Jotta pystyisit tukemaan vakavasti sairastunutta läheistäsi, sinun on pidettävä huolta myös itsestäsi. Näistä keinoista saattaa löytyä apua.

Tämän artikkelin sitaatit koottiin haastattelemalla syövästä parantunutta naista ja hänen puolisoaan.

1. Saat väsyä

”Kun vaimoni sairastui syöpään, tekemistä oli niin paljon, ettemme ehtineet vatvoa murheita. Me toimimme. Itse saan energiaa työstä, urheilusta ja musiikista. Liikuntaa harrastin puolison sairastumisen jälkeen kerran viikossa, vaikka se onkin liian vähän.”

Kun puoliso sairastuu, kodin työnjako muuttuu. Kumppani toimii henkisenä tukipilarina, mutta lisäksi hänen niskoilleen saattavat langeta ruuanlaitto, siivous, laskujen maksu ja pyykinpesu.

Toista ei jaksa tukea, jos itse väsyy. Myös terveen puolison pitää voida syödä, nukkua ja harrastaa ilman syyllisyyden tuntoja. Tuuleta siis rauhassa ajatuksiasi, lepää pihakeinussa ja anna nurmikon kasvaa. Pyydä ystäviltä ja sukulaisilta apua kotitöihin tai kutsu heidät vain kylään. Sinullakin on oltava ihminen, jolle puhua. Apua voi aina pyytää myös kunnan sosiaali- ja terveystoimesta sekä potilasjärjestöjen neuvonta- ja kuntoutuspalveluista.

2. Vihakin on sallittua

”Huono uutinen oli vain kohdattava. Puimme tilannetta läpi puolisoni lääkärin kanssa. Kysyin, mitä minä voin tehdä.”

Potilaan kumppani käy läpi monenlaisia tunteita, myös syyllisyyttä, pettymystä, häpeää ja vihaa. Saat kiukutella ja olla pahalla tuulella. Salaa sinua saattaa harmittaa sekin, että sairaus pilasi yhteiset lomasuunnitelmat.

Kaikki tunteet ovat sallittuja ja oikeita, mutta eri asia on, miten ne ilmaiset. Psykologit puhuvat avoimesta ja suljetusta tavasta tuntea vihaa.

Jos potilaan kumppani reagoi suljetulla tavalla, hän pitää tunteen sisällään, vetäytyy puhumattomuuteen ja yksinäisyyteen. Hän tarvitsee aikaa sulatella asioita.

Avoimesti vihaa ilmaiseva pulppuaa tunteensa ulos, touhuaa ja kiukuttelee. Hän voi vaikka lähteä jääkiekko-otteluun ja ärjyä siellä niin, että posket punoittavat. On tutkittu, että avoimesti vihainen puoliso huonontaa naispotilaiden elämänlaatua. Sen sijaan miespotilaan olo parantuu, kun vaimo näyttää reilusti tunteensa. Omia vihan ilmaisun tapoja ei silti tarvitse muuttaa, mutta on hyvä, jos kumppani ymmärtää ne.

3. Annos optimismia

”Ei saa korostaa sairautta vaan tervehtymistä. Ajattelin, että meillä on kuitenkin hyvin asiat, kun perhe suhtautui hyvin. Lapset auttoivat ja ottivat hoitaakseen arjen asioita.”

Optimismi on uskoa siihen, että kahdesta vaihtoehdosta toteutuu mieluummin se parempi. Optimismi-nimistä lääkettä otetaan näin: Ole potilaan seurana. Rentoutukaa ja tehkää yhdessä mieleisiä asioita. Istukaa vaikka teatterin rikkaaseen maailmaan tai antakaa musiikin virrata mieliin.

Myös tiedon hankkiminen on hyvä tapa oppia myönteisempää ajattelua. Vieläkin esimerkiksi kuvitellaan, että syöpään liittyy kauheasti kärsimystä ja kuolemaa. Hoidot ovat kuitenkin kehittyneet, ja moni parantuu täysin.

4. Apua ajoissa

”Ensimmäinen vaimoni kuoli syöpään. Kun toinenkin vaimoni sairastui, ajattelin, että se on menoa taas. Olin pitkään hiljaa, mutta pystyimme kuitenkin juttelemaan asiasta puolison kanssa.”

On luonnollista, että sairastunut ja tämän kumppani ahdistuvat. Sängystä tulee unihiekaton aavikko, ruokahalu katoaa ja suru puristaa sydäntä. Enää ei kelpaa eikä pysty mihinkään.

Kriisit ja läheisen sairaus voivat laukaista mielenterveydellisiä ongelmia, kuten masennuksen. Jos yllä luetellun kaltaiset oireet jatkuvat viikkoja, keskustele asiasta lääkärin kanssa. Apua kannattaa hakea, ennen kuin ongelmat kasautuvat liian suuriksi.

5. Mukaan vastaanotolle

”Enää ei suhtauduta kielteisesti siihen, että puoliso tulee mukaan vastaanotolle. Potilaalle käynti voi olla shokeeraava ja häneltä menee tietoa ohi. Huomasin, että minä puolisona kuuntelen eri korvilla ja keskityn toisiin asioihin kuin hän.”

Lähde kumppanisi mukaan vastaanotolle paitsi hänen varakorvikseen myös saadaksesi tietää, mitä mikin hoito tarkoittaa. Puolison omaa selviytymistä auttaa, kun hän tuntee, että sairaus ja hoidot ovat selitettävissä ja ymmärrettävissä. Ihanteellista on, jos voit jutella lääkärin kanssa myös kahden kesken.

6. Sanoja ja läsnäoloa

”Vaikka en puhunut paljon vaimon sairastumisesta, seurasin häntä tarkasti. Ei kaikkeen tarvita sanoja. Se oli sanatonta viestintää. Jos näin hänen tekevän jotain, mitä ei olisi saanut tehdä, tartuin toimeen ja tein sen itse.”

Kun toinen puhuu, kuuntele. Sanojen solinasta voit erottaa kumppanin todelliset tarpeet. Liikaa ei pidä holhota. Jos sairastunut vain jaksaa, anna hänen tehdä normaaleja arkiaskareita: hakea postia, silittää vaatteita.

Läheisyys on hyväksi ja auttaa puhumaan vaikeistakin asioista. Tartu kumppania kädestä ja istukaa yhdessä sohvalle. Antakaa saunan kirvoittaa paha mieli löylyn henkäyksien mukaan. Kaikkeen ei tarvita sanoja. Joskus riittää, että on läsnä.

7. Neuvo ystävälle

”Serkun vaimo pelästyi syöpääni niin paljon, ettei uskaltanut ottaa yhteyttä. On huojentavaa, jos ystävyys säilyy sairaudesta huolimatta. Sairastuminen on niin kauhea möykky pidettäväksi yksin sisällään. Tosiystävät kyllä kuuntelevat, ja se riittää.”

Sairastunut ja hänen kumppaninsa joutuvat varautumaan myös siihen, että hyvätkin ystävät saattavat ottaa etäisyyttä. Heillä voi olla vaikeuksia kohdata läheisen ihmisen sairautta tai he ehkä pelkäävät menettävänsä tämän.

Tämä neuvo onkin ystävälle: jos puhuminen potilaan ja hänen puolisonsa kanssa tuntuu vaikealta, riittää, että kuuntelet. Tai kirjoita kirje tai lähetä kukkia. Ne kaikki ovat kauniita tapoja ilmaista, että sinäkin välität. 

Tämän artikkelin sitaatit koottiin haastattelemalla syövästä parantunutta naista ja hänen puolisoaan. Asiantuntijana psykologi Mila Gustavsson-Lilius.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 5/2014.

Monen keho käy ylikierroksilla koko ajan, mutta tilanteen korjaaminen ei ole oikeasti mitään tähtitiedettä. Näin vakuuttaa stressin anatomian hallitseva asiantuntija.

”Eihän tässä näin pitänyt käydä: Mihin elämästäni katosi 15 vuotta?”

Tämän lauseen stressinhallinnan ammattilainen, kouluttaja Mia Jokiniva kuulee usein.

– Paljon puhutaan ja pidetään yllä myyttiä työelämän stressaantuneista nuorista johtajista ja urakeskeisistä miehistä. Tyypillinen nykyajan stressaaja on kuitenkin 50-vuotias nainen.

Mia toimii päätyökseen retriitti- ja kokouskeskus Villa Mandalassa. Hän kouluttaa siellä muun muassa stressinhallintakursseilla – joissa käy asiakkaina nimenomaan paljon näitä stressaantuneita keski-ikäisiä naisia.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisnaisilla on aikaa itselleen vasta sitten, kun heidän lapsensa ovat aikuistuneet ja lentäneet pois pesästään.

Mielenkiintoista! Työstressi masentaa vielä eläkkeelläkin

Tuossa vaiheessa kiire ja stressaava arki ovat voineet saada kehossa aikaan ei-toivottujakin muutoksia. Vanhemmiten naishormonien tuotanto vähenee luonnostaan, eikä stressihormonien jatkuva erittyminen ainakaan auta vaihdevuosioireisiin, mainitsee Mia.

– Stressaantuneen vaihdevuodet voivat aikaistua, kun kortisoli on tapissa. Moni kamppailee tässä iässä elämänmuutoksen kanssa, hyvästelee kotoa muuttavia lapsia, suorittaa uraa tai laihduttaa jatkuvasti, jolloin keho ei ole koskaan palautumistilassa, Mia kertoo ET-lehdelle.

Laihduttajan ei kannata unohtaa liikuntaa, mutta tärkeintä olisi sitäkin ennen saada kortisolitasot alas. Mutta miten stressihormonia voi itse säädellä?

”Eläkeläisstressi iskee”

Jatkuva ylikierroksilla oleminen leimaa Mian mielestä tätä aikaa muutenkin. Moni elää kaikkea suorittaen ja rentoutuu keinoilla, jotka vain kiihdyttävät entisestään kehoa – kuten alkoholin tai liikunnan avulla.

Mian mukaan stressiä voi hoitaa myös luonnonmukaisesti. Tällä hän tarkoittaa säännöllisiä rentoutumisharjoituksia. Uuteen kirjaansa Stressin luomuhoito hän on koonnut monia harjoituksia ja tutkimustuloksia niiden toimivuudesta.

– Esimerkiksi eräästä Harvardin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta on saatu positiivisia tuloksia aloittelijankin näkökulmasta.  Kun tutkittava ryhmä teki keskittymisharjoituksia joka päivä kahdeksan viikon ajan, nähtiin paljon positiivisia muutoksia muun muassa aivojen rakenteessa. Kestoltaan harjoitukset olivat puoli tuntia, hän selvittää ja jatkaa:

– Täytyy muistaa, että on yksilöllistä, miten harjoitukset vaikuttavat. En väitä, että kaikki toimivat kaikilla. Esimerkiksi siinä vaiheessa kun mieleen tulee, että jotain pitäisi tehdä stressaantuneelle ololleen, voi olla vaikeaa istua alas ja yrittää tehdä keskittymistä vaativia harjoituksia.

Mia suositteleekin ylikierroksilla käyville ja miksei iäkkäämmillekin kehollisten rentoutusharjoituksien aloittamista mielen tekniikoiden sijaan.

–  Eläkeläisstressi vaivaa yllättävän monia. Kun omat lapset ovat arjen puristuksissa ja sinkoilevat sinne tänne, isovanhemmat hyppäävät silloin usein avuksi. Tämä stressaa monia, vaikka eläkeajan pitäisi olla heille se ansaittu hengähtämisen aika.

Lue myös: Ahdistaako? Stressaako? Helpota oloasi kymmenessä minuutissa Mian ohjein

Tätä kaikkea stressi saa kehossasi aikaan

  • sydän lyö nopeammin ja pumppaa enemmän verta
  • verenpaine nousee
  • hengitys kiihtyy
  • hapenkulutus lisääntyy
  • stressihormonitasot nousevat
  • maksa vapauttaa sokeria ylimääräiseksi energiaksi
  • haima tuottaa vähemmän insuliinia
  • verensokeri nousee
  • ruoansulatuselimiin virtaa vähemmän verta, lihaksiin enemmän
  • hikoilu lisääntyy
  • lihakset jännittyvät
  • vastustuskyky heikkenee

Kysely

Ahdistaako?

Kyllä
Kyllä
77.0%
Ei
Ei
22.9%
Ääniä yhteensä: 87

Punaisen Ristin ensiapusovellus voi pelastaa sinun tai läheisesi hengen. Video näyttää, miten lataat sovelluksen puhelimeesi.

Punainen Risti -sovellus on hyvä lisä jokaiseen puhelimeen. Ilmaisen mobiilisovelluksen avulla ensiapuohjeet ja verenluovutustiedot kulkevat aina mukanasi. Sovelluksen käyttö ei vaadi verkkoyhteyttä, joten se toimii aina.

Sovellus on saatavilla maksutta iPhone-, Android- ja Windows-puhelimiin sekä tabletteihin. Katso yllä olevalta videolta, miten lataat sovelluksen.

Mobiilisovelluksesta löydät ensiapuohjeet onnettomuuksien, tapaturmin ja sairauskohtausten varalle. Tutustu niihin rauhassa. 

Sovellus ei korvaa ensiapukurssia, mutta se kannattaa ladata puhelimeen opiksi ja muistin tueksi. Sovelluksesta löydät myös tiedot tulossa olevista Punaisen Ristin ensiapukursseista.

Sovellus palvelee myös verenluovuttajia. Palvelussa voit merkitä puhelimen muistiin omat luovutustietosi ja tialta muistutuksen seuraavasta mahdollisesta luovutuspäivästä. Voit myös tarkistaa ajantasaisen veriryhmäkohtaisen veritilanteen sekä tarkistaa testin avulla, voitko luovuttaa verta. Lisäksi palvelu näyttää kartoilla lähimmät veripalvelutoimistot ja verenluovutustilaisuudet.

Löydät puhelimesta myös Hätätilanteet-kohdan. Se näyttää osoitteesi ja koordinaattisi, kunhan puhelimesi paikannus on päällä (saat sen päälle asetuksista). Voit myös soittaa sovelluksen avulla 112-hätänumeroon. 

Sovelluksen kautta voit myös tehdä lahjoituksia SPR:n keräyskohteisiin. 

112 Suomi -sovellus kertoo hätäkeskukselle sijaintisi onnettomuuden sattuessa. Katso videolta, miten se tehdään.

112-Suomi -kännykkäsovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi. Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua. 

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa ja tableteissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Katso yllä olevalta videolta ohjeet sovelluksen lataamiseen!

Hyvä tietää:

  1. Puhelimessasi on oltava päällä paikannus, jotta sovellus löytää koordinaattisi. Saat paikannuksen päälle puhelimesi asetuksista.
  2. Tutustu sovellukseen heti asennuksen yhteydessä ja opasta sen käyttöä myös läheisillesi. Sovellukseen syötetään ensimmäisellä käyttökerralla oma puhelinnumero. Sen voit vaihtaa tarvittaessa sovelluksen asetuksista. 
  3. Kun jatkossa avaat sovelluksen puhelimestasi, pääset suoraan näkymään, josta voit soittaa hätäpuhelun. Huomaa, että iPhonessa puhelu käynnistyy heti, Windows- ja Android-puhelimissa joudut vielä käynnistämään puhelun puhelimen omasta soittonäkymästä.
  4. Päivystysnumero-välilehdeltä löydät yhteystietoja muihin päivystysnumeroihin. Puhelu alkaa painaessasi nimen kohdalta.
  5. Jos joudut hätätilanteeseen ja datayhteyttä ei ole käytettävissä, voit soittaa hätäkeskukseen normaalisti ja luetella koordinaattisi sovelluksesta ruutu kerrallaan vasemmalta oikealle.

Lue lisää kännykästä hengen pelastajana ET-lehdestä 8/2017!

Elämänmuutoksen voi tehdä, vaikka se alkuun mietityttää ja pelottaa. Monta muutosta läpi käynyt Elise vinkkaa, miten muutosta voi lähestyä. 

Turkulainen Elise Heikkinen-Johnstone lähti kehitysyhteistyön perässä maailmalle 19-vuotiaana. Hän on kokenut monta elämänmuutosta kaukana kotoa. Jotkut ovat tulleet pyytämättä, mutta suurimpaan osaan on vaadittu oma päätös. 

Nämä vinkit Elise haluaa antaa muutosta miettivälle:

  1. Tärkeintä on olla rehellinen itselle ja ottaa vastuu omasta hyvinvoinnista.
  2. Sopiva hetki on aina ja ei koskaan. Aina löytyy syitä, joiden takia voit ajatella muutoksen olevan mahdoton juuri nyt. Vain harvoin muutos on oikeasti mahdoton, ja isonkin muutoksen voi aloittaa pienin askelin.
  3. Muutokseen ei tarvita erityistä rohkeutta. Kun olen uskaltanut ottaa ensimmäisen askeleen kohti tuntematonta, muutos ei ole enää pelottanut.
  4. Isoissa muutoksissa minua on auttanut jättää hyvästit vanhalle – myös rituaalisesti. Kun ensimmäinen mieheni kuoli, hävitin melkein kaiken, mikä muistutti yhteisestä elämästämme.
  5. Uuteen haluan aina lähteä avoimin mielin. En usko, että tulevaa voi tai kannattaa hirveästi suunnitella. Ajattelen, että otan nyt vastaan sitä mitä tästä uudesta jutusta tai paikasta tulee.

Lue Elisen tarina ET-lehden numerosta 8/2017.