Helsinkiläisnainen Raili Wallenius, 76, pääsi eroon diabeteksesta ruokavaliota muuttamalla ja sauvakävelemällä.

”Pistin ruokavalioni kokonaan uusiksi viisi vuotta sitten, kun sain kuulla sairastavani diabetesta. En halunnut syödä lääkkeitä, joten ryhdyin sauvakävelemään ja syömään terveellisesti.

Aiemmin olin syönyt ihan mitä vain. Kun lapset olivat pieniä, söin heiltä yli jääneet ruoat. Tykkäsin myös kahvileivistä, kuten pullasta ja berliininmunkeista. Miehen kuoleman jälkeen 15 vuotta sitten söin kahvileipää suruuni entistä enemmän.

Omakotitalon pihalla tuli myös usein grillattua makkaraa. Kun tein ruokavaliomuutoksen, juuri makkarahyllyn ohi käveleminen teki tiukkaa. Nykyään menen liukkaasti ohi enkä ajattele koko makkaraa.

Makkaran lisäksi jätin pois kahvileivät, perunan ja riisin. Leipää syön nykyään vähän, ja sekin vähä on ruista.

Syön paljon kaalia, bataattia, porkkanoita, lanttua ja varsiselleriä sekä kalaa. Keitän myös raparperi-puolukkasoppaa.

En käytä levitteitä ollenkaan, mutta syön oliivi- ja rypsiöljyä. Juustoa syön aamuisin leivän päällä taatakseni kalsiumin saannin.

Sokerin ja suolan käytön olen lopettanut melkein kokonaan. Joskus saatan syödä korvapuustin iltapäiväkahvin kanssa.

Itsepäisyys auttaa

Aluksi otin ruokalautaseksi anopin vanhan kahvikupin asetin. Nykyään syön lasten lautaselta enkä ikinä santsaa. Minulla oli tosi iso vatsalaukku aikoinaan, mutta nyt se on kutistunut niin, etten tarvitse paljoa ruokaa.

Saatan syödä vain 2–3 kertaa päivässä, mikä on nykyisiä ruokailuohjeita vastaan. Voin tosi hyvin, joten tämä rytmi sopii minulle.

Minulta lähti toistakymmentä kiloa melkein heti, kun muutin ruokavaliotani. Vuoden päästä oli lähtenyt 20 kiloa.

Aluksi mittasin verensokeriani jopa neljä kertaa päivässä. Se oli syömisen jälkeen korkea ja liikunnan jälkeen matala. Meni pari vuotta ennen kuin arvot rupesivat pysymään tasaisena. Nykyään käyn kerran kuukaudessa apteekissa mittauttamassa verensokerini, ja se on yleensä vähän alle viiden.

Tämä on ollut elämänmuutos eikä mikään laihdutuskuuri.

"Itsepäisyyteni on auttanut minua pysymään terveellisessä ruokavaliossa."

Olen päättänyt, että minähän en lipsu, enkä ole lipsunut.

Jos lipsuisin, sokeriarvoni nousisivat heti. En minä sitä halua, koska ihmisen on helpompi olla terve kuin sairas.

Helpon ja terveellisen ruoan saa, kun heittää wokkipannulle vähän öljyä, lehtikaalia, kirsikkatomaattia, paprikaa ja sipulia. Sitten lisätään mausteita ja rikottuja ohrasuurimoita, jotka imevät nesteen itseensä.

Elämänmuutokseeni kuului myös liikunnan aloittaminen. Ryhdyin sauvakävelemään. Ensin en jaksanut kulkea kuin muutama sata metriä, mutta nykyään kävelen joka aamu neljä–viisi tuntia.

Olen laihtunut yhteensä 52 kiloa. Nyt ei enää väsytä eikä ole hengenahdistusta. Mielikin on tosi virkeä.”

Sinkkiä, magnesiumia, kromia… Mineraaliviidakossa on helppo eksyä. ET-lehti listasi kolme ydinhivenainetta, jotka ovat elintärkeitä ikääntyvälle.

1. Magnesium suojaa sydäntä

Miksi tärkeä: Magnesiumia suositellaan erityisesti 65+ naisille. Se lisää suorituskykyä ja kestävyyttä sekä antaa suojan sydämelle. Magnesiumlisä ehkäisee sydän- ja aivoinfarkteja – ja nopeuttaa niistä toipumista. Magnesiumilla uskotaan olevan myös stressiä lieventäviä sekä yleistä vastustuskykyä ja unen laatua parantavia ominaisuuksia.

Mistä sitä saa: Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kokojyvävilja, pähkinät, palkokasvit, parsa, pinaatti ja banaani. Myös soijasta, maidosta, lihasta ja kalasta saa magnesiumia. Magnesiumia pitäisi saada 280–350 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää magnesiumin hyödyistä täältä.

2. Sinkillä parempi vastustuskyky

Miksi tärkeä: Raskas työ, kova treenaaminen ja hikoilu syövät sinkkivaroja. Ikääntyvät saavat tutkitusti liian vähän sinkkiä ravinnostaan.
Sinkki tehostaa vastuskykyä ja tekee hyvää iholle ja hiuksille. Sinkkilisän uskotaan hieman lyhentävän flunssan kestoa. Se on verisuonille tärkeä antioksidantti.

Mistä sitä saa: Eläinperäinen sinkki imeytyy paremmin kuin kasviperäinen. Hyviä sinkin lähteitä ovat osterit, sisäelimet, poro ja siipikarja, vehnänleseet ja pähkinät. Sinkkiä pitäisi saada vähintään 15 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää sinkin hyödyistä täältä.

3. Kromi tasoittaa verensokeria

Miksi tärkeä: Iän karttuessa kromin määrä elimistössä vähenee. Kromi edistää aineenvaihduntaa ja veren sokeritasapainon säilymistä. Jos tasapaino heilahtelee rajusti, sillä on suora vaikutus näläntunteeseen ja hallitsemattomaan makeanhimoon. Sen puutos lisää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen.

Mistä sitä saa: Hyviä kromin lähteitä ovat äyriäiset ja maksaruuat, munankeltuainen, täysjyvävilja, peruna ja paprika. Kromia pitäisi saada 0,030 milligrammaa vuorokaudessa.

Lue lisää kromin hyödyistä täältä.

Kaupoissa on hyllymetreittäin maitoja, mutta miten ne eroavat toisistaan? Listasimme eri maitojen ravintoarvot ja selvitimme niiden erot. 

Tavallisessa ruokakaupassa myydään valtavasti erilaisia maitoja. Ruuanlaittoon, kahviin, lihasten kasvuun, palautumiseen. Maitoa, josta on poistettu jotakin tai johon on lisätty jotakin. 

Suurin osa maidoista on perusmaitoja, jotka eroavat toisistaan lähinnä rasvaprosentin suhteen. Tästä kattavasta listasta osaat valita itsellesi parhaiten sopivan maidon.

Raakamaidosta löydät lisää tietoa jutun lopusta. 

1. Rasvaton maito

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 140 – 143 kJ / 33 – 34 kcal
Rasva: 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit: 4,9 g
Proteiini: 3,3 – 3,5 g

2. Kevytmaito

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 190 – 197 kJ / 46 – 47 kcal
Rasva: 1,5 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,8 g 
Proteiini: 3,2 – 3,5 g

3. Ykkösmaito

(Valio, Arla)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 170/ 41 kcal
Rasva: 1 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,8 g 
Proteiini: 3,3 g

4. Täysmaito

(Valio, Arla, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 270 kJ / 64 kcal
Rasva: 3,5 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,8 g 
Proteiini: 3,2 – 3,5 g

5. Arkimaito

(Valio)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia: 134 kJ / 32 kcal
Rasva: 0 g
Hiilihydraatit /sokerit: 4,9 g 
Proteiini: 3 g

  • Arkimaidoissa proteiinin määrä on vakioitu 3 prosenttiin. Sopii etenkin runsaasti maitoa juoville.
  • Saatavana myös kevyenä, laktoosittomana kevyenä ja laktoosittomana rasvattomana. 

6. Laktoositon rasvaton maitojuoma

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka, Juustoportti, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 105 – 110 kJ / 21 – 26 kcal
Rasva 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit 2,7 – 3,1 g
Proteiini 3,3 – 3,5 g

  • Kun maidosta on poistettu laktoosi, myös hiilihydraatteja on vähemmän kuin vastaavissa perusmaidoissa.
  • Laktoositonta maitojuomaa on saatavana myös kevyenä, täysmaitona ja arkimaitona.

7. Kiehu maitojuoma

(Valio)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 188/ 45 kcal
Rasva 2,5 g
Hiilihydraatit /sokerit 3,1 g 
Proteiini 2,5 g

  • Kiehu-maidosta on poistettu heraproteiinia, joka on herkkä lämmölle ja palaa helposti kattilan pohjaan. Kiehu sopii ruoanlaittoon, kuumiin juomiin ja leivontaan.

8. Rasvaton proteiinimaito

(Valio Plus, Pirkka PRO, Satamaito Plussa)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 170 kJ / 40 kcal
Rasva 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,9 g
Proteiini 5 g

  • Sisältää enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia kuin tavallinen maito. Sopii ruoka-, välipala- ja palautumisjuomaksi liikkujille, ikääntyville ja laihduttajille.
  • Valio Plus -tuoteperheeseen kuuluu myös maitokaakaojuoma, jossa on hieman enemmän hiilihydraatteja ja rasvaa kuin perusversiossa.
  • Valion PROfeel voimamaitojuoma on laktoositon versio rasvattomasta proteiinimaidosta.

9. PROfeel proteiinijuoma kaakao, maitokahvi, toffee, vanilja ja minttukaakao

(Valio)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 309 kJ / 73 kcal
Rasva 1 g
Hiilihydraatit/ sokerit 8 g
Proteiini 8 g

  • Paksumpi, maustettu proteiinijuoma annospakkauksessa. 2,5 desilitran annoksesta saa 20 grammaa proteiinia, josta puolet on tuoreen maidon heraproteiinia. Sopii aktiiviliikkujille, painonhallitsijoille ja ikääntyville.
  • UHT-käsitelty eli iskukuumennettu: maito on kuumennettu kahden sekunnin ajaksi vähintään +135 asteeseen. Säilyy pitkään, avaamattomana myös huoneenlämmössä.
  • Vastaavankaltainen tuote esim. Pirkka PRO proteiinijuoma vanilja, toffee, suklaa ja mokka.

10. Luomu kevytmaito

(Valio, Pirkka, Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 190 kJ / 46 kcal
Rasva 1,5 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,8 g
Proteiini 3,2 – 3,3 g

  • Luonnonmukaisesti tuotettuja pastöroituja maitoja. Maitoihin ei ole lisätty mitään, joten ne eivät sisällä D-vitamiinia. Luomumaitoa on saatavana myös rasvattomana, laktoosittomana ja täysmaitona.
  • Luomumaidot ovat usein homogenoimattomia. Jotkut luomumaidot homogenoidaan (esim. Pirkka-luomukevytmaito) eli maidon rasva pilkotaan niin, että se jakautuu tasaisesti maitoon.

11. Kahvimaito, laktoositon & UHT

(Valio, Arla)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 215 – 250 kJ / 50 – 60 kcal
Rasva 2 – 3 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,8 g
Proteiini 3,2 – 3,5 g

  • Tavallista maitoa täyteläisempi. Sopii kylmiin ja kuumiin juomiin, esim. cappuccinoon ja café latteen. Vaahtoutuu hyvin. Laktoositon ja iskukuumennettu, säilyy pitkään.

12. Rasvaton & vähälaktoosinen UHT-käsitelty maito

(Valio, Arla, Kotimaista, Pirkka)

Ravintosisältö per 100 g:

Energia 140 – 141 kJ / 33 – 34 kcal
Rasva 0 g
Hiilihydraatit/ sokerit 4,9 g
Proteiini 3,3 g

  • Vähälaktoosisen ja Hyla-maidon laktoosi on pilkottu helposti imeytyvään muotoon. Maito maistuu makeahkolta.
  • UHT-käsitelty maito on iskukuumennettu kahden sekunnin ajaksi vähintään +135 asteeseen. Se säilyy pitkään huoneenlämmössä.
  • UHT-käsiteltyjä vähälaktoosisia maitoja on saatavilla myös kevyt- ja täysmaitoina sekä laktoosittomina versioina.

13. Korkeapastöroitu kevytmaito

(Satamaito)

Ravintosisältö per 100 g
Energia 190 kJ / 46 kcal
Rasva 1,5 g
Hiilihydraatit /sokerit 4,8 g 
Proteiini 3,3 g

  • Korkeammassa lämpötilassa pastöroitu maito säilyy avaamattomana normaalia maitoa pidempään, useita viikkoja. Myös korkeapastöroitu rasvaton, rasvaton Plussa ja täysmaito.
  • Korkeapastörointia käytetään muissakin tuotteissa. Esim. Valio Eila maitojuomat ja Valio PLUS proteiinimaidot ovat korkeapastöroituja, joten niiden säilyvyys on tavallisia pastöroituja maitoja pidempi.

Mikä raakamaito?

Raakamaito eli tilamaito on lehmänmaitoa, jota ei ole pastöroitu tai homogenoitu. Maito vain jäähdytetään. Raakamaitoa voi ostaa suoraan sitä myyviltä tiloilta.

Kaupan maidot on pastöroitu: maito kuumennetaan 72 asteeseen noin 15 sekunniksi. Lämpökäsittelyllä tuhotaan maidosta terveydelle haitalliset mikrobit. Useimmat kaupan maidot on myös homogenoitu, luomumaitoa lukuun ottamatta. Homogenoinnissa maidon rasvapalloset pilkotaan mekaanisesti pienemmäksi niin, että rasva jakautuu tasaisesti maitoon.

Raakamaitoon ei lisätä D-vitamiinia eikä mitään muutakaan eikä siitä poisteta mitään. Rasvan määrä vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta on keskimäärin noin neljä prosenttia.

Koska raakamaitoa ei ole pastöroitu, siinä voi piillä taudinaiheuttajia. Lapsille, vanhuksille, raskaana oleville ja henkilöille joilla on vakava perussairaus, ei suositella raakamaitoa kuumentamattomana. Terveille työikäisille raakamaito aiheuttaa harvoin sairastumisia.

Lähteet: arla.fi, valio.fi, k-ruoka.fi, foodie.fi, juustoportti.fi, satamaito.fi

Juttuun on haastateltu laillistettu ravitsemusterapeutti Teija Penttilää sekä kategoriapäällikkö Mira Appelqvistiä Valiolta.

 

Lahtelainen Riitta Vilen elää Chronin taudin kanssa sisukkaasti. Suurin helpotus tuli heti, kun oudoille oireille saatiin nimi.

"Se alkoi yhtäkkiä. Hirveät vatsakivut ja ripuli.

Oli kesä, olimme Lapissa, lakka­suolla ja tunsin, että nyt tulee vellit housuun. Kipu tuntui kouristuksina, kuin joku olisi vääntänyt puukkoa mahassa. Kyykin suon laidassa kylmä hiki otsallani ja luulin, että olin saanut vatsataudin. Vesikään ei pysynyt sisälläni.

Kun tulimme kotiin, vointini oli jo niin huono, että lähdin lääkäriin. Lääkäri passitti sairaalaan. Siellä spesialistit levittelivät käsiään. Yksi epäili umpisuolta, toinen munasarjatulehdusta. Antibiootitkaan eivät auttaneet.

"Olin varma, että minulla on syöpä ja kuolen kohta."

Kivut olivat helvetilliset ja paino sen kun putosi. Lopulta painoin alle neljäkymmentä kiloa. Tuskaani lisäsi se, että henkilökunta ei päästänyt pientä tytärtäni tapaamaan minua isänsä kanssa osastolle.

Jouduin olemaan sairaalassa kaikkiaan kolme kuukautta. Pidin varmana, että minulla on syöpä ja kuolen kohta. Vihdoin eräs kirurgi päätti, että vatsani avataan. Leikkauksen jälkeen hän kertoi minulle nähneensä kaksi kertaa elämässään Crohnin tautitapauksen. Minä olin niistä toinen.

Ei mikään pikkuripuli

Oli suunnaton helpotus saada oireille nimi. Kun tauti löytyi, sitä alettiin lääkitä paremmin. Sain jättiannokset kortisonia sekä salatsopyriiniä. Lääkityksen myötä ripuli alkoi nopeasti helpottaa ja ruoka pysyä sisälläni. Pikkuhiljaa kivut muuttuivat siedettävämmiksi.

Kotiin pääsin lapseni kaksivuotissyntymäpäivänä. Muistan elävästi, miltä tuntui katsoa itseään peilistä ensi kertaa moneen kuukauteen. Näytin keskitysleirillä olleelta: lonkkaluut törröttivät ja lihakset olivat hävinneet.

Se masensi, mutta päätin että periksi en anna. Siinä peilin edessä, luurankomaista kehoani katsellessani tiesin, että koko elämä on opeteltava nyt uusiksi.

Taustaa: 10 x Crohnin tauti – selittämättömiä vatsavaivoja ja ripulia

Ensin remonttiin meni ruokavalio. Vältän edelleen runsaskuituisia ja huonosti sulavia ruokia ja kaikkea, missä on maitoa. Jouduin hyvästelemään lempiherkkuni ruisleivän. Aina, kun rukiiseen repsahdin, suoli tärähti vesiripulille. Sienet olivat pahasta, samoin punainen liha. Rakastan hedelmiä ja vihanneksia. Mutta kun suoleni oli ärtsynä, ne eivät sulaneet.

"Vuosien saatossa suolistoni on lyhentynyt yli metrillä."

Lääkityksestä ja elintapamuutoksista huolimatta tauti eteni. Sain useita vaikeita komplikaatioita, joista ensimmäisenä ilmaantuivat suolistoahtaumat. Muistan, kun oli käymässä sukulaisteni luona Kotkan saaristossa. Ruokana oli pyttipannua, ja paistinperunat tukkivat suoleni. Kivut olivat aivan järkyttävät. Kotkan keskussairaalassa suolitukos laukaistiin voimakkailla kipulääkkeillä ja nesteytyksellä.

Sillä ensimmäisellä kerralla selvisin pelkällä ”viemärin huuhtelulla” – jatkossa en ollut enää niin onnekas. Vuosien saatossa ja kymmenien sairaalareissujen seurauksena suolistoni on lyhentynyt vähintään metrillä. Aina, kun suoleni tukkeutui, kirurgi napsaisi siitä pienen palan pois.

Elämä yhtä vessareissua

Sairaalan ulkopuolista arkea määrittivät vessat ja niiden sijainnit. Jos lähdin kauppaan, laitoin siteen pöksyihini. Mutta minkäs teit, kun kassajonossa ruskea vana alkoi valua housujen lahkeesta kaupan lattialle.

Kotiin oli matkaa reilut viisi kilometriä. Välillä poikkesin matkalta bongaamani baarin vessaan, välillä kampaamon. Marssin röyhkeästi sisään ja maksoin käynnistä, kun tulin vessasta ulos.

Suolistosairas – joko sinulla on vessapassi?

Muutama vuosi sujui sitkutellessa. Pärjäsin ja kävin töissä. Sitten tauti toi mukanaan fistelit. Ne ovat suolistoon ilmaantuvia epänormaaleja kulkuväyliä, eräänlaisia onteloita. Minulla fisteli aukesi peräpään ja emättimen välille ja kehitti sinne kananmunan kokoisen märkäpesäkkeen. Ja taas sairaalaan: siellä fistelit kuivattiin kokoon.

Eräänä jouluaattona sairastuin pahasti. Märkäpesäke suolistossani oli puhjennut ja osa suolistoani oli mennyt kuolioon. Sairaalassa koko paksusuoli leikattiin pois ja sain väliaikaisen avanteen. Kun se muutaman kuukauden kuluttua suljettiin, alkoi uudenlainen helvetti: pyllyn iho meni rikki ja kudosnesteet tihkuivat läpi.

"Vertaistuki antoi voimaa."

Tuskista huolimatta päätin, ettei tämäkään takaisku minua hitto soikoon nujerra. Päijät-Hämeen keskussairaalasta oli tullut toinen kotini ja sen ihanasta henkilökunnasta tosiystäviä. Hoitajille tapasin sanoa, että antakaa minun rypeä yksi päivä itsesäälissä ja kaatakaa seuraavana päivänä sänky.

Läpi sairausvuosieni olen myös pitänyt huolta kunnostani, lenkkeillyt ja tavannut ystäviäni – vaikka sitten särkylääkenapin voimin. Vertaistukikin antoi voimaa. Menin 90-luvulla mukaan Crohn ja Colitis ry:n toimintaan ja tutustuin siellä muihin Crohn-potilaisiin. Vertaisporukassa ruskea, ronski huumori saa lentää. Tätä nykyä olen itse yhdistyksemme aktiiveja ja muun muassa sopeutumisvalmennuskurssiemme yksi vertaisohjaajista. Tuntuu hyvältä voida auttaa.

Pysyvä avanne pelasti

Seitsemän vuotta sitten oli sairauteni yhdenlaisen etapin päässä. Minulle oli puhjennut osteoporoosi, kortisoni oli syönyt niveleni ja voimani olivat kokonaan kateissa. En jaksanut enää peräpeilini kanssa, halusin avukseni pysyvän avanteen.

Avanneleikkaus pelasti minut; elämänlaatuni koheni mielettömästi. Saatoin kulkea, liikkua ja mennä miten tahdon ja jättää taakseni ”missä vessa?” -paniikkikohtaukset.

"Joskus on itkettänyt, mutta aina se on nauruksi kääntynyt."

Minulle ei ole mikään ongelma, etten itse enää pysty säätelemään ulostamistani. Kakka tulee lonkallani roikkuvaan pussiin omia aikojaan ja tyhjentelen pussia sitä mukaa, useamman kerran päivässä. Saan syödä vapaammin kuin koskaan, en kuitenkaan ihan mitä tahansa.

Parisuhteeni herra Crohniin on kestänyt melkein 40 vuotta. Joskus on itkettänyt, mutta aina se on nauruksi kääntynyt. Tappeluun ja kapinointiin ei ole enää tarvetta. Ja minä se kuitenkin olen määrännyt kaapin paikan.

Äitini tapasi sanoa aina, että ”turhat marinat pois – positiivisuus auttaa jaksamaan”. Oikeassa hän oli. Mitäpä tässä turhaan vouhkaamaan, kun näinkin on hyvä.”

Näin Riitan tauti eteni:

1976 Vaikeita suolisto-oireita. Taudille diagnoosi ja nimi.
1980 Pahenemisvaihe, paksusuoli poistetaan.
1989 Sairaalakierre. Sivusairauksia, kuten suoliahtaumia ja suoliston märkäpesäkkeitä.
1994 Vertaistukiryhmät löytyvät.
1999 Käänne parempaan: uusi biologinen lääke.
2008 Pysyvä ohutsuoliavanne. Elämänlaatu paranee.
2014 Oireet kurissa.

Artikkeli on julkaistu ET-lehdessä vuonna 2015.

  • Krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus, jonka syntysyytä ei tiedetä. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 400 henkilöä, joista osa on lapsia.
  • Oireita ovat muun muassa vatsakivut, ripuli tai ummetus, väsymys, laihtuminen ja kuumeilu.
  • Tauti kehittyy usein hiipien ja voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. Taudin luonteeseen kuuluu aaltoilevuus: välillä on pahempia vaiheita, välillä huonompia.
  • Diagnoosi varmistuu tavallisimmin paksusuolen ja ohutsuolen loppuosan tähystyksessä, jonka yhteydessä suolistosta otetaan näytepaloja.
  • Tautia ei pysty parantamaan, mutta sen voi pitää aisoissa. Tautia lääkitään muun muassa kortisonilla ja uusilla, biologisilla lääkkeillä.
  • Potilas saattaa sairastua myös liitännäissairauksiin. Niitä ovat esimerkiksi suolitukokset, suoliston märkäpesäkkeet eli absessit tai suolistosta ulospäin kasvavat ontelot eli fistelit. Usein potilaalla on vaikea anemia, jota korjataan raudalla tai B12-vitamiinipistoksilla. Runsaat kortisoniannokset altistavat osteoporoosille.
  • Moni potilas joutuu noudattamaan tiukkoja dieettejä, sillä suolisto ei kestä esimerkiksi kovin kuitupitoista ruokaa.
  • Yli puolet Crohn-potilaista joudutaan leikkaamaan esimerkiksi suolitukoksen, märkäpesäkkeen tai rajun suolistoverenvuodon takia. Leikkauksessa poistetaan se suolen osa, joka aiheuttaa ongelmia, ja potilaalle asennetaan joko väliaikainen tai pysyvä avanne.

Lähde: Crohn ja Colitis ry.

Moni kevyenä tai terveellisenä pidetty ruoka ei todellisuudessa ole niin terveellistä kuin luullaan. 

1. Täysmaito on luonnollista.

Moni juo ”prosessoimatonta” täysmaitoa. Se on ennen purkittamista käynyt läpi samanlaisen käsittelyn kuin rasvaton maito.

2. Turkkilainen jugurtti on terveellistä, koska siinä on paljon proteiinia.

Onhan siinä proteiineja, mutta myös 10 prosenttia rasvaa.

3. Oliiviöljy on paras öljy rasvahappojensa vuoksi.

Todellisuudessa rypsiöljy on parempi vaihtoehto, sillä sen rasvahappokoostumus on terveyden kannalta edullisempi kuin oliiviöljyllä.

4. Voi-kasviöljyseos on lisäaineetonta, eli terveellistä.

Voi-kasviöljyseoksia suositaan, koska niissä ei ole lisäaineita. Tutkimusten mukaan levitteissä käytettävät lisäaineet ovat kuitenkin ihmiselle haitattomia. Kovan rasvan haitat taas ovat kiistattomat.

5. Rahka on kevyttä. 

Markkinoilla on maustettuja rahkoja, joissa rasvaa saattaa olla jopa seitsemän prosenttia. Ei siis kovin kevyttä. Rasvattomat ja maustamattomat maitorahkat ovat asia erikseen.

6. Kookosöljyssä on hyviä rasvahappoja.

Kookosöljyn rasva on lähes kokonaan kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Terveydelle välttämättömiä rasvahappoja kookosöljyssä ei ole.

7. Ruususuolassa on parhaat hivenaineet.

Ehkä hivenaineita on hiukan enemmän kuin tavallisessa suolassa, mutta sillä määrällä, jota suolaa käytetään, asialla ei ole merkitystä.

8. Täysmehusta saa vitamiineja, joten se on terveellistä.

Täysmehuissa on vitamiineja, mutta niissä on myös runsaasti kaloreita. Kuituja ja vitamiineja saa paremmin, jos nauttii hedelmät ja marjat sellaisenaan.

9. Mysliä kannattaa popsia, koska siinä on kuituja. 

Monissa mysleissä on hyvien viljojen lisäksi paljon sokeria, toisinaan myös suolaa ja rasvaa.

10. Terveellinen ruoka on kallista. 

Kana ja lohi ovat edullisia, samoin kotimaiset juurekset, joista saa uunissa haudutettuina herkullista syötävää. Kauden hedelmät eivät yleensä ole kalliita, suosi niitä.

Lähde: laillistettu ravitsemusterapeutti ja ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta