasviproteiinivalmisteet, kuten soija-, hamppu-, herne-, riisi- ja auringonkukkaproteiini
  • Superfoodit, kuten pakuri, havupuu-uutejuoma ja marjajauheet
  • Rohdoskasveista valmistetut ravintolisät, kuten punahattu, eteeriset öljyt ja yrttiteet
  • Lääkinnälliset mausteet, kuten valkosipuli, inkivääri ja kurkuma
  • Ihon hoitoon liittyvät ravintolisät, kuten kollageeni ja biotiini.

 

Lähde: Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry, terveystuotekauppa.fi