Mitä kannattaa tehdä alakuun aikana? Entä pitääkö peruna istuttaa vasta sitten, kun maahan pystyy istumaan paljaalla pyllyllä? Kerro toimivat istutusvinkkisi.

Jos juttu ei ohjaudu suoraan keskustelupalstalle, klikkaa tästä.

Kaunein puutarha -kuvakilpailun voittaja on nimimerkki Rikken Pihatie kadulle.

Toiseksi ylsi kuva numero 10 Kukkiva puutarha ja kolmanneksi kuva numero 1 Pieni kaupunkitontti. Onnea voittajille.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvoimme lahjakortin Suomalaiseen Kirjakauppaan. Onni suosi Paula Haikoa Lappeenrannasta.

 

Kutiseeko, aivastuttaako ja vuotaako nenä puutarhatöissä? Kasvien valinnalla allergisen olo helpottuu ja puutarhassa voi oleskella pitempään.

Allergiset tai yliherkät ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin kasveihin, eikä yksi kasvi aiheuta kaikille samanlaisia oireita.

Useimmilla allergikoilla silmiä kutisee, nenä vuotaa, yskittää ja aivastuttaa. Pahempia oireita ovat hengen salpautuminen ja erilaiset iho-muutokset.

Siitepölyallergiaakin on monenlaista. Koivun siitepölystä oireita saa noin 15, heinistä 10 ja pujosta noin viisi prosenttia väestöstä.

Allergia voi ilmetä välittömästi tai viiveellä, jolloin sen oireita voi olla vaikea yhdistää tiettyyn kasviin.

Vähemmän allergista ärsytystä aiheuttavat kasvit, jotka eivät ole tuulipölytteisiä vaan tarvitsevat pölyttyäkseen hyönteisiä.


Kuva: Kaarina Tiikkainen

Näin vähennät allergiariskiä

  • Pidä nurmikko lyhyenä ruohonleikkurilla, älä anna heinien kukkia.
  • Nurmikko on hyvä leikata kasteisena, jolloin se pöllyää vähemmän
  • Estä rikkaruohojen kukinta kitkemällä tai käytä kurissapitoon katteita, poista nokkoset pihasta.
  • Käytä käsineitä ja mahdollisesti hengityssuojaa, kun kitket tai haraat.
  • Poista huonokuntoiset kasvit, joista voi levitä tauteja tai hometta.
  • Älä askartele puutarhassa aamulla, jolloin siitepölyä on eniten ilmassa.
  • Vähiten siitepölyä on sateen jälkeen ja viileinä, pilvisinä päivinä.
  • Vältä voimakkaasti tuoksuvia kasveja.
  • Suosi kiveyksiä ja laatoituksia.
  • Suosi ruukkuistutuksia.
  • Valitse puutarhaan hyönteisten ja lintujen pölyttämiä kasveja, vältä tuulipölytteisiä.
  • Vältä allergisoivia rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyjä.


Kuva: Leena Pääkkönen

Nämä kasvit ovat turvallisia

Vähiten oireita allergikoille aiheuttavat orvokki, atsalea, begonia, verenpisara, kurjenmiekka, harjaneilikka, hämähäkkikukka, mehitähti, akileija, kuunlinja, maksaruoho, mehitähti, mänty ja kuusi.

Näistä eniten oireita

Eniten allergisia oireita aiheuttavat heinäkasvit, kukkivat rikkaruohot, koivu, poppeli, tammi, vaahtera, jalava, kataja, revonhäntä, auringonkukka, krysanteemi ja daaliat. Jopa pioni voi aiheuttaa allergisia oireita, tosin harvoille.

Näihin ei kannata koskea

Suomen luonnonkasveista viivästynyttä kosketusallergiaa aiheuttavia ovat muun muassa pujo, koiruoho eli mali, kaunokainen, päivänkakkara, ohdakkeet, pietaryrtti, voikukka, kataja, kurjenmiekka, mintut ja ryytisalvia.

Liikaa tuoksuvat

Useimpien allergikkojen hengitystiet ovat herkistyneet myös voimakkaille tuoksuille. Yleisiä, tuoksuvia puutarhakasveja ovat kielot, narsissit, liljat, monet ruusut, jasmikkeet, kehäkukat, samettikukat, syreenit, japaninhappomarja ja tuoksuköynnöskuusama.


Kuva: Pirjo Sarjakivi

Maustekasveista osa sopii

Mausteyrtteihin kannattaa suhtautua varoen, ja ne kannattaa korjata talteen ja säilöä ennen kukintaa. Vähiten allergiaa aiheuttavia ovat ruohosipuli, iisoppi, minttu, ajuruohot, kynteli ja oregano. Allergisoivia yrttejä ovat mm. rosmariini, rakuuna, koiruoho, aaprotti, kumina, korianteri, persilja, tilli, lipstikka ja kirveli.

Valoherkkyysihottuma tulee kaikille

Tunnetuimmat valoherkkyysihottumaa aiheuttavat puutarhakasvit ovat mooseksenpalavapensas ja jättiukonputki. Valoherkkyysihottumaa saavat yleensä kaikki, jotka ovat altistuneet kasveille, sillä reaktio on toksinen, ei varsinainen allergia.
 

Hoida amppelimansikkaa hellästi, niin saat nauttia itse kasvatetusta sadosta pitkälle syksyyn.

1. Valitse mansikalle valoisa ja lämpöinen paikka pihallasi tai parvekkeellasi.

2. Jos parveke on lasitettu, huolehdi siitä, että ilma pääsee kiertämään, jotta mansikka ei tikahdu.

3.  Jos taimivaiheen ohittaneen mansikan lehdet nuutuvat tai niissä on ruskeita laikkuja, olet kastellut sitä liian vähän.

4. Amppelimansikat ovat jatkuvasatoisia, joten uusia kukkanuppuja tuottaakseen ne tarvitsevat viikottaista kastelulannoitusta. 

5. Lannoita oikein. Vaaleat lehdet kielivät typen puutteesta, mutta liika typpi taas rehevöittää lehtiä kukinnan kustannuksella. Kukkiakseen mansikka tarvitsee fosforia.

Lue myös: Luomulääke turvotukseen ja ruoansulatukseen – tähän kaikkeen mansikka auttaa

6. Heti raakileiden ilmestyttyä kastele runsaasti. Kuivuudesta kärsivä mansikka jaksaa tuottaa vain pieniä marjoja.

7. Rönsyt kuluttavat kasvin voimia. Pidä rönsyily kurissa leikkaamalla niitä päistään.

8. Suojaisalla parvekkeella amppelimansikka saattaa marjoa pitkälle syksyyn.

9. Pakkasta mansikka ei kestä. Nosta amppeli sisälle, jos yöpakkaset uhkaavat.

10. Mansikka on monivuotinen. Siirrä amppeli talveksi viileään varastoon tai nosta kasvi astiastaan maahan ja suojaa se.

 

 

 

 

 

 

 

Haaveiletko kesäpäivistä oman puun katveessa? Onnistuu, vaikka tilaa olisi vain ruukun verran.

Puut ovat oiva valinta pienelle pihalle, sillä niiden avulla pääsee hyödyntämään tilaa ylöspäin. Ja kukapa ei haluaisi nauttia kesäisistä päivistä oman omenapuun katveessa.

Hedelmäpuiden kääpiölajikkeet ja pilarimaisesti kasvavat luumut, päärynät ja omenat sopivat myös ruukussa kasvatettaviksi. Ja mikä parasta, kääpiöpuut alkavat tehdä satoa usein jo 1–3 vuoden päästä. Jos pihamaata piisaa, kääpiöpuita voi istuttaa 2–3 metrin välein.

Ruukkupuutarhaan sopivia vaihtoehtoja ovat myös rungolliset herukat, syreenit, heisiangervot, pensassembrat, tuijat ja kyynelkoivut.

Kotikuusenkin pikkupihalle saa. Tarjolla on esimerkiksi hidaskasvuisia ja lyhyhtneulasisia pallokuusia, jotka kasvavat korkeintaan kolmimetrisiksi, ja siilikuusia, jotka jäävät alle metrin mittaiseksi.

Oman pihan aprikooseja?

Hedelmäpuut, lukuunottamatta arimpia lajikkeita, sopivat istutettavaksi koko kasvukauden ajan. Pääasia on, että puu ehtii rauhassa juurtua ennen talven tuloa.

Pienen pihan hauska ratkaisu on perheomenapuu, jossa hyvään runkoon on vartettu muutama muu lajike, yleensä eri aikaan kypsyviä omenoita. Taimistoyrityksistä voi kysellä varttamispaketteja. Lajikkeet pölyttävät toisensa, joten yksikin puu riittää.

Kirsikoiden ystävällekin löytyy pieneen pihaan sopiva vaihtoehto, sillä pensaskirsikka jää luonnostaan parimetriseksi ja itsepölytteisenä tuottaa satoa, vaikka tilaa olisi vain yhdelle pensaalle.

Rohkea kokeilija voi ryhtyä luomaan pihalle etelän huumaa. Esimerkiksi aprikoosi- ja persikkapuista on kehitetty yhä pohjoisemmassa pärjääviä lajikkeita, jotka suomalaisoloissa jäävät pienehköiksi.

Auta puu hyvään alkuun

1. Valitse hedelmäpuille leppeätuulinen ja aurinkoinen paikka, jossa vesi ei pääse seisomaan.

2. Maan pitää olla kuohkeaa ja ilmavaa.

3. Kaiva neliönmuotoinen istutuskuoppa. Näin puun juuret pääsevät suoristumaan.

4. Tuki on tarpeen nuorelle puulle. Sido runko parista kohdasta tukiseipäisiin.

5. Käytä matalaravinteista multaa, jotta juuristo lähtevät rohkeasti levittäytymään. Kalkitus auttaa nuorta puuta alusta asti hyödyntämään maan ravinteita. Havupuille on oma erikoismultansa, joka käy kaikille happaman maan kasveille.

6. Vettä nuori puu tarvitsee paljon, 20–30 litraa kerralla. Muista juottaa tulokasta kerran–kaksi viikossa. Älä tyydy lorottamaan vettä rungon viereen, vaan ulota kastelu juuriston lakipisteisiin saakka, samalle säteelle kuin lehvästö. Pienikasvuisilla puilla juuristokin on pienehkö, mikä lisää kastelutarvetta.

7. Puun ja rakennusten väliä pitää olla pienillä puulajeilla vähintään 4 metriä. Kaapeleihin ja putkistoihin minimimatka on kolme metriä.

Asiantuntijoina puutarhuri Adrian Evans, Kekkilä, puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen, Uudenmaan Martat ja puutarhuri Minna Toivanen. Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2015.