Kalakauppaa Helsingin Kauppatorilla vuonna 1936. Stillkuva filmistä Helsingfors, Finland 1936 / Museoviraston Kuvakokoelmat

Museovirasto on digitoinut vanhimman säilyneen Suomessa kuvatun värielokuvan. Katso myös muut Museoviraston julkaisemat kaitafilmit!

Museoviraston Kuvakokoelmien vanhin säilynyt, Suomessa kuvattu värielokuva on julkaistu netissä. Elokuvassa liikutaan Helsingin kauppatorilla vuonna 1936. Tuolloin tuntematon kuvaaja taltioi kaitafilmille Helsingin kauppatorin vilinää ja höyrylaiva S/S Arcturuksen matkan Helsingistä Iso-Britannian Hulliin. Mustavalkoisen filmin keskellä on kolmen minuutin pituinen väriotos Kauppatorista.

Lisäksi Museovirasto on julkaissut Youtube-tilillään muita kaitafilmejä. Kaitafilmit on käsikirjoittanut Eero Naskali ja kuvannut Mauri Front, ja ne on digitoinut Reel One Oy.

Alla olevat videot kertovat, miten saaristossa valmistauduttiin Helsingin silakkamarkkinoille, neuvotaan perinteisen puukon valmistusta ja rakennetaan hirsitalo. Katso alta kaikki hienot filmit!

Puukonvalmistusta, 1981:

Nahkiaisten pyydystystä, 1986:

Vaskenvalajat, 1986:

Savipotti, 1989:

Hirsirakennus, 1990:

Silakkamarkkinat, 1994:

Jouhisiimaa ja hamppuköyttä, 2005–2006

 

Tule työläismuseoon! Täällä on tallella korvaamaton määrä tavallisen ihmisen arkea ja historiaa. Ruukin työolot olivat raadolliset, mutta miljöö oli hurmaava.

Tampereella, Finlaysonin kutomosalissa sytytettiin sähkölamppu vuonna 1882, Pohjoismaiden ensimmäinen. Mutta märkäkehruukoneella työskentelevän Mantan naama oli liasta musta ja käsien iho rikki.

Paljasjalkaisen Mantan videoitu hahmo lehahtaa koneen viereen vielä nytkin. Hän varoittelee, että pikilattiaan jäävät jalat helposti kiinni. Niin kuumaa ja kosteaa salissa on, puhumattakaan pahasta hajusta ja melusta. Silti teini-ikäinen Manta on pestistään kiitollinen, vaikka pelkää vapriikin mestareita ja manailee poikia, ihan lapsia vielä, jotka vilistävät ties missä, vaikka heidän pitäisi jo olla kehruukoneen lankapuolia vaihtamassa.

Kulman takana seisoo puinen raastinkone, jolla hajotettiin raakapuuvillapaaleja. Jykevä masiina on itse tehtaanjohtaja James Finlaysonin johdolla suunniteltu ja valmistettu.

Samainen raastinkone ja siipikehruukone ehtivät palvella tehtaalla toistasataa vuotta. Moni nainenkin kesti vuosikymmeniä. Kuten 1900-luvun alussa syntynyt Elma Haukinen, Finlaysonin portinvartijan tytär, jonka ura kutomossa venyi 60 vuodeksi.

Manta pääsi raatamaan, monen muun lapsen lailla.
Manta pääsi raatamaan, monen muun lapsen lailla.

Naiset olivat mukana teollisuustyössä jo ennen sotia, alipalkattuina ja ylityöllistettyinä.

Myytit nurin

Tekstiiliteollisuuden historia aukeaa riipaisevan elävästi Finlaysonin värjäämöön pystytetyssä Tekstiiliteollisuuden museossa. Oli sitten kiinnostunut ihmiskohtaloista, työkaluista tai vanhojen kangasmallistojen kauneudesta, tai koko vaivalloisesta prosessista, jolla villa, puuvilla ja pellava kesytettiin kankaiksi. Sitten kankaat valkaistiin ja värjättiin – tekijän terveyden kustannuksella, kuten yhä tapahtuu Aasian hikipajoissa.

Samalla nostalgiaretkellä menee nurin jokunen myytti naisen asemasta suomalaisessa työelämässä. Naiset olivat vahvasti mukana teollisuustyössä jo ennen sotia, alipalkattuina ja ylityöllistettyinä. Suojattomina pätkätyöläisinä, joille rapsahti sakko pienestäkin myöhästymisestä tai niin sanotusta virheestä.

Nykyään ei enää juuri puhuta paskaduuneista, epätyypillisistä työsuhteista kylläkin. Vuokratyöläisistä on tullut aikamme heittopusseja.

Moni patruuna tajusi, että ruumiin ohella kannatti pitää huolta työläisten hengestä.

Työsuhteiden pakkotahtisuus ja silppuisuus olivat tuttua myös puuvillatehtaan plikoille, samoin kuin oletus ilmaisesta harjoittelujaksosta. Naisilla, jotka työskentelivät tekstiili-, kumi- ja kenkäteollisuudessa 1920-30-luvuilla, muutaman viikon palkaton perehtyminen työhön oli enemmän sääntö kuin poikkeus.

Evästauko koneiden välissä, hetki lepoa melusta.
Evästauko koneiden välissä, hetki lepoa melusta.

Hyvä, paha patruuna

Teollistumisen kehitys kytkeytyi kaupungistumiseen. Toisaalta, useammankin hullunrohkean patruunan johdolla metsä- ja metalliteollisuus poiki kukoistavaa kulttuuria keskelle korpea, koskien ja rautateiden kupeeseen. Esimerkiksi Strömforsin ruukki Ruotsinpyhtäällä on edelleen harvinaisen ehjä ja omaleimainen kokonaisuus. Metallipajan ympärille muodostui kokonainen kyläyhteisö kouluineen, sairastupineen, krouveineen ja panimoineen sekä kirkkoineen.

Moni muukin patruuna tajusi, että ruumiin lisäksi kannatti pitää huolta työväestön hengestä, jotta väki sitoutuisi ja jaksaisi paremmin raataa. Merkityksellisin etu tästä "omistajuudesta" oli se, että työläisten lapset pääsivät kouluun, mihin heillä muuten ei olisi ollut mahdollisuuksia. Tässä sivistystehtävässä kunnostautui myös Mäntän suuri mies G.A. Serlachius ja hänen veljenpoikansa Gösta.

Sana patruuna juontuu latinan sanasta pater, isä. Mutta Strömforsia johti rautaisella otteella vuosikymmeniä "Hänen Armonsa" Virginia af Forselles, joka jäi leskeksi jo kolmekymppisenä.

Amurin asuntomuseon kamari vuodelta 1928.
Amurin asuntomuseon kamari vuodelta 1928.

Entä nyt? Kaipaamme taas kipeästi tyyppejä, joiden pelottomat innovaatiot työllistäisivät tuhansia. Odotamme kädet ristissä ulkomaisia investointeja, ja juuri sellaisista rahoista oli kysymys myös Suomen teollistumisen alkutaipaleella. Ei kehitysmaaksi luokitellussa Suomessa olisi muuten ollut moiseen varoja eikä tietotaitoa.

James Finlayson tuli Suomeen Skotlannista. Sinne hän myös palasi kuolemaan. Mutta miehen nimi elää ja on tunnetuimpia brändejämme, vaikka tuotanto on karannut halpamaihin. Vain suunnittelu on pysynyt Suomessa.

Nostalgiaa ja kansallisia ikoneita

Tampereen Tekstiiliteollisuusmuseo on osa Työväenmuseo Werstasta, joka valottaa myös työväen vapaa-ajan rientoja: iltamia, raittiusyhdistysten touhuja ja urheilukilpailuja. Nuo "vaarattomat" kokoontumiset tarjosivat hyvin muokatun maaperän myös työväenyhdistysten synnylle ja kasvulle.

Esineistö tuo mieleen muistoja lapsuudesta ja mummolasta.

Werstaalla puhutaan suoraan vaikeista asioista, mutta useimmille kävijöille kokonaisuus on ennen kaikkea nostalginen kokemus. Esineistö tuo mieleen paljon muistoja lapsuudesta ja mummolasta.

Finlaysonin arkkitehtonisesti vaikuttava sisäpiha on nimetty Väinö Linnan aukioksi. Kirjailija ehti työskennellä tehtaassa liki parikymmentä vuotta. Hän oli 17-vuotias tullessaan puuvillatehtaalle kärräriksi vuonna 1938. Vuoden päästä hän yleni karstaajaksi. Sodan jälkeen hän palasi tehtaalle entisiin hommiin, mutta kirjallinen menestys ylensi hänet asentajaksi. Tehdastyön Linna lopetti 1955, mutta hänen peltinen vaatekaappinsa on valjastettu tarinalliseksi osaksi näyttelyä. Samoin kuin muutaman muunkin tehtaalla työskennelleen persoonallisuuden. Jokainen ovi kannattaa avata.

  • Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere. tyovaenmuseo.fi
  • Päänäyttely kertoo työelämän muuttumisesta ja kansalaisyhteiskunnan vaiheista. Näyttelyssä pääsee tutustumaan 1900-luvun alun osuuskauppaan, säästöpankkiin, kirjapainoon ja työväentaloon.
  • Muista myös Valvillan tehdasmuseo, joka esittelee Hyvinkäällä 1892 perustetun villakehräämön maineikasta historiaa.

Lisää kiinnostavia aikamatkoja metsä- ja metalliteollisuuteen

1. Asuntomuseot:

Amurin Työläismuseokortteli

Tampereella työväen asuntopulaa helpottamaan perustettiin kokonainen kaupunginosa vuonna 1868. Vanhasta Amurista on yhä jäljellä yksi kortteli, josta löytyy ajalleen ominaisesti sisustettuja asuntoja. Niissä pääsee eläytymään asukkaiden kohtaloihin ja vuosien 1882-1939 mukavuuksiin. Kahden perheen yhteiskeittiössä ei ollut viemäriä eikä valaistusta. Jokainen toi lyhdyn tullessaan.

Satakunnankatu 49, Tampere


Työväenasuntomuseo

Helsingissä sijaitseva Työväenasuntomuseo löytyy Linnanmäen kupeesta, yhdestä kaupungin vanhimmista, työväelle vuonna 1909 rakentamista puutaloista. Yhdeksän hellahuonetta on sisustettu eri aikakausien kodeiksi, joiden ahtaudessa voi tarkastella myös elintason nousua: hetekoiden, gramofonien ja sähkölamppujen ilmestymistä. Rehevä pihapiiri avarsi niukkoja neliöitä.

Kirstinkuja 4, Helsinki

Teollisuustyöväen asuntomuseo

Imatralla, Vuoksen Ritikanrannalla, on kasarmityyppinen asuntomuseo, jonka Enso-Gutzeitiin myöhemmin sulautunut Tornator Oy rakensi työläisilleen. Alakerrasta löytyy 1900-luvun alun koteja, joissa yhtä perhettä kohden oli tilaa noin 20 neliötä. Yläkerrassa on 1940- ja 1960-luvun asuntoja.

Taimikuja 7, Imatra

2. Verla puuhiomo ja pahvitehdas

Maailmanperintökohteeksi nimetty Verlan miljöö on ainutlaatuinen. Tehdas on ollut kylän sydän 1870-luvulta lähtien, ja se toimi vuoteen 1964 lähes muuttumattomin menetelmin. Verlan päätuote oli kuusipuusta valmistettu valkoinen puupahvi, jota vietiin ympäri maailmaa, Etelä-Amerikkaan asti.

Autenttisena säilyneen tehtaan ja kuivaamon lisäksi vaikuttava on koko miljöö, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä keskieurooppalaista teollisuusrakentamista. Tehdasaluetta reunustaa työväen asuntoalue ja Verlankoski voimalaitoksineen. Koristeellista patruunan pytinkiä ympäröi kukkiva puisto. Tallista löytyy käsityöläisten pajoja ja puoteja.

Verlantie 295. Verlan kylä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta.


3. Strömforsin ruukki

Vuonna 1695 Kymijoen kosken kupeeseen perustettu ruukki on yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista. Raudan taonta vesivoimalla loppui siellä vasta 1950-luvulla. Jo 1700-luvulla, Forselles-suvun pitkällä valtakaudella, ruukin toiminta täydentyi työpajoilla, sahalla ja myllyllä, jotka ovat yhä olennainen osa museoviraston suojeleman alueen ilmettä. Herrasväen kolmikerroksinen kartano "Armonlinna" peilautuu hienosti vettä vasten. Ylevänä aluetta vartio myös kirkko, jonka erikoisuus on alttaritaulu, Helene Schjerfbeckin maalaama.

Ruukintie 19, Ruotsinpyhtää


+ Muista myös Fiskarsin ruukki!

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2016.

Vanhoista valokuvista saa persoonallisia tyynyjä, kasseja tai essuja. Kuvien tulostaminen kankaalle on helppoa kotonakin.

Valitse ensin kiinnostava valokuva ja skannaa se tiedostoksi. Tämän palvelun voi myös ostaa vaikkapa valokuvausliikkeestä tai hyödyntää lähipiirin taitoja, jos puuha on vierasta.

Valokuva tulostetaan kuvansiirtokalvolle tai -kankaalle.

Jos tulostat kalvolle, kuva täytyy ensin kääntää tietokoneella, jollet halua sitä peilikuvana. Kun valokuva on tulostettu himmeäpintaiselle ohuelle muovikalvolle, kalvo silitetään kankaaseen kiinni.

Silitettäviä kuvansiirtopapereita ja -kalvoja sekä kuvantulostukseen sopivia kankaita (puuvilla, pellava, silkki) saa helpoimmin nettikaupoista. Yhden A4-arkin hinta on pari kolme euroa, isoissa pakkauksissa vähemmän.
Kankaalle kuvaa ei tarvitse kääntää.

Valmiit A4-kokoiset tulostuskangas­arkit on kyllästetty kemikaalilla, joka kiinnittää mustesuihkulla tulostetun kuvan pesunkestävästi kankaaseen.

Kankaan nurjalla puolella on tukena tarrapaperi tulostusta helpottamaan.

Kuvansiirtokalvoja on tummaa, värillistä tai vaaleaa kangasta varten.

Kuvansiirto kankaalle ja kalvolle onnistuu vain mustesuihkutulostimelle. Myös lasertulostimille sopivia siirtotuotteita on olemassa, ja niitä myy ainakin nettikauppa Kahdeksas taivas.

www.hobbypoint.fi
www.ullaka.fi
www.sinelli.fi
www.kahdeksastaivas.fi

Valokuvatyyny

Malli ja ohjeet: Mira Ekonen
Tarvikkeet:

  • tulostukseen sopivaa kangasta
  • valokuvia
  • puuvilla- tai pellavakangasta tyynyyn tai valmis tyyny
  • pitsejä
  • mustesuihkutulostin, jossa on värikasetti

Tee näin

  1. Ompele tyyny. Leikkaa kaksi samankokoista kappaletta tyynysi koon mukaan, esimerkiksi 45 x 45 cm. Ompele kappaleet toisiinsa oikeat puolet vastakkain. Ompele myös vetoketju.
  2. Tulosta kuvatiedosto tulostettavalle kankaalle, joka asetetaan printteriin kuin paperi. Tulostuskankaan taustana on paperia, joka helpottaa tulostamista. Värisävyä kannattaa säätää tulostimen asetuksista asteen tai kaksi vaaleammaksi.
  3. Anna kuvakankaiden kuivua noin vuorokausi.
  4. Poista kankaan takaa tukipaperi. Leikkaa kuva irti kankaalta, mutta jätä siihen sentin saumanvarat.
  5. Asettele kuvat tyynyliinalle nuppineuloilla. Käännä saumanvarat kuvan taakse ja ompele kuvat kankaaseen käsin tai koneella.
  6. Viimeistele tyynyliina pitsein, napein ja pitsikukkasin. Tulostettu kangas kestää käsinpesun.

Ohje kirjasta Valokuvan taikaa.

Kumisaappaissa on nyt tyyliä ja värejä! Valitse malli tarpeesi mukaan ja varmista, että kumpparit istuvat jalassa napakasti.

Puutarhaan

Hyvälestisillä saappailla jaksaa kävellä pidemmänkin lenkin. 42,90 €, Ristomatti Ratia.
Hyvälestisillä saappailla jaksaa kävellä pidemmänkin lenkin. 42,90 €, Ristomatti Ratia.

Romantikon saappaissa on satiininauhat. 105 e, Odd Molly.
Romantikon saappaissa on satiininauhat. 105 e, Odd Molly.

Näppärät veto-lenkit helpottavat pukemista. 30 e, KappAhl.
Näppärät veto-lenkit helpottavat pukemista. 30 e, KappAhl.

Kirjava kukkasaapas on helppo yhdistää asuun kuin asuun, 46 €, Cath Kidston.
Kirjava kukkasaapas on helppo yhdistää asuun kuin asuun, 46 €, Cath Kidston.

Punainen kevytsaapas on valmistettu polyuretaanista. 80 e, Sievi.
Punainen kevytsaapas on valmistettu polyuretaanista. 80 e, Sievi.

 

Kaupunkiin

Superkevyt ja leveälestinen malli. 45 e, Crocs.
Superkevyt ja leveälestinen malli. 45 e, Crocs.

60-luvun tyylisten saappaiden varret voi halutessaan kääriä. 90e, Tretorn.
60-luvun tyylisten saappaiden varret voi halutessaan kääriä. 90e, Tretorn.

Näissä nilkkureissa voit lähteä puutarhaakin pidemmälle, 54,95 €, Tom Joule, Zalando.
Näissä nilkkureissa voit lähteä puutarhaakin pidemmälle, 54,95 €, Tom Joule, Zalando.

 

Tasaraitasaappaiden uritettu pohja estää liukastumista. 39 e, Ristomatti Ratia.
Tasaraitasaappaiden uritettu pohja estää liukastumista. 39 e, Ristomatti Ratia.

 

Fiineissä nilkkureissa on kullatut remmikoristeet. 55 e, André, Zalando.
Fiineissä nilkkureissa on kullatut remmikoristeet. 55 e, André, Zalando.

 

Hunterin saappaisiin on mieltynyt myös kuningatar Elisabet II. 180 €, Hunter.
Hunterin saappaisiin on mieltynyt myös kuningatar Elisabet II. 180 €, Hunter.

Metsään

Suosittua Hai-mallia saa myös matalavartisena. 65e, Nokian Jalkineet.
Suosittua Hai-mallia saa myös matalavartisena. 65e, Nokian Jalkineet.

 

Nilkkurien käyttömukavuuteen on panostettu. 90 e, La Crosse, Ellos.
Nilkkurien käyttömukavuuteen on panostettu. 90 e, La Crosse, Ellos.

 

Metsästyskäyttöönkin sopivat saappaat ovat mukavat jalassa, 114,95 €, Viking.
Metsästyskäyttöönkin sopivat saappaat ovat mukavat jalassa, 114,95 €, Viking.

 

Koirakuosi ilahduttaa pitkävartisissa saappaissa. 70 e, Tom Joule, Zalando.
Koirakuosi ilahduttaa pitkävartisissa saappaissa. 70 e, Tom Joule, Zalando.

 

Pilkulliset saappaat ovat pirteät kuin kärpässienet. 31 e, Etola.
Pilkulliset saappaat ovat pirteät kuin kärpässienet. 31 e, Etola.

Pilkulliset saappaat ovat pirteät kuin kärpässienet. 31 e, Etola.

+ lisävarusteet

Pidennä saappaiden käyttöikää suoja-aineella. 6 e, Nokian Jalkineet.
Pidennä saappaiden käyttöikää suoja-aineella. 6 e, Nokian Jalkineet.

Oman jalan mallin mukaan muotoiltavat pohjalliset tuovat mukavuutta ja tukea. 70 e, Footbalance.
Oman jalan mallin mukaan muotoiltavat pohjalliset tuovat mukavuutta ja tukea. 70 e, Footbalance.

Kenkätarjottimella kuljetat likaiset saappaat pesutiloihin. 7 e, Etola.
Kenkätarjottimella kuljetat likaiset saappaat pesutiloihin. 7 e, Etola.

 

pitulo1
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Lits läts lätäkköön – 16 kesän kivointa kumisaapasmallia

Tässä on monia kauniita kumisaappaita mutta ihmettelen niiden hintoja, monet yli 50 euroa. En suostu maksamaan kumppareista nahkaisten kävelykenkien hintoja. Minulla on kolmet kumisaappaat, jotka ole ostanut paljon halvemmalla kuin tässä artikkelissa esitellyt. Parhaat ja käyttökelpoisimmat ovat ihan vaan Tokmannilta ostetut siniset,lyhytvartiset kumpparit, maksoivat 10 euroa tarjouksessa. Minulla on myös Prismasta ostetut vaaleanpunaiset puutarhanilkkurit, maksoivat muistaakseni 18 euroa kolme...
Lue kommentti

Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa vuonna 1995. Joulukuussa ensi-iltansa saava 95-elokuva kertoo joukkueen tarinan.

Kultaviikonloppuun sijoittuvaa elokuvaa on kuvattu huhtikuun puolivälistä lähtien sekä Suomessa että Ruotsissa.

95-elokuva kertoo toisiinsa limittyvien tarinoiden kautta siitä, kuinka Suomesta tuli maailmanmestari ja miten se vaikutti koko kansakuntaan.

Tappara-ikoni Janne Ojanen oli kultajoukkueen toinen varakapteeni. Ojaselle mieluinen yllätys oli se, että hänen mestaruusvuonna syntynyt poikansa Oskari Ojanen valittiin esittämään isäänsä.

− Oskaria taitaa kuvaus jännittää enemmän kuin yksikään oma peli, mutta hyvin on kuulemma homma lähtenyt liikkeelle, Janne Ojanen tuumailee tuotantoyhtiön lähettämässä tiedotteessa.

Leijonien päävalmentajaa Curt ”Curre” Lindströmiä näyttelee ruotsalainen Jens Hulten.

Hänet on nähty muun muassa elokuvissa 007 Skyfall, Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi ja Mission Impossible – Rogue Nation sekä poliisisarjoista Johan Falk ja Komisario Winter.

”Minulla ei ole mitään ulkoisia yhtäläisyyksiä Curreen.”

− Jääkiekon ensimmäinen maailmanmestaruus merkitsi suomalaisille paljon. Siksi minulle on suuri kunnia näytellä Currea. Rooli on aivan erilainen aiempiin verrattuna. Lisähaastetta tuo se, ettei minulla ei ole mitään ulkoisia yhtäläisyyksiä Curreen, Hulten kertoo.

Curt Lindströmin aisaparina MM-kisoissa toiminutta suomalaisvalmentaja Hannu Arajärveä esittää Kari-Pekka Toivonen.

95-elokuvan pelaajien rooleissa nähdään:

Saku Koivu – Jon-Jon Geitel
Ville Peltonen – Akseli Kouki
Jere Lehtinen – Kustaa Tuohimaa
Timo Jutila – Joel Hirvonen
Janne Ojanen – Oskari Ojanen
Marko Palo – Valtteri Honka
Marko Kiprusoff – Karlo Haapiainen
Raimo Helminen – Sebastian Rejman
Sami Kapanen – Mikko Laine
Esa Keskinen – Topias Hirvelä
Hannu Virta – Jarkko Järvinen
Mika Nieminen – Victor Paul
Antti Törmänen – Lauri Talvio
Jukka Tammi – Lauri Tilkanen
Raimo Summanen – Akseli Mattila
Ari Sulander – Henri Nyqvist
Mika Strömberg – Rasmus Tarkiainen
Erik Hämäläinen – Tommi Lipasti
Petteri Nummelin – Ronny Roslöf
Janne Niinimaa – Kimi Vilkkula
Juha Ylönen – Mikko Lindbom
Jarmo Myllys – Hannes Suominen
Tero Lehterä – Roman Tiinus

Ohjaaja Aleksi Mäkelä kertoo, että näyttelijävalinnat tehtiin etenkin yhdennäköisyyden, mutta myös jääkiekkotaitojen perusteella.

”Etsimme mukaan myös aivan uusia kasvoja.”

− Elokuvassa nähdään kovia näyttelijäkonkareita ja ammattimaisen hyviä jääkiekon pelaajia. Etsimme tarkoituksella mukaan myös aivan uusia kasvoja. En voisi toivoa parempaa porukkaa tähän elokuvaan, Mäkelä sanoo.

Tunnetuista näytteljöistä ovat mukana muiden muassa Laura Birn, Hannu-Pekka Björkman, Samuli Edelmann, Mikko Leppilampi, Outi Mäenpää ja Taneli Mäkelä.

95-elokuva tulee ensi-iltaan 25.12.2017, ja se on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Keskinen (Topias Hirvelä), Niinimaa (Kimi Vilkkula), Hämäläinen (Tommi Lipasti), Törmänen (Lauri Talvio), Ylönen (Mikko Lindbom), Nummelin (Ronny Roslöf), Peltonen (Akseli Kouki), Nieminen (Victor Paul).

Keskirivissä vasemmalta: Tammi (Lauri Tilkanen), Sulander (Henri Nyqvist), Lehterä (Roman Tiinus), Kapanen (Mikko Laine), Palo (Valtteri Honka), Helminen (Sebastian Rejman), Lehtinen (Kustaa Tuohimaa), Kiprusoff (Karlo Haapiainen), Myllys (Hannes Suominen).

Alarivissä vasemmalta: Summanen (Akseli Mattila), Ojanen (Oskari Ojanen), Koivu (Jon-Jon Geitel), Jutila (Joel Hirvonen), Virta (Jarkko Järvinen), Strömberg (Rasmus Tarkiainen).

  • Otelut pelattiin Ruotsissa. Turnaukseen osallistui 12 joukkuetta.
  • Yksikään NHL-pelaaja ei ollut mukana kisoissa, koska liigan työsulkun takia sen runkosarja loppui vasta toukokuun alussa, jolloin kisat olivat jo täydessä vauhdissa.
  • Turnauksen finaaliottelussa Suomi voitti kultaa kaatamalla Ruotsin Tukholman Globen-areenalla luvuin 4–1.
  • Suomen maalit tekivät Timo Jutila ja Ville Peltonen. Peltonen teki ottelussa kypärätempun.
  • Jarmo Myllys valittiin turvauksen parhaaksi maalivahdiksi ja Saku Koivu parhaaksi hyökkääjäksi.
  • Suomalaiset varastivat Ruotsin voitonlauluksi kaavaillun kappaleen Den glider in.
  • Voittoisan joukkueen kunniaksi Helsingin Kauppatorilla järjestettiin ennennäkemättömät voitonjuhlat.