Pyykki pestiin järven rannassa pyykkipadassa ja kuivattiin omassa pihassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Lukijan kuva / Simo Ruuskanen

"Tyttö hypähtelee kotiin kympin koe olkalaukussaan. Äiti tuskin vilkaisee paperia. "Saiko kukaan 10+?" hän tokaisee."

"Pieni tyttö matkalla koulusta kotiin. On kevät ja jalka keveä. Kumisaappaat ovat vaihtuneet kippakenkiin. Ojanpenkalla loistaa keltaista kultaa, leskenlehdet kukkivat valtoimenaan. Tyttönen poimii kimpun. Kirjoissa ja lauluissa kerrotaan, miten äiti ilahtuu. Kotona äiti iänikuisessa esiliinassaan hyörii hellan ääressä. Lapsi ojentaa iloisen odottavana kukkansa. Äiti vilkaisee, tuhahtaa: "Eiväthän nuo kestä maljakossa. Isän mehiläiset olisivat niistä keränneet hunajaa."

Toinen muistikuva samoilta ajoilta. Tyttö hypähtelee kotiin kympin koe olkalaukussaan. Äiti tuskin vilkaisee paperia. "Saiko kukaan 10+?" hän tokaisee.

Kolmas kuva. Äiti odottelee poikkeuksellisesti koulun portilla. Lienee käynyt kaupassa ja huomannut oppilaiden purkautuvan ovesta. "Katselin, kun tulit luokkakavereittesi kanssa. Kyllä sinulla on paksummat jalat kuin muilla." Tuon ajan luokkakuvista näen, että minulla oli ihan samalaiset rimppakintut kuin muillakin. Sillä minähän se olin ja olen, tuo pieni lettipäinen tyttö, jota nyt muistoissani katselen lempeällä myötätunnolla.

Juhlat lähestyvät – täältä löydät oikeat sanat

Vanhat valokuvat kertovat muutakin. Näen itseni, ehkä kahdeksan täyttäneenä, mekossa, jonka laajahkoa helmaa kiertää leveä ohuella mustalla muliinilangalla ristipistoin kirjottu ruusuraita. Muistan, miten itse sen pistelin kanavakankaan läpi paperimallista katsoen, ruutuja laskien. Ollapa se mekko vielä tallella. Voisin itse ihailla ja kehua pientä itseäni. En muista, että olisin kiitosta tai kehua saanut äidiltä. Tokihan nyt lapsi osasi semmoista ja jaksoi.

Lapsilleni halusin mummolan

Ilolla lähdin opiskelemaan vieraalle paikkakunnalle yliopistoon. Laudaturin paperit takasivat silloin sisäänpääsyn, mutta uskoin olevani lihava, ruma ja tyhmä. Oppi oli mennyt perille, vaikka olin päättänyt jo varhain, etten usko äitini puheita ja että toimin kaikessa päinvastoin kuin hän.

Aikanaan avioiduin. Kun aloin odottaa lasta, päätin, että lapsillani on mummola, itselläni ei sitä ollut koskaan ollut. Päätin niellä kaiken. Se onnistuikin. En kuunnellut edes äitini kauhukertomuksia synnytyksestä, kuulin, mutta en kuunnellut. Toki jo lapsuudestani muistin, että esikoisen jälkeen äiti oli päättänyt, ettei yhtään lasta lisää. Meitä syntyi vielä kolme kaikista sen ajan varotoimista huolimatta, yksi toivottu ja kolme ei-toivottua.

Kotini oli aina auki mummille ja ukille, usein vierailimme heidän luonaan. Muutimme paikkakunnalle, josta oli sopiva 50 kilometrin matka, ei liian lähellä, ei liian kaukana.

Kun esikoispoikani oli kaksivuotias, kävi ilmi, että odottamani tyttövauva oli kuollut kohtuun. Adventtiaika oli alkamassa, miehelläni kiireinen työrupeama edessä, poika tarvitsi hoitajaa. Soitin äidilleni ja selvitin tilanteen, pakko mennä aamulla sairaalaan synnyttämään kuollutta. "En minä nyt ehdi, kun on joulukin tulossa", vastasi äitini. Lanttulaatikko oli tärkeämpi kuin tytär ja tyttären lapset. Itse ajattelin silloin, että minä en koskaan jätä omia lapsiani pulaan, jos suinkin voin auttaa.

Vuoden päästä minulla oli sylissäni terve tyttö.

Pian kävi ilmi, että mummi oli hyvä mummi pojalle, mutta huono mummi tyttärelle. Samoin oli ollut lapsuudessani. Minun kolmella veljelläni oli hyvä äiti, vaikka pikkuveli tiesikin, ettei ollut toivottu.

Tee testi: Miten paljon mummoa sinussa on?

Vasta ukin kuoltua tilanne kärjistyi niin, että lapset alkoivat kysellä, onko pakko hakea mummi jouluksi meille, kun se kumminkin pilaa koko homman.

Kymmenen vuotta pidimme monin tavoin huolta leskeytyneestä ja yhä hankalammaksi muuttuvasta mummista. En itkenyt, kun äitini kuoli. Helpotti.

Millainen mummo minä olen?

Elämä ei mene niin kuin toivoo ja kuvittelee. Olen ollut töissä käyvä isoäiti. Lapseni ja lapsenlapseni ovat asuneet 3-4 tunnin automatkan päässä. En ole voinut olla avuksi, kuten olisin halunnut.

Olen varmasti toistanut tietämättäni äitini virheitä ja lisäksi tehnyt ihan omiakin. Mutta uskon ja toivon, että minun tyttäreni itkee minun kuolemaani. Hän tosin tässä totesi: "Jos sinusta tulee vanhana yhtä ilkeä kuin mummista, niin en pidä huolta, en käy edes katsomassa."

Ihan turhaanko siis yritin opettaa lapsilleni, että vanhemmista pidetään huolta, olivat he millaisia hyvänsä?"

Meirami

Kestosuosikki vuodesta toiseen on ET-kesäkassi. Puuvillalangasta syntyy muodikas olkakassi rannalle, torille tai pieneksi kauppakassiksi.

HUOM! Löydät linkin lehden ohjeeseen jutun lopusta, piirros näkyy silloin selvemmin.

Kassin koko noin 34 x 50 cm

Tarvikkeet:

Noin 250 g melko paksua luonnonvalkoista virkkauslankaa, esimerkiksi Säästökerälankaa.
Virkkuukoukku nro 2 mm.

Kassin koko riippuu langan paksuudesta ja virkkaajan käsialasta. Paksummalla langalla saat isomman kassin, ohuemmalla pienemmän.

Kokeile tiheyttä virkkaamalla mallitilkuksi 10 cm ketjusilmukoita ja siihen pari kerrosta pylväitä. Mallityössä tiheys on 24 pylvästä /10 cm.
Koko kassin ympäryksessä on yhteensä 160 pylvästä, eli leveys on noin 34 cm. Jos virkkaat tiuhempaa, kassista tulee pienempi, löyhempää virkatessa isompi.

Aloita pohjasta:

Tee 51 ketjusilmukkaa ja virkkaa ensimmäinen pylväs koukusta laskien neljänteen ketjusilmukkaan (katso piirros oikealla ylhäällä).

Virkkaa aloitusketjuun 1 pylväs joka silmukkaan koko sivulle, virkkaa ketjun viimeiseen silmukkaan vielä 3 pylvästä kulmaa varten, (katso piirros oikealla ylhäällä), ja virkkaa sitten aloitusketjun toiselle sivulle 1 pylväs joka silmukkaan ja päätyyn 3 pylvästä.

Työssä on siis ensimmäisellä kerroksella 48 p molemmilla pitkillä sivuilla ja 3 p molemmissa päissä.

Jatka piirroksen mukaan pohjan ympäri ja siirry kerrokselta toiselle 3 ketjusilmukalla piirroksen mukaan ja sulje kerros 1 piilosilmukalla alun kolmanteen ketjusilmukkaan.

Lisää kummassakin päässä piirroksen osoittamalla tavalla ja virkkaa pohjan ympäri 6 kerrosta.

Työssä on nyt yhteensä 160 pylvästä, tasoita silmukkamäärää tarvittaessa.

Sivukappale:
Virkkaa alimman piirroksen mukaan, aloita keskeltä piirrosta. Jokainen tumma ruutu = 1 pylväs ja tyhjän ruudun kohdalla virkataan 1 ketjusilmukka pylvään tilalle.

Piirroksesta (ylin kaavio oikealla) näet, kuinka 1 pylväs vastaa tummaa ruutua ja ketjusilmukka vastaa tyhjää ruutua piirroksessa (alin piirros), voit aloittaa virkkaamisen piirroksen (oikealla ylhäällä) mukaan, tämä aloituskohta on sama kohta kuin aloituskohta alimmassa piirroksessa.

Kun pääset alkuun, siirry virkkaamaan alimmaksen piirroksen mukaan, tässä näkyy koko kassin toinen puoli.

Virkkaa koko ajan kassin ympäri toistamalla 16 silmukan mallikertaa 10 kertaa. Virkkaa piirroksen mukaan 30 krs (tai haluttu korkeus).

Olkanauhat:
Jaa työ kahtia ja virkkaa olkainta varten kumpaakin sivua erikseen piirroksen mukaan, ja ompele lopuksi olkanauhan päät yhteen.

Voit virkata olkanauhaa pidemmäksi jos haluat, jatka silloin kumpaakin puoliskoa yhtä paljon.

Virkkaa lopuksi kassin yläreunoihin 1 kerros kiinteitä silmukoita.

Vinkki:

Voit virkata mallivirkkauksella myös verhoa tai tyynynpäällistä.
Luo silloin halutun pituinen ketjusilmukkaketju, jonka silmukkamäärä on jaollinen 16 s:lla, ja virkkaa mallivirkkausta toistamalla 16 silmukan mallikertaa.

Oheinen pdf-tiedosto sisältää suuremman kuvan ohjepiirroksesta.

Vierailija

Virkkaa ET-kesäkassi

Googlauksella "ET kassi" löytyi monenlaista väriä ja toteutusta tuosta mallista..... Mikäs on kesän muotiväri ? Onnistusko C-kasettien nauhoista tuon virkkaus ,onko kukaan kokeillut? Minkäkokoinen koukku?
Lue kommentti

Metsäisen rinteen piilopaikka on Arja ja Raimo Saaren kesäparatiisi Keiteleen rannalla. Alkukesä puuhataan, loppukesä nautitaan. Mukana on usein pojantytär Nella.

Arja Saari, 60, kaataa mökin terassilla iltapäiväkahvit kuppiin ja istahtaa varjoon. Arjan ja Raimo Saaren, 54, pojantytär Nella, 4, puhua pulputtaa terassin lastenaltaan täyttämisestä muurahaisten kävelyvauhtiin ja vetää välillä pitkiä imaisuja pillimehustaan.

– Talvella lasken viikkoja ja päiviä, että koska pääsemme mökille. Ja ah onnea, kun mökkikausi alkaa. Tulemme joka viikonloppu, ja lomat olemme vallan täällä, Arja kertoo.

Keihärinkoski on pieni kylä Keiteleen kupeessa Viitasaarella Keski-Suomessa. Arja ja Raimo ajavat tänne kotoaan Kuortaneelta Etelä-Pohjanmaalta kahdessa tunnissa. Matkalla he poikkeavat kaupassa, koska mökiltä sinne on 30 kilometriä.

Terassilta on upeat näkymät Keiteleelle.
Terassilta on upeat näkymät Keiteleelle.

Nella viihtyy mummun ja papan mökillä.
Nella viihtyy mummun ja papan mökillä.

Kun Raimo ja Arja kymmenisen vuotta sitten alkoivat etsiä lomamökkiä, Arja toivoi taloa, jossa olisi sisävessa, suihku ja lämmin juokseva vesi. Mutta kun Raimo esitteli hänelle tämän rämäkattoisen mökin kuvia, Arja lämpeni heti. Paikka tuntui kertaheitolla kotoisalta.

Tänä keväänä mökkikausi alkoi huhtikuun alussa, kun pari kävi napsauttamassa lämmöt päälle. Toukokuussa he mökkeilevät jo joka viikonloppu.

– Kun mitään tehtävää ei ole, saatan istua laiturilla ja tuijottaa järvelle. Voisin katsella sitä loputtomiin. Parasta on paikan totaalinen rauha. On päiviä, ettei edes veneitä mene ohi, Arja hymyilee.

Projekteja olla pitää

Kun kahvit on juotu, Arja vetää päälleen työhaalarin. Hän ja Raimo tekevät mökin ja pihan kunnostustyöt mieluiten keväällä ja alkukesästä, jotta lomalla voi vain nauttia.

– Yhdessä me naulatahan ja naputetahan kaikkia pikku projekteja. Tänä kesänä uusitaan rinteen rappusten pintalaudat, Arja sanoo.

– Arja on hyvä suunnittelemaan. Pitää huolen etten pitkästy, Raimo huikkaa ohi mennessään.

Mustikat ovat kaikkien yhteinen kesäriemu.
Mustikat ovat kaikkien yhteinen kesäriemu.

Nella kiipeilee kivillä ja poimii sieltä täältä rinteessä kasvavan mustikan suuhunsa. Raimo kantaa puita mökin saunaan. Sauna lämpiää kesäisin joka ilta, mutta uimaan Raimo ja Arja uskaltautuvat vasta keskikesällä.

– Pikkupoikana Alajärvellä opeteltiin uimaan jäiden seassa. Nyt ei viitti niin tuttua miästä ku ittiänsä kiusata. Lapsenlapsille ei tosin kohta enää riitä terassin pieni uima-allas, joten varmaan pappakin joutuu taas järveen, Raimo nauraa. 

Kokkaamista isolle porukalle

Muutama vuosi sitten mökille rakennettiin 60 neliön pihaterassi kesäkeittiöineen. Se oli ruuanlaittoa harrastavan Raimon haave.

– Käytän ruuanlaittoon paljon aikaa, se vie arjen kiireet mielestä. Suunnittelen kaiken jo viikolla. Erityisen kivaa kokkaaminen on silloin, kun syöjiä on enemmän, kuten juhannuksena. Silloin saan tehdä isolle porukalle monen päivän ruuat.

Raimo on perheen lihavastaava.
Raimo on perheen lihavastaava.

Mökillä viettävät paljon aikaansa myös Raimon ja Arjan Ville-pojan ja tämän sisaren Johannan perheet.

Kesäkeittiössä on grillin, kaasulieden ja -uunin lisäksi savustuspönttö ja Big Green Egg, vihreä muna. Se on työläs lämmittää, mutta mainio väline hauduttamiseen ja vaikkapa leipomiseen. Arja ja Raimo ovat paistaneet pallolla myös pitsaa ja pannaria.

Parin työnjako on selvä. Arja vastaa mökin järjestyksestä, Raimo ruokapuolesta. Kalojen savutus on kuitenkin Arjan heiniä. Muut hommat tehdään yhdessä tai pikku apulaisen, Nellan kanssa.

– Mummu, tule tänne loukkukämppään, Nella huutelee.

Loukkukämppä, pieni makuuhuone mökin lisäsiivessä on Nellan lempipaikka. Mökillä Nellalla ei juurikaan ole leluja, sillä puuhaa riittää muutenkin. Ja välillä mummu lukee. Kun Arja aloittaa Miina ja Manu -kirjan, Nella vajoaa mummun kainaloon kuuntelemaan.

Artikkeli on julkaistu aiemmin ET-lehdessä 11/2016.

Virkattu pinnojensuojus piristää pyöräsi ilmettä ja näyttää hauskasti vintagelta.

Virkattu pinnojensuojus

Suunnittelija: Susanna Mertsalmi

Koko: Naisten pyörään

Langanmenekki: Novita Kartano (614) beige 50 g, (341) turkoosi 50 g ja (010) luonnonvalkoinen 50 g sekä Novita Huvila (099) musta 50 g

Virkkuukoukku: nro 2½ tai käsialan mukaan

Tiheys: 23 pylvästä = 10 cm

 

Tee näin:

Virkkaa mustalla langalla aloitusketjuksi 126 ketjusilmukkaa (kjs).

1. krs: virkkaa 1 pylväs (p) koukusta laskien neljänteen s:aan ja virkkaa aloitusketjuun vielä 122 p. Käännä työ.

2. krs: virkkaa 4 kjs, jätä 1 s väliin ja virkkaa seuraavaan s:aan 1 p. Virkkaa *1 kjs, jätä 1 s väliin ja virkkaa 1 p seuraavaan s:aan*, toista *–* kerros loppuun.

3.–4. krs: vaihda työhön turkoosi lanka ja virkkaa piirroksen mukaan kerrokset 3–4. Mallikerta toistuu 15 kertaa.

5. krs: vaihda työhön beige lanka ja virkkaa piirroksen 5. krs.

6. krs: virkkaa 6 kjs ja 1 p ensimmäiseen 3 s:n kjs-kaareen. Virkkaa *3 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 27 kertaa. Virkkaa vielä 3 kjs ja 1 p kerroksen viimeiseen kjs-kaareen.

7. krs: virkkaa 4 kjs ja virkkaa 1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *3 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 28 kertaa. Virkkaa 1 kjs ja 1 p kjs-kaaren keskimmäiseen s:aan.

8. krs: virkkaa kuten 6. krs.

9. krs: virkkaa kuten 7. krs.

10. krs: virkkaa kuten 6. krs.

11.–12. krs: vaihda työhön valkoinen lanka ja virkkaa piirroksen krs:t 11–12.

13. krs: vaihda työhön beige lanka ja virkkaa kappale loppuun beigellä. Virkkaa piirroksen 13. krs.

14. krs: virkkaa 5 kjs ja 1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *4 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 13 kertaa. Virkkaa 2 kjs ja 1 p kjs-kaaren keskimmäiseen s:aan.

15. krs: virkkaa 7 kjs ja 1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *4 kjs ja 1 p seuraavaan ketjuun*, toista *–* vielä 12 kertaa. Virkkaa 4 kjs ja 1 p kjs-kaaren keskimmäiseen s:aan.

16. krs: virkkaa 4 kjs ja 1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *3 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 13 kertaa. Virkkaa 1 kjs ja 1 p kjs-kaaren keskimmäiseen s:aan.

17. krs: virkkaa 6 kjs ja 1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *3 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 12 kertaa. Virkkaa 3 kjs ja 1 p viimeiseen kjs-kaaren.

18. krs: virkkaa kuten 16. krs.

19. krs: virkkaa kuten 17. krs.

20. krs: virkkaa kuten 16. krs.

21. krs: virkkaa 5 kjs ja 1 p krs:n ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *3 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 12 kertaa. Virkkaa 2 kjs ja 1 p kerroksen viimeiseen kjs-kaareen.

22. krs: virkkaa 3 kjs ja1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *2 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 13 kertaa. Virkkaa 1 kjs ja 1 p kjs-kaaren keskimmäiseen s:aan.

23. krs: virkkaa 5 kjs ja virkkaa 1 p ensimmäiseen kjs-kaareen. Virkkaa *2 kjs ja 1 p seuraavaan kjs-kaareen*, toista *–* vielä 12 kertaa. Virkkaa 2 kjs ja 1 p kerroksen viimeiseen kjs-kaareen.

24. krs: virkkaa 20 kjs ja virkkaa 1 ks kolmanteen kjs-kaareen. Virkkaa *20 kjs, jätä 1 kjs-kaari väliin ja virkkaa seuraavaaan kjs-kaareen 1 ks*, toista *–* vielä 5 kertaa yhteensä. Katkaise lanka.

Virkkaa toinen samanlainen kappale.

Viimeistely:

Höyrytä kappaleet sileäksi voimakkaasti painaen.

Kiinnitä kappaleet ompelemalla yhteen. Ota ompelussa huomioon lokasuojan kiinnityskohdat.

Kiinnitä päällinen kuminauhalla, viimeisen kerroksen lenkeistä, akselin ulkoneviin tappeihin.

Ohjetiedustelut Novita (040)1782266 ma ja ke 10-14.
Lankatiedustelut www.novitaknits.com, Novita (05)744 3335 ma-pe 9-16.

Siinä missä yksi raataa, toinen ottaa rennosti. Maarit ja Jukka Vaittinen ostavat mieluummin palvelut mökilleen kuin surruttavat itse moottorisahaa.

Rannan männikkö siivilöi valoa kuin sälekaihdin.  On keskipäivä, ja Jukka Vaittinen on juuri aloittanut paljun täytön. Sinne hän tosin pulahtaa vasta lenkin jälkeen, kun saunotaan.

– Saunominen on meidän mökkilomailussa tärkeässä roolissa. Kun rakennutimme paljun, saunominen venyi jopa kolmeen tuntiin, Jukan vaimo Maarit Vaittinen kertoo.

Mutta kyllä edessä kimmeltävässä järvessäkin pulikoidaan. Perinteeksi on muodostunut uinti luodolle, joka kohoaa parinkymmenen metrin päässä rannasta. Sinne noustaan hetkeksi ottamaan ilmakylpyjä, alasti tietenkin, kun mökillä ollaan. 

Lepo voittaa nikkaroinnin

Padasjoella sijaitseva Vaittisten mökki on alun perin Maaritin isän 1970-luvulla rakennuttama. Samaan aikaan, suuren mökkibuumin innostamana, järven rantaan nousivat myös naapurimökit väljille tonteilleen.

– Silloin ranta täyttyi työn äänistä ja hommaa tuntui riittävän jokaisella. Joitakin vuosia sitten näissä kaikissa mökeissä tapahtui sukupolvenvaihdos. Monen mökkeilystä on tullut aika lailla rennompaa, Maarit kertoo.

Kun he Jukan kanssa päätyivät mökin omistajiksi, yksi asia oli varmaa: he eivät halunneet ryhtyä mökki­raatajiksi.

"Koska meillä on tiukka rytmi arjessa, haluamme täällä ottaa mahdollisimman rennosti."

– Koska meillä on molemmilla aika tiukka rytmi arjessa, haluamme täällä ottaa mahdollisimman rennosti, Jukka toteaa.

Hän ei kovin hanakasti surruta mökillä moottorisahaa tai rakenna vierasmajaa, vaan tilaa mieluummin sellaisiin hommiin ammattitekijät. Niin on pihaan syntynyt palju ja vierasmökki.

– Keittiöönkin olemme yrittäneet löytää remontoijaa, mutta vielä ei urakka ole kenellekään kelvannut, Jukka kertoo.

Lue myös: Mansikkapaikka muuttui työleiriksi – Röyhkän sukupolvi luopuu mökeistään

Nautiskelua aikataulussa

Mitä mökillä sitten tehdään, kun ollaan rennosti?

– Varsinkin meidän viikonloppureissuillamme on itse asiassa aika säännöllinen aikataulu. Perjantaina tulemme, lämmitämme saunan ja syömme hyvin. Lauantaina lounastetaan, Jukka käy lenkillä. Sen jälkeen saunotaan ja syödään hyvin, Maarit luettelee.

Sunnuntaina Maarit ja Jukka usein tekevät vielä yhdessä pidemmän lenkin ennen kuin suuntaavat kohti Helsinkiä.

– Vaikka tykkäämme nautiskella, meillä on täällä hommissa aina hyvä aikataulu. Inhoan epätäsmällisyyttä, ja kaverit joskus naureskelevatkin kuinka ohjailen saunomis- ja syömisaikatauluja, Jukka kertoo.

Silti tunnelma on tärkeä. Sen luomisessa musiikki on olennaisessa roolissa. Paljussa lilluessa on mukava kuunnella Spotifysta musiikkia ja katsella auringonlaskua.

Lämpimän sosiaalinen palju

Vaittiset eivät ole koskaan viettäneet koko lomaansa mökillä. Eivät silloinkaan, kun nyt jo aikuiset pojat olivat pieniä. Kesällä on aina päästävä myös reissuun, mieluiten Eurooppaan.

"Mökkielämästämme on muodostunut jopa sosiaalisempaa kuin arjesta."

– Katsomme almanakoistamme hyvissä ajoin, mitkä viikot ja viikonloput aiomme viettää täällä. Sitten alamme kutsua ihmisiä kylään. Oikeastaan meidän mökkielämästä on muodostunut jopa sosiaalisempaa kuin arjesta, Maarit pohtii. 

Silti Jukka ja Maarit ehtivät olla mökillä myös kaksistaan. Silloin aamuihin on sorvautunut hauska tapa, tv-sarjojen katselu dvd:ltä. 

– Se venyttää hauskasti kiireettömyyden tuntua, Maarit toteaa.

Palju on jutustelun aikana täyttynyt. Jukan on aika päästä lenkille, jotta illan saunominen ei veny tuhottoman myöhään. Lämpimässä vedessä istuskellen on mukava nostaa malja auringonlaskulle.

Tältä näyttää ET-lukijoiden mökillä – lähetä myös oma kuvasi

Vaittisten mökillä:

  • Syödään hyvin.
  • Saunotaan hartaasti.
  • Tavataan ystäviä.
  • Katsotaan laatu­sarjoja tallenteina.
  • Ostetaan työ­palveluita ulkopuolisilta.

Kysely

Kesämökki

Onko sinulla kesämökki?

Kyllä
Kyllä
62.5%
Ei
Ei
37.5%
Ääniä yhteensä: 16
Vierailija

"Mökillä pidämme kiinni tiukoista saunomis- ja syömisaikatauluista"

Mulle ei sopisi ollenkaan noin tiukkaan aikataulutettu elämä..;). Mulla saattaa mennä päivä, etten syö oikeastaan mitään ja sitten syön vaikka aamuyöllä, jos siltä tuntuu. Olen aika yökukkuja ja aamulla on vaikea kammeta itseään ylös, enkä kampea, jos en todellakaan jaksa. Ystävätkin tulevat aika yllättäen ja itse olen spontaani lähtijä. Mutta jokainen tyylillään, eipä siinä mitään.
Lue kommentti