Ari Kangasniemen poronnahasta ja sarvista tehty tilataideteos Aurinko-jumala sijaitsee rovaniemeläisessä Wakkanai sushi -ravintolassa. Arin valaisimia on myös helsinkiläisessä Saaga-ravintolossa Bulevardilla.

Kangasniemet tekevät Rovaniemellä Saarenkylän rauhassa porosta sarvi- ja nahkatöitä. Niitä tilataan niin Saksaan kuin Saariselälle. Osa menee ravintoloihin ja hotelleihin, osa yksityisille. Lue ja ihmettele.

Kangasniemien käsien läpi kulkevat vuodessa useamman sadan poron nahat, luut ja sarvet.

– Poro käytetään viimeistä kynttä myöten käsitöihin. Poronsarvi on puuta kovempaa, täysin uniikkia materiaalia. Kahta samanlaista puukotuppea ei pystyisi tekemään, sillä väri ja muoto vaihtelevat, Ari Kangasniemi toteaa.

Tämä asettaa tietysti rajoituksiakin tekemiselle.

– Esimerkiksi kun sarvilampun johdot peitetään viisi senttiä pitkillä ontoilla sarvipalasilla, pitää niiden olla melko suoria. Yhteen lamppuun tarvitaan noin 80 palaa, joten suoraa sarvea tarvitaan nelisen metriä. Tuhannesta kilosta sarvea vain toista sataa kiloa sopii lamppuihin, Jukka Kangasniemi kertoo.

Näyttävä lamppu maksaa sadoista euroista tuhansiin euroihin.
Näyttävä lamppu maksaa sadoista euroista tuhansiin euroihin.

Parhaillaan Jukka ja Ari kokoavat Rovaniemen Saarenkylän pajallaan jyhkeää poronsarvilamppua hirvaan eli urosporon sarvista. Lampussa on kymmenet poronsarvet. Työ sujuu sedältä ja veljenpojalta jouhevasti, sillä Jukka on ollut Ari-sedällään oppisopimuskoulutuksessa kolme vuotta ja on nyt firman työntekijä.

Sarvivalaisimia tilataan paljon isoihin kelomökkeihin ja hotelleihin. Jukalla ja Arilla onkin 75 sarvivalaisimen tilausta odottamassa. Näyttävä lamppu maksaa sadoista tuhansiin euroihin koosta riippuen. Jos raaka-aineet ovat valmiina, valaisimen tekee päivässä.

– Kerran tehtailin kymmenen lamppua puolessatoista viikossa. Joskus pitää tehdä pakollakin, eikä tämä aina ole vain mukavaa luovaa puuhastelua, Ari myhäilee.

Turistit puuhapajassa

Koru- ja taidekäsityö A.Kangasniemen luova johtaja on kuitenkin rouva Irene Kangasniemi. Hän ideoi ja pojat toteuttavat.

Työnjako Jukan, Arin ja Irenen kesken on luontevaa. Pojat käsittelevät sarvet ja luut ja tekevät niistä niin kuksia, kuppeja kuin koruaihioitakin. Kaulakoruaihioita hiotaan ja kiillotetaan satoja sarjassa.

Irene tekee poronnahasta rumpuja, pussukoita ja vaikka vaatteita, jos joku pyytää. Koristekuviot hän piirtää tuotteisiin polttokynällä. Eniten Ireneä työllistävät silti turistit, sillä Arin ja Jukan työhuoneen vieressä on Irenen Ideapaja.

– Eräänä vuonna meillä kävi saksalaisia arkkitehtejä, jotka olivat tilanneet jostakin päin Pohjois-Suomea hulppean harmaasta kelosta valmistetun kylpylärakennuksen. Meiltä he halusivat valaisimet, jotka jollakin tavalla muistuttaisivat vesipisaraa. He antoivat Arille vapaat kädet ja olivatkin tyytyväisiä lopputulokseen.

Irenen tehtäväksi jäi keksiä valaisimelle lappilainen nimi. Nyt Poronkyynel-valaisin ilahduttaa kylpyläasiakkaita jossain päin Saksaa. 

Irenen mielestä Arin luovuus näkyy siinä, että hän tuntee sarven muodon, ominaisuudet ja mihin kaikkeen se taipuu.

– Ari haluaa kunnioittaa materiaalia itsessään. 

Poronkyynel-valaisin.
Poronkyynel-valaisin.

Käsityötä Moskovaan, poroisännälle ja vauvalle

Keväällä 2015 Kangasniemet tekivät isohkon somistustyön Moskovaan. 

– Tämän seinälampetin (kuva alla) materiaaleina ovat poronsarvi, poron raakanahka sekä kalannahka. Työn tilaaja oli löytänyt nettisivuiltamme kuvia Arin valmistamista valaisimista. Hän saapui meille tulkin ja vaimonsa kanssa ja tilasi monenlaisia valaisimia. Hän osti myös Aistien Lappi -näyttelyssä olleen Ruskanpiilo-nimisen teokseni, Irene muistelee.

Ari valmisti valaisimia koko kevään ja asiakas tuli tarkistamaan työt syksyllä 2014, minkä jälkeen työt lähtivät kohti Moskovaa.

Joskus Kangasniemet saavat mielenkiintoisia pyyntöjä. Kuusamossa sijaitseva Palosaaren Poro- ja Kalastustila pyysi Ireneä polttopiirtämään poronnahalle havainnekuvan poroaidasta kaikkine lisukkeineen.

– Kun farmille tulee esimerkiksi koululaisryhmiä, on poroisännän helpompi havainnollistaa, millainen on poroaita siuloineen (mistä porot ajetaan kaarteeseen) ynnä muine aitarakennelmineen. Tällä teoksella yritin siis havainnollistaa, mitä kaikkea porojen kokoamiseen ja niiden lajitteluun tarvitaan, Irene kertoo.

Kangasniemien töistä kenties herttaisin on Jukan valmistama perinteinen saamelainen lapsen kehto, eli komsio. Jukka valmisti sen pian kaksi vuotta täyttävälle Laura-tyttärelleen. Komsion perusrakenteen Jukka veisti kuivatetusta mäntypuun kappaleesta. Hän poisti puun kappaleesta keskiosan, jolloin puuhun jäi pohja ja reunat. Koppaosaan hän kiinnitti taivutetut puurimat.

– Komsiopuun pitää kuivua hyvin, hyvin kauan, ennen kuin sitä voi alkaa muotoilla, Irene kertoo. 

Lopuksi Jukka ompeli Irenen avustamana komsioon suojuksen poron sisnanahasta eli päällysti komsion nahalla. Luuosat tehtiin poronsarvesta ja niihin ommeltiin kannatinnauhat.

 

Tässä vielä muutamia esimerkkejä Kangasniemien töistä:

Ari ja Jukka valmistivat kuvan valaisimen poronsarvesta. Vieressä on Irenen poron raakanahasta valmistama valaisin. Valaisimet ovat Saariselällä Kakslauttasessa ylellisessä mökissä, johon on yhdistetty hirsinen mökki ja iglurakennelma.
Ari ja Jukka valmistivat kuvan valaisimen poronsarvesta. Vieressä on Irenen poron raakanahasta valmistama valaisin. Valaisimet ovat Saariselällä Kakslauttasessa ylellisessä mökissä, johon on yhdistetty hirsinen mökki ja iglurakennelma.

 

Tämä punainen poronnahasta tehty verhokappa on Lapin Safareiden edustustilassa Saariselällä.  – Heidän yhdessä logossaan on kuvattuna porot vastakkain ja tein tämän verhon heidän toivomaansa kuva-aihetta eli poroa käyttäen, Irene kertoo.
Tämä punainen poronnahasta tehty verhokappa on Lapin Safareiden edustustilassa Saariselällä. – Heidän yhdessä logossaan on kuvattuna porot vastakkain ja tein tämän verhon heidän toivomaansa kuva-aihetta eli poroa käyttäen, Irene kertoo.

 

Tämän Kaamosverhon Irene valmisti mustasta poronnahasta. – Poronnahka on erinomaista materiaalia verhoihin. Tämä verho on yksityisomistuksessa.
Tämän Kaamosverhon Irene valmisti mustasta poronnahasta. – Poronnahka on erinomaista materiaalia verhoihin. Tämä verho on yksityisomistuksessa.

Pohjalaismaakuntien parhaimmat lapaset ovat tässä! Ovatko suosikkisi raikkaat Pohjois-Pohjanmaan lapaset, hillityn harmaat Keski-Pohjanmaan lapaset vai maitohorsmasta mallinsa saaneet Etelä-Pohjanmaan lapaset? 

1. Pohjois-Pohjanmaan lapaset

Limenväriset Pohjois-Pohjanmaan lapaset ovat talven raikkaimmat lämmittäjät.

Ohjeen löydät täältä. 

2. Keski-Pohjanmaan lapaset

Keski-Pohjanmaan ihanat valko-harmaat lapaset ovat takuulla tyylikkäät.

Ohjeen löydät täältä.

3. Etelä-Pohjanmaan lapaset

Nämä lapaset lainaavat värinsä nykyiseltä Etelä-Pohjanmaan maakunta­kukalta, maitohorsmalta.

Ohjeen löydät täältä. 

Pampulainen pussukka sopii moneen käyttöön: vaikkapa virkkuukoukkujen säilytykseen, lääkepussiksi matkalaukkuun tai penaaliksi lapsenlapselle.

Virkattu pikkulaukku muuttaa ilmettään langan mukaan. Hillitystä langasta tulee tyylikäs teatteripussukka, räväkästä hauska kynäkotelo lapsenlapselle. Hauskat pampulat tekevät yksinkertaisen ja helpon pussukan pinnasta eläväisen näköisen.

Nyt kaivamaan koukut ja langat esille – tee vaikka ystävälle synttärilahjaksi.

Virkattu pikkulaukku

  • Koko: Noin 27 x 14 cm.
  • Langanmenekki: Novita Kaste (741) liila tai (333) vaalea khaki 200 g.
  • Virkkuukoukku: Nro 3 tai käsialan mukaan.
  • Muut tarvikkeet: 25 cm vetoketju.
  • Mallivirkkaus: Virkkaa kiinteitä silmukoita (ks) ja pampuloita ohjeen ja piirroksen mukaan.
  • Tiheys: Leveys 10 cm = 7 pampulaa, korkeus 10 cm = 11 pampulaa.

Pohja: Virkkaa aloitusketjuksi 54 kjs + 1 kjs kääntymiseen.

1. krs: virkkaa 1 ks toiseen kjs:aan koukusta laskien ja vielä 1 ks jokaiseen kjs:aan = 54 ks. Käännä työ.

2. krs: virkkaa 1 kjs, virkkaa 1 ks jokaiseen s:aan = 54 ks. Toista kerrosta 2, kunnes työssä on yhteensä 5 kerrosta. Käännä työ ja jatka laukun sivujen virkkaamista suljettuna ympyränä.

6. krs: virkkaa pitkään sivuun 1 ks jokaiseen s:aan (= 54 ks), 4 ks kappaleen päätyyn, virkkaa 1 ks jokaiseen toisen pitkän sivun s:aan (= 54 ks) ja 4 ks kappaleen toiseen päätyyn = 116 ks. Jatka virkkaamista spiraalina eli siirry aina suoraan seuraavalle kerrokselle.

7. krs: virkkaa kiinteitä silmukoita ja virkkaa kummassakin päädyssä 2 ks yhteen = 114 ks.

8. krs: (ks. piirroksen 8. krs) virkkaa ks:ita ja virkkaa joka 3. s:aan pampula piirroksen mukaan. Työhön tulee yhteensä 38 pampulaa.

Virkkaa vielä piirroksen mukaan kerrokset 9–11 ja toista sitten kerroksia 8–11, kunnes laukun korkeus on noin 12 cm. Virkkaa vielä 3 krs kiinteitä silmukoita.

Virkkaa toiseen päätyyn pieni läppä: *käännä työ ja virkkaa 1 kjs, 4 ks*, toista *–* vielä 2 kertaa.

Käännä työ, virkkaa 1 kjs, 1 ks, pampula, 2 ks ja läpän reunaa alas 3 ks.

Virkkaa 1 kerros ks:ita pussin suulle ja päättele vetämällä lanka viimeisen silmukan läpi läpän jälkeen.

Viimeistely: Päätä langanpäät ja ompele vetoketju. Virkkaa 12 kjs, pujota ketjusilmukkaketju vetoketjun vetimen reiän läpi ja virkkaa 1 ks jokaiseen ketjusilmukkaketjun silmukkaan. Katkaise lanka ja solmi langanpäät.

Suunnittelija Rimma Gimpel

Ohjetiedustelut Novita 040 178 2266 ma ja ke 10–14 Lankatiedustelut www.novita.fi, Novita (05)

Hauskoihin nappeihin jää helposti koukkuun. Onneksi niistä voi tehdä kaikkea kivaa koruista kortteihin. Hyödynnä myös laatikoiden pohjille unohtuneet napit!

Kaulakoru

Tarvikkeet:

noin 60 nappia
1 metri siimaa (paksuus 0,5 mm)
0,7 m organzanauhaa (leveys 4 cm)
neula ja lankaa

Tee näin:

  1. Asettele napit pöydälle järjestykseen pujottelua varten, isommat napit keskelle.
  2. Aloita nappien pujottelu siimaan keskeltä korun keskimmäisistä napeista ja etene molempiin suuntiin.
  3. Pujota siima jokaisen napin takapuolelta etupuolelle ja takaisin, solmuja ei tarvita. Napit asettuvat vuorotellen vastakkaisille puolille. Jos siima on ohuempaa kuin 0,5 mm, napit liukuvat eivätkä asetu vastakkaisille puolille.
  4. Kiinnitä siiman päät solmimalla viimeisiin nappeihin.
  5. Leikkaa organsanauha puoliksi ja kiinnitä nauhat ompelemalla viimeisten nappien ympärille. Solmi päät rusetille. 

 

Rintaneula

Tarvikkeet:

15 x 20 cm pellavakangasta
nappeja ja helmiä
Pahvia taustaksi
vanua täytteeksi
hakaneula
neula ja lankaa

Tee näin:

  1. Leikkaa pahvista salmiakinmuotoinen taustakappale (halkaisijat 8 ja 13 cm).
  2. Ompele napit ja helmet kankaalle rykelmäksi samanmuotoiselle alueelle.
  3. Aseta kangas nappeineen pahvin päälle ja laita väliin vanhua. Taittele kankaan reunat pahvin taakse ja ompele reunat yhteen.
  4. Ompele hakaneula työn taakse.

 

Onnittelukortti

Tarvikkeet:

nappeja
kaksiosainen korttipohja
pellavakangasta

Tee näin:

  1. Leikkaa kankaasta sivuiltaan 2 cm korttipohjaa pienempi pala. Sommittele napit kankaalle huomioiden ompeluvara sivuilla. Ompele napit kankaaseen.
  2. Kiinnitä kangas korttipohjaan ompelemalla käsin tai koneella.

 

Suunnittelu ja ohjeet: Saija Finkkilä

Pohjanmaan rannikolla on rikas neule- ja virkkausperinne. Siitä upea esimerkki on Lappfjärdin kirjovirkatut sormikkaat. Tutustu malliin ja kokeile!

Lappfjärdin kirjovirkatut sormikkaat

  • Koko: Naisen sormikas S
  • Langan menekki: Ohut Pirkkalanka 125 Tex x 2, Punainen 216 50 g, lisäksi pienet määrät keltaista, vihreää, liilaa, oranssia, vaaleansinistä, sinistä, sinivihreää, vaaleanpunaista.
  • Tiheys: Virkkaus 30 s ja 25 krs =10 cm
  • Virkkukoukku: 2- 2,5 käsialan mukaan.

Virkkaa 60 kjs ja yhdistä lenkiksi 1 kkjs. Virkkaa piirroksen I mukaan. Lisää tasaisin välein krs:lla 14 4 s. Tee peukalon aukko piirroksen mukaan, virkkaa 12 kjs kaksinkertaisella langalla, hyppää 12 edellisen krs ks:n yli ja jatka tavallisesti virkkaamalla ks. Lisää vielä 1 s krs:lla 24. Kun olet virkannut valmiiksi piirroksen I mukaan, jatka virkkaamalla etusormi.

Aloita etusormi virkkaamalla 9 ks edellisen kerroksen ensimmäisiin silmukoihin. Virkkaa 3 uutta kjs kaksinkertaisella langalla. Virkkaa 9 ks edellisen kerroksen viimeisiin silmukoihin =21 s. Jatka piirroksen II mukaan. Virkkaa loppuosa punaisella langalla. Kun sormesta näkyy ½ cm, kavenna ohjeen mukaan.

Aloita keskisormi virkkaamalla ks 3 kjs:aan jotka teit etusormea varten ja jatka virkkaamalla 8 ks edellisen kerroksen silmukoihin, virkkaa 3 uutta kjs kaksinkertaisella langalla, virkkaa käden toiselle puolelle 9 viimeiseen s ks =23 s. Virkkaa piirroksen III mukaan ja loppuosa punaisella. Kavenna silmukat kun sormesta näkyy ½ cm.

Aloita nimetön virkkaamalla ks 3 kjs:aan, jotka virkkasit keskisormea varten, virkkaa 7 ks edellisen kerroksen silmukoihin ja virkkaa 3 kjs kaksinkertaisella langalla, virkkaa 8 ks edellisen kerroksen viimeisiin silmukoihin = 21 s. Virkkaa piirroksen IV mukaan ja loppuosa punaisella. Kavenna kun sormesta näkyy ½ cm.

Pikkusormi aloitetaan virkkaamalla ks 3 kjs:an jotka virkkasit nimetöntä varten ja jatketaan virkkaamalla ks jäljellä oleviin 15 ks:aan =18 s. Virkkaa piirroksen V mukaan ja loppuosa punaisella. Kavenna silmukat kun sormesta näkyy ½ cm.

Aloita vasemman käden peukalon virkkaaminen sen oikeasta reunasta oikean käden peukalo aukon vasemmasta reunasta. Virkkaa peukaloon 12 ks aukon ylä- ja alapuolelta sekä 1 s aukon molemmista päistä =26 fm. Vähennä 1 s seuraavalla krs. Virkkaa piirroksen VI mukaan ja loppuosa punaisella. Kavenna silmukat kun peukalosta näkyy ½ cm.

Virkkaa toinen sormikas samoin, mutta huomioi peukalon paikka.

Kavennukset: kavenna silmukka vetämällä lanka kahden seuraavaan edellisen krs:n kiinteän silmukan läpi niin että neulalla on kolme lankalenkkiä ja vedä lanka kerralla kaikkien läpi. Jatka kavennuksia, kunnes sinulla on jäljellä 4 s. Katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi, kiristä aukko kiinni ja päättele langanpäät nurjalle puolelle.

Vinkki: Upea kirjalahja todelliselle käsityön ystävälle

Yllä oleva ohje kirjasta Lankapaitoja ja muita asusteita. Kirja tekee kunniaa suomalaisille villapaidoille. Kirjassa esitellään neulottuja villapaitoja, kerrotaan niiden historiasta ja annetaan ohjeita tämän päivän tekijöille. Pääosassa on Pohjanmaan rannikon rikas neule- ja virkkausperinne. 

Kirjan tekijät ovat keränneet aineistonsa Pohjanmaan rannikkoseudun museoiden, Suomen kansallismuseon ja eräiden muiden museoiden kokoelmista.

Villapaita on kiinnostava käsityötuote: lämmin ja näkyvä vaate, johon sisältyy valtava määrä viitteitä kansanperinteestä, kulttuurivaikutteista sekä kussakin ajassa ja paikassa vallinneesta esteettisestä mausta. Jokainen käsin tehty villapaita on erilainen, mutta joistakin villapaitamalleista on tullut omalla nimellään tunnettuja klassikkoja, esimerkiksi Korsnäsinpaita ja Jussipaita. 

Kirjassa on upeita kuvia, myös vanhoista ja rikkinäisistä neuleista, kiinnostavaa historiaa ja uusia ohjeita.

Marketta Luutonen, Anna-Maija Bäckman, Gunnar Bäckman: Lankapaitoja ja muista asusteita. Maahenki 2016.