Kun vaivoille vihdoin löytyy selitys, niitä voi alkaa hoitaa. Hyvä niin, mutta arjen ilmiöiden lääketieteellistymiseen liittyy myös vaaroja. Kuka hoidetaan ensin, jos olemme kaikki sairaita? Ja mihin johtavat omatekoiset diagnoosit?

 

Yhä useammalla suomalaisella on lääketieteellinen diagnoosi. Se ei välttämättä tarkoita, että olisimme kansakuntana sairaampi kuin ennen.

Lääkärien käyttämän tautiluokituksen yksi tehtävä on kuvata niitä syitä, joiden takia terveyspalveluja käytetään. Lääketieteen kannalta on tärkeää tietää, miksi ihmiset hakeutuvat hoitoon. Samaan aikaan tieto ohjaa sitä, mihin terveydenhuollossa osoitetaan rahaa.

Diagnooseja jaetaan silti myös turhaan tai varmuuden vuoksi. Lääketieteen piirissä on tunnistettu ongelma, jossa diagnostisten kriteereiden muuttaminen tekee joukosta ihmisiä ”sairaita” eli antaa heille diagnoosin. Ylidiagnosointi lisää hoitokuluja ja vie varoja niiltä potilailta, jotka vaativat välttämätöntä hoitoa.

Oireita on, syytä ei. Oma ryhmänsä ovat ihmiset, jotka haluaisivat ongelmilleen diagnoosin, mutta lääketiede ei pysty – ainakaan vielä – sitä tarjoamaan. Esimerkiksi ympäristöyliherkkyydestä kärsivien hoito on pitkälti oireiden helpottamista, sillä taudinmäärityksen tekeminen voi olla mahdotonta.

Diagnoosi voi leimata. Esimerkiksi homoseksuaalisuus oli aikaisemmin Suomessa sairaus. Se poistettiin tautiluokituksista vasta vuonna 1981. Ominaisuus ei ole sairaus.

Itsediagnoosit kauhistuttavat

Helsinkiläinen Maarit Hyytiäinen sairastui 18 vuotta sitten keliakiaan. Hän ei voi syödä vehnää, ohraa tai ruista niissä olevan gluteenin takia.

– Kärsin pitkään kovista vatsakivuista. En osannut epäillä keliakiaa, vaikka siskoni oli sairastunut jo aiemmin. Tutkimuksissa sairaus paljastui, ja aloitin välittömästi gluteenittoman ruokavalion. Oireet helpottivat jo kuukauden jälkeen. Toisilla siihen voi mennä useampikin kuukausi.

Moni gluteenista luopunut kertoo sairastavansa keliakiaa, vaikkei ole käynyt tutkimuksissa.

Parin viime vuoden aikana yhä useampi suomalainen on aloittanut gluteenittoman ruokavalion. Viljojen piikkiin on laitettu vatsan turvotus, väsymys ja erilaiset iho-oireet. Gluteenin on väitetty lisäävän jopa syöpä- ja reumariskiä. Moni gluteenista luopunut kertoo sairastavansa keliakiaa, vaikkei olekaan käynyt tutkimuksissa.

Maarit Hyytiäistä itsediagnoosit kauhistuttavat.

– Keliakiaa epäilevän kannattaisi aina käydä lääkärillä ennen kuin siirtyy gluteenittomaan ruokavalioon. Jos tutkimuksiin menee vasta jälkikäteen, ei keliakiaa voi enää todeta ennen kuin gluteenipitoista ruokaa on syöty uudelleen useampi kuukausi. Silloin sairaus jää helposti varmistamatta.

Maarit Hyytiäinen on oppinut lukemaan tuoteselosteet tarkkaan. Gluteenia sisältäviä viljoja voi löytyä yllättävistä tuotteista.
Maarit Hyytiäinen on oppinut lukemaan tuoteselosteet tarkkaan. Gluteenia sisältäviä viljoja voi löytyä yllättävistä tuotteista.

Gluteenittoman ruokavalion yleistyminen näkyy kauppojen hyllyillä. Valikoimat ovat parantuneet reilusti viime vuosina, mutta hinnat ovat edelleen korkeampia kuin tavallisilla elintarvikkeilla.

– Keliaakikolla menee kuukaudessa 60–70 euroa enemmän rahaa ruokaan kuin terveellä. Me olemme siitä huonossa asemassa, että sairauskulujamme ei korvata samalla tapaa kuin niiden, jotka saavat avun lääkepurkista.

Ravintoloiden tarkkuus gluteenittomissa annoksissa rapautuu. 

Muotiruokavalioon tarttuneista ihmisistä ei ole keliaakikoille pelkästään iloa. Kaikki gluteenittoman ruokavalion itse valinneista eivät ole viljattomuuden suhteen ehdottomia. Se voi rapauttaa hiljalleen esimerkiksi ravintoloiden tarkkuutta gluteenittomissa annoksissa. Maarit kertoo nähneensä, miten gluteenittoman ruuan seuraksi tilataan iso olut. Keliaakikolle tavallinen olut ei ole vaihtoehto, sillä pienikin määrä gluteenia voi aiheuttaa vakavia oireita.

– Varmistan nykyään ravintolassa, että heillä on keliaakikolle sopivia annoksia. Silloin tarjoilija tietää, ettei ruoassa saa olla yhtään gluteenia.

Terveistä sairaita

Itse tehty keliakiadiagnoosi on esimerkki ihmisten halusta saada omille oireille tai ikäville tuntemuksille järkiperäinen selitys. Se johtaa epävirallisten diagnoosien lisääntymiseen, mutta myös virallisesti sairaita on koko ajan enemmän.

Yksi syy on diagnostisten kriteereiden muuttaminen, jolloin joukko aiemmin terveinä pidettyjä ihmisiä muuttuukin sairaiksi.

Kolesterolin tavoitearvona pidettiin 1980-luvulla alle seitsemää millimoolia litrassa. Nykyään rajana on 5 mmol/l, ja osa asiantuntijoista haluaisi rajaa laskettavan neljään tai jopa kolmeen.

Pelkkä kohonnut kolesteroliarvo ei tarkoita lääkityksen tarvetta. Ensin pitää arvioida henkilön kokonaisriski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Silti jokainen tavoitearvon lasku lisää diagnosoitujen potilaiden määrää.

Kun diagnoosin raja lasketaan alas, lääkehoito saadaan kaupattua yhä useammalle.

Ylidiagnosoinnin malliesimerkki on ADHD. Sairautta ei joitain vuosikymmeniä sitten tunnettu, ja nyt joka viidennellä amerikkalaisella yläkoulu- ja lukioikäisellä pojalla on tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriödiagnoosi. Luku on paljon suurempi kuin sairaiden todellinen määrä.

Ilmiön taustalla on useita syitä. Yhtenä tärkeänä tekijänä pidetään lääketeollisuuden ankaraa lobbausta. Kun diagnoosin raja lasketaan alas, saadaan lääkehoito kaupattua yhä useammalle.

Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole esiintynyt, mutta täälläkin ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut. Asiantuntijoiden mukaan syy on osin yhteiskunnan paineissa: mitä joustamattomampi yhteiskunta, sitä useampi saa diagnoosin. Jos taas ympäristö sopeutuu yksilön oireisiin, ei diagnoosia tarvita.

Diagnosointipulmista huolimatta Suomessa on arviolta noin neljännesmiljoona ihmistä, jotka elävät ADHD:n kanssa.

Diagnoosista ymmärrystä

Helsinkiläinen Ilkka Nygrén, 30, sai kahdeksan vuotta sitten ADHD-diagnoosin. Se selvensi Ilkalle monta asiaa omasta käyttäytymisestä.

Ilkka ei viihtynyt koulussa. Hälyisä luokkahuone teki olon epämukavaksi, eikä paikoillaan olo ollut helppoa. Ilkan mukaan liikkeen loppuessa ajattelukin loppuu.

Ilkan lapsuus Nilsiässä sujui muutoin ilman isompia ongelmia. Ilkka oli kiinnostunut asioista, joista muut eivät piitanneet, mutta se ei haitannut. Oma rauha sopi hänelle.

– Meillä päin kaikki tunsivat toisensa. Jokaista pidettiin ihmisenä, vaikka olisi ollut erikoinenkin.

"Hakeuduin tutkimuksiin tietääkseni, miksi olen sellainen kuin olen."

Kouluvaikeuksista huolimatta Ilkka luki itsensä ylioppilaaksi.

– Olin kohtuullisen hyvä matematiikassa ja luonnontieteissä. Lukion jälkeen en kuitenkaan pystynyt hakemaan opiskelupaikkaa, sillä en kestänyt ajatusta ajatusta, että joutuisin taas tungetuksi samaan tilaan ison ihmisjoukon kanssa. Hakeuduin tutkimuksiin tietääkseni, miksi olen sellainen kuin olen.

Ilkka Nygrén ei viihdy keskustan ihmisvilinässä. Ajatus elokuvissa käymisestä on mahdoton.
Ilkka Nygrén ei viihdy keskustan ihmisvilinässä. Ajatus elokuvissa käymisestä on mahdoton.

Diagnoosi auttaa Ilkkaa ymmärtämään paremmin omaa toimintaansa. Hän on esimerkiksi antanut itselleen luvan poistua, jos jokin tilanne tuntuu liian painostavalta.

– Jo pelkkä tieto siitä, että voin lähteä, helpottaa oloa.

Kokemuksiaan hän hyödyntää kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan ADHD-potilaita.

Ilkan vaimolla on myös ADHD. Yhteiselämä ei ole aina helppoa, mutta opettavaista se on.

– Ymmärrän nyt paljon paremmin ihmisiä, jotka tuskastuvat minuun. En minäkään jaksa oudosti käyttäytyviä ihmisiä päivästä toiseen.

Lähteinä: Keliakialiitto, ADHD-liitto, Käypä hoito -suositukset

Artikkeli on julkaistu alunperin ET Terveys -lehdessä 6/2016.

Sitruunan raikas tuoksu virkistää mieltä ja kehoa. Nämä ihanat sitrustuotteet löydät myymälöiden kosmetiikkahyllyiltä.

Korres Basil Lemon EdC, 100 ml

Vihreä ja raikas tuoksu. Yhdistelmä tuoretta greippiä, sitruunaa, omenaa ja appelsiinia.

Hinta: 34 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann, www.korres.fi/korresjalleenmyyjat

Christian Dior Escale à Portofino EdT, 75 ml

Tämä kuljettaa sinut Italiaan Välimeren rannoille. Tuoksussa sitruunaa, bergamottia, mantelia, appelsiinin kukkaa ja sypressia. Bellisima!

Hinta: 98 e
Myynnissä: Stockmann, Sokos, kosmetiikkamyymälät
 

Weleda Citrus 24h Roll-on deodorantti, 50 ml

Luonnollinen ja raikas sitruksen tuoksuinen deodorantti. Sopii kaikenikäisille naisille ja miehille, jotka haluavat luonnollisen deodorantin.  Alumiiniton tuote.

Hinta: 11 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann, apteekit

Kivvi Sitruuna-huulimarmeladi, 15 ml

Huulimarmeladi sisältää huulten herkkää ihoa hoitavia öljyjä ja uutteita, kuten karitevoita, arganöljyä, kookosöljyä ja karpalouutetta. Se kosteuttaa, suojaa ja ravitsee huulia. Tuote on vegaaninen. Kivvillä on myös ihanan tuoksuinen sitruksinen vartalovoide.

Hinta: 5 e
Myynnissä: www.waku-organics.fi, puh. 0503426216

 

Rento Sitrus pesugeeli, 350 ml

Biohajoava, mieto ja pehmeästi vaahtoava pesugeeli. Sopii koko perheelle. Virkistävä ja raikas sitrushedelmien tuoksu. Mieleen tulee sitruunamehu. Sarjaan kuuluu myös pesugeeli ja ihana löylytuoksu.

Hinta:  5 e
Myynnissä: Tavaratalot

 

Lemon Juice & Glycerine kevyt käsivoide, 75 ml

Nopeasti imeytyvä ja koskeututtava voide käsille ja kynsille. Sisältää ravitsevia A- ja E-vitamiineja sekä kynsiä vahvistavaa keratiinia. Sarjaan kuuluu myös jalkavoide.

Hinta: 3 e
Myynnissä: Tavaratalot

L´Occitane Citrus Verbana Fresh Body Milk, 250 ml

Ihana sitruksinen vartalovoide, jonka tuoksu viekistää kehoa ja mieltä. Verbana-linjaan kuuluu myös mm. suihkugeeli, suolakuorinta, käsivoide ja edt tuoksu.

Hinta: 26 e
Myynnissä; L´Occitane -myymälät, Sokos, Stockmann

I love cosmetics Lemon sorbet -kylpy ja suihkusaippua, 500 ml

Täyteläinen ja todella makea sitruunan tuoksu. Mieleen tulee enemmän sitruunakakku kuin sorbetti. Myös vartalovoide ja -kuorinta saatavilla.

Hinta:  6 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann

Il Frutteto sitruuna ja bergamotti -saippua, 250 g

Raikas, energisoiva ja luonnonmukainen palasaippua. Valmistettu korkealuokkaisista ainesosista. Saippua ei sisällä mineraaliöljyjä, parabeeneja tai eläinperäisiä ainesosia.

Hinta: 7 e
Myynnissä: Sokos, Stockmann

 

Muita sitruunan tuoksuisia hajuvesiä ja tuotteita:

  • Dolce & Cabbana Light Blue -tuoksu
  • Ô de Lancôme -tuoksu
  • Chanel Change -tuoksu
  • Versace Versense -tuoksu
  • Biotherm Eau Vitaminée sarjat: suihkugeeli, vartalovoide, eau de toilette
  • Biotherm L'Eau sarja: suihkugeeli, vartalotuoksu
  • Biotherm Lait de Douche -suihkumaito

 

Vinkki 1: Sitruuna on erittäin terveellinen hedelmä. Sitä kannattaa nauttia sisäisestikin, vaikka juomalla päivittäin veteen puristettua sitruunaa.

Vinkki 2: Hyttyset eivät pidä sitruunan tuoksusta!

Mitkä ovat paaston mahdollisia hyötyjä ja haittoja? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta, jotka tarkastelevat paastoa eri näkökulmista.

Moni sanoo paaston virkistävän ja lisäävän itsehallintaa, mutta onko paastosta todella hyötyä vai kenties haittaa?

Kysyimme asiaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmilta ja luontaisalalla toimivan Suomen Terveysopiston rehtori, ravitsemuskouluttaja Jouko Pursiaiselta

1. Mitä paastossa tapahtuu?

Mikael Fogelholm: Muutaman päivän paastossa menetetään eniten nestettä, jonkin verran lihaksia ja vähiten rasvaa. Hiilihydraattien poisjäämisellä on suurin vaikutus. Aivot tarvitsevat energiaa, joten keho alkaa pilkkoa lihaksien proteiinista sokeria.

Kolmen-neljän paastopäivän kuluttua aivot alkavat käyttää myös ketoaineita, jotka ovat rasva-aineenvaihdunnan lopputulos. Tällöin proteiinien käyttö energiaksi hieman pienenee. Stressihormoneja erittyy ja suolaa menetetään. Verenpaine alenee, koska veren nestetilavuus pienenee.

Myös rasva-aineenvaihdunta muuttuu parempaan suuntaan. Vaikutukset ovat lyhyet, sillä paaston loputtua aineenvaihdunta palaa ennalleen. Noin viikon mittaisen paaston aikana ei tarvitse pelätä lihaksien menetystä.

Jouko Pursiainen: Paaston alussa poistuu runsaasti nestettä. Saksalaisen satavuotisen paastotietämyksen mukaan tuoremehupaaston aikana vallitsee valikoiva kulutus, jolloin keho luovuttaa energiaksi ensisijassa toisarvoista kudosmateriaalia, kuten rasvaa ja ”jätevalkuaista”. Lihasvalkuaisen kulutus alkaa lisääntyä vasta useamman viikon paaston jälkeen.

2. Puhdistaako paasto? Onko siitä terveydelle hyötyä?

Mikael Fogelholm: Paastosta ei ole osoitettu olevan mitään fysiologista hyötyä terveydelle, joskaan ei haittaakaan. Tärkeää on muistaa, millaisia odotuksia paastoon liittyy. Jos ihminen odottaa saavansa paastosta hyvää oloa, näin usein käy. Jos joutuu olemaan väkisin ilman ruokaa, tulos on toinen. Myönteiset vaikutukset ovat henkisellä puolella: paasto on eräänlainen selviytymisriitti ja mietiskelyaika.

Jouko Pursiainen: Paasto puhdistaa kehoa, muun muassa veren korkeat virtsahappo-, kolesteroli- ja kokonaisrasvapitoisuudet laskevat. Lyhytkestoisuuden vuoksi paastolla ei kuitenkaan voi kompensoida elämän aikana tehtyjä laiminlyöntejä.

Paaston yksi tärkeä hyöty voi olla se, että se lisää itsehallinnan tunnetta ja auttaa parantamaan elämäntapoja. Paaston virkistävät vaikutukset huomaa vasta paaston jälkeen. Olen tuntenut itseni virkeämmäksi, töihin tarttuminen on ollut helpompaa ja yöunen tarve on vähentynyt. Samaa sanovat sadat muut tuntemani paastoajat.

3. Pitääkö paaston aikana tehdä suolihuuhteluita?

Mikael Fogelholm: Ei tarvitse. Jos ajatellaan, että sillä saataisiin huonoja bakteereita pois, niin eikö samalla mene hyviäkin? Bakteerikantaa pidetään paremmin kunnossa syömällä riittävästi kuituja.

Jouko Pursiainen: Suosittelen niitä. Paastoajan tilanne helpottuu, kun suoli lakkaa toimimasta. Asia hoituu kätevästi apteekista tai luontaistuotekaupasta saatavilla kertakäyttöpusseilla. Paksusuolen bakteerikanta palautuu normaaliksi muutamassa päivässä paaston jälkeen.

4. Mistä aiheutuvat paaston alkupäivien oireet: väsymys, päänsärky ja huono olo?

Mikael Fogelholm: Ne tulevat ennen kaikkea siitä, että aivot eivät saa hiilihydraatteja. Lihasten energiavarastot ovat myös tyhjät, jolloin liikkuminen koetaan kuormittavaksi.

Jouko Pursiainen: Kahvinjuojilla ne ovat usein kahvin vieroitusoireita. Toisilla myös verensokeri voi heilahdella. Jos ihminen kärsii sellaisesta yleensä, paaston aikana se voi korostua. Oireet menevät ohi tavallisesti parin kolmen päivän kuluessa paaston alusta.

5. Auttaako paasto painonhallinnassa?

Mikael Fogelholm: Paaston aikana paino pienenee, mutta suurin osa siitä johtuu nesteen menetyksestä, joka tulee paaston loputtua nopeasti takaisin. Paasto ei ole järkevä laihdutuskeino, vaikka joku voi käyttää sitä laihdutuksen käynnistäjänä.

Jouko Pursiainen: On mahdollista, että syntyy niin sanottu jojo-ilmiö: ihminen laihtuu jopa kilon päivässä, mutta paaston jälkeen paino nousee nopeasti takaisin ja jopa entisen yli, jos ei hallitse syömistään. Paasto ei ole laihdutuskeino, vaan elimistön lepo- ja huoltotauko.

6. Entä jos paastoaa yhden päivän viikossa?

Mikael Fogelholm: Voihan se laihduttaa, ellei sitä korvaa seuraavana päivänä syömällä tavallista enemmän. Jos on yhden päivän syömättä, paino putoaa noin 300 grammaa viikossa. En kyllä näe tätä järkevänä ratkaisuna, vaan mieluummin pitäisi opetella elämään terveellisesti.

Jouko Pursiainen: Tämä on intialaisesta joogafilosofiasta tullut ajatus. Se sotkee elimistön verensokerin säätelyä, joten sitä ei voi suositella. Päivän huilauksen voi sen sijaan tehdä satunnaisesti kerran kuussa tai parissa kuussa, jos niin haluaa.

7. Tarvitaanko paaston aikana lisävitamiineja?

Mikael Fogelholm: Ei tarvita. Vitamiinien ja hivenaineiden puutosten ilmenemiseen menee tavallista ruokaa syövillä useita viikkoja, joten yksi viikko ei vaikuta mitenkään.

Jouko Pursiainen: Paaston aikana vitamiinitäydennyksiä ei tarvitse ottaa, sillä niitä saa tuoremehuista riittävästi.

8. Lähtevätkö hiukset paaston jälkeen herkemmin?

Mikael Fogelholm: Näin voi käydä, mutta ei tiedetä, mistä se johtuu. Samanlaisia kokemuksia on saatu tilanteista, joissa ihmiset ovat olleet pitkään erittäin niukkaenergisillä dieeteillä.

Jouko Pursiainen: Hiustenlähtö paaston aikana ei ole mikään yleinen ilmiö. Sitä ei mainita lainkaan saksalaisten paastoklinikoiden kokemuksissa. Hiustenlähtö voi selittyä mineraalipuutoksella, joka on ollut jo ennen paastoa.

9. Voiko paastota, jos on jokin lääkitys?

Mikael Fogelholm: Pitkäaikaislääkitystä tarvitsevan kannattaa keskustella asiasta lääkärinsä kanssa.

Jouko Pursiainen: Lääkitys ei aina estä paastoamista, mutta asia on syytä varmistaa lääkäriltä. Omin päin lääkkeitä ei saa jättää pois paaston ajaksi.

Näin paastoat

Ennen paastoa kannattaa etsiä tietoa ja tarvittaessa kysyä oman lääkärin mielipidettä asiasta, neuvoo kokenut paastoaja ja paastokurssien ohjaaja Jouko Pursiainen.

– Paasto ei ole terveydelle vaarallista, mutta jokaisen pitää ottaa oma elämäntilanteensa huomioon. Eniten paastosta saa irti, kun ryhtyy siihen mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa, esimerkiksi lomallaan.

Jouko Pursiainen suosittelee nykyisin paaston ”kevytmallia”, jonka aikana nautitaan tuoremehujen lisäksi painonhallinnan tueksi kehittyjä, veteen sekoitettavia aterian korvikejauheita päivittäin noin 400 kcal:n edestä. Näin saattaa välttyä paaston alkupäivinä tulevilta ikäviltä oireilta.

Paaston pituudeksi hän suosittelee neljästä päivästä viikkoon kerran tai korkeintaan pari kertaa vuodessa. Paastota voi mihin vuodenaikaan tahansa, mutta se onnistuu parhaiten lämpimänä aikana, keväästä syksyyn.

Paaston kulku

  • Vähennä muutamaa päivää aikaisemmin ruoka-annoksien määrää ja suosi tuoreravintoa, kuten hedelmiä ja marjoja. Lopeta myös kahvinjuonti asteittain kokonaan.

  • Juo paaston aikana nesteitä päivittäin 2–3 litraa. Tästä määrästä tuoremehun osuus on 0,75–1,5 litraa. Muita hyviä juomia ovat vesi, yrttiteet ja mieluiten itse tehdyt kasvisten keitinliemet. Suolaisia ja rasvaisia kasvisliemiä ei suositella. Juo tasaisesti, noin tunnin välein. Luontaistuotekaupoista voi ostaa paastopaketteja.

  • Liiku ulkona kevyesti, mutta vältä liian rankkaa treenaamista. Lepää paljon ja rauhoitu. Myös kevyt saunominen on hyväksi.

  • Lopeta paasto samalla tavalla kuin aloitit. Syö ensimmäisten päivien aikana pieniä määriä kiinteää ravintoa, kuten hedelmiä, marjoja ja hapanmaitotuotteita annoksia vähitellen suurentaen.

Paasto ei sovi:

  • raskaana oleville
  • imettäville
  • henkilöille, joilla on tai on ollut syömishäiriöitä
  • yli 70-vuotiaille
  • hyvin alhaisen verenpaineen omaaville
  • ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia sekä vaikeaa sairautta kuten diabetesta
  • syöpää tai sydäntautia sairastaville

Kovettumat, känsät, rakot ja halkeamat vaanivat kuivia jalkoja. Lue täsmäohjeet, miten vaivoja hoidetaan.

Halkeilevat kantapäät

Halkeamia syntyy, kun kuiva iho kuormittuessaan venyy ja halkeaa. Halkeamasta saattaa vuotaa verta, ja se voi olla hyvin kipeä ja tulehtua.

Mikä aiheuttaa?

Seisomatyö, kova työskentelyalusta, ylipaino, kovettuman repiminen ja voimakas raspaaminen, huonot sukat ja kengät. Liian lyhyet avokantaiset sandaalit, joissa kantapää pullistuu kantaosan yli.

Miten ehkäistä ja hoitaa?

  • Rasvaa jalat päivittäin perusvoiteella tai voiteella, joka sisältää kosteutta sitovaa ja ihoa pehmittävää ureaa (karbamidia).
  • Tarkista, että kenkäsi ovat oikeankokoiset. Iskuavaimentavat sukat ja pohjalliset vähentävät jalkapohjiin kohdistuvaa tärähdystä ja painetta.
  • Kokeile kosteuttavaa kantasuojaa. Ohut, pehmeä, kantapäiden päälle puettava suoja kosteuttaa kuivaa ihoa ja auttaaparantamaan vaurioita.
  • Vaikutusta voi tehostaa haudehoidolla: Pue kantasuoja rasvatun ihon päälle ja pidä suojaa muutama tunti. Rasva imeytyy tehokkaasti ja iho pehmenee.

Kovettumat

Oikeastaan kovettuma on ihon suojautumiskeino: iho paksuuntuu pitkäaikaisessa rasituksessa. Kovettumia tulee tavallisimmin päkiään, kantapäähän ja vaivaisenluun sivuille.

Mikä aiheuttaa?

Huono jalkahygienia, pienet ja ohutpohjaiset kengät, kovat kävelyalustat, jalkaterän ja varpaiden asentovirheet, ohuet sukat tai sukattomuus, ylipaino, kuiva iho.

Miten ehkäistä ja hoitaa?

  • Pese jalat ja rasvaa ne päivittäin 60-prosenttisella perus­voiteella. Hieronta tehostaa voiteen imeytymistä.
  • Käytä sopivankokoisia ja -mallisia, matalakorkoisia ja joustavapohjaisia kenkiä.
  • Iskunvaimennuspohjalliset, kärkipohjalliset tai yksittäiseen varpaaseen puettava pehmuste suojaavat ihoa.
  • Kokeile sukkia, joissa on päkiän kohdalla paksumpi neulekerros. Ne tasaavat päkiän kuormitusta.
  • Vältä jalkakylpyjä ja ihon raspaamista. Jalkakylvyt hauduttavat varvasvälejä ja raspaaminen kiihdyttää ihon paksuuntumista.

Rakot

Rakot ovat iholla tai ihon alla olevia nestekertymiä, jotka syntyvät kitkan tai hankauksen seurauksena. Ohut ja kuiva iho hiertyy herkästi. Pienikin hiertymä voi olla kipeä ja rajoittaa liikkumista. Se voi myös märkiä tai aiheuttaa iho­tulehduksen.

Mikä aiheuttaa?

Uudet kengät, kova rasitus esimerkiksi pitkillä kävelyretkillä tai vaelluksella. Ohutpohjaisilla kengillä kulkeminen ilman sukkia. Hikisten jalkojen ja kosteiden sukkien yhdistelmä.

Miten ehkäistä ja hoitaa?

  • Rasvaa jalat päivittäinperusvoiteella.
  • Käytä oikean kokoisia, hyvin istuvia kenkiä.
  • Hyvät sukat ehkäisevät ja vähentävät rakkojen syntymistä. Kuormittavaan liikuntaan voi pukea kahdet sukat päällekkäin.
  • Suojaa herkästi hiertyvä kohta pehmeällä, liimattavalla fleecekankaalla, silikonilevyllä tai ohut­jakoisella talkilla.
  • Älä puhkaise rakkoa, vaan suojaa ja hoida se rakkolaastarilla. Suojan alla iho paranee normaalisti ja kipuilee vähemmän.

Känsät

Känsät ovat kiilamaisia, nappulalta tuntuvia ihopaksunnoksia päkiänivelten alla, varpaiden nivelissä tai kärjissä. Känsät voivat aiheuttaa pistävää kipua ja pakottaa ontumaan.

Mikä aiheuttaa?

Varpaiden virheasennot ja puristavat, hankaavat, usein kärjestä matalat tai kapeat kengät. Kuiva, joustamaton iho on altis hankautumaan.

Miten ehkäistä ja hoitaa?

  • Älä käytä ahtaita jahankaavia kenkiä. Tarkista, että kengissä on riittävästi tilaa jalkaterän etuosassa.
  • Rasvaa jalat päivittäinperusvoiteella.
  • Suojaa varpaiden hiertyvät kohdat esimerkiksi joustosidoksella, joka pysyy paikoillaan useita päiviä eikä vie tilaa kengistä. Tarttuva joustosidos laitetaan varpaan ympärille ja taitetaan tarvittaessa varpaan päähän. Päkiää kiusaavan känsän suojaamiseen sopii itseliimautuva, leikattava silikonilevy tai fleecekangas.
  • Yksilöllinen, jalkaterapeutin tekemä varvasortoosi oikaisee varpaiden virheasentoja.
  • Älä käytä reiällistä känsä­laastaria kokonaisena, koska iho työntyy reiän läpi ja kehittää kovettuman. Puoliksi leikattua u-mallista laastaria voi käyttää.
Vierailija

Näin hoidat kovettumia, känsiä ja rakkoja

Paras konsti on laittaa jalan hiertymään / syylään / känsään tuoretta lampaanvillaa. Siis suoraan lampaasta leikattua villaa, jota ei saa pestä. Villa on erittäin rasvaista, eikä tuota rasvaa siis saa poistaa. Minulla on lampaanvillan tehosta omakohtaista sekä lähipiirin kokemusta. Äidiltäni lähti kymmeniä vuosia vaivannut känsä, hän oli sitä käynyt välillä jalkahoitajalla hoidattamassa, mutta sitä ei saatu koskaan kokonaan pois vaan se tuli aina uudestaan. Äidin veli sitten kyläillessään...
Lue kommentti

Mikä on riittävä suojakerroin? Suojaako aurinkovoide ihosyövältä? ET:n omalääkäri Risto Laitila neuvoo.

1. Pitääkö aurinko terveenä?

Risto Laitila: –  Auringossa oleilevat näyttäisivät pysyvän pitempään terveinä kuin varjossa viihtyvät kansalaiset. Oletettavasti D-vitamiini on tärkein syy tähän. Aurinkoinen päivä tuottaa kuitenkin jo itsessään mielihyvää ja lievittää arkista stressiä.

2. Mikä on riittävä suojakerroin?

– Iho sietää auringon ultraviolettivaloa jokaisella omalla tavallaan, siksi oma ihotyyppi kannattaa selvittää. Toisilla iho ei pala koskaan vaan ruskettuu syvästi. Toisessa ääripäässä iho palaa heti eikä rusketu lainkaan. Jos palaa herkästi, on syytä suojata itsensä riittävällä vaatetuksella. Aurinkorasvojen parhaimmatkaan suojakertoimet eivät nimittäin aina riitä. Kannattaa muistaa, että ultraviolettisäteily läpäisee ohuet kankaat.

 3. Suojaako aurinkovoide ihosyövältä?

– Aurinkovoiteisiin liittyy jännä ristiriita. Tiedetään että ihon palaminen herkistää ihosyöville, joista melanooma on se vaarallisin. Jos korkean suojakertoimen aurinkovoiteita käyttää reippaasti, voi ihon palamiselta välttyä. Silti ei ole vankkoja todisteita siitä, että voiteet suojaisivat melanoomalta. Käytetään niitä silti.

4. Onko lääkettä, joka suojaa auringolta? 

 – On todettu, että etukäteen otettu asetosalisyylihappo eli aspiriini estää ihon palamista. Kannattaa siis napata aspiriinia, mikäli pelkäät suojakerrointen pettävän.

5. Otanko D-vitamiinipillerin kesälläkin?

– D-vitamiinivarastot täyttyvät keskikesällä jo varttitunnin auringonoton jälkeen. Kunhan käsivarret päivettyvät, ovat varastot jo täynnä. D-vitamiinilisiä voi Suomen kesässäkin ottaa, mutta eihän niitä oikeasti tarvitse, kun aurinko hoitaa homman.