Toisinaan kärsin unettomuudesta. Usein se alkaa ylitettyäni Atlantin ja vaivaa eniten, kun olen Lahdessa pian 90-vuotiaan äitini luona. 

Ensimmäisessä vaiheessa muutaman vuorokauden vähäisen nukkumisen jälkeen olo alkaa tuntua zombimaiselta - ihan kuin olisin itseni ulkopuolella. Ponnistelen näyttääkseni ja käyttäytykseäni kuin Tarjalla on tapana, mutta pää tuntuu sekä raskaalta että tyhjältä. Tosin ystäväni, joka kirjoittaa kirjoja zombeista, sanoo että zombit ovat kuolleista nousseita sieluttomia olentoja. Mutta minusta meillä kaikilla on vapaus luoda uusia määritelmiä.

Toisessa vaiheessa, kun vähäunisuus on jatkunut yli kolme vuorokautta, rupean toistamaan yksinkertaisia lauseita, jotka yleensä liittyvät siihen, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Mene suihkuun, etsi puhtaat vaatteet, pue päälle, mene keittiöön, täytä vettä kahvinkeittimeen…

Tässä vaiheessa ryhdyn yleensä nauttimaan muutaman oluen tai pari lasillista viiniä iltaisin ennen nukkumaanmenoaikaa. Sitä seuraa takuuvarmasti kolmen tunnin uni. Sitten on noustava vessareissulle, ja siihen uni sitten lopahtaakin. Sytytän vuodenlampun ja rupean lukemaan.

Kellon lähestyessä aamuseitsemää väsymys alkaa painaa ja nukahdan puoleksitoista tunniksi. Seuraavan vessareissun jälkeen en uskalla mennä takaisin vuoteeseen, koska en halua nukkua päivällä, jolloin on paljon muutakin tekemistä.

Kolmannessa vaiheessa, kun ihmiset alkavat ärsyttää minua ja vastailen heidän kysymyksiinsä lyhyesti ja äkäisesti, tiedän että on aika mennä lääkäriin pyytämään unilääkereseptiä. Tosin lääkärini ei mielellään kirjoita sellaista, vaan yrittää saada minut ymmärtämään, ettei vanhenevalle, palkkatyöstä vapaalle ole niin tärkeää nukkua joka yö tai koko yötä. 

Samaa mieltä olin minäkin nuorena kotiavustajana Tukholmassa, kun näin, miten lähes kaikilla asiakasvanhuksillani oli unilääkkeet yötä ja toisinaan myös piristyslääkkeet päivää varten. 

Nyt kuitenkin haluan nauttia jokaisesta päivästä omana itsenäni enkä sinnitellä zombina. Lääkärin hyvää tarkoittavat ohjeet unihygieniasta eivät oikein sovi minun elämäntyyliini runsaine matkoineen ja yöpymisineen milloin missäkin. Kokemuksesta tiedän, että kun olen muutamana iltana ottanut nukahtamispillerin pääsen takaisin 8-tunnin unirytmiin.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Olen ollut palkkatyöstä vapaa jo kolme vuotta. Jokainen päivä on uusi haaste ja haluan tällä foorumilla jakaa kokemuksiani siitä, miten voi tehdä elämästään mielekästä missä iässä tahansa. Olisin iloinen kaikesta rakentavasta palautteesta.

Kategoriat