Mitä suomalaista tuotetta tai palvelua olet viime aikoina käyttänyt? Suosittele sitä muillekin.

Sinivalkoinen valinta työllistää. ET-lehti 3/2015 (ilm. 28.1.) kertoo näyttävästi suomalaisesta työstä.

Haluamme suunnata huomion myös suomalaiseen palveluun ja tuotteisiin.

Jatkamme aihetta täällä etlehti.fissä ja julkaisemme juttuja osoittessa etlehti.fi/suomityo

Entäpä sinä: Oletko löytänyt suomalaisen tuotteen tai tekijän, jota uskallat suositella?

Kerro löydöstäsi alla olevassa kommentointikentässä.

Miksi olet ihastunut siihen? Mistä löysit sen? Hehkuta ja anna hyvän kiertää.

Seuraa Suomi-työ-juttujamme täällä.

Kämmekkäät lämmittävät, kun lapaset ovat jo liikaa, mutta paljain käsinkään ei tarkene.

Suunnittelija: Susanna Mertsalmi
Yksi koko: Kämmekkään ympärys kämmenen kohdalla on noin 19 cm
Langanmenekki: 100 g Novita Wool petroolia (191)
Sukkapuikot: nro 3 tai käsialan mukaan.

Mallineuleet:

Joustinneule suljettuna neuleena: neulo *1 o, 2 n, 1 o*, toista *–*. Neulo nurjalla oikeat s:t oikein ja nurjat nurin.
Pitsineule: neulo ruutupiirroksen ja ohjeen mukaan. Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki krs:t oikein.
Tiheys: 25 s sileää neuletta = 10 cm
Huomioitavaa: Kämmekkäät neulotaan suljettuna neuleena sormista ranteeseen päin.

Vasemman käden kämmekäs:

Luo 47 s ja jaa silmukat neljälle puikolle seuraavasti: I puikolle 13 s, II puikolle 10 s, III puikolle 12 s ja IV puikolle 12 s. Aloita pitsineule ja joustinneule ruutupiirroksen 1. krs:lta seuraavasti: neulo I ja II puikon s:illa pitsikuvio (23 s + 2 s) ruutupiirroksen mukaan, neulo *1 o, 2 n, 1 o * ja toista *–* krs loppuun (III ja IV puikko). Työssä on nyt 49 s. Toista pitsineuleessa ruutupiirroksen krsia 1–12.

Kun joustinneuleen korkeus on 2,5 cm, neulo jatkossa joustinneuleen s:illa (= 24 s) sileää neuletta ja jatka muilla s:illa pitsineuletta.

Kun olet neulonut sileää neuletta 2,5 cm, ota seuraavalla kerroksella
III puikon alusta 8 s odottamaan esim. langalle peukaloaukkoa varten ja luo odottamaan jätettyjen s:iden tilalle uudet 8 s.

Jatka edelleen sileää neuletta ja pitsineuletta kuten aiemmin. Kun olet peukaloaukon jälkeen neulonut noin 5 cm, neulo sileän neuleen s:illa joustinneuletta kuten alussa ja jatka muilla s:illa pitsineuletta.

Kun olet neulonut joustinneuletta noin 7 cm ja olet viimeksi neulonut ruutupiirroksen 12. krs:n, päätä s:t joustavasti. 

Oikean käden kämmekäs:

Neulo vasemman käden peilikuvana. Eli neulo I ja II puikon s:illa sileää neuletta (= 24 s) ja III ja IV puikon s:illa pitsineuletta (= 25 s). Tee peukaloaukko II puikon loppuun.

Peukalo: Ota peukaloaukkoon odottamaan jätetyt s:t puikolle ja poimi lisäksi peukaloaukosta 12 s = 20 s.

Jaa s:t 3 puikolle ja neulo sileää neuletta suljettuna neuleena 2 cm. Neulo vielä joustinneuletta suljettuna neuleena 2 cm ja päätä s:t joustinneuletta neuloen.

Ohjetiedustelut

Novita 040 178 2266 ma ja ke 10–14

Lankatiedustelut

Novita (05) 744 3335
ma–pe 9–16,
www.novita.fi

 

Tiedätkö mitä ovat vesiputti, kompiainen tai gosari? Tee ET-lehden murretesti ja katso kuinka hyvin hallitset Suomen murteet.

Taipuuko Turun murre? Viennätkö savoa sujuvasti? Ookkonää Oulun torilla kuin kotonasi? ET:n murretesti kertoo kuinka hyvin hallitset Suomen murteet.

Osallistu etlehti.fi:n suureen murrekeskusteluun.

Taustaa: suomen kieli hämäläistyy.

 

Saapuva kevät riemastuttaa ja vähän myös turhauttaa. Tällaisia ajatuksia kevät herättää ET:n toimituksessa. 

Ah, kevät! Valon lisääntyminen riemastuttaa ja luonto herää eloon. Enää ei tarvitse pakkautua toppavaatteisiin, ja ihmisetkin vaikuttavat jotenkin iloisemmilta.

Toisaalta kevät on ristiriitaista aikaa. Toiset näkevät vain loskaa ja lumen alta paljastuvia koirankakkoja, ja allergiset aivastelevat tuskissaan.

Alla ET:n toimitus kertoo, mikä keväässä on mielestämme parasta. Artikkelin lopussa voit äänestää, onko kevät vuodenajoista parhain vai hirvein.

 

"Kivointa ovat valoisat aamut. Saa pakata kirkasvalolampun pois."
– Sinikka Klemettilä, tuottaja

"Viimeisten lumien lakaisu terassilta ja grillauskauden avaus."
– Petri Rotsten, graafikko

"Luumu- ja kirsikkapuiden kukinta, kuin jättimäisiä jätskitötteröitä."
– Kristiina Dragon, toimittaja

"Parasta keväässä on, kun meidän kronologisesti ansioituneiden ei enää tarvitse äimistellä, kuinka teinit värjöttelevät pakkasessa revityissä farkuissa ja nilkat paljaana."
– Hannu Nieminen, toimittaja

"Keväässä parasta ovat Mignon-munat ja hiirenkorvat."
– Maria Niemi, tuottaja

"Mustarastaan uljaasti helisevä huilu, jossa kuuluu lupaus uuden elämän täyttämästä kesästä."
– Pia Hyvönen, toimittaja

"Sortsit! Aloitan kauden +12-asteessa."
– Ilja Ojala, toimittaja

"Parasta on valo! Se tuo energiaa ja saa tarttumaan asioihin, jotka ovat talven pimeydessä jääneet tekemättä."
– Marja-Liisa Husso, tuottaja

"Kun ulkona on jo kuivaa, eikä tarvitse suihkuttaa kuraisia koiria joka lenkin jälkeen."
– Eveliina Linkoheimo, toimittaja

"Kevätsateen tuoksu."
– Otto Paakkanen, graafikko

"Ratsastus vaaleanvihreässä metsässä aamulla on ihanaa. Valkovuokot kukkivat ja linnut laulavat."
– Marjaana Huhtamäki, toimituksen assistentti

"Ketunleivät! Ne ovat parasta keväässä."
​​​​​​​– Christina Aaltio, ruokatuottaja

"Mahtavan heleä vihreä väri ja uskomaton valo illalla. Minulle tulee keväällä aina lähes hermostunut olo, kun pitäisi koko ajan olla ulkona nauttimassa lyhyestä heleän vihreän kaudesta, kesällä se on tunkkaisen vihreä. Ihanaa on myös kesän odotus, kaikki on vielä edessä. Se tuntuu myös kuvaannollisesti siltä, että kaikki on mahdollista."
​​​​​​​– Reija Ypyä, toimittaja

"Katse taivaalle. Muuttolinnut saapuvat. Elämä jatkuu."
​​​​​​​– Eila Nissinen, graafikko

"Kevään ensimmäinen prätkälenkki hiirenkorvanvihreässä maisemassa!"
​​​​​​​– Elina Vilpakka, AD

"Kesän lähestyminen on parasta! Kevät on vuodenajoista ristiriitaisin: toisaalta niin raadollinen, toisaalta taas hieno."
​​​​​​​– Outi Liinamaa, graafikko

"Olen tosi huono vastaamaan tähän, koska vihaan kevättä. Olen siitepölyallergikko."
​​​​​​​– Irina Björkman, toimittaja

"Sen jälkeen tulee kesä. Inhoan kevättä, vaikka valon lisääntyminen onkin ihanaa. Sepeli rahisee jalkakäytävillä, ikkunat ovat likaiset ja naama valjun värinen. Todella masentavaa."
​​​​​​​– Elina Salo, toimituspäällikkö

Kenen kanssa sinä olet samoilla linjoilla? Kommentoi alle, mikä keväässä on mielestäsi parasta – tai pahinta. 

Kysely

Pidätkö keväästä?

Tuohityöt ovat perinteisiä suomalaisia käsitöitä, jotka vaativat taitoa ja sorminäppäryyttä. Mutta yksinkertaiset ja pelkistetyt ovat usein kaikkein kauneimpia, kuten tämä helppo tuohikranssi.

Graafinen suunnittelija Tiina Rinne on sekä tehnyt että kuvannut tuohikranssin. Käsillä tekeminen, luonnossa liikkuminen ja valokuvaaminen ovat hänelle rakkaita harrastuksia. Tiina on julkaissu monta kädentaitoaiheista kirjaa.

– Neljä vuodenaikaamme antavat loputtomasti mahdollisuuksia käsillä tekemistä rakastaville. Vuoden kiertokulkua kannattaa seurata, sillä jokaisella materiaalilla on oma paras aikansa. Risut ja pajut taipuvat parhaiten keväällä, tuohi kiskotaan keskikesällä. Monet materiaalit löytyvät lähimetsästä tai ojan pientareelta, Tiina Rinne toteaa.

Tuohi irtoaa parhaiten kesä-heinäkuussa, jolloin se on pehmeää, taipuisaa ja kauniin kellertävää. Tuohi kerätään kaadetuista tai kaadettavaksi tarkoitetuista puista, ja maanomistajalta on saatava lupa keräämiseen. Tuohta ei koskaan saa ottaa elävästä puusta, sillä se on elintärkeää koivun hyvinvoinnille. 

Kiedo notkeista, pitkistä riippakoivun oksista kranssin sisus. Päällystä se sävykkäällä valkealla tuohella. Risut urpuineen pilkahtelevat kauniisti tuohikierteiden välistä.

Näin teet tuohi-risukranssin

Tarvikkeet:

  • taipuisia koivunoksia
  • tuohinauhaa
  • rautalankaa (puolalankaa)
  • pellavalankaa
  • parsinneula
  • oksasakset
  • sivuleikkurit
  • sakset
  • pellavanarua
  1. Taivuta muutamasta pitkästä koivunoksasta rengas ja sido se rautalangalla ympyräksi. Lisää uusi nippu oksia renkaan päälle ja sido rautalangalla. Jatka, kunnes kranssi on haluamasi paksuinen.
  2. Kieputa tuohinauhaa risuisen pohjan ympärille tiiviisti, kuitenkin niin, että pohjan risut pilkottavat tuohien välistä ympyrän ulkoreunoilla. 
  3. Jatka tuohinauhaa ompelemalla kaksi päätä pellavalangalla. Jätä jatkoskohdat nurjalle puolelle.
  4. Tee pellavanarusta ripustuslenkki ja kiinnitä  se tuohinauhaan kranssin nurjalle puolelle.

Tiina Rinne: Pellavasydän ja käpykranssi, Gummerus.

Kirjassa on kymmeniä ihania ideoita luonnonmateriaalien käyttämiseen koristeissa, eri vuodenaikojen mukaan. Tuohesta voi tehdä oviverhon, boolikauhan, ruukunsuojuksen ja servettirenkaan. Pajusta saa vadin, aidan tai kranssin. Risuista ja varvuista voi kasata vaikka metson pihalle tai ihania luutia. Myös järvikaislasta on monia inspiroivia ohjeita.

Kirjan selkeät ohjeet antavat tekeville käsille iloa ja intoa omien koristeiden tekoon. Kirjan ohjeet on julkaistu aikaisemmin erillisissä teoksissa Risupupu ja sammalsydän sekä Kaislatähti ja laventelikranssi.