Mitä suomalaista tuotetta tai palvelua olet viime aikoina käyttänyt? Suosittele sitä muillekin.

Sinivalkoinen valinta työllistää. ET-lehti 3/2015 (ilm. 28.1.) kertoo näyttävästi suomalaisesta työstä.

Haluamme suunnata huomion myös suomalaiseen palveluun ja tuotteisiin.

Jatkamme aihetta täällä etlehti.fissä ja julkaisemme juttuja osoittessa etlehti.fi/suomityo

Entäpä sinä: Oletko löytänyt suomalaisen tuotteen tai tekijän, jota uskallat suositella?

Kerro löydöstäsi alla olevassa kommentointikentässä.

Miksi olet ihastunut siihen? Mistä löysit sen? Hehkuta ja anna hyvän kiertää.

Seuraa Suomi-työ-juttujamme täällä.

Nämä uuden tyylin voileipäkakut luovat juhlapöytääsi sekä herkkää taiteellisuutta että konstailematonta rouheutta. Ja tuplasti hyvää makua.

Kylmäsavuhärkäkakku

12 palaa

  • 12 isoa paahtoleipäviipaletta

Kostutus

  • 1 dl lihalientä tai
  • vehnäolutta

Täyte 1

  • 1 dl ranskankermaa
  • 1 ½ rkl dijoninsinappia
  • 1 maustekurkku
  • 1 pieni punainen paprika
  • ½ dl silputtua ruohosipulia
  • ½ tl mustapippuria myllystä

Täyte 2

  • 100 g kylmäsavuhärkää, esim. Atria
  • 1 prk (125 g) piparjuuri-tuorejuustoa
  • 2 rkl ranskankermaa
  • ½ ruukkua basilikaa

Kuorrute

  • 200 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 1 prk (150 g) ranskankermaa

Koristeeksi

  • ruohosipulia
  • 5 viipaletta kylmäsavu-härkää
  • muutama basilikanlehti

Valmista täyte 1. Sekoita ranskankerman joukkoon sinappi. Kuutioi joukkoon maustekurkku ja paprika, lisää silputtu ruohosipuli. Mausta tahna rouhitulla mustapippurilla.

Valmista täyte 2. Ota noin viisi viipaletta kylmäsavuhärkää koristelua varten syrjään. Leikkaa loppu kylmäsavuhärkä ohuiksi suikaleiksi. Notkista piparjuurituorejuusto ranskankermalla. Lisää joukkoon kylmäsavuhärkä.

Leikkaa paahtoleivistä pois reunat. Leikkaa leivinpaperista neljä palaa, jotka reunustavat suorakaiteenmuotoista voileipäkakkua ja suojaavat tarjoiluvatia. Laita paperipalat tarjoiluvadille. Nosta kolme paahtoleipäpalaa peräkkäin vadille.

Levitä päälle puolet täytteestä 1. Levitä täytteen päälle kolme paahtoleipäpalaa. Kostuta leipäpalat kevyesti pullasudin avulla. Asettele leipäkerroksen päälle kerros tuoreita basilikanlehtiä. Lusikoi päälle täyte 2. Nosta tämän päälle kolme leipäpalaa. Kostuta leipien pinta ja levitä loput täytteestä 1. Nosta pinnalle vielä kolme leipäpalaa. Paina kakkua kevyesti ja kääri se leivinpaperiin ja muovipussiin. Anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Valmista kuorrute. Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma sähkövatkaimella kuohkeaksi. Levitä kuorrute lastan avulla tasaiseksi kuorrutteeksi kakun reunoille ja päälle. Koristele kakku ruohosipulinvarsilla, kylmäsavuharkäviipaleilla ja muutamalla basilikanlehdellä.

Lohikukko

8 annosta

  • 1 vaalea maalaisleipä
  • 1 punasipuli
  • 200 g kylmäsavulohta
  • 1 pkt ( 125 g) mozzarellapalloja
  • 1 prk (190 g/100 g) aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita oliiviöljyssä
  • ½ rasiaa (85 g) tuoretta pinaattia
  • 1 sitruunan raastettu kuori
  • ½ tl valkopippuria myllystä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • foliota

Halkaise leipä yläosasta, säästä pala kanneksi. Kaavi pois pehmeä sisusta.

Kuori, halkaise ja suikaloi punasipuli. Leikkaa kylmäsavulohet pieniksi paloiksi. Valuta mozzarellat ja aurinkokuivatut tomaattisuikaleet. Huuhtele pinaatti.

Täytä leipä. Levitä pohjalle puolet aurinkokuivatuista tomaateista, mozzarellapallot ja puolet sipulista. Painele tuore pinaatti tiiviiksi kerrokseksi leivän sisään. Lisää kylmäsavulohiviipaleet.

Raasta kalan päälle hyvin pestyn sitruunan kuorta. Rouhi mausteeksi valkopippuria. Ripottele päälle loput sipulit ja aurinkokuivatut tomaatit.

Voitele leivän kansipalan sisäpuoli oliiviöljyllä. Paina kansi leivän päälle.

Kääri leipä tiiviisti folioon ja anna leivän vetäytyä painon alla huoneenlämmössä 4 tuntia tai jääkaapissa yön yli. Painoa saa olla ainakin pari kiloa, jotta leipä myös hieman litistyy.

Minttua, inkivääriä, mustaherukkaa ja raikasta kurkkua! Upeat juomat kevään juhliin saat kotikeittiön antimista. 

Poks ja kippis! Ensi viikolla Alkosta kannetaan juhlapöytiin 460 000 litraa kuohuviiniä ja 25 000 litraa shamppanjaa. Eipä ihme, että suomalaisten vuoden mittaan nauttima alkoholimäärä on sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna edelleen huimat 10,8 litraa  jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti. Kulutus on kuitenkin laskenut vuodesta 2007 alkaen.

Kevään ja kesän juhlien tunnelmaa kohottavat myös ihanat  alkoholittomat vaihtoehdot. Esimerkiksi kauniin vihreän kurkkujuoman valmistat 10 minuutissa. Jos onnistut saamaan mustaherukan lehtiä, kokeile iki-ihanaa Louhisaaren juomaa.

Agua fresca kurkusta

2 kurkkua

2 limettiä

1 dl vettä

1/2 dl sokeria

1/2 l kivennäisvettä

Lisäksi: jääpaloja, kurkkuviipaleita ja mintunoksia

1. Kuori ja paloittele kurkut. Kuori limetit leikkaamalla kuori ja valkoiset osa reilusti pois.

2. Soseuta kurkku, kokonaiset limetit, vesi ja sokeri tehosekoittimessa aivan sileäksi. Siivilöi seos tiheän siivilän läpi.

3. Lisää kylmä kivennäisvesi juomaan juuri ennen tarjoilua. Jaa juoma laseihin, lisää halutessasi jääkuutioita, kurkkuviipaleita ja mintun oksia.

Louhisaaren juoma

2 sitruunaa
4-5 l tuoreita tai pakastettuja tai 100 g kuivattuja mustaherukan lehtiä
1 kg sokeria
5 l vettä
1 tl hiivaa

1. Pese sitruunat harjalla, astianpesuaineella ja lämpimällä vedellä. Huuhtele hyvin. Kuori keltainen osa, poista valkoinen osa ja viipaloi sitruunat.
2. Laita sitruunankuoret ja viipaleet, huuhdotut mustaherukan lehdet, sokeri ja kiehuva vesi sankoon. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.
3. Siivilöi juoma. Lisää joukkoon haaleaan vesitilkkaan liotettu hiiva. Anna juoman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään.
4. Pullota ja säilytä viileässä muutaman päivän ajan ennen tarjoamista.

Minttulemonade

5 keskikokoista sitruunaa

1 ruukku vahvaa minttua

2 dl sokeria

6 dl vettä

jääpaloja

1. Irrota mintusta lehdet. Huuhdo ne ja laita sokerin ja sitruunamehun kanssa tehosekoittimeen.

2.  Lisää vesi ja halutessasi jääpaloja.

3. Tarjoile juoma mintunlehden ja sitruunaviipaleen kera. Laimenna tarvittaessa vedellä.

Sima

4 l vettä

250 g fariinisokeria

250 g taloussokeria

3 sitruunaa

1/5 tl tuoretta hiivaa (herneen kokoinen pala)

rusinoita

1. Kiehauta noin puolet vedestä ja kaada se sokerien päälle. Sekoita joukkoon loput vedestä sekä puristettu sitruunan mehu. Liuota hiiva vesitilkkaan ja lisää se kädenlämpöiseen seokseen.  Sekoita ja anna siman käydä huoneenlämmössä 1–2 vuorokautta.

2. Pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan. Viileässä sima valmistuu noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3 päivässä.

3. Säilytä valmis sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa. Älä käytä liian tiukkaa korkkia, sillä paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa.

Vinkki! Tuplaamalla ohjeen saat riittävästi simaa suurelle vappuseurueelle! Käytä tällöin hiivaa 1/4 tl.

Inkiväärillä terästetty raparperijuoma

4 l raparperia paloina

2 l vettä

5 cm:n pala inkivääriä

3 dl sokeria

2 rkl viinihappoa

1. Pilko raparperit kuorineen pieniksi paloiksi. Mittaa kattilaan vesi, raparperit ja pilkottu inkivääri. Hauduta mehua puolisen tuntia kannen alla.

2. Siivilöi, lisää sokeri ja anna sokerin liueta. Lisää lopuksi viinihappo.

3. Pullota mehu puhtaisiin pulloihin.

Lisää kesäisiä juomia: soppa365

 

Juhlakausi on aluillaan, ja kohta ikuistetaan tärkeitä hetkiä: kevätjuhlia, valmistujaisia, häitä. Kysyimme helsinkiläisiltä valokuvaajilta Mirkku Merimaalta ja Niina Stoltilta vinkit, joiden avulla onnistut kuvissa.

Vinkit antoivat valokuvaajat Mirkku Merimaa ja Niina Stolt:

1. Leuka eteen

– Usein etenkin iäkkäämmät naiset nostavat liikaa leukaa, vaikka oikeasti leukaa pitäisi työntää vähän eteenpäin, ei ylöspäin. Leuka tulee silloin ikään kuin ulos kaulasta. Ja kun työntää silmät lähemmäs kameraa, leuka häivyttyy entisestään.

2. Peppu taakse

– Kameran edessä seisotaan usein lantio eteen työnnettunä, vaikka se ei ole erityisen mairitteleva asento.Työnnä mieluummin peppua vähän taakse. Lähimmäs kameraa tuodaan se, mitä halutaan korostaa. Harvalla se on lantio.

3. Suorista ryhti

– Ryhdin suoristaminen on muutakin kuin hartioiden viemistä taakse. Voit ajatella, että päälaeltasi lähtee naru, josta joku vetää ylöspäin. Naisilla korkokengät usein auttavat hyvän ryhdin löytämistä. Vartalo kannattaa kääntää vähän sivuttain ja siirtää painoa enemmän toiselle jalalle.

4. Vältä kovaa valoa

– Kova auringonvalo sivulta tekee varjoja ja korostaa ryppyjä. Valitse kuvauspaikka, jossa on pehmeä valo. Vastavaloon kuvaamalla saa usein kauniita kuvia, mutta silloin pitää osata käyttää kameran valotusominaisuuksia.

5. Harjoittele peilin edessä

– Hymyile peilin edessä, kokeile asentoja. Jos et tiedä mikä on sinussa parasta ja korostamisen arvoista, kysy ystävältä tai puolisolta. He tietävät kyllä.

Mirkku Merimaan mielestä juhliin kannattaa valmistautua huolella. Todella tärkeisiin tilanteisiin hän kannustaa käyttämään ammattilaisten apua. 

– Käy ammattilaisen kammattavana, meikattavana ja kuvattavana. Suosittelen myös stylistin juttusilla käyntiä ainakin kerran elämässä. Kun on ammattilaisen meikattavana tai vaikkapa kuvattavana, kannattaa pitää silmät ja korvat auki ja laittaa neuvot korvan taakse ja kokeilla niitä myöhemmin itse kotona. 

Tule työläismuseoon! Täällä on tallella korvaamaton määrä tavallisen ihmisen arkea ja historiaa. Ruukin työolot olivat raadolliset, mutta miljöö oli hurmaava.

Tampereella, Finlaysonin kutomosalissa sytytettiin sähkölamppu vuonna 1882, Pohjoismaiden ensimmäinen. Mutta märkäkehruukoneella työskentelevän Mantan naama oli liasta musta ja käsien iho rikki.

Paljasjalkaisen Mantan videoitu hahmo lehahtaa koneen viereen vielä nytkin. Hän varoittelee, että pikilattiaan jäävät jalat helposti kiinni. Niin kuumaa ja kosteaa salissa on, puhumattakaan pahasta hajusta ja melusta. Silti teini-ikäinen Manta on pestistään kiitollinen, vaikka pelkää vapriikin mestareita ja manailee poikia, ihan lapsia vielä, jotka vilistävät ties missä, vaikka heidän pitäisi jo olla kehruukoneen lankapuolia vaihtamassa.

Kulman takana seisoo puinen raastinkone, jolla hajotettiin raakapuuvillapaaleja. Jykevä masiina on itse tehtaanjohtaja James Finlaysonin johdolla suunniteltu ja valmistettu.

Samainen raastinkone ja siipikehruukone ehtivät palvella tehtaalla toistasataa vuotta. Moni nainenkin kesti vuosikymmeniä. Kuten 1900-luvun alussa syntynyt Elma Haukinen, Finlaysonin portinvartijan tytär, jonka ura kutomossa venyi 60 vuodeksi.

Manta pääsi raatamaan, monen muun lapsen lailla.
Manta pääsi raatamaan, monen muun lapsen lailla.

Naiset olivat mukana teollisuustyössä jo ennen sotia, alipalkattuina ja ylityöllistettyinä.

Myytit nurin

Tekstiiliteollisuuden historia aukeaa riipaisevan elävästi Finlaysonin värjäämöön pystytetyssä Tekstiiliteollisuuden museossa. Oli sitten kiinnostunut ihmiskohtaloista, työkaluista tai vanhojen kangasmallistojen kauneudesta, tai koko vaivalloisesta prosessista, jolla villa, puuvilla ja pellava kesytettiin kankaiksi. Sitten kankaat valkaistiin ja värjättiin – tekijän terveyden kustannuksella, kuten yhä tapahtuu Aasian hikipajoissa.

Samalla nostalgiaretkellä menee nurin jokunen myytti naisen asemasta suomalaisessa työelämässä. Naiset olivat vahvasti mukana teollisuustyössä jo ennen sotia, alipalkattuina ja ylityöllistettyinä. Suojattomina pätkätyöläisinä, joille rapsahti sakko pienestäkin myöhästymisestä tai niin sanotusta virheestä.

Nykyään ei enää juuri puhuta paskaduuneista, epätyypillisistä työsuhteista kylläkin. Vuokratyöläisistä on tullut aikamme heittopusseja.

Moni patruuna tajusi, että ruumiin ohella kannatti pitää huolta työläisten hengestä.

Työsuhteiden pakkotahtisuus ja silppuisuus olivat tuttua myös puuvillatehtaan plikoille, samoin kuin oletus ilmaisesta harjoittelujaksosta. Naisilla, jotka työskentelivät tekstiili-, kumi- ja kenkäteollisuudessa 1920-30-luvuilla, muutaman viikon palkaton perehtyminen työhön oli enemmän sääntö kuin poikkeus.

Evästauko koneiden välissä, hetki lepoa melusta.
Evästauko koneiden välissä, hetki lepoa melusta.

Hyvä, paha patruuna

Teollistumisen kehitys kytkeytyi kaupungistumiseen. Toisaalta, useammankin hullunrohkean patruunan johdolla metsä- ja metalliteollisuus poiki kukoistavaa kulttuuria keskelle korpea, koskien ja rautateiden kupeeseen. Esimerkiksi Strömforsin ruukki Ruotsinpyhtäällä on edelleen harvinaisen ehjä ja omaleimainen kokonaisuus. Metallipajan ympärille muodostui kokonainen kyläyhteisö kouluineen, sairastupineen, krouveineen ja panimoineen sekä kirkkoineen.

Moni muukin patruuna tajusi, että ruumiin lisäksi kannatti pitää huolta työväestön hengestä, jotta väki sitoutuisi ja jaksaisi paremmin raataa. Merkityksellisin etu tästä "omistajuudesta" oli se, että työläisten lapset pääsivät kouluun, mihin heillä muuten ei olisi ollut mahdollisuuksia. Tässä sivistystehtävässä kunnostautui myös Mäntän suuri mies G.A. Serlachius ja hänen veljenpoikansa Gösta.

Sana patruuna juontuu latinan sanasta pater, isä. Mutta Strömforsia johti rautaisella otteella vuosikymmeniä "Hänen Armonsa" Virginia af Forselles, joka jäi leskeksi jo kolmekymppisenä.

Amurin asuntomuseon kamari vuodelta 1928.
Amurin asuntomuseon kamari vuodelta 1928.

Entä nyt? Kaipaamme taas kipeästi tyyppejä, joiden pelottomat innovaatiot työllistäisivät tuhansia. Odotamme kädet ristissä ulkomaisia investointeja, ja juuri sellaisista rahoista oli kysymys myös Suomen teollistumisen alkutaipaleella. Ei kehitysmaaksi luokitellussa Suomessa olisi muuten ollut moiseen varoja eikä tietotaitoa.

James Finlayson tuli Suomeen Skotlannista. Sinne hän myös palasi kuolemaan. Mutta miehen nimi elää ja on tunnetuimpia brändejämme, vaikka tuotanto on karannut halpamaihin. Vain suunnittelu on pysynyt Suomessa.

Nostalgiaa ja kansallisia ikoneita

Tampereen Tekstiiliteollisuusmuseo on osa Työväenmuseo Werstasta, joka valottaa myös työväen vapaa-ajan rientoja: iltamia, raittiusyhdistysten touhuja ja urheilukilpailuja. Nuo "vaarattomat" kokoontumiset tarjosivat hyvin muokatun maaperän myös työväenyhdistysten synnylle ja kasvulle.

Esineistö tuo mieleen muistoja lapsuudesta ja mummolasta.

Werstaalla puhutaan suoraan vaikeista asioista, mutta useimmille kävijöille kokonaisuus on ennen kaikkea nostalginen kokemus. Esineistö tuo mieleen paljon muistoja lapsuudesta ja mummolasta.

Finlaysonin arkkitehtonisesti vaikuttava sisäpiha on nimetty Väinö Linnan aukioksi. Kirjailija ehti työskennellä tehtaassa liki parikymmentä vuotta. Hän oli 17-vuotias tullessaan puuvillatehtaalle kärräriksi vuonna 1938. Vuoden päästä hän yleni karstaajaksi. Sodan jälkeen hän palasi tehtaalle entisiin hommiin, mutta kirjallinen menestys ylensi hänet asentajaksi. Tehdastyön Linna lopetti 1955, mutta hänen peltinen vaatekaappinsa on valjastettu tarinalliseksi osaksi näyttelyä. Samoin kuin muutaman muunkin tehtaalla työskennelleen persoonallisuuden. Jokainen ovi kannattaa avata.

  • Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere. tyovaenmuseo.fi
  • Päänäyttely kertoo työelämän muuttumisesta ja kansalaisyhteiskunnan vaiheista. Näyttelyssä pääsee tutustumaan 1900-luvun alun osuuskauppaan, säästöpankkiin, kirjapainoon ja työväentaloon.
  • Muista myös Valvillan tehdasmuseo, joka esittelee Hyvinkäällä 1892 perustetun villakehräämön maineikasta historiaa.

Lisää kiinnostavia aikamatkoja metsä- ja metalliteollisuuteen

1. Asuntomuseot:

Amurin Työläismuseokortteli

Tampereella työväen asuntopulaa helpottamaan perustettiin kokonainen kaupunginosa vuonna 1868. Vanhasta Amurista on yhä jäljellä yksi kortteli, josta löytyy ajalleen ominaisesti sisustettuja asuntoja. Niissä pääsee eläytymään asukkaiden kohtaloihin ja vuosien 1882-1939 mukavuuksiin. Kahden perheen yhteiskeittiössä ei ollut viemäriä eikä valaistusta. Jokainen toi lyhdyn tullessaan.

Satakunnankatu 49, Tampere


Työväenasuntomuseo

Helsingissä sijaitseva Työväenasuntomuseo löytyy Linnanmäen kupeesta, yhdestä kaupungin vanhimmista, työväelle vuonna 1909 rakentamista puutaloista. Yhdeksän hellahuonetta on sisustettu eri aikakausien kodeiksi, joiden ahtaudessa voi tarkastella myös elintason nousua: hetekoiden, gramofonien ja sähkölamppujen ilmestymistä. Rehevä pihapiiri avarsi niukkoja neliöitä.

Kirstinkuja 4, Helsinki

Teollisuustyöväen asuntomuseo

Imatralla, Vuoksen Ritikanrannalla, on kasarmityyppinen asuntomuseo, jonka Enso-Gutzeitiin myöhemmin sulautunut Tornator Oy rakensi työläisilleen. Alakerrasta löytyy 1900-luvun alun koteja, joissa yhtä perhettä kohden oli tilaa noin 20 neliötä. Yläkerrassa on 1940- ja 1960-luvun asuntoja.

Taimikuja 7, Imatra

2. Verla puuhiomo ja pahvitehdas

Maailmanperintökohteeksi nimetty Verlan miljöö on ainutlaatuinen. Tehdas on ollut kylän sydän 1870-luvulta lähtien, ja se toimi vuoteen 1964 lähes muuttumattomin menetelmin. Verlan päätuote oli kuusipuusta valmistettu valkoinen puupahvi, jota vietiin ympäri maailmaa, Etelä-Amerikkaan asti.

Autenttisena säilyneen tehtaan ja kuivaamon lisäksi vaikuttava on koko miljöö, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä keskieurooppalaista teollisuusrakentamista. Tehdasaluetta reunustaa työväen asuntoalue ja Verlankoski voimalaitoksineen. Koristeellista patruunan pytinkiä ympäröi kukkiva puisto. Tallista löytyy käsityöläisten pajoja ja puoteja.

Verlantie 295. Verlan kylä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta.


3. Strömforsin ruukki

Vuonna 1695 Kymijoen kosken kupeeseen perustettu ruukki on yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista. Raudan taonta vesivoimalla loppui siellä vasta 1950-luvulla. Jo 1700-luvulla, Forselles-suvun pitkällä valtakaudella, ruukin toiminta täydentyi työpajoilla, sahalla ja myllyllä, jotka ovat yhä olennainen osa museoviraston suojeleman alueen ilmettä. Herrasväen kolmikerroksinen kartano "Armonlinna" peilautuu hienosti vettä vasten. Ylevänä aluetta vartio myös kirkko, jonka erikoisuus on alttaritaulu, Helene Schjerfbeckin maalaama.

Ruukintie 19, Ruotsinpyhtää


+ Muista myös Fiskarsin ruukki!

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2016.