Miia Hinnerichsen, Pirkanmaan maakuntamuseo 2011

Turvetta, lähetystyötä, olutta ja patruunoita – museoita maassamme riittää. Mikä on sinun suosikkisi?

Suomessa on liki tuhat museota. Museoliiton museot.fi-palvelussa on listattu 907 museota. Niistä valtaosa on yhdistysten tai aktiivisten yksityishenkilöiden ylläpitämiä paikallismuseoita. Ammattimaisesti hoidettuja museoita on kolmisensataa.

– Suomessa museoiden määrä on hyvää eurooppalaista tasoa, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen suuri. Esimerkiksi pelkästään Pietarissa on noin 200 museota, kertoo Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Taustaa: Museoissa käyminen on tutkitusti hyvästä terveydelle.

Ammattimaisesti hoidetuissa museoissa vierailee vuosittain yli viisi miljoonaa ihmistä. Ylivoimaisesti suosituin kohde on entisen Valtion taidemuseon, nykyisen Kansallisgallerian Ateneum, jossa viime vuonna kävi yli 400 000 vierasta. Kävijälistan häntäpäässä oli Uudenkaupungin luotsimuseo kymmenellä asiakkaallaan.

– Kävijämäärä ei kerro aina museon tärkeydestä. Museon päätehtävä on jonkin ilmiön tai ajanjakson tallentaminen. Se voi olla tärkeää, vaikka kävijöitä olisi vain kourallinen, toteaa Levä.

Minkälaisista museoista alan ammattilainen sitten pitää?

– Viihdyn erityisesti museoissa, joissa on tallennettu arjen historiaa. Pidän siitä, että törmään asioihin, jotka herättävät omia muistoja. Viimeksi niin kävi Lasimuseossa, jossa oli esillä vanhoja limupulloja. Tulee hyvä fiilis, kun voi tehdä aikamatkan omaan historiaan.

Suomen museot A–Ö

Turpeen käyttöön ja nostamiseen liittyvää esineistöä. Turvekoneita 1940-luvulta alkaen.

Björkbodan lukkotehtaan historia ja tuotanto vuodesta 1889 nykypäivään.

Kristiinankaupungin historiasta kertova näyttelykokonaisuus. Kokoelmissa pääosin Kristiinankaupungin seudulta olevia leikkikaluja, apteekkikalustoa, posliinia, tekstiilejä ja työkaluja.

Valtakunnallinen erikoismuseo kerää ja tallentaa muotoilualan kokoelmaa ja vastaa alan tutkimustoiminnasta.

Mineraali- ja kivinäytteitä sekä kivilouhoskarttoja.

Nahka-alan erikoismuseo ja huomattava nahka-alan kirjakokoelma.

Saaristoelämää Raippaluodossa.

Harmonikkakokoelma, soitinrakennukseen liittyvää esineistöä sekä muinaissuomalaisten soitinten ja perinnesoittimien kokoelmat.

Ilmatorjunnan välineitä ja dokumentteja, laajalla ulkoalueella mm. ilmatorjuntaohjuksia. Tuusulan sotilasperinnenäyttely on vanhassa vuonna 1721 rakennetussa kapteenin puustellissa

Ruukin alueella englantilaisista tiilistä rakennettu skotlantilaistyyppinen masuuni. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita.

Kahvikuppeja eri puolilta maailmaa, myös taidenäyttelyitä.

Laihialainen mäkitupa ulkorakennuksineen edustaa tarkkaa ja nuukaa elämänmuotoa. Museoon on koottu kokoelma Laihian nuukuusesineitä.

Konsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Hélènen yksityiskoti.

Museopuoti ja Lelujen Terveysasema palvelevat asiakkaita museon ollessa auki.

Satavuotta osuuspankkitoimintaa kuvattuna valokuvin, esinein ja audiovisuaalisesti.

Näyttely kertoo poliisin työtehtävistä keskiajalta nykypäivään asti. Lasten omassa poliisikamari Pokelassa voi pukeutua oikeaan poliisiunivormuun ja kokeilla erilaisia poliisin tehtäviä.

Kotiseutumuseo, joka esittelee paikallista esineistöä. Päärakennuksessa (1884) toiminut kestikievari vuosina 1890–1910.

Vanhan sikuritehtaan täydellinen koneistus ja sisustus. Schaumanin sokeritehtaan ja paikallisen kahvinpaahtimon esineistöä.

Suuri tapettikokoelma.

Von Heideman -suvun sukukartano ja englantilaistyyppinen puisto.

Vimpeliläisestä suksenvalmistusta museoksi muuttuneessa tehdaskiinteistössä 1920–60.

Jalokiviä ja muita mineraaleja eri puolilta maailmaa.

Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseon näyttelyssä kuvataan kalastukseen liittyvää esineistöä.

Sisävesiliikenteen historiaa Kainuun tervakuljetusten näkökulmasta.

Önningebyn taiteilijasiirtokunnan toimintaa (1866–1914). Vaihtuvia näyttelyitä.

Museot kuvauksineen museot.fi-palvelusta.

Kerro mikä on sinun suosikkimuseosi? Unohdimmeko jonkin?

Britt-Mari ja Clas Rosenbladin puutarha Ahvenanmaalla on luonnonläheinen ja itämaishenkinen. Sen erikoisuuten on tunnelmaltaan erilaiset istumapaikat.

Mikä rauha, mitkä maisemat! Britt-Mari ja Clas Rosenbladin mökki Lemlandin Björkuddenissa on kuin hyllyllä ylhäisessä yksinäisyydessään, katse yli meren Maarianhaminaan.

2600-neliöinen tontti on ainutlaatuinen: toisella puolella on jyrkkä kallioseinä ja rannanpuoleinen punainen rapakivikallio viettää mereen. Korkeuserot ovat melkoisia, sillä tontin korkein kohta on 20 metriä matalinta ylempänä.

Rosenbladit ostivat mökin vuonna 1995. Sen jälkeen he ovat laajentaneet taloa ja tehneet siitä talviasuttavan. Vuonna 2001 he alkoivat suunnitella ja luoda puutarhaa pala palalta. Nyt se on upea.

Lepopaikkoja joka tarpeeseen

Puutarhan erikoisuus ovat istumapaikat, jotka muodostavat tunnelmaltaan erilaisia tiloja, kuin pieniä huoneita. Vaihteleva maasto auttaa niiden luomisessa.

Sateen sattuessa Rosenbladit voivat istahtaa suojaan vaikkapa tähän pieneen kasvihuoneeseen. Sinne saa lämpöäkin ja mikäs sen mukavampaa kuin kuunnella sateenropinaa kattoa vasten.

Katolla varustettu penkki on puolestaan tontin korkeimmalla kohdalla.

– Tätä paikkaa kutsumme nimellä "aftonsolens land"  eli ilta-auringon maa. Täällä voi nauttia ihan viimeisimmistäkin ilta-auringon säteistä, Britt-Mari Rosenblad kertoo.

Tämä pieni istumapaikka terassilla meren puolella on oikeastaan enemmän koriste:

Japanilaisessa puutarhassa on bambupaviljonki. Clas on rakentanut siihen hiljalleen virtaavan puron ja sen päälle sillan. Veden solinaan liittyy bambuisten tuulikellojen meditatiivinen ääni.

Pieni kahden hengen istumapaikka on pähkinäpensaiden ja havupuiden välissä.

– Tässä voi mietiskellä hetken matkalla saunasta talolle, kertoo Clas Rosenblad. 

Tämä terassi on Rosenbladien suosikkipaikka kesällä. Siinä syödään ja loikoillaan porealtaassa. Näkymä terassilta on Maarianhaminaan asti ja ohi kulkee paljon veneitä, joita on hauska seurata.

Ja tästä ei grillikatos parane! Maisemat ovat mielettömät. Grillauspaikka on rakennettu hienolle näköalapaikalle, johon viimeinenkin auringonsäde yltää. Siinä voi siemailla viiniä leppeässä kesäillassa ja katsella ohi lipuvia veneitä.

"Rödhamnin" eli punaisen sataman paikalle piti alunperin rakentaa lammikko.

– Mutta kallio tuli vastaan, ja rakensimmekin siihen maantasoa alempana olevan istumapaikan. Juomme täällä usein aamukahvit, sillä aamuauringon ensisäteet tulevat tänne. Ja koska istumapaikka on matalalla, kasvavat kukat pään korkeudella. Kun magnoliat kukkivat, se on kuin rehevä magnoliamaja, Rosenbladit hehkuttavat.

Tässä on yksi tontin harvoista tasaisista paikoista. Pöytäryhmästä voi ihailla pientä vesiputousta:

Kirsikkapuiden kukkiessa voi tässä paikassa istuessa vaikka meditoida hetken:

Mikäs tässä on keinutellessa!

Rosenbladien puutarhassa ei ole lainkaan suoria linjoja, koska ei niitä ole luonnossakaan.

– Meidän mielestämme kaikkea ei pidä nähdä yhdellä silmäyksellä. Kun kulkee istutusten keskellä polkuja pitkin, avautuu aina uusia, mielenkiintoisia näkymiä. Puutarhamme on luonnollisen rehevä, ei taiteellisesti muotoiltu. Luonto valtaa puutarhan hallitusti, Britt-Mari kuvailee.

Clas hoitaa puut, pensaat, kivet ja kastelun, Britt-Mari paneutuu perennoihin, rikkaruohojen kitkemiseen ja kompostointiin

Vanhat esineet luovat kokonaisuuteen mukavaa tunnelmaa, samoin kuin pienet patsaat, joita pariskunta ostaa puutarhamatkoiltaan Ruotsista tai Pohjanmaalta.

– Kun näen kivan patsaan, tiedän heti, mihin se päätyy puutarhassa. Patsaat sopivat hyvin kasvien seuraksi, Britt-Mari sanoo.

Lue lisää Rosenbladien puutarhasta ET-lehdestä 8/2017.

Säätä kestävä riistakamera vangitsee kuviin metsän eläimet. Katso, millaisia vieraita imatralaisen Jorman kameraan tallentui.

Imatralainen Jorma Leiniäinen on liikkunut koko ikänsä luonnossa. 20 vuotta sitten Jorma innostui raivaamaan metsään parinkymmenen aarin kokoisen riistapellon, jossa hän viljelee kauraa villieläinten ruuaksi. Metsän eläimet ottivat pellon pian omakseen.

– Kun kolmena kesänä olin huomannut karhujen käyneen pellolla, ajattelin, että haluaisin niistä kuvan.

Kuvia automaattisesti

Paikallisella metsästysseuralla on ollut pitkään käytössä riistakameroita. Seuran hyvien kokemusten takia Jormakin päätti hankkia sellaisen.

Kamera on säädetty ottamaan valokuvia kymmenen sekunnin välein, kun se havaitsee lähistöllä liikettä. Päivällä napatut kuvat ovat värillisiä, pimeällä otetut mustavalkoisia.

– Joskus asetin kameran kuvaamaan kahden sekunnin välein, mutta silloin melkein samanlaisia kuvia tuli aika paljon. Videoita en ole kuvannut.

Liikuta hiirtä alla olevan kuvan päällä, niin näet kuvat hirvistä päivällä sekä yöllä:


...ja yöllä.
Hirviperhe päivällä...
 

Parhaimmillaan kamera on ottanut muistikortille 400–500 kuvaa. Jorma tyhjentää muistikortin kotona ja siirtää kameran kuvat kannettavalle tietokoneelle, jonka ruudulta niitä on helppo katsella. Kamerassa on neljä pientä akkua, joissa riittää virtaa koko kesäksi. Kevään ja alkukesän kamera kuvaa peltoa. Lokakuussa Jorma siirtää sen läheiselle nuolukivelle, joka on etenkin hirvien suosiossa.

Jännittävin kuviin tallentunut eläin on villisika – tai oikeastaan villisikalauma, joka kävi nuolukivellä toissa syksynä.

– Yhdestä kuvasta sain laskettua 14 sikaa. Mukana oli myös mustavalkoraidallisia porsaita. Sen jälkeen olen saanut kuvattua sikoja vain yksittäin tai pari kappaletta kerralla.


 

Kamerainnostuksen herättänyt karhu ei sen sijaan ole kuviin eksynyt.

– Viime keväänä näin kyllä karhun jäljet, kun kävin viemässä kameran paikalleen pellon laitaan. Tänä keväänä minun täytyy olla aikaisemmin liikkeellä.

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.

Jokamiehenoikeudet takaavat, että myös metsätön kaupunkilainen saa nauttia luonnosta, vaikka sitten ventovieraan mailla. Kohtelias metsäretkeilijä kuitenkin tutustuu jokamiehenoikeuksiin ja tietää, missä tulen voi sytyttää ja minne teltan saa pystyttää.

Saat:

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
  • onkia ja pilkkiä sekä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä;
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
  • roskata ympäristöä;
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

Viehekalastus maksaa, entä onkiminen? Lue kattava esite.

Kysymyksiä ja vastauksia ympäristöministeriön sivuilla.

Retkeilyn ABC - runsaasti tietoa retkeilystä.

 

Lähde: Ympäristöministeriö Kuvat: Vastavalo, Istockphoto