Hiivaton ryynirieska maistuu niillekin, jotka eivät erikoisruokavaliota noudattaisikaan.

Närästystä, turvotusta, ilmavaivoja, keliakiaa. Leipää ei tarvitse hylätä, vaikka vatsa oikkuilisi vehnästä tai hiivasta. Nämä helpottavat herkkävatsaisen hiilarihimoa.

ET-lehti kertoi aiemmin vehnän ja viljan jättäneistä Arja Kivekkäästä ja Tarja Kvarnströmistä. He paljastivat lempireseptinsä: Tarja tykkää gluteenittomasta näkkileivästä, Arja hiivattomasta pizzasta.

Nämä leivät, pizza ja näkkileipä on helppo valmistaa – vaikka kaikki samalla kertaa.

Tattarileipäset 

  • noin 12 kpl
  • 1 dl luonnonjogurttia
  • 1 ½ dl vettä
  • 25 g hiivaa
  • ¾ tl suolaa
  • 1 ½ dl tattarihiutaleita
  • ½ dl perunajauhoja
  • noin 5 dl luontaisesti gluteenittomia jauhoja
  1. Sekoita jogurtti ja vesi. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi. Liuota joukkoon hiiva.
  2. Lisää suola ja hiutaleet sekä kevyesti alustaen perunajauho ja gluteenittomat jauhot.
  3. Leivo tai lusikoi taikinasta sämpylät leivinpaperin päälle uunipellille. Kohota leipäsiä vedottomassa paikassa noin 20 minuuttia. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
  4. Tarjoa heti paiston jälkeen lämpiminä. Pakasta loput.

Gluteeniton näkkileipä

  • 2 dl maissijauhoja
  • 0,75 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,5 dl pellavansiemeniä
  • 0,5 dl seesaminsiemeniä
  • 0,5 dl kurpitsansiemeniä
  • 2,5 dl kiehuvaa vettä
  • 0,5 dl öljyä
  • sormisuolaa
  1. Yhdistä kuivat ainekset kulhossa.
  2. Kaada kiehuva vesi ja öljy kulhoon ja sekoita tasaiseksi tahnaksi kuivien ainesten kanssa.
  3. Kaada massa pellille leivinpaperin päälle.
  4. Laita käsi muovipussiin ja tasoita taikina mahdollisimman ohueksi.
  5. Ripottele sormisuola taikinan pinnalle.
  6. Leikkaa halutessasi taikina sopivan kokoisiksi paloiksi.
  7. Paista kiertoilmauunissa 150 asteessa noin tunnin.

Hiivaton pizza

  • 6 dl ruisjauhoja (tai gluteenitonta tummaa jauhoseosta)
  • 3 tl leivinjauhetta
  • 1 ½ tl suolaa
  • 3 dl vettä
  • 3 rkl öljyä/ sulatettua voita
  1. Yhdistä leivinjauhe, suola ja ruisjauhot. Lisää vesi ja öljy, vaivaa taikinaksi.
  2. Levitä se uunipellille leivinpaperin päälle. Täytä pizza mielesi mukaan.
  3. Paista 250 asteessa 12–15 minuuttia.
     

Hiivaton ryynirieska

  • 20 palaa
  • 1 l maitoa
  • 2 dl kermaviiliä
  • 2 dl esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita

Lisäksi

  • 5 dl kaurahiutaleita
  • 1 kananmuna
  • 1 tl suolaa
  • 25–50 g voita
  1. Sekoita maito ja kermaviili. Lisää joukkoon ohrasuurimot. Anna seoksen seistä yön yli jääkaapissa.
  2. Lisää 3 tuntia ennen paistamista kaurahiutaleet, muna ja suola.
  3. Sulata nokare voita uunipannulla leivinpaperin päällä. Kaada taikina pellille.
  4. Paista rieskaa 250-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.

Näillä vinkeillä solmit herkullisimmat liitot kesäisten oluttyyppien ja eri ruokalajien välille. 

Maltainen IPA

Indian pale ale (IPA) on voimakkaasti humaloitu ale. Maltainen oluttyyppi kehitettiin aikoinaan kestämään pitkä merimatka Intiaan. Hedelmäinen maku sopii vahvasti maustettujen aasialaisten ruokien kanssa.

Suomenlinnan panimo, Hoppe IPA. Aloittelevan IPA:n juojan valinta.

Brewdog, Punk IPA. Havuisen sitrusmainen maku.

Kevyt vehnäolut

Hedelmäistä vehnäolutta löytyy vaaleista kirkkaista oluista tummempiin. Maku on sitruunaisen raikas, jopa mausteinen. Kokeile tulisen grilliruuan kanssa.

Olvi, Sandels Vehnäolut. Pehmeän hedelmäinen maku.

Weihenstephan, Weihen-stephaner Kristall Weissbier. Maussa aavistus banaania.

Kirpeä saison

Belgiasta kotoisin olevassa pintahiivaoluessa yhdistyvät mausteisuus ja hedelmäisyys. Aikoinaan kesäsesonkiin tehty hapokas olut sopii mainiosti possuannosten kanssa.

Maku brewing, Saison. Kotimainen kevyen hapokas saison tölkissä.

St. Feullien Saison. Hennon sitruksinen belgialainen saison.

Tumma lager

Tyypillinen tumma lager tulee Tšekistä, kotimaisiakin löytyy. Ne ovat karamellimaisen maltaisia oluita, jotka ovat kevyitä ja helposti juotavia. Kokeile grillattujen lihavartaiden kanssa.

Teerenpeli, Laiskajaakko. Kevyen maltainen ja katkeroinen.

Molson Coors Europe, Staropramen Dark. Paahteinen ja helposti juotava.

Hapokas bitteri

Katkera bitteri on kotoisin Englannista. Bitterin maku on maltainen ja hennosti hedelmäinen. Kuparinruskea olut maistuu kypsytettyjen juustojen kanssa.

Malmgårdin panimo, Huvila E.S.P. Hedelmäinen maku.

Wold top Brewery, Wold Top Against the Grain. Sitruksisen raikas.

Paahteinen portteri

Portteri on tumma pintahiivaolut. Tummat maltaat tuovat makuun paahtuneita aromeja, jopa suklaan ja kahvin makuja. Kokeile portteria suklaan tai juustojen kanssa.

Sinebrychoff, Sinebrychoff porter. Lasissa maistuu laku ja terva.

Saku Õlletehase, Saku Porter. Alko. Luumuinen ja paahteinen maku.

Puukko, puuta ja kukkasia – siinä kaikki, mitä tarvitaan seuraavien käsitöiden tekemiseen. 

Kesällä on aikaa tehdä. Perinnekäsitöiden ääressä viihtyvät yhtä hyvin nuoret kuin vanhatkin. Kaarnalaivojen lähtöfanfaari kajautetaan pajupilleillä ja voittaja kruunataan kukkaseppeleellä.

Kaarnalaiva

  1. Vuole puukolla kaarnanpala laivan muotoiseksi.
  2. Tee kaarnanpalaan reikä ja kiinnitä puutikku sen keskelle. Nyt laivalla on masto.
  3. Työnnä tikkuun sopivankokoinen lehti purjeeksi. Voit myös tehdä purjeen tuohesta tai paperinpalasta.

Pieni ja kapea laiva kulkee vikkelämmin kuin iso ja leveä.

Pajupilli

  1. Katkaise suora, oksaton, noin sormenpaksuinen ja 15–20 sentin mittainen pajukeppi.
  2. Tee suukappale: leikkaa kepin toinen pää viistoksi, mutta jätä kärki tasaiseksi.
  3. Viillä pieni lovi 3–5 sentin päähän suukappaleen kärjestä.
  4. Tee kuoren paksuinen viilto kepin ympäri 5–10 sentin päähän lovesta. Naputtele kuorta ja kiertele sitä varovasti edestakaisin, kunnes se löystyy.
  5. Vedä kuori irti varovasti, jotta se irtoaa ehjänä.
  6. Suurenna lovea hieman. Mitä syvempi lovi, sen matalampi ääni.
  7. Veistä suukappaleen kärjen ja loven välisestä puusta ohut siivu pois.
  8. Laita kuori takaisin paikalleen. Pilli on valmis.
  9. Jos pilli ei soi, syynä on todennäköisesti se, että lovi ei ole riittävän syvä. Tai sitten kärjen ja loven välistä on veistetty liian pieni pala pois.

Tee pajupilli toukokuun puolivälin ja juhannuksen välillä.

 

Elina Koskelainen on tehnyt kirjan perinnekäsitöistä.
Elina Koskelainen on tehnyt kirjan perinnekäsitöistä.

Kukkaseppele

  1. Asteta kaksi kukkaa ristikkäin.
  2. Taivuta päällimmäisen kukan varsi toisen kukan ali.
  3. Vedä varsi kukkien välistä ja käännä se toisen kukan viereen.
  4. Aseta seuraava kukka varsien päälle.
  5. Taivuta kukan varsi edellisten varsien ali.
  6. Vedä varsi kahden jälkimmäisen kukan välistä ja laita se toisten varsien viereen.
  7. Lisää kukkia ja jatka samalla tavalla, kunnes kukkaseppele on sopivan kokoinen.
  8. Työnnä lopuksi kukkien varret seppeleen sisään. Seppele on valmis.

Käytä seppeleeseen monia eri ketokukkia pieninä nippuina.

 

Ohjeet kirjasta Perinnetaidot – käsikirja kaikille. Elina Koskelainen ja Heikki Saure. SKS

 

Juhannukseen kuuluu musiikki – tanssilla tai ilman. Näiden kappaleiden tahdissa kelpaa viettää keskikesän juhlaa.

Kesäillan valssi

Oskari Merikannon sävelet ovat kuuluneet suomalaiseen suviyöhön jo vuodesta 1904, jolloin Helsingin Torvisoittokunta ensimmäisenä levytti kappaleen. Dallapé-orkesterin esitys on yksi kuuluisimmista.

Saarenmaan valssi

Virolainen kappale Saarenmaa valss on Raimond Valgren sävellys, jonka sanat on lainattu Debora Vaarandin runosta. Ilkka Kortesniemi teki kappaleeseen suomenkieliset sanat ja sen lauloi virolainen Georg Ots.

Suvivalssi

Reino ja Raili Bäckströmin hieno laulu on Reijo Kallion uran suurimpia hittejä.

Nocturne

Eino leinon runo kuvaa suomalaista kesäyötä liikuttavan kauniisti. Kaj Chydenius sävelsi runosta laulun häälahjaksi Vesa-Matti Loirille, joka myös levytti kappaleen. Loiri on tehnyt tutuksi myös Taisto Wesslinin sävellyksen samaan runoon.

Juhannustanssit

Juha Vainio kirjoitti hienon kappaleen jatsiin rakastuneesta haitarinsoittaja Janatuisesta, joka joutuu juhannuskeikalla soittamaan yleisön vaatimuksesta vain tangoja ja muuta tanssimusiikkia. 

Kalajoen hiekat

Vaikkei Tapani Kansan laulussa suoraan juhannuksesta puhutakaan, hehkuu kappaleessa keskikesän kuumuus kuin kokosta. Laulu on Kansan oma käännös The Mamas & the Papas -yhtyeen California Dreamin' -kappaleesta.

Kesän lapsi

Katri Helenan kesäkappaleen on esittänyt myös Tapani Kansa. Alkujaan kyseessä on Banzai-yhtyeen hitti Viva America, johon sanoittajalegenda Chrisse Johansson teki iskevän suomenkielisen tekstin.

Oi mikä ihana ilta

Suurin osa juhannuslauluista tapahtuu maaseutuidyllissä, mutta on kesä kaupungissakin. J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta on täynnä viipyilevää odotusta ja kaihoisan onnellista tunnelmaa.

Kuuma kesä 

Lisää kaupunkilaista kesätunnelmaa löytyy Popedan Kuuma kesä -kappaleesta. Tarttuva melodia on yhtyeen kitaristin Costello Hautamäen käsialaa ja sanoista vastaa laulaja Pate Mustajärvi.

Saatilla

Nuori rakkaus, ensimmäinen yhteinen iltakävely, ujosta hiljaisuudesta – niistä kertoo Elokuu-yhtyeen Saatilla

Aurinkoon

Atomirotan rappioromantiikkaa huokuva Aurinkoon on tarinaltaan toisenlainen juhannuslaulu. Rouhean kitaroinnin kuljettama kappale yhdistää modernia rap-ilmaisua rockmusiikin perinteeseen.

Kesäyö

Pariisin Kevät osasi nimestään huolimatta tehdä pakahduttavan kauniin kesäkappaleen. 

Miljoonia kiloja makkaraa. Aurinkoa 24 tuntia vuorokaudessa. Melkein puoli miljoonaa kesämökkiä. Keräsimme tärkeimmät luvut suomalaisesta juhannuksesta.

1. Makkaroiden myynti kolminkertaistuu

Juustoa, maitovelliä, munavoita. Perinteiset juhannusruuat liittyvät vahvasti karjatalouteen. Esimerkiksi pohjalaiseen juhlaan on kuulunut punertava juhannusjuusto, jota keitetään pitkään ja nautitaan kylmien jälkiruokien tapaan.

Nuotiolla käristetty makkara kuuluu uudemman ajan perinneruokiin. Ja sen suosio onkin vahvaa: grillimakkaroiden myynti kolminkertaistuu juhannuksena. Suomessa syödään melkein kymmenen miljoonaa kiloa makkaraa pelkästään kesällä.

Lisuke grillimakkaralle: Katso ET-lehden 10 maukkainta salaattia

Grilliruokien lisäksi perinteisiä keskikesän suosikkeja ovat varhaisperunat, silli, tilli, mansikat ja jäätelö. Juhannuksen tyypillisiä juomia ovat virvoitusjuomat, olut ja siideri. Alkossa käy juhannusviikolla peräti 1,4 miljoonaa suomalaista.

2. 1800-luvun juhannussymboli Ruotsista

Usein Suomen ruotsinkielisen rannikon kylät ovat perinteisesti kilpailleet juhannussalon koristeista. Lipputankomainen koristesalko on laivan mastoa muistuva tanko, joka koristellaan muun muassa seppeleillä ja köynnöksillä.

Suomalaiset ovat omaksuneet tavan Ruotsista, jossa siitä tuli jo 1800-luvulla juhannuksen tärkeä symboli kokon sijaan.

3. Lippu heiluu läpi yön kello 21 saakka

Vuodesta 1934 juhannus on ollut Suomessa myös Suomen lipun päivä. Lippu nostetaan salkoon juhannusaattoiltana kello 18 ja se lasketaan seuraavana päivänä kello 21.

4. Pohjoisessa aurinko paistaa 24 tuntia

Juhannuksena aurinko voi enimmillään paistaa maan eteläosissa 18–19 tuntia, maan keskiosissa 19–22 tuntia ja Ylitornion Aavasaksalta pohjoiseen päin läpi yön.

5. +20 astetta ja lunta – sitä on Suomen juhannus

Hellepäivä osuu juhannukselle keskimäärin kerran neljässä vuodessa, tosin Lapissa se tapahtuu kerran kymmenessä vuodessa. Keskimäärin lämpötila on juhannuksena ollut noin 20–21 astetta Etelä-Suomessa, 17–19 Keski-Suomessa ja 15–17 Pohjois-Suomessa ilman käsivarren Lappia. Kilpisjärvellä on yleensä ollut lunta juhannuksena ja siellä on järjestetty hiihtokisat.

Vinkki! Autoilija – tee tämä yksinkertainen asia ennen juhannusta

6. Kokot ovat roihunneet kaikkialla 1900-luvulta lähtien

Itä- ja Pohjois-Suomessa kokon polttaminen on ollut aikoinaan merkittävin aattoillan tapahtuma. Risujen kera siinä on poltettu myös vanhoja veneitä ja viljelytyökaluja – pahojen henkien karkoittamiseksi. Sittemmin kokkoperinne on laajentunut koko maahan, noin 1900-luvulla.

Yleensä juhannuskokko rakennetaan paikkakunnan korkeimmalle paikalle tai veden ääreen.  Suomen tunnetuin juhannuskokko löytyy Helsingin Seurasaaresta, jossa juhannusvalkeita on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien.

7. Puoli miljoonaa mökkiä

Niemien notkoissa ja saarelmissa ne nököttävät, mökit. Tänä suvena niitä taitaa olla puoli miljoonaa. Näin voi päätellä siitä, että Tilastokeskuksen mukaan uusia nousee nelisen tuhatta vuodessa, ja vuodenvaihteessa niitä oli jo 498 694 kappaletta.

Tilastotiedoista laskettavien keskiarvojen mukaan mökki on kooltaan 48 neliötä ja sen omistaja on 61-vuotias. Omistajalla on matkaa mökille 90 kilometriä. Useimmiten loma-asunto sijaitsee asuinmaakunnassa, joka kolmannella jopa kotikunnassa. Keskiarvo nostavat uusmaalaiset, muualla asuvien mökkimatka on keskimäärin 63 kilometriä.

Mökkitilastojen harvinaisuuksia ovat yli 100 neliön mökit (27 840) ja alle 40-vuotiaan mökinomistajat (24 000). Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, liki 50 000 ja vähiten Keski-Pohjanmaalla, alle 5 000. Mökki-Suomen mahtikunta on Mikkeli, ainoa, jossa on yli 10 000 mökkiä.

Lue myös: Näin vältät mökkiriidat

Lähteet: Tilastokeskus, Päivittäistavarakauppa ry., Ilmatieteenlaitos, SKS, Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto