Kalakauppaa Helsingin Kauppatorilla vuonna 1936. Stillkuva filmistä Helsingfors, Finland 1936 / Museoviraston Kuvakokoelmat

Museovirasto on digitoinut vanhimman säilyneen Suomessa kuvatun värielokuvan. Katso myös muut Museoviraston julkaisemat kaitafilmit!

Museoviraston Kuvakokoelmien vanhin säilynyt, Suomessa kuvattu värielokuva on julkaistu netissä. Elokuvassa liikutaan Helsingin kauppatorilla vuonna 1936. Tuolloin tuntematon kuvaaja taltioi kaitafilmille Helsingin kauppatorin vilinää ja höyrylaiva S/S Arcturuksen matkan Helsingistä Iso-Britannian Hulliin. Mustavalkoisen filmin keskellä on kolmen minuutin pituinen väriotos Kauppatorista.

Lisäksi Museovirasto on julkaissut Youtube-tilillään muita kaitafilmejä. Kaitafilmit on käsikirjoittanut Eero Naskali ja kuvannut Mauri Front, ja ne on digitoinut Reel One Oy.

Alla olevat videot kertovat, miten saaristossa valmistauduttiin Helsingin silakkamarkkinoille, neuvotaan perinteisen puukon valmistusta ja rakennetaan hirsitalo. Katso alta kaikki hienot filmit!

Puukonvalmistusta, 1981:

Nahkiaisten pyydystystä, 1986:

Vaskenvalajat, 1986:

Savipotti, 1989:

Hirsirakennus, 1990:

Silakkamarkkinat, 1994:

Jouhisiimaa ja hamppuköyttä, 2005–2006

 

Jokamiehenoikeudet takaavat, että myös metsätön kaupunkilainen saa nauttia luonnosta, vaikka sitten ventovieraan mailla. Kohtelias metsäretkeilijä kuitenkin tutustuu jokamiehenoikeuksiin ja tietää, missä tulen voi sytyttää ja minne teltan saa pystyttää.

Saat:

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
  • onkia ja pilkkiä sekä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä;
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
  • roskata ympäristöä;
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

Viehekalastus maksaa, entä onkiminen? Lue kattava esite.

Kysymyksiä ja vastauksia ympäristöministeriön sivuilla.

Retkeilyn ABC - runsaasti tietoa retkeilystä.

 

Lähde: Ympäristöministeriö Kuvat: Vastavalo, Istockphoto

Kun muuttaa asuntoon, joka on paljon nykyistä kotia pienempi, muutto voi tuntua hankalalta. Näillä ohjeilla urakka helpottuu.

Tuleva asuntoni on nykyistä pienempi. Mistä aloitan muuttourakan?

Tavaroiden karsimista ei koskaan voi aloittaa liian aikaisin. Patista aikuiset lapsesi noutamaan vihdoin lelunsa ja pleikkarinsa ullakolta. Luovu hankalan suuresta sohvakalustosta ja vaatteista, joita et ole pitkään aikaan käyttänyt.

Lahjoita turhakkeet ja tilasyöpöt kierrätyskeskukseen tai järjestöille, myy kirpputorilla tai netissä. Jos pidät piha- tai kotikirppiksen ystäville ja naapureille, vältyt kuljetukselta.

Mutta kun minun on vaikea päättää, mistä luopuisin...

Ajattele tulevaa pikku kotiasi. Miksi ahtaisit sen heti pullolleen? Mieti myös pakkaamisen vaivaa ja rahaa, jonka säästät muuttomiesten palkassa, kun kuorma pienenee.

Kalusta tulevan kotisi pohjapiirros lyijykynällä tai paperilapuilla. Näin näet, mitkä huonekalut eivät sinne kerta kaikkiaan mahdu. Ota huomioon pistokkeiden paikat, etteivät ne jää kalusteiden taa. Kun paikat ovat selvillä, voivat muuttajat asettaa huonekalut suoraan oikeille paikoilleen.

Voit myös kutsua ystäviä karsintakahveille. He auttavat sinua vaikeissa päätöksissä, ja ehkäpä inhoamasi kukkavaasi tai puutarhatonttu löytää näin uuden kodin.

Miten pakkaan?

Pakkaa ajoissa, muuttopäivänä on paljon muutakin tekemistä. Aloita tavaroista, joita et tarvitse päivittäin.

Muuttolaatikot ovat käteviä, ja niitä on hyvä olla ainakin uuden kotisi neliömäärän verran. Pahvilaatikoihin voit pakata sellaista, joka voi odottaa purkamista pitempään. Sulje ne pakkausteipillä ja merkitse tussilla, mitä laatikko sisältää. Kasaa kaikki pahvilaatikot yhteen huoneeseen, se nopeuttaa muuttomiesten työtä.

Varaa muuttopäiväksi pari ”ensiapulaatikkoa”, joihin pakkaat kahvinkeitto- ja ruokailuvälineet, kahvia, evästä, talous- ja wc-paperia, astianpesuainetta, siivousvälineitä, taskulampun, pyyhkeitä, sampoota ja jalka- ja pöytälamppuja, ruuvimeisseleitä, sakset, jatkojohtoja, teippiä ja jätesäkkejä.
Sijoita mikrouuni muuttokuormaan helposti saatavaan paikkaan.

Tarkista ennen muuttoa, että uuden kotisi ullakko- ja kellarikomerot on tyhjennetty.

Jos muutat talkoovoimin, vuokraa tai osta nokkakärryt. Rautakaupasta voi ostaa voimapaperia ja maalarinteippiä ja suojata näin kulkuväylät muuttopäivän ajaksi. Räsymatotkin käyvät, mutta ne voivat likaantua.

Kiedo sanomalehteä tai lakanoita ja pyyhkeitä astioiden suojaksi. Sujauta lasit alkuperäispakkauksiin tai hae Alkosta väliseinällisiä pahvilaatikoita, joissa viinipulloja kuljetetaan. Pakkaa jätesäkkeihin vaatteet, jotka saavat rypistyä.

Jämäkkää tuorekelmua muistuttavaan kiristekalvoon (saatavilla rautakaupasta) voit kääräistä hyllylevyt, verhotangot, rullaverhot ynnä muut tiiviiksi nipuiksi. Sillä voi myös suojata huonekaluja ja patjoja kolhuilta ja lialta muutossa.

Rullaa matot ja teippaa rullat, kiedo päälle jätesäkki tai yksi säkki kumpaankin päähän.

Ennen kuin muuttoauto lähtee, tarkista vielä, että kaikki kaapit, hyllyt, varastot sekä ullakko- ja kellarikomerot ovat tyhjät. Muuttofirmoilta saa ostaa pakkaus- ja purkupalvelua.

Kannattaako remontoida ennen vai jälkeen muuton?

Molemmissa ratkaisuissa on puolensa. Tyhjän kodin remontointi sujuu sukkelammin, eikä tarvitse asua keskellä kaaosta ja pölyä.

Toisaalta saattaa olla, että vasta asuttuaan uudessa kodissa jonkin aikaa tajuaa, mitä muutoksia siihen toivoo.

Entä jos tavaroita särkyy muuttomiesten käsittelyssä?

Muuttofirmoilla on yleensä kuljetusvastuuvakuutus. Kannattaa purkaa tavarat mahdollisimman pian ja reklamoida vahingoista muuttofirmalle heti, mieluiten kirjallisesti. Kaikkea ei korvata, esimerkiksi huonosti pakattuja ja helposti särkyviä tavaroita.

Kysy vakuutuksista jo muuttofirmaa valitessasi. Kysy ennen muuttoa myös omalta vakuutusyhtiöltäsi, miten kotivakuutuksesi korvaa muuton aikana tapahtuvia vahinkoja. Kotivakuutuksen pitää olla laaja vakuutus, josta korvataan äkilliset ja arvaamattomat vahingot.

Kotivakuutuksissa on aina omavastuu. Niitä saattaa mennä useampiakin, jos tavaroita vaurioituu esimerkiksi kannettaessa ja eri kuljetusten aikana.

Jos joku talkooväestä särkee tavarasi, korvaus tulee todennäköisemmin sinun kotivakuutuksestasi kuin auttajasi vastuuvakuutuksesta.

Lopuksi

Muuttopäivä on rankka, mutta eivät työt siihen lopu. Mieti, pyytäisitkö talkooapua myös laatikoiden purkuun ja tavaroiden paikoilleen sijoitteluun.

Onnea uuteen kotiin!

Tiedäthän tämän?

Muuttaminen on rankkaa vanhassa ja uudessa kodissa tehtävää työtä. Miksei muuttotyön teettäminen ammattilaisella oikeuta kotitalousvähennykseen, ylitarkastaja Riitta Roos verohallituksesta?

"Kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitaloustyötä, eikä muutto­työ ole sellaista. Myöskään muuttopalveluun mahdol­lisesti sisältyvä siivoustyö
ei oikeuta vähennykseen.

Kotitalousvähennystä voi kuitenkin hyödyntää remontissa, joka teetetään tulevassa kodissa välittömästi ennen muuttoa.

Varmista, että yritys on ennakonpidätysrekisterissä. Sen näet osoitteesta www.ytj.fi. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia yrityksiä on osoitteessa www.elias.fi.

Muistilista

  • Tee muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta postille ja/tai maistraatille, aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää.
  • Muuttoilmoituksen voi tehdä myös internetissä osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi.
  • Käännä posti ja ilmoita uusi osoite kaikille, joilta saat laskuja. Postista saatavia osoitteen­muutoskortteja voit lähettää maksutta.
  • Hanki muuttoauto ja muuttoapu ajoissa.
  • Hintojen vertailu maksaa vaivan.
  • Ilmoita isännöitsijälle muutostasi.
  • Sovi internet-yhteyden ja lankapuhelimen siirrosta ajoissa.
  • Tee uusi sähkösopimus samalla kun irtisanot vanhan. Tässä on hyvä tilaisuus kilpailuttaa.
  • Muuta kotivakuutus ajan tasalle. 

Lähde: www.kuluttajavirasto.fi

valmatar
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Muutto sujuvaksi

Olisinkohan minäkin tuossa muutossa jo "puoliammattilainen".. Ex-miehen mukana olen JOUTUNUT muuttamaan toistakymmentä kertaa .. Sittemmin vaan järkeviä siirtoja parempaan paikkaan. - - Muutoissa on tarkeää SULJETUT LOOTAT JA KUNNON TUSSIKYNÄ. Astiat olen viime kerroilla siirtänyt henkilöautossa isoissa kasseissa. Eipä tarvii paljoa pakata, vain paremmat ja ohkaset lasit. - Tähän ikään olen ollut myös monissa lasten ja muittenkin muutoissa. Aina olen neuvonut juuri tuota, että älkää viekö...
Lue kommentti
Vierailija

Muutto sujuvaksi

muuttopuuhat ovat ollet minun elämässä liki harrastusarvon saavuttanutta elämänmallia. kun oli vuorossa 25' ajattelin ,jotta seuraava on tuhkaamo, mutta kertynyt on 32 ja oletan muuttavani joitakinkertoja. Postikorteilla nimeän laatikot sisällönmukaan, pakkaaminen on ihan kivaa - kierrätän kotoa suoraan - jonkunverran säkissä keltaiseen laatikkoon. Tyhjentyneisiin kirjekuoriin kirjoitan muistettavat asiat - viivaan yli toteutuneet.
Lue kommentti

Kannattaako vanhoja Arabian Disney-astioita antaa lasten leikkeihin, vai olisiko ne parempi siirtää turvaan myyntiä varten?

Lukija kysyy:

"Äitini aikoi antaa omia leikkikalujaan lapsenlapsilleen. Otin ne kuitenkin pois heiltä, sillä nämä lienevät Arabian 1940-luvun lastenastioita. Onko näillä jotain arvoa vai pannaanko takaisin leikkeihin?"

Asiantuntija vastaa:

Teko oli julma lasten kannalta – mutta eipä siitä huolimatta palauteta astioita leikkeihin!

Nämä Disneyn Mikki Hiiret, Lumikit ja Kääpiöt ovat tavattoman suosittuja keräilijöitten keskuudessa. Lumikki-astiastoa valmistettiin vuosina 1939–1953 ja Mikki-kahviastiastoa 1937–1945. Kuvassa näkyvää Hannu ja Kerttu -astiastoa valmistettiin 50-luvulla.

Valokuvasta eivät pikkuviat näy, mutta jos esineet ovat aivan ehjiä, niitten arvo on helposti 30–50 euroa kuppiparilta ja ainakin saman verran sokerikolta. Ja koska tämänikäisiä Disney-esineitä ei enää lisää tule, arvo vain nousee.

Uskoisin, että lapset vielä aikanaan kiittävät viisaasta takavarikointipäätöksestä.

Päivitys 15.3.2017:

Maaliskuussa 2017 kahvikannusta, kermakosta ja sokerikosta koostuvasta Lumikki-asiastosta pyydettiin Huuto.netissä 245 euroa. Lumikki-kahvikupin pyyntihinta liikkui noin 50-90 euron välillä ja Lumikki-lautasen kappalehinta oli 35 euron luokkaa.

Hyvin säilynyttä Minni Hiiri -kahvikuppia kaupattiin 95 eurolla.

Millaisia ihmisiä ja koteja pilee aivan tavallisen kerrostalon sisällä? ET:n toimittaja lähti kyläilemään. Tervetuloa Kaarikuja 5:een Helsingin Kontulaan!

Sydänmäet ovat asuneet talossa 50 vuotta. Ollikaiset ovat rakentaneet sisustuksensa Lundia-hyllyn ympärille. Grandan perheen olohuone on leikkikeskus. Tervetuloa Kaarikuja 5:een!

Mäntylä ja Granda, 2. kerros, 94 neliötä

Leikkiä ja tanssia

Hulina ja meteli on melkoinen, kun Sara, 3, ja Sofia, 5, esittävät tanssikoreografioitaan olohuoneessa. Isä Mauricio Granda, 36, lähtee leikkiin mukaan. Sen nimi on el sapito, sammakko. Isä heittää tyttöjä ilmaan ja he kirkuvat.

Maria Mäntylä-Granda, 35, kertoo, että olohuone on leikkikeskus. Siksi heillä ei ole siellä sohvapöytääkään.

Perhe muutti Kaarikujalle viisi vuotta sitten Kalliosta. He ihastuivat isoon pihaan, jossa on paljon puita ja tilaa leikkiä.

– Myös asunnon muoto, tunnelma ja kohtuullinen hinta vaikuttivat ostopäätökseen. Täällä on hyvät palvelut ja töihin keskustaan pääsee metrolla 16 minuutissa, Mauricio toteaa.

Olohuoneessa on kaksi sohvaa, joista toinen on jostain syystä suositumpi. Tytöt pomppivat vain siinä, ja sille Mauriciokin kellistyy katsomaan jalkapalloa telkkarista.

– Minä loikoilen sohvalla halutessani katsella ikkunasta näkyvää mäntymetsää. Se on rauhoittava sielunmaisemani, Maria sanoo.

Mauricio haluaisi olohuoneeseen jalkapalloaiheisen viirin tai lipun, koska hänen kotimaassaan Equadorissa kaikilla on sellainen. Maria ei lämpene ajatukselle.

– Sen sijaan maalasimme Mauricion toivomuksesta kaikki kodin seinät värikkäiksi. Hän ihmetteli suomalaiskotien valkoisia seiniä.

Kodin tyyli on yksinkertainen, valoisa ja tunnelmallinen. Perhe mahtuu asumaan tässä kodissa pitkään. Kesäisin he viettävät aikaa pihalla.

– Tykkäämme grillailla. Pihalle valmistui juuri uusi grillikota, Maria iloitsee.

 

Sydänmäki, 1. kerros, 92 neliötä

50 vuotta tässä olohuoneessa

Helsingin Kallio jäi, kun Pekka ja Kirsti Sydänmäki muuttivat pienestä kodistaan vastarakennettuun uuteen taloon Kontulaan vuonna 1967. Lapset Marja, 8, ja Antti, 7, saivat omat huoneet. Samana vuonna syntyi vielä Jussi.

– Nyt taloyhtiössä asuu enimmäkseen vanhoja ihmisiä. Lapsiperheitä on hyvin vähän, Pekka, 86, toteaa.

Pekka istuu lempipaikallaan olohuoneen sohvalla katsomassa televisiosta urheiluohjelmaa. Melkein laji kuin laji kelpaa, mutta erityisen mieluisaa katsottavaa on ampumahiihto, jota Pekka on itsekin harrastanut.

Kotoisat nahkasohvat ostettiin aikoinaan pohjalaiselta kulkukauppiaalta, joka ajoi rekan pihaan. Siitä lähti kalusteita moneen kotiin.

– Huonekalut olivat kalliimpia kuin nykyisin. Ostimme ensin nojatuolit ja myöhemmin sohvan, Kirsti, 82, muistelee.

Kirstin lempipaikka on nojatuoli, jossa hän lukee tai tekee käsitöitä. Jos telkkari pauhaa liikaa, hän siirtyy lukemaan kirjastohuoneeseen, jossa on vanhat kirjahyllyt tietosanakirjoineen.

– Meillä on monta ylimääräistä huonetta. Yksi niistä on minun ompeluhuoneeni. Korjaan siellä usein vaatteita, Kirsti kertoo.

Kirsti kävelee usein läheisessä metsässä ja käy jumpassa. Pekan jalat eivät enää kestä pitkiä kävelyitä, mutta Kontulan ostarilla hän piipahtaa päivittäin.

Kirsti on kotoisin Hirvensalmelta ja Pekka entisen Hämeen läänin Koskelta.

– Koskella on kesäpaikkamme. Vietämme siellä joka kesä pitkiä aikoja.

 

Haaja ja Rintasaari, 8. kerros, 72 neliötä

60-luvun tunnelmaa

Kahdeksannesta kerroksesta on upeat näkymät. Siellä asuvat Tuija Haaja, 34, ja Mikko Rintasaari, 50, puolivuotiaan Väinö-poikansa kanssa.

Tuija ja Mikko fanittavat 50-60-lukuja ja ovat sisustaneet kotinsa talon rakennusvuoden 1967 henkiseksi.

–Teimme koko remontin itse. Tykkään sisustaa ja ravata kirppareilla. Vuosien saatossa olemme keränneet paljon vintage-huonekaluja ja -tavaraa. Pukeutumistyylinikin on 60-luvun henkinen, mekkoja on varmaan parisataa. Onneksi minulla on iso vaatehuone, Tuija nauraa.

Olohuoneen järjestys muuttuu usein, sillä Tuija kaipaa vaihtelua. Tyylikäs cocktail-nurkka on huoneen erikoisuus.

–Siinä on kiva naukkailla ja kuunnella musaa. Hienon pöydän löysimme rähjäisessä kunnossa kirppikseltä Karhulasta, Mikko kertoo.

Mikko ja Tuija muuttivat taloon kaksi vuotta sitten. He ihastuivat asunnon toimivaan pohjaan, valoisuuteen ja isoon vaatehuoneeseen.

–Asunnon kunto ei ollut hääppöinen, sillä perikunta oli pitänyt huoneistoa tyhjillään monta vuotta. Mutta sellaista etsimmekin, ja hinta oli edullinen. Nyt myydessämme saimme tästä 149 000 euroa, Mikko kertoo.

Pariskunta pitää remontoimisesta, ja pian se puuha on jälleen edessä. He muuttavat Riihimäelle vuonna 1949 rakennettuun taloon, joka on pitkälti alkuperäiskunnossa.

–Siitä tulee 50-luvun amerikkalaistyylinen koti. Olemme jo tilanneet sen henkeen sopivat mintunvihreät ja vaaleanpunaiset keittiökoneet, Tuija kertoo.

 

Vita, 8. kerros, 92 neliötä

Kuka ensin nojatuolissa?

Vitan perhe on harvoin yhtä aikaa kotona. Jaana Vita, 54, työskentelee lähihoitajana kolmivuorotyössä, ja Kapela Vita, 51, tekee iltavuoroja bussinkuljettajana. Doris Vita, 15, vetäytyy koulusta tullessaan omaan huoneeseensa.

– Me olemme äidin kanssa niin suomalaisia, pidämme hiljaisuudesta. Mutta kun papa tulee kotiin, hän avaa telkkarin ja radion, laittaa toisinaan levynkin soimaan ja alkaa huutaa puhelimeen. Hän tykkää ihmisistä, kuhinasta ja metelistä ympärillään, koska tottunut sellaiseen kotimaassaan Angolassa. Argghhh, Doris nauraa.

Perhe muutti Kontulaan vuonna 2004. Ostopäätöksen ratkaisi iso keittiö, jossa Jaana tykkää kokata. Olohuoneessa kaikkien suosikkipaikka on telkkarin lähellä oleva nojatuoli. Siitä taistellaan, vaikka toinen tuoli on yhtä mukava.

– Kapelan mielestä sohva on kiva, hän olisi halunnut enemmänkin tätä tyyliä. Minä sanoin, että vain kuolleen ruumiini yli, Jaana nauraa.

Värikäs taulu on Brasiliasta. Norsunluukynttilät toi taloon intialainen vaihto-oppilas, joka oli perheessä vähän aikaa sitten. Doris on menossa pian lyhyeen vaihtoon Intiaan ja myöhemmin vuodeksi Ranskaan.

Kodissa kuulee monia kieliä. Kapela puhuu äidinkielensä kikongon lisäksi lingalaa, portugalia, ranskaa, suomea, saksaa ja englantia.

Doris käy englanninkielistä Kulosaaren koulua. Kaveripiiri on aika kansainvälinen.

– Jo omilleen muuttanut veljeni Daniel, 19, liikkuu Kontulassa kongolaispoikien kanssa, ja he puhuvat lingalaa. Papa on puhunut sitä meille, mutta olen ollut laiska oppimaan.

 

Ollikainen, 3. kerros, 92 neliötä

Lundia sanelee sisustuksen

Elämän loppuun asti. Helvi, 77 , ja Eero Ollikainen, 76, aikovat pysyä kodissa, johon muuttivat vuonna 1974.

– Pienempään muuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa omistusasunnossa. Yhtiövastike on vain 370 euroa, ja korttelissa on oma huoltomies. Tämä on hyvä asunto, ei ole korkeita kynnyksiäkään. Kylppärin ovea pitää ehkä suurentaa rollaattorivaiheessa, Eero pohtii.

Olohuoneen Lundia-hylly on ollut Ollikaisilla aina. Se sanelee kalustuksen.

–  Sohva on vaihtunut mutta samalla paikalla. Telkkarin paikka oli sähkösuunnitelmassa määritelty, mutta halusimme sen muualle ja teimme johtoviritelmiä kattoon ja seinään, Helvi kertoo.

Eerolla ja Helvillä on omat lempituolit olohuoneessa, ja sohvaan he jakavat pötköttelyvuorot. Keittiön avara ruokailutila vetää puoleensa vieraita. Naapuripariskunnan kanssa tehdään vuorotellen perinneruokia. Ollikaiset tarjoavat seuraavaksi läskisoosia.

– Kontulassa on hyvä asua. Totta kai täällä on myös reppanoita, joilla ei kaikki ole hyvin. Mutta jossain heidänkin täytyy olla. Kaupunki on ostanut yksiöitä tästäkin talosta.

Stadilainen Eero ei pidä siitä, että talon ostarinpuoleiselle osalle on tehty aita. Vieraat täytyy käydä päästämässä portista metrolle. Näitä aitoja on muuallakin omistusasuntojen ympärillä.

– Kontula, ”työläisten Tapiola” suunniteltiin 1960-luvulla niin, että korttelit ovat läpikuljettavia ja risteävää jalankulkua on huomattavan paljon. Sivistyneen eurooppalaisen pitäisi sietää tällainen järjestely, Eero sanoo.

 

Sneck, 1. kerros, 72 neliötä

Kainuun pahka koristaa

Eeva, 79, ja Tauno, 80, Sneckin kotona on 50 asumisvuoden aikana ehditty tehdä parikin remonttia, mutta moni tavara on pysynyt kyydissä. Kinnulan kirkkoa kuvaava taulu muistuttaa Taunon kotiseudusta. Komea pahka on Eevan lapsuudenmaisemista Puolangalta Kainuusta.

– Enoni ja Tauno löysivät pahkan metsästä. Se pantiin junaan ja VR:n miehet toivat sen täällä kotiovelle. Tauno käsitteli sen pieneksi pöydäksi, Eeva kertoo.

Eeva on nyt muistisairaan miehensä omaishoitaja. Tauno on hyväntuulinen mutta passiivinen.

– Minun pitää vaihtaa lamput ja hoitaa auton asiat. Ennen Tauno teki nämä.

Tauno istuu mielellään keinuvassa nojatuolissa, jonka asentoa voi vaihdella ja lukita mieleisekseen. Eeva viihtyy paremmin keinutuolissa lukemassa tai televisiota katsomassa.

Koti aravalainoitetussa talossa oli Sneckeille aikoinaan onnenpotku. Omaan kotiin pääsi pienellä summalla kiinni.

– Yritimme 1970-luvulla anoa pankista lainaa isompaa asuntoa varten, jotta kaksi tyttöämme olisivat saanet omat huoneet. Emme onnistuneet, mutta nyt on vain hyvä, ettei ole ylimääräisiä huoneita.

Ennen Eeva ja Tauno viihtyivät Puolangan-mökillä koko kesän, mutta Taunon sairastuminen muutti tilanteen.

– Nyt menemme sinne kesäisin vain lyhyeksi aikaa, kun tytär lähtee mukaan äidille apukuskiksi, Eeva selittää.

Katso kuvia asuntojen muista huoneista! 

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2017.