Avoimet puutarhat -tapahtumapäivänä 2.7. pääsee tutustumaan ihaniin puutarhoihin ympäri Suomen.

 

Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina on hieno tilaisuus tutustua mielenkiintoisiin yksityisiin tai julkisiin puutarhoihin. Avoimet puutarhat -tapahtumaan osallisuu yli 500 kohdetta. Niihin on vapaa pääsy 2.7. klo 12–18. 

Puutarhojen omistajat esittelevät kasvien ohella muun muassa kastelu- ja lannoitusratkaisujaan. Teemana ovat erityisesti kastelu sekä kasvien ravitseminen, jotta puutarha kukoistaisi ja tuottaisi satoa läpi kesän.

Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään kuudennen kerran. Reilun 300 yksittäisen puutarhan ohella mukana on esimerkiksi siirtolapuutarhoja, joissa pääsee yhdellä käynnillä vierailemaan useassa puutarhassa.

Tapahtuman nettisivuilla voi käydä jo etukäteen tutustumassa kohteisiin ja suunnitella sopivaa reittiä pihavierailuille. 

Puutarhassa oleskelu ja puutarhatöiden tekeminen auttavat tutkitusti sekä fyysisen että henkisen terveyden ylläpitämistä. Puutarhapäivän kunniaksi Puutarhaliitto haastaa kaikki vierailijat lahjoittamaan haluamansa summan pottiin, jolla tuetaan mielenterveyden edistämistä ja kriisiauttamista.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Tapahtuman mahdollistavat lisäksi Kekkilä Oy, Fiskars Oyj sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiö.

Mukana tapahtumassa on lisäksi Suomen mielenterveysseura ry, jonka hyvän mielen pottiin voi lahjoittaa sopivaksi katsomansa summan.

Tapahtuman nettisivut löydät täältä

Kaipaako orapihlaja-aitasi leikkausta? Kohta kannattaa ryhtyä hommiin. Tässä kuusi vinkkiä, joilla onnistut.

1. Orapihlaja kestää hyvin leikkaamista, ja huolella tehty versojen lyhentäminen tuottaa tiheän ja kauniin aidan. Orapihlaja-aita leikataan vuosittain kesällä, yleensä heinäkuun lopulla tai elokuun alussa.

2. Jos aitasi on saavuttanut halutun korkeuden, leikkaa ylöspäin kasvaneet saman vuoden versot kokonaan pois.

3. Oleellista on, että jätät alaosan leveämmäksi kuin yläosan. Jos latvusto tulee leveämmäksi kuin alaosa, aita alkaa harveta tyviosastaan.

4. Muutaman vuoden ikäisestä orapihlaja-aidasta saat tuuhean, kun lyhennät sekä sivuille että ylöspäin kasvaneita versoja. 

5. Poista aidan tyvelle pesiytyneet heinät kitkemällä tai ruiskuttamalla rikkaruohon torjunta-aineella keväällä, kun ruoho alkaa vihertää. Heinän poisto on tärkeää etenkin, kun aita on vielä matala ja pensastaimet pieniä.

6. Jos aita on päässyt liian korkeaksi tai se on kovin ränsistynyt alhaalta, on parasta odottaa ensi kevääseen.  Ennen silmujen puhkeamista voit nuorentaa aidan sahaamalla sen alas. Muista jättää noin kymmenen senttimetrin korkuiset kannot, joista uudet oksat pääsevät versomaan.

Vierailija

Orapihlaja-aidan leikkaaminen

Vierailija 08.07.2010 klo 17:33 Kokemusta on alas leikattiin n.15 cm jäi. Pysyy tiheänä, mutta kärsivällisyyttä tarvitaan vuosia koska joka vuosi pitää muistaa leikata edelleen ns. kovalla kädellä läheltä edellistä leikkausta, jotta tulee tiheä aita. Joten menee pitkä tovi ennenkuin siitä on taas näkö- tai tiepölysuojaksi. Leikkuu jätettä tulee myös paljon alas leikattaessa ja se voi olla joillekin ongelma. Kirjoitteli entinen omakotiasuja Näin meni meilläkin.
Lue kommentti

Syvää vihreää, pehmoista ja vehreää, suorastaan satumaista. Ja kyllä, sammalissa on eroja.

Jos luonto ja olosuhteet suosivat pihallasi sammalta, mikset antaisi sen kukoistaa? Upeasti sammaloitunut kivikkoryhmä, muhkea sammalturkki muurin päällä tai laatoitusta reunustava vihreä sametti. Mikä silmiä hivelevä näky!

Sammalta ei saa omin lupineen maastosta irrotella eikä sitä oikein ole puutarhamyymälävalikoimissa.

Jos aulis sammalenluovuttaja löytyy, kannattaa ensin selvittää, viihtyisikö saatavilla oleva lajike oman pihan olosuhteissa. Sammalissakin on eroja esimerkiksi niiden auringonkestävyydessä.

Sinänsä sammalen houkuttelu kotipihaan on varsin helppoa, sen verran hapanta maaperämme on.

Jos sammalta sitten on saatu kerättyä, sammalmättäät pestään ja silputaan hienoksi massaksi. Se levitetään kostutetulle sanomalehdelle sentin kerrokseksi.

Lue myös: Vanhan kansan vinkit puutarhaan

Sammallevyjä kasvatetaan ensin varjoisassa paikassa, jossa niitä pidetään lautojen tai kapuloiden päällä. Helteiseen aikaan levyjä sumutellaan pari kertaa viikossa. Kun sammal alkaa reilun kuukauden päästä kasvaa, levyt siiretään lopulliselle paikalle. Maan pitää olla kosteaa ja rikkaruohotonta. Karikkeinen metsämaa on mainio alusta.

Kiven saa sammaloitumaan sivelemällä sen pintaan sammalseosta.

Toinen perinteinen kikka on murustetusta sammalesta, piimästä ja kananmunan valkuaisesta tehty seos, jolla sivellään haluttuun kasvupaikkaan. Jotkut sammalen ystävät vannovat myös oluen nimeen, hapantahan sekin on.

Vierailija

Tunnetko tämän toisenlaisen pihan kaunistajan?

No voi sun hyssykät! Laatoitusta reunustava vihreä sametti ja silmiä hivelevä näky? Katin kontit, sanon minä. Sammal on tuhonnut täysin pihalaatoituksemme, murentaa betonilaatat ja rehottaa laattojen välistä. Jokakesäinen laattojen rapsutus ja sammaleen poistaminen, joka kestää päiväkausia, ei auta asiaa. Sama juttu kukkapenkkien kanssa. Sammalta ei vaan kerta kaikkiaan saa pois jokaikistä itiötä myöten. Kyllä täytyy ihmetellä, jos joku haluaa kotitalonsa oven avattuaan astua sammalmättäiden...
Lue kommentti

Anja ja Viljo Hokkasen satupuutarhan kukoistuksesta pitävät huolen muun muassa hemmotellut hyönteiset. Tästä saat ohjeen vastaavan hyönteishotellin valmistamiseen.

Anja ja Viljo Hokkasen pihapiiri Laukaan Saarilammella on rakentunut pala palalta. Pari sai puolentoista hehtaarin rantapalstan perintönä 1974. Ensin rannan tuntumaan siirrettiin vain vanha sepänpaja, muu osa metsäistä tonttia jäi odottamaan parempia aikoja.

Nyt tontti on satupuutarhaa, jota eläkkeellä oleva pariskunta hoitaa huolella.

Osansa tekevät myös hyönteiset. Yksi erikoisimmista vempeleistä tontilla on TV-ohjelman pohjalta ideoitu, jätelaudasta tehty suurikokoinen hyönteishotelli. Hyönteiset talvehtivat hotellissa ja ovat heti ilmojen lämmettyä valmiita pölyttämään puutarhaa ja torjumaan tuhohyönteisiä. Viljo Hokkasen mukaan homma toimii yllättävän hyvin.

Videon on tuottanut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Jänöt eivät kestä tanssimusiikkia

Anjan suosikkeja puutarhassa ovat erilaiset nauhukset. Niistä pitävät myös pölyttäjähyönteiset. Komeat kärhöt rönsyilevät rakennelmien ympärillä.

Lannoitteena käytetään pääosin hevosen lantaa. Muutenkin viljely hoituu luomumeiningillä jo ihan kustannussyistä.

Hyötypuutarhan hedelmäpuut ovat vanhoja, kestäviä maalaislajikkeita. Ne sekä marjapensaat tuottavat mehut ja hillot niin omalle kuin kolmen lapsen perheille. Juurekset, yrtit ja erikoinen Vanha Musta -perunalajike takaavat sadon koko kesän tarpeisiin.

1970-luvulla Lievestuoreenjärvi tuli kuuluisaksi Irwinin kappaleesta ja sellutehtaan lipeäpäästöistä. Tapauksen myötä jätevesilakeja tiukennettiin ja järvi puhdistettiin. Nyt järvi antaa tuoretta kalaa ympäri vuoden: kuhaa, siikaa ja muikkua.

Jänikset aikoivat viedä sadon parempiin suihin, kunnes Hokkaset keksivät laittaa puutarhaan matkaradion yöksi soimaan.

Vanha tanssimusiikki välispiikkeineen karkotti jänikset, eikä niistä sen koommin ole ollut haittaa

– Puutarha antaa meille sekä fyysistä että psyykkistä voimaa. Se on kuntoilua parhaimmillaan. Tärkein on kuitenkin sen kauneus, Anja Hokkanen toteaa.